Ellet ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan

Helsingin Sanomat teki jutun siitä, kuinka popmaailman tähdet joutuvat selittelemään kovasti, mikäli ovat päättäneet käydä esiintymässä Israelissa, mutta klassista musiikkia esitteleviltä ei kysellä mitään. Kyse on siis jonkinlaisesta kaksoisstandardista.

Jutun loppuun toimittaja on kirjoittanut kommentin, jonka mukaan "tänä keväänä suunnilleen jokaiselta euroviisuesiintyjältä ja yleisradioyhtiöltä ympäri Eurooppaa kysytään suhteesta Israelin ylläpitämään miehitykseen ja boikottiliikkeeseen... Huolellisesti muotoiltuja kantojakin on kuultu puolin ja toisin... Vastaavat ja toivottavasti asiallisina pysyvät kysymykset tulevat todennäköisesti koskemaan yhä useammin myös klassisen musiikin maailmaa – ja Israelin filharmonikkojen kutsuun myönteisesti vastaavia tähtisolisteja ja kapellimestareita."

Minä luin tuon kommentin siten, että toimittaja haluaisi esiintymisillään toimeentuloa hakevia ihmisiä ahdisteltavan palkanmaksajan politiikan takia. Siis silloin kun tuo politiikka ei vastaa toimittajan tai muidenkaan punavihreää aatetta tunnustavien ihmisten näkemyksiä.

Tuntien suomalaisen toimittajakunnan näkemykset, ei tässä ole mitään hämmästyttävää. Sen sijaan minua ärsyttää jonkin verran se, että joidenkin populaarikulttuurin piirissä toimivien ihmisten ja toimittajien punavihreä ego on niin valtava, että he kuvittelevat omaavansa jotain sellaista moraalista ylemmyyttä, joka oikeuttaisi vaikeuttamaan poliittisista asioista toisinajattelevien toimeentulon hankintaa. Tai jopa sellaisten, jotka eivät ole itse poliittisesta kiistakysymyksestä mitään mieltä, eivätkä siksi halua ottaa kantaa suuntaan eikä toiseen.

Jotenkin ikävästi näyttää siltä, ettei vihervasemmisto ole oppinut mitään viime vuosisadan aatetoveriensa eli kommunististen terrorivaltioiden historiasta. Yksi sen tunnuslauseistahan oli, että ellet ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan; ja sillä oikeutettiin jopa äärimmäisiä tekoja. Ja kyllähän samaa näkemyksellisyyttä taitaa löytyä myös nykyisistä islamistijärjestöistä.

Lopuksi vielä selvennykseksi. Minusta olisi hienoa, mikäli palestiinalaiset (sekä muut arabit) ja juutalaiset onnistuisivat tekemään ns. Pyhälle maalle pysyvän rauhan, jossa tunnustettaisiin realiteetit, ymmärrettäisiin molemmin puolin toisen näkemykset ja soviteltaisiin ne yhteen, ryhdyttäisiin taloudelliseen molempia hyödyttävään yhteistyöhön sekä taattaisiin molemmille osapuolille oikeus rauhalliseen tulevaisuuteen.

Valitettavasti en usko omaavani sellaista viisautta, että osaisin kertoa minkälainen tuon ratkaisun tulisi yksityiskohtaisesti olla. Enkä siksi myöskään ota kantaa kummankaan puolesta muuten kuin tuomitsemalla molempien epäoikeudenmukaiset teot toista kohtaan. Yksi asia on kuitenkin varma: vastakkainasettelun lisäämisestä ei tässä prosessissa ole mitään hyötyä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Gazalaiset ja Karjalan menetys
Lenin-puistoon on koottava Leninin ajatuksia kaiken kansan nähtäväksi
Elääkö kirjailija sananvapaudesta?

Tiede totuudenjälkeisen yksisilmäisten maailman poliittisena uhrina

Osa poliittisesta kentästämme on lähtenyt sellaiselle linjalle, että maamme politiikka on johdettava suoraan ilmastomallien perusteella ennakoidun ilmastonmuutoksen uhasta. Esimerkiksi maamme ainutta merkittävää luonnonvaraa eli metsiä halutaan hyödynnettävän vajaasti ja ihmisten liikkumista pyritään suitsimaan siirtymällä polttomoottoreista sähköön ja vapaista maanteistä maksullisiin.

