perjantai 31. joulukuuta 2021

Vihreä mies vai "mies"

Vihreiden mies eli Atte Harjanne on talouspoliittisesti selvästi puolueessa valtaa pitäviä naisia enemmän markkinatalouden kannalla. Lisäksi hän on suhtautunut myönteisesti Vihreiden aiemmin tiukasti vastustamaan ydinvoimaan. Epäilen, että nämä olivat jalkovälin lisäksi keskeisiä syitä siihen, miksei hänestä tullut taannoin sen enempää ministeriä kuin puolueen puheenjohtajiston jäsentäkään. 

Nyt Harjanne on jälleen ilmaissut asian, jolle ei liene kovin paljon kannatusta puolueen matriarkkojen parissa. Tarkoitan hänen toivettaan Suomen pikaisesta liittymisestä Natoon. Hänen mukaansa "seuraukset siitä, että päätökseen ei kyetä sen ollessa vielä mahdollista ovat valtavan paljon vakavampia kuin siinä tapauksessa, että liitymme jotenkin etuajassa tai väärässä hetkessä."

Nostin Harjanteen esille siksi, että uskon hänen asemansa Vihreissä nousevan yhdeksi mielenkiintoisimmista poliittista seurantakohteista huomenna alkavalle vuodelle 2022. Onnistuuko hän kääntämään puolueensa kuvaa vihervasemmistolaisten naisten temmellyskenttänä vai osoittautuuko siellä eläminen siksi mahdottomaksi, että Harjanne katsoo parhaaksi vaihtaa puoluetta tai jopa siirtyä politiikasta syrjään?

Vastauksia saanemme seuraavan 12 kuukauden aikana tai viimeistään hiukan ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja, jolloin tarjolla voisi olla ehdokkuus jossain muussa puolueessa - lähinnä Kokoomuksessa tai RKP:n suomenkielisenä ehdokkaana. Kolmas vaihtoehto voisi periaatteessa olla Vihreiden hajoaminen naisten luotsaamaksi äärivasemmistolaiseksi ja Harjanteen johtamaksi liberaalioikeistolaiseksi ympäristöpuolueeksi. 

Harjanteen jatkaminen naisten johtamassa Vihreässä puolueessa osoittaisi, että tämän kirjoituksen ensimmäisen virkkeen sana "mies" olisi liioittelua. Toinen - Kokoomukseen siirtyminen - olisi paluuta Harjanteen omille juurille ja kolmas eli RKP:hen liittyminen puhdasta poliittista opportunismia. Neljäs eli oman puolueen perustaminen taas osoittaisi Harjanteen olevan poliittisesti rohkea henkilö, joka on vainunnut poliittisen markkinaraon, jolle saattaisi hyvinkin löytyä kannatusta kansan parissa.

Näillä spekulaatioilla tahdon toivottaa rauhallista vuodenvaihdetta ja hyvää uutta vuotta kaikille lukijoilleni sekä myös kirjoitukseni päähenkilölle eli Atte Harjanteelle. Jo yksin tämän toivotuksen takia toivon, että vuoden viimeinen ajatukseni sattuisi myös hänen silmiinsä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ei ole helppoa olla vihreä ja älyllisesti rehellinen
Vihreät päätti pysyä vasemmalla laidalla
Jatkaako Vihreät taistolaisella linjalla vai säilyykö siinä vivahdus liberaalia ympäristöpuoluetta?

torstai 30. joulukuuta 2021

Nyt jo sveitsiläisetkin ihmettelevät meitä

Ilta-Sanomat kertoi, että Sveitsissä on ihmetelty suomalaiskoulujen putoamista Pisa-tutkimuksissa. Sen mukaan "Suomen tasainen lasku Pisa-tutkimuksissa ei selity sillä, että se ei enää tuota hyviä oppilaita. Parhaat suorittajat ovat siellä kuten ennenkin, mutta samaan aikaan heikosti ja kaikkein heikoimmin pärjäävien oppilaiden ryhmä kasvoi merkittävästi."

Ottaen huomioon, että länsimaisen kansakunnan hyvinvointi perustuu osaamiselle olisi tässä - jos jossain - asiassa syytä tunnustaa tosiasiat.  Siitä vinkkiä antaa äskettäin julkaistu tutkimus

Sen mukaan oppilaan käymän koulun merkitys oppimistuloksiin on peräti moninkertaistunut Helsingissä. Aiemmin Suomi erottui edukseen siinä, että kouluvalinnalla ei ollut juurikaan vaikutusta koululaisten pärjäämiseen.

Yhteys löytyy siitä, että juuri Helsingissä koulut ovat muuta maata enemmän erilaistuneet kehitysmaalaistaustaisten ja muiden nuorten välillä. Ja juuri tämä on ongelma, sillä näiden koululaisten oppiminen vaatisi opettajilta monin verroin enemmän työtä ja suurempia toimintavaltuuksia kuin tavallisessa luokassa, eikä asiaa auta ainakaan heidän aikansa tärvääminen kaikenlaiseen hankehumppaan.

Perimmäinen syy suomalaiskoululaisten menestymättömyydelle on siten mitä ilmeisemmin hallitustemme harjoittama maahanmuuttopolitiikka. Ellei tuota politiikkaa muuteta, tulee suomalaiskoulujen taso laskemaan kansainvälisissä vertailuissa entistä enemmän.

Ellei sitten sorruta ruotsalaiseen ratkaisuun, jossa pisa-testeihin valikoidaan oppilaat siten, ettei karu todellisuus paljastuisi. Eli noudatetaan vanhaa ohjetta, jonka mukaan pakkasessa housuihin kuseminen lämmittää. 

Koulutuksen perimmäinen tarkoitus on kuitenkin opettaa elämässä tarvittavia tietoja sekä kehittää oppilaiden valmiuksia ymmärtää kaikenlaisia asioita. Siksi housuihin kuseminen ei auta, vaan koulujemme korkean tason palauttaminen. Se voidaan saavuttaa vain muuttamalla maahanmuuttopolitiikkaa siten, että valitaan tulijat sen mukaan, kuinka todennäköisesti he tuottavat yhteiskunnalle lisäarvoa.


keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Kieltolain opetus vaikuttaa koronapakkoon

Suomessa äänestettiin 90 vuotta sitten kieltolain päättämisestä. Kansa ilmaisi silloin selvän tahtonsa ja maan poliittinen apparaatti noudatti sen kehotusta, minkä seurauksena alkoholi teki paluun lailliseksi päihteeksi 5. 4. 1932 kello 10. 

Kieltolaki oli säädetty sen jälkeen, kun maamme eduskunta aloitti toimintansa. Se ei kuitenkaan onnistunut ensimmäisellä kerralla, koska tsaari kieltäytyi vahvistamasta autonomisen Suomen parlamentin yksimielistä päätöstä. Sen sijaan eduskunnan toinen yritys vuonna 1909 tuotti tulosta. 

Kieltolain seurauksena kansalaiset ostivat alkoholinsa laittomilta markkinoilta ja koska siellä myytiin vain salakuljetettua viinaa - vettähän ei kannata kuljetella - syntyi Suomeen ennennäkemätön viinan salakuljetusruljanssi

Pirtua salakuljetettiin Suomeen erityisesti Virosta ja Saksasta, mutta myös viinan kotipoltto yleistyi etenkin syrjäseuduilla. Näin suomalaiset muuttuivat olutkansasta väkevien kuluttajiksi. Samalla alkoholin kulutus nousi 1,4 litrasta sataprosenttista alkoholia noin kahteen litraan asukasta kohden ja juopuneena tehtyjen rikosten määrä kasvoi. 

Muina kieltolain haittapuolina on syytä mainita rikollisuuden kasvu ja myös verotulojen menetys. Lisäksi kansan parissa epäsuosittu laki heikensi yleistä oikeuden kunnioitusta.   

Kaiken kaikkiaan kieltolailla oli yksi opetus ylitse muiden: se osoitti selkeästi, ettei pakko ole aina paras ratkaisu. Tämä oppi on kuitenkin hankala sovellettava, sillä lainsäädäntö on myös keino ohjata ihmisiä toimimaan siten, että yhteiskunta toimii kaikkien kannalta mahdollisimman hyvin ja oikeudenmukaisesti. 

Hyvä ja ajankohtainen esimerkki tästä on koronarokotteiden ottaminen tai ottamatta jättäminen. Pieni osa kansastahan ei syystä tai toisesta halua ottaa rokotuksia, vaikka koko yhteiskunnan kannalta se olisi erittäin järkevää. 

Toistaiseksi kieltolain opetus on kuitenkin pitänyt, eikä ihmisten terveyttä ole lähdetty turvaamaan pakkokeinoin.  Siitä huolimatta suurin osa kansasta on rokotettu, mikä yhdessä muiden suojautumistoimien kanssa on mahdollistanut terveydenhuollon resurssien riittävyyden. 

Nyt kun koronaviruksen evoluutio on johtanut aiempaa lievemmän viruskannan kehittymiseen ja valta-asemaan, on enää huolehdittava siitä, että se leviää hallitusti rokottamattoman kansanosan parissa ja tuottaa siten heille samanlaisen suojan, kuin rokotteen avulla olisi saavutettu - vaikka rokottamattomuus johtaakin edelleen joihinkin kuolemantapauksiin. 

Sen jälkeen voimme huokaista helpotuksesta aivan kuin suomalaisten enemmistö vuonna 1932. Ja palata takaisin normaaliaikaan, jossa alkoholinhuuruisia huvitteluitakaan ei tarvitse rajoittaa enempää kuin yleisen järjestyksen kannalta on välttämätöntä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon
Sukulaiseni on alkoholisti
Myrsky viskilasissa paljasti valtionhallinnosta oivan säästökohteen

tiistai 28. joulukuuta 2021

Pääsylippu lakien kiertämiselle

Yksi suomalaisen demokratian omituinen piirre on oikeuden päätösten halventaminen työmarkkinaneuvotteluiden yhteydessä. Siitä on tänä talvena antanut esimerkin Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto, joka asetti yksityisen yrityksen - Keitele Groupin - viennin saartoon suomalaisissa satamissa tukeakseen Teollisuusliittoa palkkaneuvotteluissa. 

Tämän seurauksena käräjäoikeus määräsi AKT:n lopettamaan toimintakieltonsa sakon uhalla eli totesi sen laittomaksi. Siitä huolimatta kiistan tämän riidan suhteen ulkopuolisen työntekijäliiton pamput päättivät jatkaa aloittamallaan linjalla. Tänään on sitten vuorossa AKT:n yhden päivän lakko koko Suomen viennin pysäyttämiseksi eli tilanteen eskaloiminen riidan ulkopuolisten yritysten haitaksi. 