Yksi näistä linjauksista on ihmisten - etenkin lasten - pakottaminen kasvisruokailuun. Tähän aiheeseen ottivat aamun lehdessä kantaa kaksi alan tunnettua tutkijaa. Hannu Korhonen ja Anne Pihlanto nimittäin totesivat, että vaikka ilmastonmuutoksen "torjuminen on tärkeää, ...sitä ei pidä tehdä poliittisella päätöksellä, joka voi heikentää kasvavien lasten ravitsemusta ja terveyttä".

Arvaan, että he joutuvat tulevalla viikolla kovan kritiikin kohteeksi siitä huolimatta, että heidän väitteensä oli perusteltu tutkimustiedolla ja faktoilla. Niillä ei kuitenkaan ole sen suurempaa merkitystä, koska elämme nykyisin totuudenjälkeistä yksisilmäisyyden aikakautta, jossa tunne ja vihervasemmistolainen oikeaoppisuus ovat muodostuneet dogmiksi.

* * *

Samassa lehdessä Itä-Suomen yliopiston julkisuudessakin varsin tunnettu ja palkittu professori Jukka Korpela otti kantaa tuohon yksisilmäisten maailmaan. Hänen mukaansa kansleri Kari Raivion ja professori Ilkka Ruostetsaaren ehdotus tiedeministeriöstä kuulostaa aivan Neuvostoliitolta - niin kuin kuulostaakin.

Korpela totesi - nähdäkseni aivan oikein - että "on infernaalinen visio, että Suomeen perustettaisiin tiedeministeriö koordinoimaan kaikkea tutkimusta yliopistoissa ja sektorihallinnoissa. Pian sen hallintovirkamiehet kaappaisivat vallan siihen, mikä on totta ja mitä voi tutkia. Toisin ajattelevat marginalisoitaisiin resurssien jaossa, koska valtaapitävät kysyisivät valitsemiltaan oikein ajattelevilta huippututkijoilta, mikä on totuus. Näin tiede ei enää kehity vaan muuttuu uskonnoksi."

Teräväkatseisena ihmisenä hän totesi tällaisesta näkyvän jo nyt merkkejä "ilmastonmuutoskeskustelussa, kun IPCC:n raportin epäily sivuutetaan pyhäinhäväistyksenä". Samaa on toki näkynyt jo aiemmin ainakin nuoruuteni kauhukuvia maalanneessa "happosadekeskustelussa", jossa puiden sienitautiepidemian aiheuttaman kaikille näkyvän mäntyjen ruskistumisen väitettiin useita vuosia ja suurin otsikoin johtuvan ilmansaasteista - mutta asian oikea laita julkaistiin yhden palstan pikku-uutisena.

Tästä eivät oppineet mitään ainakaan ne 15 000 tieteenharjoittajaa, jotka julistivat omaa totuuttaan ilmastonmuutospoliittisessa julkilausumassaan. Enkä tällä tarkoita sitä, ettei ilmastonmuutoksen uhkaa tulisi pyrkiä rajaamaan tehokkain toimenpitein, vaan ettei yhdenkään kansakunnan tule ajaa itseään umpikujaan ottamalla vastuulleen oleellisesti muita suurempaa taakkaa.

Näin erityisesti siksi, että julkisista väitteistä huolimatta ilmastonmuutoshypoteesi ei edelleenkään saa kaikkien tieteentekijöiden kannatusta - monet tuntemani ja asiaan liittyvää ensisijaista tietoa omaavat tutkijat ovat skeptisiä, mutta pitävät suunsa kiinni, koska sen avaaminen johtaisi noitavainoon ja ilmastonmuutoshypen kautta virtaavan tutkimusrahoituksen katkeamiseen.

Niin tai näin. Minun on helppo tutkijana ja professorina yhtyä Korpelan näkemykseen siitä, että "terveen tieteen kannalta on parasta, että sille annetaan resursseja mutta sitä ei fokusoida, koordinoida tai hallinnoida. Tieteen pitää olla epäilevää, kriittistä ja ristiriitaista, koska vain niin löytyy huomisen totuus. Politiikassa on tärkeää, että päätöksiä valmistelevat hyvän kriittisen tieteellisen koulutuksen yliopistoissa saaneet virkamiehet."

Tästä ideaalista on valitettavasti edetty turhan kauas. Tutkimusrahoja on siirretty enenevässä määrin poliitikkojen päätettäväksi ja yliopistojen sekä tutkimuslaitosten hallintorakenteet ohjailevat yhä vahvemmin niissä tehtävää työtä - eikä perusteena todellakaan ole mahdollisimman korkean tieteellisen laadun tavoitteleminen vaan halpahintainen poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Siis samanlainen, joka ohjasi entisen itäblokin tieteentekijöitä.

Siksi kaipaisin myös poliittisilta puolueiltamme selkeää linjausta siitä, minkälaista tiedepolitiikkaa heidän johdollaan aiottaisiin toteuttaa - lisäresurssit kun eivät tuota mitään hyvää, mikäli ne tuhlataan poliittisen oikeaoppisuuden alttarille. Siksi haluaisin tietää antaisivatko puolueet tieteelle takaisin vapautensa - jota se historian valossa soveltaa nimenomaisesti tavoittelemalla korkeinta mahdollista laatua - vai ohjattaisiinko sitä yhä enemmän viisivuotissuunnitel... ei vaan vaalikausien mukaisin nelivuotissuunnitelmin kohti uljasta uutta maailmaa, jossa härskeimmät ja opportunistisimmat ovat voittajia ja tieteellisiä löydöksiä hyödyntävät yritykset ja tavalliset kansalaiset suurimpia kärsijöitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kiina nousee tutkimuksen ja talouden välisen positiivisen kierteen varassa
Halutaanko yhteiskunnallisen tutkimuksen kriisi levittää myös muille tieteenaloille?
Strategisen tutkimusrahoituksen kallis hinta

Perussuomalaiset vahvassa nousussa kaksi viikkoa ennen vaaleja

Yle julkaisi tänä aamun uuden puolueiden kannatusmittauksen. Sen mukaan Perussuomalaiset on 15,1% kannatuksellaan jälleen noussut ohi Keskustan (14,4%) ja on aivan Kokoomuksen (15,8%) hännillä. Myös SDP:n kannatuksesta (20,1) osa on sulanut, mutta siitä huolimatta puolue on edelleen suosituin.

Katsoin eilen myös Ylen aamu-TV:stä perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren haastattelun sekä illalla puheenjohtaja Jussi Halla-ahon vaalitentin. Nähdäkseni molemmat - ja aivan erityisesti Huhtasaari - onnistuivat erinomaisesti, joten nähtäväksi jää kuinka puolueen kannatus kehittyy vaaleihin mennessä.

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista huomata, että vuoden 2015 vaaleja edeltäneessä gallupissa Perussuomalaisten kannatus oli 16,7%, joten Halla-ahon johtama puolue ei ainakaan vielä ole aivan samoissa lukemissa. Tosin on huomattava, että tuolloinen mittaus julkaistiin aivan vaalien alla kun tästä päivästä on vaaleihin vielä hiukan yli kaksi viikkoa. Neljä vuotta sitten toiseksi viimeisessä eli kuukautta vaaleja ennen tehdyssä Ylen gallupissa puolueen kannatus oli 14,6%.

Edessä on siis äärimmäisen jännittävät vaalit. Edes SDP:n asema suurimpana puolueena ei ole vielä varma, sillä puheenjohtaja Antti Rinne on sekoillut näkemystensä kanssa.

Tosin demareiden osalta on syytä huomata, että Yle kertoi puolueen kannatuksen olleen vahvinta mittausajankohdan viimeisellä viikolla, joten sen kannattajien puoluevalinta ei ehkä perustu pelkästään tosiasioihin tai puolueen edustajien ääneen lausuttujen kannanottojen uskottavuuteen, vaan taustalla vaikuttavat vahvasti muut syyt kuten esimerkiksi puolueuskollisuus tai tunteet.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Loogista ja tavallaan loogista
Suomalaiset haluavat vihervasemmiston hallitukseen
Piia Elonen listasi puolueita järjestykseen

Jäätikkötutkijat tulivat lausuneeksi testattavan hypoteesin

Suomalaiset mediat - kuten Yle - välittivät tiedon siitä, että Grönlannin suurin jäätikkö on vahvistunut ensimmäistä kertaa 20 vuoteen. Jutun mukaan havainnon tehneet tutkijat uskovat vahvistumisen johtuvan sitä ympäröivän meriveden kylmenemisestä: sen lämpötila on korkeimman 250 metrin osalta ollut viime vuosina kylmimmillään sitten 1980-luvun.