Erityisen omituiseksi tilanteen tekee se, että Keitele Groupin työntekijöistä reilusti alle puolet kuuluu Teollisuusliittoon. On siis kysyttävä, että millä valtakirjalla AKT katsoo olevansa oikeutettu uhkailemaan yritystä - jopa oikeuden päätöstä uhmaten - kun edes sen tukema liitto ei edusta suurinta osaa kiistan keskiössä olevan yrityksen työntekijöistä.

Lisäksi yritys on hallituksensa puheenjohtajan mukaan maksanut henkilökunnalleen vuosittain suurempia palkankorotuksia kuin mitä yleissitova työehtosopimus olisi edellyttänyt - enkä ole nähnyt tätä kiistetyn missään. Eikä kiista ilmeisesti siksi koskekaan palkkoja vaan vapaapäivien lukumäärää.

Nähtäväksi jää, minkälaiseksi tilanne lopulta muodostuu. En luonnollisesti ota tässä kantaa neuvottelujen lopputulokseen - se on yrityksen ja työntekijöiden välinen asia - mutta totean, että oikeuden päätöksen noudattamatta jättäminen ei kuulu demokraattisen valtioon. 

Siksi nyt nähdyn näytelmän - ja takavuosina niin ikään nähtyjen samanlaisten teatteriesitysten - pitäisi johtaa sekä oikeuslaitoksen että myös hallituksen ja eduskunnan toimenpiteisiin, joilla huolehditaan siitä, että oikeuden päätöksiä noudatetaan. Nykyinen käytäntö uhkasakosta ei näytä toimivan, vaan on muodostunut ikään kuin pääsylipuksi lakien kiertämiselle. Sellaisia pääsylippuja oikeusvaltio ei kuitenkaan tarvitse.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Raju ratkaisu vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi
Työtaistelulainsäädäntö olisi uudistettava
Laittomat lakot ovat valtiovallan erityisessä suojelussa

maanantai 27. joulukuuta 2021

Tanskalainen maahanmuuttajatilasto avaa kansanryhmien eroja

Tanskassa on julkaistu raportti maahanmuuttajaryhmien taloudellisen merkityksen välisistä eroista vuonna 2018. Sieltä löytyy muun muassa seuraava kuvio. 


Kuviossa on esitetty eri alkuperää olevien ihmisten nettovaikutus julkiseen talouteen iän mukaan. Kuten arvoisa lukijani huomaa, eivät MENAPT-maista (Keski-Aasia, Pohjois-Afrikka, Pakistan, Turkki) tulleet ihmisryhmät muodostu elämänsä missään vaiheessa yhteiskunnan nettomaksajiksi toisin kuin etenkin tanskalaiset ja muut länsimaalaiset.

Tämä ei tietenkään ollut tämän blogin lukijoille kovin suuri yllätys, enkä siksi esitä näiden lisäksi kuin kaksi muuta kuvaa (yllä olevan linkin takaa löytyy paljon lisää, mikäli kiinnostaa). Toinen niistä liittyy siihen, että monet maahanmuuttofanaatikot väittävät maahanmuuttajien heikon menestyksen johtuvan ikärakenteesta tai maassaoloajasta. Tämä asia on eritelty seuraavassa taulukossa. 



Siinä on merkitty mustalla todellinen ja punaisella ikävakioitu maahanmuuttajaryhmien kustannus tanskalaiselle yhteiskunnalle. Kuten jokainen voi nähdä, eivät MENAPT-maista tulevat maahanmuuttajat muutu yhteiskunnalle kannattaviksi sen enempää ikävakioinnin kuin seuraavan sukupolvenkaan (efterkommare) suhteen.   

Seuraavassa erittäin mielenkiintoisessa kuvassa on tarkasteltu eri kansallisuuksien taloudellista merkitystä (ilman ikävakiointia).
 

Kuten arvoisa lukijani voi havaita, aiheuttavat somalit, syyrialaiset, libanonilaiset, irakilaiset ja afgaanit tanskalaisten taloudelle suurimpia rasitteita. Sen sijaan britit, ranskalaiset, hollantilaiset, jenkit ja italialaiset ovat parhaiten mukana yhteiskunnan rakentamisessa, mutta myös esimerkiksi intialaisten ja kiinalaisten maahanmuuttajien saldo on selvästi positiivinen. 

En epäile hetkeäkään, etteikö tilanne olisi varsin samankaltainen myös Suomessa. Mutta ihmettelen suuresti, miksi näitä tosiasioita ei huomioida maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa edes silloin kun jopa humanitaarisen maahanmuuton perusteena käytettään suomalaisen yhteiskunnan väestörakennetta eli tulossa olevaa työvoimapulaa ja siitä juontuvaa julkisen talouden kestävyysvajetta.

Jos huomioitaisiin, tulisi yhteiskunnan suojautua mahdollisimman hyvin MENAPT-maalaisten maahanmuutolta, koska sieltä tulevien ihmisten nettovaikutus on kestävyysvajeen kannalta negatiivinen sekä tulijoiden että heidän jälkeläistensä suhteen. Erityisesti tämä koskee Suomen suurimpia humanitaarisen maahanmuuton ryhmiä eli somaleita ja irakilaisia, mutta myös lähiaikoina vahvasti tyrkylle tulevia afgaaneja.

sunnuntai 26. joulukuuta 2021

Vaihtoehtoisia tulkintoja

Helsingin sanomat julkaisi mielipidekyselyn, jonka mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaisi sulkea rajat, mikäli turvapaikanhakua käytettäisiin hybridisodan välineenä. 17 prosenttia oli ajatusta vastaan ja 20 prosentilla ei ollut mielipidettä. Tämän kysymyksen vastaukset eivät siten jätä tilaa tulkinnoille, vaan osoittavat, etteivät suomalaiset aseta kansainvälisiä sopimuksia oman turvallisuutensa edelle.

Jäin kuitenkin miettimään, että kuinka suuri osa suomalaisista haluaisi sulkea turvapaikanhakijoilta rajat, vaikka näitä ei käytettäisikään hybridisodan välineenä, vaan perusteettomia hakemuksia hengen ja terveyden uhasta hyödynnettäisiin laajamittaisesti elintasopakolaisuuden toteuttamiskeinona. Mikähän media mahtaisi teettää gallupin, johon sisältyisi tällainen kysymys?

HS:n mielipidetiedustelussa oli kaksi muutakin kysymystä. Niistä ensimmäinen koski viime aikoina esillä ollutta ajatusta, jonka mukaan sellaisille elintasopakolaisiksi osoittautuneille turvapaikanhakijoille, joita ei saada palautetuksi kotimaahansa, pitäisi antaa tilapäinen oleskelulupa. 

Vastanneista 48 prosenttia ei antaisi tällaista lupaa ja 38 prosenttia antaisi. 14 prosentilla ei ollut asiaan mielipidettä. Toisin sanoen suurin osa kantansa ilmaisseista oli sitä mieltä, että turvapaikkahakemuksen jättäminen tarkoittaa vain pyyntöä turvapaikan saamiseksi - eikä siten oikeuta oleskelulupaan mistään muusta syystä. 

Toisaalta vastaukset voi tulkita myös siten, ettei 52 prosentilla suomalaisista ole mitään sitä vastaan, että he elättäisivät turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttäneitä ihmisiä niin pitkään kuin nämä viihtyvät pohjoisessa kotimaassamme. Jäin kuitenkin miettimään, että mahtoivatko nuo mielipidettä vailla olleet 14 prosenttia ajatella kantaansa muodostaessaan näkemyksensä tarkoittavan myös tällaiseen rahanmenoon suostumista?

Kolmas HS:n mielipidekyselyn kysymys - tai pikemminkin siihen annetut vastaukset - kertoi, että 35 prosenttia suomalaisista kannattaisi ainakin jonkinlaisten esteiden rakentamista itärajalle, 45 prosenttia vastustaisi niitä ja 20 prosentilla ei ollut mielipidettä. Tässäkään tapauksessa vastanneista ei siis löytynyt selvää enemmistöä, vaikka mielipiteensä muodostaneista suurin osa vastustikin raja-aitojen rakentamista.

Siksi kysymyksen voi tulkita myös siten, ettei 55 prosentilla maamme kansalaisista olisi mitään sitä vastaan, että he joutuisivat rahoittamaan aidanrakennushanketta. Tämä olisikin sikäli järkevä näkemys, että tyypillisen maahamme loppuiäkseen jäävän turvapaikanhakijan kustannus suomalaiselle veronmaksajalle on vähintäänkin satoja tuhansia euroja, joten mikäli rakennetavilla esteillä olisi tulijoita vähentävä vaikutus, olisi se varsin hyvä investointi maamme taloutta ajatellen. 

Nähtäväksi jää, kuinka maamme poliittiset päättäjät tulkitsevat HS-gallupin tuloksia. Tässä suhteessa mielenkiintoista kuitenkin oli, että tuohon ensimmäiseen - ja ainoaan selvän vastauksen saaneeseen - kysymykseen kyllä-vastauksen antaneisiin sisältyi enemmistö perussuomalaisista, kokoomuslaisista, keskustalaisista ja sosiaalidemokraateista. 

Toisin sanoen ainakin neljän suurimman puolueemme kannattajat asettavat hybridisodalta suojautumisen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten väärinkäytön edelle. Se tarkoittaa puolueita, joiden kannatus viimeisimmän Ylen puoluekannatuskyselyn mukaan on 71,3 prosenttia eli ehdoton enemmistö. 

Siten on syytä edellyttää, että maan hallitus huomioisi tämän seikan, mikäli maahamme kohdistuisi hybridisodan uhka. Näin siinäkin tapauksessa, että osa ministereistä edustaisi turvallisuudesta piittaamattomia pienpuolueita.

perjantai 24. joulukuuta 2021

Nauttikaa joulusta!

Tänään on jouluaatto eli varsinaiseen jouluun johtava päivä. Siis siihen juhlaan, jonka juurena ovat erilaiset entisten aikojen perinteet - esimerkiksi roomalaisten saturnalia, germaanien yule tai juutalaisten hanukka. Meillä joulun viettoon on vaikuttanut kekri, jota on vietetty sadonkorjuun päättymisen kunniaksi eli pikemminkin loppusyksystä kuin talvipäivän seisauksen liepeillä.

Kristityille joulu on ennen kaikkea Jeesuksen syntymäjuhla, lapsille odotettu lahjojen runsaudensarvi ja monille vähemmän uskonnollisille aikuisille pyhä rauhoittumisen ja perhe-elämän aika. Itselleni se on lähinnä tuota viimeistä, mutta myös monien sellaisten muistojen aikaa, joista yhden jaoin teidän luettavaksenne tasan vuosi sitten.  