Uutisessa kuitenkin tähdennettiin, että jäätikön vahvistuminen on vain paikallista ja siten Grönlannin muut jäätiköt ovat edelleenkin sulaneet. Sitä paitsi, Ylen siteeraamien tutkijoiden mukaan "seuraavalla kerralla, kun vedet taas lämpenevät, ne lämpenevät entistä enemmän".

Tämä kommentti voidaan tulkita oikeaoppiseksi hypoteesiksi, jonka toteutumista on syytä seurata. Valitettavasti tutkijat eivät määritä lisälämpenemisen aikaskaalaa, mutta koska se heidän mukaansa johtuu Pohjois-Atlantin oskillaatiosta, puhutaan maksimissaan parin vuosikymmenen mittaisesta ajanjaksosta.

Entä miten Grönlannin tämänhetkinen sulaminen suhtautuu pohjoisen napa-alueen merijään kehitykseen? Juuri tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon mukaan (26.3.2019) se on pienenemässä nopeasti (verrattuna moniin aiempiin vuosiin) ja on päivämäärään nähden laajempi (extent) kuin vuosina 2017 ja 2018, mutta supeampi kuin vuonna 2016. Kaikkiaan pohjoisen merijään laajuus oli mainittuna päivämääränä tilaston seitsemänneksi pienin.

Arctic Sea Ice News & Analysis kertoi myös, että juuri ohitettu napajään vuotuinen maksimilaajuus oli aikasarjan kahdeksanneksi pienin. Tuon tilaston kärjessä komeilevat vuodet 2017, 2018 ja 2016. Lisäksi tuorein käytettävissä oleva tieto napajään pinta-alasta (area) on helmikuulta, jolloin jää oli keskimäärin 12. pienin mittaussarjan historiassa.

Napajään laajuuden ja pinta-alan mittauksista saatava kuva sopii siten kohtuullisen hyvin Ylen välittämään kuvaan Grönlannin suurimman jäätikön kehityksestä. Tosin on huomattava, että Grönlannissa käänne on tapahtunut myöhemmin kuin napa-alueen merijäätiköillä.

Tutkijoiden edellä mainitun hypoteesin osalta oleellista on kuitenkin vain se, että jos Pohjois-Atlantin oskillaatio kääntyy ja jäätikön supistuminen jatkuu sen myötä sekä johtaa uusiin "ennätyksiin", voi tutkijoiden hypoteesin todeta saaneen vahvistusta. Jos sen sijaan oskillaatio muuttuu ilman vaikutuksia Grönlannin suurimpaan jäätikköön, on hypoteesi hylättävä.

Jääkäämme siis odottelemaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutoksen faktoista ja niiden kumoamisesta
Napajää ei tue yhteyttä globaalin lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä
Grönlannin lämpöaalto ja ilmastotilastot

Sananvapauden kuoppa syveni jälleen

Sananvapaus on yksi niistä asioista, jotka on turvattu Suomen perustuslaissa. Tarkalleen ottaen siellä sanotaan, että "jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia."

Perustuslaista huolimatta Suomeen on viime vuosina syntynyt tapa, jossa ihmiset menettävät työpaikkojaan käytettyään sananvapautta siten, ettei se ole miellyttänyt työnantajaa. Viimeisin esimerkki tästä on vanha kommunisti ja laulaja Kari Peitsamo, joka Iltalehden mukaan poistettiin hämeenlinnalaisen Amy-rockin esiintyjälistalta ääneen sanomansa mielipiteen takia.

Asiaa ei myöskään peitelty, sillä festivaalia järjestävän Amy ry:n hallitus antoi lausunnon, jonka mukaan "Ämy ry on täten päättänyt perua Kari Peitsamon esiintymisen kesän 2019 Ämyrockissa. Kari Peitsamon viimeaikainen mielipiteiden ilmaisu julkisuudessa on aiheuttanut keskustelua siitä, onko vahvaan eettiseen arvomaailmaan perustuvan festivaalin ohjelmistossa sijaa rajoja kiinni vaativalle artistille."

Toki festivaalin järjestäjällä on oikeus palkata kenet haluaa. Mutta on mielenkiintoista, että ääneen lausuttu mielipide tunnutaan suomalaisessa yhteiskunnassa hyväksyttävän poisvalinnan perusteluksi silmiä räpäyttämättä. Siis ihmisen ansaintamahdollisuuksien heikentäminen mielipiteen takia. Siis ei esimerkiksi laittomuuden, solvauksen tai kansankiihottamisen perusteella vaan ihan laillisen poliittisluonteisen mielipiteen takia.

Aiempia samankaltaisia tapauksia olen käsitellyt otsikon "Suomalaisen sananvapauden kriisi syvenee" alla. Peitsamon tapaus näyttäisi syventävän tuota kuoppaa entisestään.

Jäljelle jääkin enää oikeastaan kysymys siitä, kuinka syvään kuoppaan suomalaisten sananvapaus ja osa perustuslaistamme lopulta haudataankaan. Ja mitä siitä seuraa meille suomalaisille kun huomioidaan sananvapauden asteen ja erilaisten yhteiskuntien mädännäisyyden välinen vahva korrelaatio, joka viittaa vahvasti siihen, että näiden asioiden välillä olisi myös syy-seuraussuhde.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Seinäjoen arabikevät ja sananvapauden tukahduttaminen
Kirjailijan helvettiin-toivotukset päätyivät lehden sivuille
Suomalaisen sananvapauden kriisi syvenee

Trump tunnusti tosiasiat - entä sitten?

Presidentti Donald Trump tunnusti puolen vuosisadan jälkeen tosiasiat eli tunnusti Golanin Israelin osaksi. Tapaus herätti luonnollisesti närää Syyriassa, mutta johtaa tuskin sotilaalliseen pyrkimykseen palauttaa Golan takaisin Assadin hallinnolle. Sitä ajatelleen vastapuoli on aivan liian vahva sotilaallisesti.

Sen sijaan päätös nostanee riskiä amerikkalaisiin kohdistuville terroriteoille. Tosin tuokin riski on jo nyt korkea. Tai siis, onhan noita jo nähty - merkittävimpänä lentokoneisku New Yorkilaiseen pilvenpiirtäjään - joten saattaa olla, ettei tuo riski voi enää oikein kasvaa, vaikka Syyrian hallinto uhosikin Yhdysvalloista tulleen tosiasioiden tunnustamisen myötä arabien tärkein vihollinen.

Sen sijaan on todennäköistä, että Trumpin tosiasioiden tunnustaminen aiheuttaa ongelmia muualla maailmassa. Hakematta mieleen tuli asiasta kuultuani tietenkin Krimin niemimaan kohtalo. Oletan, että Vladimir Putinin tulee nyt vaatimaan entistä ponnekkaammin tosiasioiden tunnustamista myös sen suhteen.

Se ei tosin tarkoita, että Trump tai joku muu valtionpäämies olisi valmis tunnustamaan Venäjän oikeuden Krimiin. Mutta mahdollisesti kuitenkin tuo lähemmäs sitä päivää, jolloin länsimaiden pakotteet Venäjää vastaan lopetetaan, minkä jälkeen tuo tosiasia on tunnustettu de facto vaikka ei olisikaan sitä vielä de jure.

Toisen maailmansodan jälkeen sotimalla saavutettuja valtauksia ei ole ennen nyt nähtyä Trumpin ulostuloa ollut tapana tunnusta, mikä on mahdollisesti vähentänyt valtioiden halua valloittaa alueita naapureiltaan. Tosin aika pitkään tuota halua suitsi myös kauhun tasapaino ydinasevaltojen välillä, mutta näin ei ole ollut Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. 

Suomen kannalta asialla on ainakin periaatteellinen merkitys. Eli lisäsikö Trumpin Golania koskeva ilmoitus Venäjän arvaamattomuutta Suomen suhteen?

Toivottavasti ei, mutta on myös selvää, että ainakaan se ei vähentänyt sitä. Tapaus on kuitenkin meillä ymmärrettävä vahvana muistutuksena siitä, että Suomessa on syytä huolehtia turvallisuuspolitiikka nyt ja vastaisuudessa siten, ettei venäläisille tule edes mieleen pyrkiä uusimaan talvisodan yritystään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutinen, joka ei yllättänyt ketään ajattelukykyistä
Gazalaiset ja Karjalan menetys
Onko Trump palestiinalaisten Joulupukki?