Tänä jouluna muistoja syntyy lapsenlapsilleni - ehkäpä he puolen vuosisadan kuluttua vuorostaan palauttelevat niitä mieleensä. Minä puolestani katselen tänä jouluna heidän touhujaan ja toivon jokaiselle hyvää mieltä ja tervettä elämää, johon kuuluvat niin suuret ilot kuin voitettavaksi tehdyt surutkin. 

Samaa toivon kaikille teille, arvoisat lukijani. Ja siksi toivotan hyvää ja rauhallista joulua teistä jokaiselle. Muistakaa nauttia kohtuudella joulun herkkuja, eläkää omia parhaita tapojanne, olkaa toisillenne rakastavia ja läheisiä sekä iloitkaa leikkivistä lapsista. 

Ja valosta, jonka juuri satanut lumi tarjoaa meille ikään kuin joulun ihmeeksi - niin puhtaana kuin vain juuri satanut lumi voi olla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Joulumuisto 
Joulusatu
Lukutaito riveiltä ja rivien väleistä

torstai 23. joulukuuta 2021

Mantaqa-jengi on varoitus tulevasta - ja edellyttää toimia

Pt-media on pitänyt meitä suomalaisia varsin hyvin perillä ruotsalaisen alamaailman tapahtumista. Ja joskushan niistä näkee mainintoja myös suomalaisessa mediassa, kuten MTV3:n uutinen tästä tapauksesta (vertailuksi Pt-median juttu). 

En tässä kuitenkaan tällä kertaa tahdo vertailla eri medioita, vaan tartuin aiheeseen toisen MTV3:n jutun takia. Siinä kerrottiin, kuinka lähinnä muslimimaahanmuuttajista koostuva Mantaqa-jengi on muodostunut kovaksi pähkinäksi suomalaiselle vankeinhoitolaitokselle. 

Artikkelissa haastatellun asiantuntijan mukaan "jengin aiheuttama ongelma, aggressiivisuus ja uhka [vankeinhoidon] henkilökuntaa kohtaan, on ennennäkemätöntä. Heidän toimintatapansa on hyvin poikkeava muihin rikollisjengeihin nähden... Myös henkilökuntaan kohdistuvaa vastatiedustelua on tehty ja lisäksi on tapahtunut yksi väkivaltatilanne siviilissä henkilökuntaa kohtaan."

Jutun mukaan Mantaqa on ottanut mallia Ruotsissa ja Tanskasta toimimivista maahanmuuttajajengeistä, jotka ovat olleet sikäläisille poliiseille hankala vastus: nämä ovat joissain tapauksissa joutuneet jopa peräntymään kriminaalien edessä. Eikä sellainen johda tietenkään mihinkään hyvään. 

Siksi on syytä toivoa, ettei suomalainen poliisi joudu vastaavaan tilanteeseen, eli ei peräänny edes hankalista tilanteista ja huolehtii, että rikosvastuu toteutuu. Eli että rikokset selvitetään ja jengiläiset pääsevät lukemaan tiilenpäitä, kuten jutussa haastateltu KRP:n rikoskomisario lupasi. 

Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää, että myös poliitikot olisivat hereillä, eivätkä jättäisi kuulematta poliisien vakavaa viestiä. Minimissään se tarkoittaa, että lainsäädäntöä muokattaisiin mahdollistamaan kuvatun kaltaiseen äärimmäisen vakavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen sotkeutuneiden maahanmuuttajien passittaminen esi-isiensä maille, vaikka heillä jo olisikin Suomen kansalaisuus tai kyseiset seudut olisivat syystä tai toisesta turvattomia.

Samoin tulisi oikeuslaitoksen olla hereillä. Vaarallisiin rikollisjengeihin ei tule soveltaa rangaistusasteikkojen alapäätä, vaan huolehtia rangaistusten ankaruudesta - ja lisätä seurauksiin passitus alkuperämaahan aina kun lainsäädäntö sen sallii.

Vaihtoehtona poliitikkojen ja viranomaisten epäonnistumisesta meillä on edessä Ruotsin tie sellaisena kuin Pt-media on sen eteemme maalannut. Ja josta myös MTV3 on tarjonnut meille osviittaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

keskiviikko 22. joulukuuta 2021

Susi on hyötyeläin

Susi on yksi Suomen neljästä suurpedosta. Se käytännössä hävitettiin maastamme 1900-luvun alkuun mennessä, mutta on ihmisten asenteiden muututtua palannut luontoomme. Nykyisin susia on noin 300 kappaletta suunnilleen 50 reviirillä. 

Petona, potentiaalisesti ihmisten henkeä uhkaavana ja kotieläimiä tappavana eläimenä susi herättää kuumia tunteita. Siksi sitä metsästetään jopa luvatta ja hallituksen päätöksellä jatkossa myös luvallisesti. Itse kannatan varovaisesti jälkimmäistä, koska susi on älykäs ja sosiaalinen eläin, joka ymmärtää varoa ihmistä, mikäli sen kantaa verotetaan säännöllisesti ja kautta maan. 

Tässä yhteydessä meidän susikeskustelustamme on kuitenkin pitkälti unohtunut yksi asia. Se on suden saaliseläinten eli hirven, mutta myös kauriiden, holtittoman lisääntymisen aiheuttamien ongelmien torjunta. Ne aiheuttavat metsätaloudelle tuhoja jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa sen lisäksi, että hirvikolareissa kuolee joka vuosi ihmisiä - ja loukkaantuu monikertainen määrä. Lisäksi hirvieläimet pitävät yllä tolkutonta hirvikärpäs- ja puutiaspopulaatiota.

Siksi haluan välittää Suomen yhteiskunnalliseen keskusteluun tieteellistä susitietoa Pohjois-Amerikan Wisconsinista. Siellä oli nimittäin tutkittu susien liikenteelle aiheuttamia vahinkoja suhteessa osavaltion eri piirikuntiin palautettujen susien saapumisajankohtaan - tai saapumatta jäämiseen.

Näissä vertailuissa todettiin susien vaikuttavan hirvieläimiin siten, että tieliikenteen hirvivahingot vähenivät aivan oleellisesti. Kaikkiaan hirvieläinvahinkojen määrä putosi suden takia 24 prosenttia niissä osavaltioissa, joihin susi oli palannut. 

Tuosta määrästä noin neljännes johtui susien määrästä ja kolme neljännestä niiden saaliseläinten muuttuneesta käyttäytymisestä. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että hirvieläimet viettivät vähemmän aikaansa maanteillä, koska myös sudet liikkuivat niillä. 

Tutkijat laskivat myös hirvieläinten käyttäytymisen muutoksen rahallisen arvon autoilijoille. Heidän mukaansa suden kokonaisvaikutus oli noin 375 miljoonaa dollaria, josta 275 miljoonaa liittyi hirvieläinten käytöksen muutokseen. Tämä ylittää 63-kertaisesti susien kotieläimille aiheuttaman vahingon määrän. 

Tutkijat totesivat myös, että susien kiintiömetsästyksellä voitaisiin saavuttaa vain sama tulos kuin susimäärän vaikutus liikenteeseen. Siis yllä mainittu neljännes. Siksi oleellista olisi ymmärtää susien aiheuttama hirvieläinten käyttäytymismuutos, jota samansuuruisella kiintiömetsästyksellä ei saavuteta, koska se tapahtuu vuosittain suhteellisen lyhyen kauden aikana.

Ottamatta tässä sen enempää kantaa susipolitiikkaan - sen olen tehnyt jo aiemmin - totean, että tiede on jälleen kerran osoittanut asioita, jotka ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Ja joita on mahdollista hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Susikoe saa jatkoa
Susisopu
Sus siunatkoon

tiistai 21. joulukuuta 2021

USA:n henkirikokset rajussa nousussa

Yle teki jutun siitä, kuinka murhien määrä on kasvanut Yhdysvalloissa. Philadelphiassa kuvatuissa haastatteluissa näkyi käytännössä pelkästään tummaihoisia ihmisiä, mutta itse jutussa ei sanottu sanaakaan ihmisryhmien välisistä eroista. Tämä jäi kaivelemaan mieltäni. 

Katsoin ensin Wikipedian englanninkieliseltä nettisivulta. Sen mukaan vuoteen 2019 mennessä pohjoiseurooppalaista alkuperää olevien Philadelphian valkoisten määrä oli pudonnut vuoden 1970 63,8 prosentista 34,2 prosenttiin. Samana aikana mustaihoisten määrä oli noussut 33,6 prosentista 43,8 prosenttiin ja latinojen 2,4 prosentista 15,2 prosenttiin. 

Toisin sanoen kaupunki on viime vuosikymmeninä monikulttuuristunut voimakkaasti. Samaan aikaan sen väestö on pienentynyt yli 1,9 miljoonasta noin 1,6 miljoonaan. Toisin sanoen se on kärsinyt rajusta pohjoiseurooppalaisperäisten valkoihoisten poismuutosta. 

USA:n rikoksista kertovan Wikipediasivun perusteella afroamerikkalaiset tekevät 55,9 prosenttia kaikista henkirikoksista. Valkoisten osuus on 41,1 prosenttia. Uhreista puolestaan 54,7 prosenttia on mustia ja 42,3 prosenttia valkoisia. Näitä lukuja voi verrata vaikkapa mustaihoisten osuuteen kaikista yhdysvaltalaisista: se on noin 13 prosenttia

Palatakseni Philadelphiaan. Löysin siitä kertovan tuoreen lehtijutun, jonka mukaa sikäläisten henkirikosten määrä on noussut vuoden takaiseen - jo silloin korkeaan lukumäärään - verrattuna 13 prosentilla ja nousseet peräti 55 prosentilla aiemmasta. Sen sijaan esimerkiksi raiskausten määrä on samaan aikaan laskenut. 

Ylen mukaan murhien eskaloitumisen syynä on pandemian aiheuttama yhteiskunnan stressitila, jossa monen amerikkalaisen elämä meni raiteiltaan, kun koulut sulkeutuivat ja työt loppuivat. Samalla poliisin ja kansalaisten suhde muuttui George Floydin murhan seurauksena. 

Ylen mukaan myös kansalaisten luottamus poliisiin heikkeni ja hätänumerosoittojen määrä väheni merkittävästi. Lisäksi poliisin toiminta on muuttunut, kun sen rikollisiin kohdistama väkivalta on saanut paljon huomiota. Sen seurauksena esimerkiksi epäilyttäviä autoja pysäytetään aiempaa vähemmän.

Näiden lisäksi edellä siteeraamani amerikkalainen lehtijuttu mainitsi, että kaupungilla on satoja poliiseja vähemmän kuin pitäisi - asia josta Yle ei kertonut mitään. Näin siksi, että poliisit ovat eronneet palveluksesta tai jääneet varhaiseläkkeelle, eikä uusia ole saatu rekrytointihaasteiden takia tilalle. Tämän taustalla ovat taannoiset poliisien toimintaan kohdistuneet valtakunnalliset moitteet

Nähtäväksi siis jää, kuinka tilanne kehittyy jatkossa. Joka tapauksessa kyse on laajasta ongelmasta, koska Philadelphian lisäksi henkirikosten määrä on noussut rajusti myös esimerkiksi Chicagossa, Detroitissa, Houstonissa, Oaklandissa ja Las Vegasissa. Tunnettuja suurkaupunkeja kaikki. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä USA:n väestöryhmien koulutuserot kertovat intersektionaalisesta feminismistä
Raskaana olevat mustat naiset kuolevat valkoisen miehen takia
Selittääkö väestö väkivalta- ja henkirikollisuutta

maanantai 20. joulukuuta 2021

Ville Niinistö haluaa suomalaisille muita tiukempia rajoitteita

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) on päässyt syksyllä mieleiseensä tehtävään eli EU-parlamentin ympäristö­valiokunnan pääneuvottelijaksi hiilinieluja koskevassa, niin sanotussa Lulucf-asetuksessa. Tätä mandaattiaan hän on käyttänyt tekemällä ehdotuksen maankäyttösektorin hiilinielun kokonais­tavoiteen nostamiseksi 490 miljoonaan hiilidioksidi­ekvivalentti­tonniin vuonna 2030. 

Se on 58 prosenttia enemmän kuin komission heinäkuussa antamassa esityksessä, jossa tavoite oli 310 miljoonaa tonnia. Suomen osuus kasvaisi 17,8 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin eli yli 68 prosenttia. 

Niinistö siis haluaisi asettaa Suomelle muita EU-maita tiukemman tavoitteen ja siten vaikeuttavan entisestään metsänhoitoa ja maataloutta täällä pohjoisen ankarissa oloissa. Näin siitä huolimatta, että Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja totesi viime viikolla, etteivät muut toimialat pystyisi korvamaan metsäsektorin alasajoa. n

Uutta tuotantoa ei hänen mukaansa syntyisi riittävän paljon eikä riittävän nopeasti, koska ongelmana ei ole pelkästään metsäsektorin uusien innovaatioiden syntyminen riittävän nopeasti, vaan myös sen arvonlisän aleneminen, jota nykyiset tuotteet synnyttävät. Hänen mukaansa metsäsektorin toimintaedellytysten raju heikentäminen vaarantaisi nykytuotteitakin.

Uusien tuotteiden osaltakin EU on asettanut erilaisia kapuloita suomalaisten rattaisiin. Yhden esimerkin nosti tänä aamuna esille VTT:n tutkimusprofessori, joka kertoi puusta tehtyjen muovia korvaavien tuotteiden tulleen EU:ssa luokitelluksi yhtä haitallisiksi kuin fossiilisista raaka-aineista tehdyt muovit. 

Maatalous on Suomessa puolestaan ruokaturvan tuoja. Ilman toimivaa maataloutta olisimme ruuan osalta tuonnin varassa, ja kuten tämän syksyn sähkön hintojen nousu on osoittanut, sellaisella saattaa olla ikäviä seurauksia.

Nähtäväksi siis jää, miten Ville Niinistön kannattajat reagoivat hänen toimiinsa ja miten suomalaiset ylipäänsä suhtautuvat EU:n edesottamuksiin suomalaisten hyvinvoinnin perustan alasajajana. Jatkammeko entiseen malliin nyökyttelemällä päätämme mitä erilaisimpiin meille haitallisiin direktiiveihin, vai ryhdymmekö jossain vaiheessa puolustamaan myös omaa etuamme? 

Entä kuinka käy vihreän siirtymän, jos kansalaisten elämä siihen liittyvine muutoksineen käy sietämättömäksi? Reagoivatko siihen ainoastaan ranskalaiset, vai nähdäänkö myös Suomessa aiempaa vahvempaa kansalaisaktivismia? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreiden ärhäköityminen on hyvä asia
Suomalaisvastaiset EU-parlamentaarikot
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä

sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Pitäisikö Suomen liittyä Natoon?

Aamuisen koronatilastoihin liittyvän kirjoitukseni jatkeeksi päätin näin sunnuntai-päivän ratoksi jakaa ajatukseni toisestakin aiheesta. 

Sotilaallinen puolueettomuus on toiminut Suomen tapauksessa oikein hyvin toisen maailmansodan jälkeen. Toki alkuun oli vaikeaa Neuvostoliiton pyrkiessä vaikuttamaan politiikkaamme vahvasti ja 25-vuotta hallinneen presidentin hyödyntäessä Neuvostoliiton uhkaa sisäpolitiikassa. Ulkopoliittisesti kuitenkin myös hän pyrki viemään Suomea niin lähelle länttä kuin Neuvostoliiton puristuksessa oli mahdollista. 

Nykyisin virallinen puolustuspoliittinen strategiamme perustuu kahteen seikkaan: vahvaan puolustuskykyyn ja itänaapurin toimien tarpeettoman arvostelun välttämiseen. Myös lännessä on ymmärrystä maatamme kohtaan, kuten USA:n äskettäinen päätös myydä asejärjestelmiä, jotka eivät ole olleet tarjolla edes kaikille Nato-maille. 

Helsingin sanomien pääkirjoittaja nosti tänä aamuna esille Venäjä-uhan ja tuli siihen johtopäätökseen, ettei Suomen ole syytä muuttaa linjaansa. Omalta osaltani olen ollut kymmeniä vuosia samalla kannalla: miksi muuttaa toimivaksi osoittautunutta linjaa, jota aikanaan kutsuttiin Paasikiven-Kekkosen linjaksi ja josta on nykyisin virallisesti, vaan ei käytännössä - kuten Venäjän näkyvän arvostelun puuttuminen osoittaa - irtauduttu.

Puolueettomuutta kannattava ajatteluni on mennyt suunnilleen siten, että Nato tarjoaisi kyllä suojan Venäjän suoralta aggressiolta, mutta toisaalta siihen liittyminen sitoisi Suomen muihin Naton operaatioihin, joiden seurauksena maailmalta alkaisi virrata nuoria suomalaisia haudattavaksi isänmaansa multiin. 

Siten vastakkain on kaksi erillistä vertailua. Ensimmäisessä Natoon liittyminen tarkoittaisi varmuudella suomalaisten enemmän tai vähemmän tasaista kuolemista maailmalla, mutta puolueettomuuden valitessamme tällaista veriuhria ei tarvitsisi antaa muiden puolesta. Toisessa Natoon liittyminen poistaisi Venäjän suoran hyökkäyksen riskin, mutta mikä on todennäköisyys sille, että tuollaista hyökkäystä tulisi Suomen nykyiselläkään linjalla?

Varmoja vastauksia ei ole tuon jälkimmäisen vertailun jälkimmäiseen osaan. Aiemmin se vaikutti kaukaiselta, mutta Georgian ja Ukrainan tapahtumien jälkeen... hmmm... sanotaan nyt vaikka, että vähemmän kaukaiselta. Eivätkä Venäjän uudet toimet Ukrainan rajalla ainakaan loitonna huolta (täällä värikkämpi näkemys). 

Yleisellä tasolla lienee selvää, että mikäli Suomeen kohdistuisi akuutti Venäjän uhka, olisi äärimmäisen epätodennäköistä, että Nato-maat ottaisivat Suomen pikajäseneksi puolustusliittoonsa, saati että rientäisivät Suomen turvaksi. Toki tuo optio voi kuitenkin vähentää Venäjän Suomeen kohdistamia aggressioita, mikäli se ymmärtää niiden lisäävän suomalaisten halua liittyä Natoon. 

Selvää siis kuitenkin on, ettei pelkkä Nato-optio tarjoa meille turvaa, eikä myöskään tule pelastamaan akuutista tilanteesta, mikäli Venäjä jostain syystä - vaikka vain senhetkisen tsaarintekeleen sisäpoliittisten vaikeuksien takia - päättää toistaa Georgian tai Itä-Ukrainan tapahtumat luoteisrajallaan.

Ja juuri tämä on se seikka, joka on alkanut kääntää mieltäni vuosi vuodelta yhä enemmän sen suuntaan, että Suomen kannattaisi liittyä Natoon. Siksi suosittelen kaikille muillekin suomalaisille tämän asian harkitsemista - edelle kirjoittamieni ja mahdollisten muiden seikkojen valossa. Tässä ja juuri nyt.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä Putinin edustajan valehtelemisesta pitäisi oppia?
Tsaarintekele on lukenut Stalininsa
Oi äiti Venäjä, miksi pakotat meidät Natoon?

Koronaviruksen omikron-muunnos on aiempia variantteja säyseämpi, mutta tukkii terveydenhuollon

Palaan vielä yhden kerran aiemminkin käsittelemääni (ensimmäinen, toinen, kolmas) SARS-CoV-2-viruksen omikronvariantin aiheuttamaan Etelä-Afrikan koronatilanteeseen, enkä tämän jälkeen palaa aiheeseen, ellei COVID-19-pandemiassa tapahdu uusia oleellisia muutoksia. Tänään palaamisen syynä on se, että Britanniasta kuultiin eilen uutisia pienestä tutkimuksesta, jonka mukaan omikronvariantti aiheuttaisi yhtä vaarallisen taudin kuin deltamuunnoskin.

Jos näin olisi, pitäisi eteläafrikkkalaisten kuolleisuuslukujen olla nyt jo varsin korkeita, sillä kuten alla olevasta kuvasta nähdään, oli tartuntojen määrä 20 päivä sitten (siis 28.11.) - jolloin nyt kuolemaan johtavien tartuntojen oireiden eli testitulosten olisi pitänyt ilmaantua - noussut jo noin seitsenkertaiseksi verrattuna tapausten nykyistä aaltoa edeltäneeseen tasoon. 


Ja toden totta: eteläafrikkalaisten kuolleisuudessa nähdään lopultakin hienoista nousua. Ei kuitenkaan seitsenkertaista, vaan pikemminkin satunnaisvaihtelulta näyttävää, kuten alla olevasta kuvasta voi jokainen päätellä. 


Keskeistä koronaviruksen vaarallisuuden eli kuolleisuuden suhteen (verrattuna deltaan) on 20 päivää sitten tartunnan saaneiden ja kuolleiden välinen suhde, jonka olen havainnollistanut seuraavaan kuvaan. Se kertoo (edelleen) siitä, että omikron on selvästi vähemmän virulentti kuin aiemmat koronavirusmuunnokset. 