Loogista ja tavallaan loogista

Helsingin Sanomat nosti tänä aamuna esille äärimmäisen tärkeän asian: poliittisten puolueiden vaalilupausten rehellisyyden tilanteessa, jossa väestö ikääntyy entisestään eli verotettavien määrä vähenee. Lehden mukaan puolueet laidasta laitaan ovat älyllisesti epärehellisiä luvatessaan lisätä menoja ilman, että näin syntyvien julkisten kulujen kattamiseen tarvittavaa varainhankintaa on selvitetty.

Parhaimmillaankin luotetaan ennusteita nopeampaan työllisyyskasvuun, jonka avulla luvatut panostukset rahoitettaisiin. Mutta edes työllisyyden kasvuun ei luvata keinoja, ehkä juuri siksi, etteivät ne taitaisi miellyttää äänestäjiä.

Jutun yhteydessä olleessa kuvissa näkyi kuitenkin se, että Perussuomalaiset (ja myös Liike nyt) olivat valmiita leikkaamaan julkisia menoja, mikä mahdollistaisi veroasteen ja velanoton vähentämisen. Tämä on loogista.

Samoin on tavallaan loogista se, että Vasemmistoliitto ja SDP olisivat valmiita lisäkulujen kattamiseksi nostamaan veroja. Jopa niin paljon, että he pystyisivät julkisten menojen kasvun ohella vähentämään velkaa.

Tavallaan loogista siksi, että tällainen veronkiristys johtaisi eniten veroja maksavien ihmisten maastapakoon sekä työmotivaation laskuun - ja sitä kautta vaarana olisi koko verokertymän pieneneminen. Mutta sellaistahan se sosialismi on.

Tässä tilanteessa onkin syytä toivoa, että ihmiset ovat tarkkana poliitikkojen lupausten kanssa. ja äänestävät niitä puolueita ja ehdokkaita, joiden linja ei perustu äänestäjien nuoleskeluksi tarkoitettuun älylliseen epärehellisyyteen, vaan loogisesti päteviin ja tasapainoisiin eli myös käytännössä toteutettavissa oleviin tavoitteisin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaiset haluavat vihervasemmiston hallitukseen
Perussuomalaisten vaaliohjelma
Ollako sosialisti vai ei, kas siinäpä vasta kysymys!

Ylen päätoimittajan luottamus tulisi mitata

Perussuomalaiset nosti esille Yle Kioskin nuorille suunnatun vaalikoneen. Heidän mukaansa se "johdattelee ja tuputtaa poikkeuksellisen voimakkaasti valmista mielipidettä siitä, mikä on oikea vastaus".

Kävin katsomassa tuota "vaalibottia" ja sen nähtyäni asiasta oli helppo olla samaa mieltä perussuomalaisten kanssa. Puolueen nuoret ovat tehneet asiasta tiedotteen ja kansanedustaja sekä Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen (ps) on todennut, että kantelu Julkisen sanan neuvostolle "olisi kuitenkin täysin hyödytöntä, sillä JSN on miehitetty saman ideologian kannattajilla, puheenjohtajanaan entinen Vihreän Langan päätoimittaja Elina Grundström".

Lopulta puolueen vähän tunnettu ehdokas Ossi Tiihonen päätti toimia ja teki vaalikoneesta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Nähtäväksi jää kuinka tämä reagoi siihen, mutta toimivaltaa hänellä ei tässä asiassa ole.

Näin siksi, että Ylen kuten kaikkien muidenkin medioiden linjasta vastaa viime kädessä päätoimittaja. Siten myös verorahoitteisella mediallamme on vapaus tuottaa propagandaa siinä kuin muillakin mediataloilla niin kauan kuin päätoimittaja nauttii omistajan luottamusta.

Vaalibottikeskustelussa olisi siten nostettava tikun nokkaan vaalikoneesta vastaavan päätoimittajan asema ja luottamus valinnasta vastaavan Ylen hallituksen parissa. Sekä tietenkin myös Ylen hallintoneuvostossa, joka (tai jonka ainakin pitäisi) käyttää omistajan eli veronmaksajien ääntä yhtiössä.