Vaihtoehtoisesti voitaisiin tosin ajatella, että se olisi yhtä vaarallinen, mutta aiheuttaisi kuoleman deltavarianttia hitaammin. Siksi laskin vielä saman suhteen 25 päivää tartunnan alkamisen jälkeen, jolloin tartuntatapaukset olivat jo nousseet noin kaksinkertaisiksi verrattuna uutta korona-aaltoa edeltäneeseen aikaan.  


Kuten arvoisa lukijani näkee, ei myöskään tässä kuvaajassa näy nousua, vaan myös siinä on kuolleiden määrä nopeassa laskussa. Siten omikronin aiheuttamien koronakuolemien aiempia muunnoksia hitaampi ilmentyminen ei saa tukea tästä vertailusta.

* * *

Tahdon lopuksi vielä painottaa, ettei koronaviruksen omikron-muunnos ole suinkaan vaaraton flunssavirus, vaan - kuten edellä näkyvistä kuvioistakin voi huomata - myös se aiheuttaa paljon kuolemantapauksia ja siten myös tehohoitoa vaativia oireita. Koska se leviää erittäin nopeasti väestössä - Etelä-Afrikassa tartuntamäärät ovat nousseet suhteessa kuukauden takaisiin yli 80-kertaisiksi - riskinä tulee olemaan terveydenhoidon, ja aivan erityisesti tehohoidon, kapasiteetin loppuminen. 

Ja juuri tämä on oman terveyden lisäksi toinen tärkeä syy sille, miksi väestöä kannattaa edelleen rokottaa ja meidän kaikkien kannattaa käydä ottamassa piikki, ellei siitä kieltäytymiselle ole erityisiä terveydellisiä syitä. Rokotushan ei sinänsä estä tartuntaa sataprosenttisesti, mutta lieventää huomattavasti sen oireita ja vähentää myös elimistössä olevien virusten määrää. 

Siten se myös vähentää tehohoidon tarvetta, pienentää viruksen edellentartutuksen riskiä ja siten myös vähentää muista syistä välttämättömien hoitojen siirtämistarvetta eteenpäin - eli pienentää epäsuorasti koronasta johtuvan kuolleisuuden lisääntymistä väestön parissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rokote- ja koronaskeptikon valta
SARS-CoV-2 on muuttumassa virusfossiiliksi
Koronaviruksen evoluutiosta nyt ja tulevaisuudessa

lauantai 18. joulukuuta 2021

Diktaattorin ja hänen kansansa dilemma

Helsingin sanomat kirjoitti Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin haasteista tämän hallinnon täyttäessä kymmenen vuotta. Jutussaan lehti referoi tämän tekemiä - jopa lähisukulaisiin kohdistuneita - puhdistuksia ja ydinaseilla pullistelun tuottamia vaikeuksia demokraattisten naapurimaiden kanssa. 

Lopuksi pääkaupungin suurmedia arveli, että Kimin suurin ongelma saattaa tulla nousevasta sukupolvesta, jolla on edeltäjiään enemmän tietoa suljetun kotimaansa ulkopuolisesta elämästä. Mitä Kimin siis tulisi tehdä?

Historiallinen tosiasia näyttäisi olevan, että otettaan hellittäneet veriset diktaattorin tahtovat päätyä varsin nopeasti mullan alle. Esimerkiksi Irakin Saddam Hussein luopui kemiallisista aseistaan, eikä aikaakaan, kun hänet hirtettiin. Libyassa taas Muammar Gaddafi menetti otteensa ja siirtyi sen seurauksena varsin nopeasti muslimien paratiisiin. 

Siksi Kimin kannattaa - kerran vallan otettuaan ja sitä brutaalisti ylläpidettyään - jatkaa samalla linjalla. Kotimainen oppositio on syytä pitää pelossa ja murskata riittävällä voimakäytöllä jo ennen kuin se ehtii kasvaa vakavasti otettavaksi haastajaksi. Ulkovaltojen puuttumattomuus maan tapahtumiin on puolestaan estettävissä parhaiten kehittämällä ydinaseiden iskukykyä siten, ettei kenellekään tulisi edes mieleen uhata erakkovaltiota väkivallalla. 

Näin toimien diktaattori saattaa hyvinkin säilyä vallassa kymmeniä vuosia ja nauttia pitkään kaikesta sen tuomasta hyvästä. Ja juuri siksi Kimin kannattaa kohdistaa kovat otteet ja sananvapauden rajoitteet myös nykyisiin nuoriin ja likvidoida ajoissa heidän mahdollisesti nousevat johtajansa. Käytännön vaihtoehtona kun olisi vain oman henkikullan menetys vallankumouksen pyörteissä. 

Edelle kirjoittamani on siis jonkinlainen diktaattorin ja hänen kansansa dilemma. Vallan kerran otettuaan ja sitä keinoja kaihtamatta ylläpidettyään on diktaattorin ehdoton etu pitää maa muuttumattomuuden tilassa. Ja sen taidon Kim Jong-un on ainakin toistaiseksi hallinnut varsin hyvin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lukashenko opettaa länsimaita irakilaisten avulla
Idän uusi itsevaltias
Trumpin vaihtoehdot Koreassa

perjantai 17. joulukuuta 2021

Turha selvitys laittomista maassaolijoista

Eduskunnassa käytiin eilen keskustelua laittomasti maassa olevien oleskelun laillistamisesta. Sen aloitti Jenna Simula (ps), joka osoitti kysymyksensä hallitukselle sanomalla, että "te kaavailette heille oleskelulupia sisäministeriössä. Ihmisille, jotka ovat saaneet jo useita kielteisiä turvapaikkapäätöksiä, ihmisille, joilla ei ole mitään perustetta olla maassamme. Tällä tavoin te romutatte koko turvapaikkajärjestelmän, ja viimeisetkin rajoitteet hallita Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa."

Kysymykseen olisi pitänyt vastata sisäministeri Krista Mikkosen (vihr), mutta hänen myöhästyttyään vastaamaan kiiruhti Annika Saatikko (kepu), joka kielsi hallituksen tehneen tällaista esitystä ja kertoi ettei sisäministeri ollut sellaista edes esittänyt hallitukselle. Asian vahvisti paikalle kesken kaiken pölähtänyt Mikkonen, joka sanoi, että "en tiedä, mistä on lähtenyt leviämään käsitys, että sisäministeriössä ollaan valmistelemassa jotain, emme me ole". 

Mutta jatkoi sitten, että "kun selvitys on tehty, me tiedämme, mitä selvityksessä on ja sitten sitä asiaa käsitellään". Kysymys tietenkin kuuluu, että miksi hallitus sitten tekee selvityksiä veronmaksajien rahoilla, ellei sen tarkoituksena ole valmistella?

Asiaan palasi vielä Annika Saarikko, joka kertoi, että "tämä, johon te nyt kysymyksenne kohdistatte, ei ole hallitusohjelman mukainen ja sellaisesta ja sen edistämisestä ei ole hallituksessa keskusteltu enkä myöskään sitä henkilökohtaisesti tue". Toivottavasti Saarikkoon voi tässä asiassa luottaa - tosin Keskustan maine puolueena ei ole kovin rohkaiseva, kuten kaikkien tuntema sanonta "Kepu pettää aina" tuntuisi vihjaavan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Olisiko nyt oikea aika kaataa hallitus?
Laittomien terveydenhuolto on älyllisesti epärehellistä
Työoikeus laittomasti maassa oleville


torstai 16. joulukuuta 2021

Nämä uutiset olisivat hauskoja, elleivät ne olisi totta

Joskus uutiset olisivat hauskoja, elleivät ne olisi totta. Yhdestä tällaisesta tapauksesta saatiin lukea eilisestä Ilta-Sanomista.  

Juttu alkoi seuraavilla sanoilla: "merkittävä havainto ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arvioinnista on, että miesten osuus sähköautojen omistamisesta on suurempi kuin naisten oletettavasti tuloerosyistä".

Näin oli jutun mukaan todettu pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen uudessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa. Siinä ratkaisua pohdittiin siten, että "tukien suunnittelussa voisi selvittää, voidaanko naisten sähköautojen hankintaa mahdollista vauhdittaa esimerkiksi verotuksen keinoin". Siis mitä ilmeisimmin asettaa erilainen sähköautojen verokanta miehille ja naisille.

Lisäksi hallituslähteet olivat tulleet siihen johtopäätökseen, että sähköautojen nykyiset hankintatuet hyödyttävät naisten ja muunsukupuolisten sijasta lähinnä hyvätuloisia miehiä, joilla on kiinnostusta, tietotaitoa ja varallisuutta tehdä tarvittavat hankinnat. Tämä ei luonnollisesti lisää tasa-arvoa eikä tasoita tulonjakoa, mutta olisi ollut hyvä muistaa niiden sähköauton hankintaan kykenevien maksavan myös ne verot, joilla hankintatuet maksetaan. 

IS:n uutinen sai luonnollisesti paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Siellä huomattiin mm. se, että sukupuolensa voi hallitusohjelman mukaan päättää jatkossa itse, joten ehkäpä moni varakas mies ilmoittaa itsensä naiseksi, jolloin myös sukupuolten väliset tuloerot tasoittuvat. Tai ainakin kirjaisi kulkuvälineensä vaimon nimiin.

Huumoria sinänsä. Mutta todellisuudessa on haudanvakava asia, että keskellä uuden koronavirusmuunnoksen leviämistä, kiihtyvää inflaatiota ja Suomen kilpailukyvyn rakenteellista rapistumista hallituksemme puuhastelee edellä mainitun kaltaisten asioiden kanssa. 

* * *

Mietin, että mahtaisiko arvoisaa lukijaani yhtään lohduttaa, että jossain muualla päin maailmaa ollaan - jos mahdollista - vieläkin hassahtaneempia. Uuden Seelannin viranomaiset ovat nimittäin uusimassa koulujensa tiedeopetusta ottamalla länsimaisen tieteen rinnalle alkuperäisväestönsä "tavan tietää".

Tuo alkuperäiskansan tietämistapa perustuu joukkoon myyttejä, kulttuurisia tapoja, traditioita sekä käytännön viisautta ympäristönhoidossa, keinoja ottaa kiinni eläimiä ja niin edelleen. Minkäänlaista tieteellistä testausta näiden tietojen paikkansapitävyyden suhteen ei kuitenkaan ole tehty.

Tosin Uuden Seelannin alkuperäiskansan tiedontapojen tiedetään monissa tapauksissa olevan ristiriidassa nykyaikaisen länsimaisen tieteen kanssa. Tämä koskee vähemmän yllättävästi heidän myyttejään maailman synnystä mutta myös ympäristönhoidon viisautta. 

Jälkimmäisen osalta on myös hyvin tiedossa, että jo ennen eurooppalaisten saapumista oli alkuperäiskansa hävittänyt puolet koriseutunsa metsistä, suuren osan megafaunaa ja muita eliölajeja sekä  köyhdyttänyt alkeellisen maataloutensa seurauksena maaperää. Toisin sanoen kyseisen tiedontavan soveltaminen on ollut ainakin ekologisesti kestämätöntä.

Nähtäväksi jää, millä tavoin alkuperäiskansan tietämistavan kauppaaminen koululaisille länsimaisen tieteen vertaisena lähestymistapana todellisuuteen vaikuttaa tulevien uusiseelantilaisten tapaan hahmottaa maailma. Ja lisääkö se saarivaltion luonnon ympäristöarvoja, nostaako asukkaiden elintasoa tai lisääkö vaikkapa sukupuolten välistä tasa-arvoa. 


keskiviikko 15. joulukuuta 2021

Boris Johnsonilla nolo tilanne ja kapina - entä Sanna Marinilla?

MTV3 uutisoi Iso-Britannian pääministeri Boris Johnsonin vaikeuksista saattaa koronapassi tietyissä yhteyksissä pakolliseksi. Siihen tarvittiin lopulta oppositiopuolueen tukea, koska liian moni pääministerin oman puolueen jäsen oli vastaan.

Tämä oli MTV3:n mukaan "nolo tilanne" ja konservatiivipuolueessa nähtiin sen mukaan suorastaan Johnsonin vastainen "kapina". Kovia sanoja, vain mitä, arvoisa lukijani.

Juttua lukiessani nousi mieleeni hakematta se, kun Suomen pääministeri Sanna Marinilla (sd) oli jokin aika sitten vaikeuksia saada koko hallitusta taakseen silloin, kun sen olisi pitänyt päättää metsiämme koskevan päätösoikeuden säilymisestä suomalaisilla. Toki eduskunnasta löytyi lopulta kielteinen kanta EU:n komission ehdotukseen, mutta vain oppositiopuolueiden tuella.

Kysymykseksi siis jäi, että oliko Suomessa nähty näytelmä pääministeri Marinille "nolo tilanne" tai suorastaan poliittisen vasemmiston "kapina" häntä vastaan? Tai jos ei ollut - kuten voisi päätellä siitä, ettei sitä sellaiseksi uutisoitu MTV3:lla tai muuallakaan - niin miksi Johnsonin kohtaama näytelmä sitten oli?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Merkillisiä uutisia Britanniasta
Huolestunut ministeri ja älyllinen epärehellisyys
Rokote- ja koronaskeptikon valta

tiistai 14. joulukuuta 2021

Eristäytyvä pääkaupunki

Helsinki on tunnetusti Kokoomuksen ja Vihreiden johtama kaupunki. Ja ilmeisesti ensin mainitunkin puolueen jäsenistä valtaosa on puolueen viherliberaalia siipeä. 

Tämän seurauksena Helsingin johto toteuttaa varsinaisen vasemmiston tuella vihreää liikennepolitiikkaa, jonka tarkoituksena on taivuttaa kaupunkilaiset luopumaan omista autoistaan ja jäämään julkisen liikenteen varaan. Käytännössä tästä seuraisi pääkaupunkilaisten entistä tarkempi eristäytyminen muusta Suomesta, kun yhteydet muuhun maahan heikkenisivät esimerkiksi autoa vaativan kesämökkeilyn vähenemisenä. 

Helingin eristäytymispolitiikasta hyvä esimerkki on kaupungin pyrkimys muuttaa sisäänajotiet ns. kaupunkibulevardeiksi, joiden testiratana on toiminut Laajasalon läpi kulkeva Laajasalontie: sen aiemmin sujuvasti soljunut liikenne on onnistuttu puurouttamaan pahasti lisäämällä tielle liikennevaloja ja poistamalla eritasoliittymiä. 

Sama on jo aiempien päätösten perusteella edessä Tuusulan moottoritiellä, joka on jo päätetty muuttaa Kehä I:stä alkaen kaupunkibulevardiksi. Todennäköisenä seurauksena on Vantaalta suuntautuvan aamuliikenteen puuroutuminen ainakin Kehä III:n risteykseen saakka - ja siten myös Tuusulan suunnasta itään ja lähteen päin suuntautuvan liikenteen tukkeutuminen. 

Seuraavaksi Helsinki suunnittelee espoolaisten eristämistä muuttamalla Länsiväylä kaupunkibulevardiksi. Korkein hallinto-oikeus on tosin torpannut aikeen jo kertaalleen, mutta ilmeisesti pääkaupungin johto on päättänyt saada tahtonsa läpi väsytystekniikalla. 

Tässä yhteydessä on todettava, että kaupungilla on Suomessa ainakin periaatteessa oikeus toimia kuten tahtoo. Helsingin osalta tilanteen tekee erikoiseksi se, että kyse on koko maata palvelevasta pääkaupungista, johon on sijoitettu runsaasti koko kansaa palvelevaa - ja sen kustannuksella ylläpidettävää - hallintoa. Nähtäväksi siis jää, miten kansa reagoi pääkaupunkinsa toimiin. 

Samalla jää nähtäväksi, miten Helsingin eristäytymispolitiikkaan reagoi yrityselämä, joka niin ikään on sijoittanut pääkaupunkiin runsaasti pääkonttoreita ja muita toimiaan. Äänestääkö se kaupungin eristäytymistä vastaan sijoittamalla pääkonttorinsa ja muut toimintonsa muualle, vai luottaako siihen, että ihmiset tyytyvät pidentyviin automatkoihin tai jo lähtökohtaisesti hitaisiin julkisiin liikenneyhteyksiin. 

Varmaa Helsingin eristäytymispolitiikassa on toistaiseksi vain se, että polarisaatio yhä punavihreämmäksi ja monikulttuurisemmaksi muuttuvan pääkaupungin ja muun maan välillä kasvaa.  Eikä se ole hyvä asia koko Suomen kehityksen kannalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juhana Vartiaisen salainen budjettivalmistelu ja orwellilainen lihatiski
Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa
Ruokafasismia Helsingissä

maanantai 13. joulukuuta 2021

Mistä johtuu naisten ahdistus ja masennus

Helsingin sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli miesten ja naisten välisistä eroista. Sen taustana oli tutkimustulos, jonka mukaan tasa-arvoisissa maissa ammattien segregaatio on vieläkin suurempaa kuin epätasa-arvoisissa. 

Jutussa pohdiskeltiin kovasti, olisiko kyse miesten ja naisten biologisista, vai ei-biologisista eroista. Lopputuloksena minulle jäi käsitys, että ensimmäiselle vaihtoehdolle löytyy enemmän tukea. 

Artikkelissa todettiin myös, että kouluissa tyttöjen osaaminen poikkeaa edelleen pojista, mutta on muuttunut aiemmasta, jolloin pojat olivat selvästi tyttöjä parempia matematiikassa, mutta heikompia lukemisessa. Pisa-tulosten perusteella yläasteikäiset tytöt ovat kirineet matematiikan eroa kiinni - ja Suomessa menneet jopa ohi - mutta pojat ovat lukutaidon osalta jääneet entistä enemmän jälkeen. 

Tälle asialle on luonnollinen eli biologinen selitys, jota toimittaja ei osannut nostaa esille: poikien kehitys on nimittäin murrosiässä oleellisesti tyttöjä hitaampaa ja sen seurauksena heidän aivonsa saavuttavat aikuisuuden vasta reilusti yli 20-vuotiaina, jotkut vasta lähes kolmikymppisinä. Niinpä 15-vuotiaiden lasten Pisa-testi mittaa sukupuolten välillä pikemminkin kehitys- kuin lahjakkuuseroja.

Tämä kaikki vastaa myös omaa käsitystäni, joka on syntynyt omien ja läheisteni jälkeläisten seuraamisesta. Kyllä tyttö on pääsääntöisesti tyttö ja poika on poika pienestä pitäen - siis ihan synnynnäisten ominaisuuksiensa ohjaamana - eikä sitä muuteta kovin helposti ns. tasa-arvokasvatuksella.

Tähän tosiasiaan liittynee myös päivän toinen uutinen, josta kertoi esimerkiksi Yleisradio. Sen mukaan ahdistus ja masennus ovat korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa yleisempiä kuin muussa aikuisväestössä ja naisopiskelijoista peräti 40 prosenttia kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista.

Uutisen mukaan kaikista opiskelijoista kolmannes kärsi masennuksesta, joten miesopiskelijoissa ahdistusta ja masennusta koki "vain" noin neljännes. Sukupuolten välinen ero on siten tässäkin asiassa erittäin suuri.

Se saattaa johtua - lopulta käännekohtansa saavuttaneen - koronapandemian aiheuttamasta eristyneisyydestä, kuten Ylen jutussa arveltiin, mutta kyllä se voisi juontua myös sukupuolten välisistä biologisista eroista. Naiset ovat miehiä kiinnostuneempia ns. pehmeistä arvoista ja sen mukaisesti kokevat esimerkiksi ilmasto- ja monimuotoisuuskriisit miehiä voimakkaammin. Ja näitä kahtahan on totta tosiaan tuotu esille viime aikoina enemmän kuin koskaan aiemmin - ja vieläpä erittäin uhkaavin sanakääntein. 

Voisiko siis olla niin, että nuoret naiset ovat miehiä ahdistuneempia tässä ajassa yksinkertaisesti siksi, että heidän biologiset ominaisuuteensa johtavat miehiä herkemmin ympäristöpelkoon? Ja että ratkaisu tähän ongelmaan olisi niinkin yksinkertainen, että puhuttaisiin mieluummin tosiasioista kuin maalattaisiin hirmuisia uhkakuvia surkeasta tulevaisuudesta? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Menneiden aikojen perheidylli
Ahdistuneen naisen henkilökuva
Kuinka nainen eroaa miehestä?

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

Askel kohti normaaliaikaa: omikron näyttää olevan aiempia koronaviruksia kesympi taudinaiheuttaja

Lupasin aamulla kirjoittaa SARS-CoV-2-viruksen omikronvariantin vaikutuksesta Etelä-Afrikan kuolleisuustilanteeseen. Aihe on juuri nyt erityisen otollinen, koska tänään on kulunut 20 päivää siitä, kun maan tartuntamäärät olivat lähteneet selvään nousuun omikronin ilmaantumisen myötä. Ja 20 päiväähän on se aika, joka kuluu tyypillisesti oireiden ilmaantumisen ja kuoleman välillä. 

Toisin sanoen, juuri nyt voidaan Etelä-Afrikan kuolleisuustilastosta tehdä johtopäätöksiä omikronin vakavuudesta taudinaiheuttajana. Niinpä seuraavassa ne neljä kuvaajaa, joiden vastineita esittelin viikko sitten. 





Kuten kuvista näkyy, on uusien koronatapausten määrä noussut edelleen, joskin aivan viime päivinä taittuen, mutta kuolemantapauksissa ei ole nähty samanlaista kehitystä. Sen seurauksena kuolleiden suhteellinen osuus on laskenut sekä verrattuna saman päivän että 20 päivää aiempaan tartuntamäärään (seitsemän päivän liukuva keskiarvo). Jälkimmäisessä vertailuluku on selkeästi viime viikolla raportoimaani tasoa korkeampi eli 564 päivittäistä tartuntaa 285:n sijasta.

Tällä perusteella voitaneen sanoa jo suhteellisen luotettavasti, ettei omikronmuunnos ole yhtä vakava taudinaiheuttaja kuin aiemman koronamuunnokset tai vaihtoehtoisesti sen aiheuttama tauti kehittyy oleellisesti niitä hitaammin. Näkemykseni on yhteensopiva sekä viime päivien uutisoinnin että yleisen virusten evoluutiota koskevan käsityksen kanssa

Tämä kaikki ei kuitenkaan tarkoita, etteikö edelleen kannattaisi välttää koronaviruksen levittämistä tai olla suojautumatta siltä. Näin siksi, että myös omikronmuunnos kykenee aiheuttamaan vakavia oireita ja sellaisena tukkouttamaan teho-osastot ja jopa tappamaan uhrinsa. 

Tästä kaikesta huolimatta on selvää, että COVID-19 pandemian suhteen pahin alkaa olla ohi ja ensi kesän jälkeen edessä on mitä todennäköisimmin jälleen normaali arki. 

Organisoitua matkailutoimintaa Lähi-idästä Suomeen

Uutiset kertovat siitä, kuinka kansainvaelluksia organisoivat bisnesmiehet kaupittelevat Suomea uutena kohteena parempaa elintasoa etsiville kehitysmaalaisille. Hinnaksi matkalle tulisi aikuisilta noin 4880 euroa ja lapsilta 3100 euroa.

Nähtäväksi jää, johtaako markkinointi tuloksiin, eli joukkovaelluksiin Venäjän kautta Suomeen. Toivoa tietenkin sopii, ettei sillä olisi menestystä, mutta nähtäväksi jää kuinka tässä käy. 

Ilta-Sanomat valaisi minkälaista joukkoa Suomeen on aiemmin hakeutunut. Entinen kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara (kok) joutui nimittäin miehensä kanssa ryöstön kohteeksi. Päättäväisen toimintansa takia hän menetti kuitenkin vain kännykkänsä varkaalle.

Varas oli hänen mukaansa miellyttävän näköinen ja siistin olemuksen omaava henkilö, joka hoki jatkuvasti "money, money" ja lösähti kuljettajan paikalla olleen ex-kansanedustajan päälle. Siitä 82-vuotias nainen sai hänet kuitenkin työnnetyksi ulos. Toivon mukaan parkkihallin kameravalvontaan jäi jäljet kyseisestä maahanmuuttajasta.

Kuten kaikki tiedämme, ei viime vuosien maahanmuutto ole ollut lottovoitto suomalaisille. Tunnettuja ovat erityisesti humanitaarisin perustein maahamme saapuneiden henkilöiden - en tiedä liittyikö Asko-Seljavaaran kokemus sellaisiin - ansiot seksuaali- ja muun väkivaltarikollisuuden saralla. Ja eräs itäeurooppalainen etninen vähemmistö on puolestaan kunnostautunut pienempien rikosten saralla.

Jääkäämme siis suurella kiinnostuksella odottamaan, kuinka maan hallitus toimii, mikäli rajoillemme ilmaantuu salakuljettajien avustuksella ihmisiä pyytelemään turvapaikkaa. Osaako se sanoa yhtä huonosti "ei" kuin vihreät poliitikot alaikäisen ruinatessa alkoholia tai puuttuuko siltä halu hillitä omia maahanmuuttokritiikittömiä himojaan kuin pääministeriltä silloin, kun hänen tekee mieli bilettää koronavirukselle altistuneena. 

* * *

Koronaviruksesta ja sen uusimmasta variantista puheen ollen. Lupasin viikko sitten palata Etelä-Afrikan koronatilanteeseen tänään. Odotan siltä osin kuitenkin vielä tuoreimmat tilastotiedot ja palaan asiaan iltapäivällä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n pitäisi muuttaa tulkintaansa Geneven sopimuksesta
Reviiritapaus Itäkeskuksessa
Maria Ohisalon ratkaisut jengirikollisuuteen: perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä nuorisorikoskoordinaattorin rekrytoiminen

lauantai 11. joulukuuta 2021

Kouluissa pitäisi keskittyä oleelliseen - ja hallituksessa siihen tarvittavien edellytysten varmistamiseen

Kirjoitin pari päivää sitten suomalaisnuorten - mukaan lukien ja ehkäpä nimenomaisesti maahanmuuttajataustaisten - heikoista matematiikan kyvyistä. Tänään sain sitten lukeakseni Helsingin sanomien mielipidekirjoituksia suomalaisen koulun nykytilasta. 

Ensimmäisen mukaan "opetushallitus on nyt laatinut arvosanalle viisi kriteerit, joita pitäisi ensi keväänä noudattaa. Omista oppilaistani yhdeksän kymmenestä olisi joka vuosi pitänyt saada ehdot matematiikasta, jos kriteerejä noudatettaisiin. Pelkään pahoin, että armovitoset tulevat edelleen olemaan normi sen sijaan, että resursseja suunnattaisiin perusasioiden opettamiseen."

Kirjoittaja on siis opettaja, jonka oppilaista lähes kaikki jäävät vaille sitä osaamista, joka heidän pitäisi saavuttaa. Syynä voi tietenkin olla opettaja, oppilaat tai koulujen johtamisen virheet.

Toinen mielipiteensä ilmaissut opettaja kertoi, että "ratkaisuksi tarjotaan entistäkin yksilöllisempää opiskelua, eli yhä useammalle räätälöidään oma opintopolku. Vaatimustason jatkuva laskeminen ei kuitenkaan hyödytä, koska nuori tottuu siihen, että aina joku pelastaa ja hoitaa työt hänen puolestaan. Pahimmassa tapauksessa kasvatamme luovuttajien sukupolvea."

Tämä on omalta kannaltani aika pelottavaa, koska olen jo eläkeikää lähestyvä ihminen, jonka vanhuuden turva on nouseva sukupolvi. Eikä sen tehtävä tule onnistumaan ilman, että nykyiset koululaiset tarttuvat toimeen ja hoitavat yhteiskuntaa seuraavina vuosikymmeninä samanlaisella menestyksellä kuin oma sukupolveni on tehnyt.

Kolmas kirjoittaja - myös opettaja - sitten levittikin eteemme karmivan todellisuuden. Hänen mukaansa "on hirveää tuhlausta menettää nykyisiä ja tulevaisuuden osaajia sairauslomille ja -eläkkeille. Voitaisiinko hieman hidastaa tahtia ja uudistuksia sekä antaa kouluille työrauha oppimiseen ja opettamiseen?"

Tällä kommentillaan hän valaisi myös ensimmäisen mielipidekirjoittajan avoimeksi jättämää kysymystä koulumme epäonnistumisen syistä. Niitä ovat eittämättä koululaitoksen johtamisessa tehdyt virheet. 

Siksi juuri nyt maan hallituksen tulisi tarttua koulujen ja opetuksen tilanteeseen laaja-alaisesti. Pitäisi panostaa tosiasioiden tunnustamiseen - kuten oppilasaineksen muuttumiseen - eli keskittyä opettamisen perusasioihin ja siihen resurssien saamiseksi luopua poliittisesti motivoituneiden agendojen ajamisesta kouluihin. 

Toisin sanoen Suomen hallituksen opetusministeri Li Anderssonin (vas) johdolla tulisi varmistaa, että opetushenkilökuntaa ei rasiteta liiaksi perustyön - siis opettamisen - ulkopuolisella hankehumpalla. Ja että heille annetaan toimivat työkalut hallita yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvaa kakarakatrasta, jotta siitä saisi kasvatetuksi entisiä sukupolvia osaavamman joukon vastaamaan yhä monimutkaisemmaksi muuttuvan maailman haasteisiin. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaiskoulujen karu todellisuus: 15-vuotialla voi olla 9-vuotiaan osaaminen
Tanskan malli on johtanut positiivisiin tuloksiin
Muslimimaahanmuuttajat ajautumassa ylisukupolviseksi etnis-uskonnollisesti leimautuneeksi alaluokaksi

perjantai 10. joulukuuta 2021

Björn Wahlroos: EU:n taksonomiapäätös perustuu väärinymmärrykseen

EU on hyväksynyt mm. metsiä koskevan kestävän rahoituksen ilmastoluokittelun, jota jopa Suomen punavihreä hallitus (vaikkakaan ei äärimmäinen vihervasemmisto) vastusti - samoin kuin EU:n toinen suuri metsätalousmaa Ruotsi. Voidaan tietenkin kysyä, millä viisaudella metsätalouden osalta vähäiset maat ajoivat läpi luokittelun, jota asianosaiset demokraattiset valtiot eivät halunneet? 

Asia häiritsi suomalaista metsäteollisuusyrityksiä jopa niin paljon, että ne julkaisivat englanninkielisen tiedotteen, jonka mukaan hyväksytty taksonomia luo kyllä byrokratiaa, mutta ei tuo oleellisia ilmastohyötyjä. Varsin rankkaa tekstiä.

Vielä rankemmaksi pani UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Hänen mukaansa "se perustuu väärinymmärrykseen. Suomalainen metsäteollisuus on sekä erittäin kestävällä pohjalla että itse asiassa rakentaa paljon tehokkaampia hiilinieluja kuin se tapa, jolla metsää hoidetaan tuolla Keski-Euroopassa."

* * *

Sivumennen sanoen Wahlroos totesi samassa yhteydessä eilen käsittelemääni aihetta sivuten seuraavasti: "luokanopettaja oli opettanut heidät laulamaan jonkun tällaisen lähes taistelulaulun omaisen ilmastonmuutosta vastustavan laulun, niin kyllä siinä ihan aitoa kunnon taistolaisperinnettä vietiin taas eteenpäin – en tarkoita spesifisti samassa asiassa, vaan että nuoria ja lapsia, joilla ei ole minkäänlaista edellytystä faktapohjaisesti tiedostaa tai ymmärtää, minkä kanssa ollaan tekemisissä, niin heille opetetaan joku laulu tai runo tai jotain muuta jonka he sitten esittävät – se on aina minua hyvin pitkään ainakin pelottanut, siinä on sellaista Hitler Jugendin tunnelmaa."

Tästäkös ilmasto- ja luontoväki pillastui. Esimerkiksi Twitterissä eräs luontotiedon alkutuottajaksi esittäytynyt henkilö kimpaantui kirjoittelemaan, että "Ei jumalauta nyt. Nuorten ilmastotoiminta vertautuu natsismiin?... Tämmöistä elävää stereotypiaa narsistisesta käppäukkoilusta olisi mahdoton edes parodioida mitenkään." 

Itse asiasta eli Suomen taloustilanteesta Wahlroos totesi samassa yhteydessä varsin realistisesti, että "talous ei kasva ja Suomeen ei investoida". Niinpä hän toivoi muutoksia mm. työnteon kannustavuuteen sekä siihen, että Suomen pitäisi olla myös sijoittajille houkutteleva maa.

Mitäpä tuohon lisäämään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronakriisi ja julkisten investointien vaikeus
Komission metsästrategia
EU ja Suomen metsävarat

torstai 9. joulukuuta 2021

Suomalaiskoulujen karu todellisuus: 15-vuotialla voi olla 9-vuotiaan osaaminen

Yleisradio ja Helsingin sanomat nostivat esille tuoreen raportin, jossa todettiin peruskoulunsa päättäneiden matematiikan taitojen romahtaneen. Eroja selittivät sekä oppilaiden maantieteellinen jakautuminen, sukupuoli että koulujen väliset erot. 

Syyksi ongelmille löydettiin koronapandemiaan liittyvästä etäopetuksesta ja koulushoppailusta, joista jälkimmäinen liittyy maahanmuuttajiin. Siis heidän suomalaisiin kohdistuvaan työntövoimaansa, jonka seurauksena koulut ovat profiloitumassa hyviin ja huonompiin vastuullisten vanhempien etsiessä jälkeläisilleen mahdollisimman maahanmuuttajavapaan opinahjon. 

Tämä on oikeasti huolestuttavaa, sillä matematiikan osaaminen liittyy loogisen ajattelun oppimiseen, joka puolestaan muodostaa keskeisen tekijän yhteiskunnan kehittymisen suhteen. Eikä kyse ole nyt mistään pikkueroista, sillä heikoimmat yhdeksäsluokkalaiset eivät tahdo selvitä edes kolmasluokkalaisten matematiikasta. 

Minun aikanani sen ikäisenä opeteltiin kerto- ja jakolaskuja, ja niin näyttäisi olevan tänäkin päivänä. Keskikoulun lopussa taas ratkottiin yhtälöitä, ja niin kai pitäisi tehdä myös nykyisen peruskoulun viimeisellä luokalla.

Hyvä uutinen Ylen ja HS:n uutisissa oli kuitenkin se, että 15-vuotiaiden nuorten parhaimmisto oli erittäin osaavaa - he olisivat selvinneet jopa lyhyen matematiikan ylioppilaskokeen tasoisista tehtävistä. Siten matematiikan osaamisvaje tuskin muodostuu ongelmaksi insinööri- ja muiden matematiikan erityisosaajien koulutuksessa.

Sen sijaan koulujen matematiikan toisen tehtävän suhteen on odotetavissa valtavia ongelmia. Tarkoitan siis yleisen älykyyden ja loogisen ajattelun kehittymistä, joiden puute johtaa tulevissa sukupolvissa syy-seuraussuhteiden hämärtymiseen. 

Tämä yhä yleisemmäksi käyvä ymmärryskyvyn heikkeneminen tulee nimittäin näkymään negatiivisesti aivan kaikilla elämänalueilla poliittisesta päätöksenteosta tavalliseen työelämään - ja aivan erityisesti muita heikommin koulussa pärjäävien maahanmuuttajien ympäröivään yhteiskuntaan integroitumisen vaikeutumisessa. Eikä sillä tule olemaan ensimmäistäkään hyvää seurausta, kuten Ruotsin hyvin tunnettu esimerkki on osoittanut. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kenen syy, että maahanmuuttajanuoret ajautuvat jengeihin?
Kouluvalintojen syistä
Havukosken uusi kouluväkivaltatapaus haastaa Vantaan kaupungin

keskiviikko 8. joulukuuta 2021

Vihreän politiikan uhri(t)

Yle uutisoi sähkön olevan nyt niin kallista, että yksi sähköyhtiö kaatui. Asian taustaksi verorahoitteinen mediamme kertoi, että "pohjolaa koettelevat pakkaset, vähäinen vesivoima ja niukaksi jäänyt tuulivoima".

Ylen mukaan sähkön myyjä on kaatunut Suomessa vain kerran aikaisemmin. Se tapahtui tämän vuoden kesäkuussa. Epäselväksi tosin jäi, millä tavalla pakkaset, vähäinen vesivoima ja niukaksi jäänyt tuulivoima vaikuttivat sen kaatumiseen juuri kesällä. 

Tapauksiin saa kuitenkin hiukan lisävaloa, jos muistaa ministeri Mika Lintilän maininneen muutamia viikkoja sitten, että "ratkaisevaa on öljyn maailmanmarkkinahinta, joka on lähes nelinkertaistunut reilussa vuodessa". 

Vielä selkeämmäksi kuvion tekee se, jos tarkastelee energiapolitiikan viimeaikaista kehitystä. Lokakuun lopussa tulin tehneeksi juuri niin toteamalla, että "energian hinta on lähtenyt EU:ssa kiitolaukkaan, koska Saksa on aiemmin päättänyt ajaa oman ydinvoimansa alas ja joutuu nyt maksamaan fossiilisesta energiasta päästömaksujen takia aiempaa korkeampaa hintaa. Asiaa on kärjistänyt lisäksi se, että myös Aasiassa on vihreän siirtymän seurauksena syntynyt kasvava tarve Keski-Euroopan kannalta tärkeään maakaasuun, joka on niin ikään nostanut energian hintoja EU:ssa."

Toisin sanoen suomalaisen energiayhtiön kaatumisen perimmäinen syy on siinä, että ihmiskunta ja erityisesti Euroopan Unioni on lähtenyt rakentamaan tulevaisuuttaan sopeuttamalla elämänmenoaan vihreiden periaatteiden mukaiseksi. Ensin säikkymällä ydinvoimaa ja sittemmin kauhistelemalla kivihiiltä. 

Lopputuloksena energian hinta on kasvanut ja suomalaiset - ja epäilemättä monet muutkin - energiayhtiöt ovat joutuneet vaikeuksiin, koska sähkön myyntiyhtiön on maksettava tukkumarkkinoilta ostamansa sähkö heti, mutta omilta asiakkailtaan se saa maksut vasta myöhemmin. Toisin sanoen vihreiden energiaratkaisujen perinteistä energiatuotantoa suurempi epävakaus on tehnyt aiemmin toimineen sähkömarkkinan entistä vaikeammin hallittavaksi. 

Suomen osalta tilanne ei onneksi ole kovin paha. Me tosin elämme juuri nyt tuontienergian varassa, mutta tilannetta parantaa jatkossa lopultakin valmistunut ydinvoimala, energiaa tuottava uusi biotuotetehdas sekä nopeasti kasvava tuulivoima. Tosin samaan aikaan maamme hallituksella on kova tahtotila ajaa fossiilista energiantuotantoa alas muita maita nopeammin, mikä taas epävakauttaa tilannettamme.

Nähtäväksi siis jää, mitä jatkossa tapahtuu. Varmaa kuitenkin on, että halvan energian aika on ainakin toistaiseksi loppumassa meiltä suomalaisilta - eikä tavallinen kansalainen tule saamaan seuraavaa sähkösopimustaan edes likimain samaan hintaan kuin nykyistä. Ja mielenkiintoisinta se, kuinka tämä näkyy yhteiskuntamme vakaudessa ja poliittisten voimasuhteiden kehittymisessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ei ole helppoa olla vihreä ja älyllisesti rehellinen
Sosiaalinen ilmastorahasto tarkoittaisi 150 euron lahjoitusta jokaiselta suomalaiselta muulle Euroopalle
Suomeen tulee uusi moderni jättiläinen

tiistai 7. joulukuuta 2021

Arktiksen ilmaston ja Australian ilmastohistorian muutoksia

Tulin taas katsahtaneeksi Australian keskiosien merkillisen eläväisen ilmastohistorian omaavan Alice Springsin lämpötilatilastoa. Ja pettymyksekseni huomasin sen jälleen muuttuneen. Tällä kertaa seuraavanlaiseksi.



Suurin muutos edelliseen Alice Springsin ilmastohistorialliseen dokumentointiini viime talvelta on vuoden 2020 lämpötilapiikin romahtaminen noin yhdellä asteella, mutta muitakin variaatioita näytti olevan runsaasti. Seuraava kuva - jossa nämä lämpötilojen kuvaajat on asetettu päällekkäin - selventänee asiaa. Nykyinen eli yllä oleva tilasto on kuvassa mustalla ja 10 kuukauden takainen ruskealla värillä.



Tälläkään kerralla minulla ei ole aavistustakaan siitä, miksi Australian ilmastohistoria on jälleen kerran muuttunut. Kokonaiskuva on kuitenkin kymmenen kuukauden takaista selvästi enemmän jatkuvaa ilmaston lämpenemistä tukeva - mutta ei yhtä selvästi kuin vastaava tilasto elokuulta 2019

Arvoisa lukija saattaa ajatella, ettei edelle kirjoittamani ole omiaan lisäämään luottamusta australialaisten kykyyn mitata lämpötiloja. Mutta siitä huolimatta - tai ehkäpä juuri siksi - on mainiota, että olen tullut dokumentoineeksi näitä muutoksia tähän blogiin jo lähes vuosikymmenen ajan. 

* * *

Kun nyt kerran palasin ilmastotilastoihin, sallittakoon myös katsaus ilmastomallien mukaan muuta maailmaa nopeammin lämpenevän arktista ympäröivän pohjoisen napajään pinta-alatilastoihin. Sieltä viimeisin tieto kertoo, että kuluneen vuoden marraskuussa se olisi ollut keskimäärin mittaushistorian 28 suurin. Tai toisin sanoen tilaston 16 pienin. Tässä vielä edellä linkittämäni tilaston pohjalta piirtämäni kuva.


Näyttää siis siltä, ettei jääkarhuilla ole edelleenkään tarvetta kovin suureen huoleen huomisesta. Etenkään kun syyskuun vuosittaisessa jään koon minimivaiheessa tilanne oli lähes yhtä hyvä suhteessa aiempiin vuosiin.










Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!