Tässä suhteessa on mielenkiintoista se, että nykyinen päätoimittaja Jouko Jokinen antoi ymmärtää heti valituksi tultuaan tavoitteenaan olevan poliittinen vaikuttaminen totuudenmukaisen tiedottamisen sijasta. Se oli rohkeaa ja näköjään myös rehellistä puhetta, joka olisi aikanaan ansainnut enemmänkin julkisuutta.

* * *

Palataan lopuksi vielä itse vaalibottiin. Poliittisesta punavihervärikylläisyydestään huolimatta siinä oli nimittäin se hyvä puoli, että botin tekijät näyttäisivät (jälleen kerran) erehtyneen lipevän nuoleskeluyrityksen kautta tosiasiallisesti halveksumaan nuoria ja heidän ajankäyttöään. Vaalikone kun eteni kysymyksestä toiseen hitaasti kuin etana, enkä usko kovinkaan monen nuoren viitsivät odotella hiljalleen ilmaantuvia tekstinpätkiä siten kuin vaalibotin tekeminen heiltä edellyttäisi.

Niinpä sen merkitys nuorten (saati vanhempien) ihmisten äänten ohjailussa jäänee marginaaliseksi. Mutta siitä huolimatta on hyvä, että asia on nostettu esille.

Toivottavasti nyt nostettu vaalikone tuo poliittiseen keskusteluun myös yleisemmän kysymyksen Yleisradion tehtävästä toimia koko kansalle - myös nuorille - puolueetonta ajankohtaistietoa ja -palveluita tarjoavana mediatalona toimittajiensa maailmankatsomusta propagoivan sylttytehtaan sijasta. Ja johtaa siihen, että seuraava eduskunnan valitsema hallintoneuvosto ymmärtää ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tämän asiantilan muuttamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yle maksumuurin taakse?
Jos meilläkin järjestettäisiin kansanäänestys Yle-verosta...
Poliittinen Yle

HS:n seksuaalirikosjutussa jäi harmittamaan kaksi seikkaa

Helsingin Sanomat teki jutun siitä, kuinka lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia voitaisiin vähentää. Muuten kohtuullisen hyvässä jutussa oli kaksi puutetta, jotka jäivät harmittamaan allekirjoittanutta.

Ensimmäinen niistä oli se, että jutussa syyllistettiin miehiä rivien välissä. Tämä tehtiin toteamalla, että "eri tutkimuksissa on havaittu, että lapsiin kohdistuvaa seksuaalista kiinnostusta on 1–5 prosentilla miehistä. Suomen väestöstä kaksi prosenttia tarkoittaa noin 40 000 miestä."

Sekä jättämällä sanomatta sanaakaan lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia tekevistä naisista - siitä huolimatta, ettei tällainen seksuaalinen vääristymä ole näillekään tuntematonta (esimerkki Suomesta ja muualta). Niinpä huolimattomalle lukijalle jäi HS:n jutusta sellainen käsitys, etteivät naiset syyllistyisi muka lainkaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Toinen itseäni harmittamaan jäänyt seikka oli se, ettei jutussa mainittu etenkin nykyisellä kansainvaellusten aikakaudella ilmeistä ratkaisua - eli lapsiin kohdistuviin rikoksiin kovalla frekvenssillä syyllistyvien henkilöiden maahantulon ehkäisemistä. Ilta-Sanomien tuoreen jutun mukaanhan Helsingissä ja Oulussa vuonna 2018 alle 18-vuotiaisiin kohdistuneista seksuaalirikollisista suomalaisia oli  18 ja ulkomaisia 16 eli noin 47%.

Kun tämän suhteuttaa kaikkien Helsingissä ja Oulussa asuvien maahanmuuttajien määrään, voidaan todeta maahanmuuttajien järkyttävä yliedustus. Tämä siis sen lisäksi, ettei kummassakaan kaupungissa olisi sattunut ainuttakaan heidän tekemäänsä alaikäisiin kohdistuvaa seksuaalirikosta, mikäli he eivät olisi päässeet lainkaan Suomeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa
Onko mediahuomion ja -hiljaisuuden ero yksi pilalle mennyt elämä?
Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?

Pelastaisiko 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa suomalaisten eläkkeet?

Helsingin Sanomat väitti Eläketurvakeskuksen laskelmiin perustuen, että "Suomessa pitäisi vuonna 2050 olla 1,4 miljoonaa ulkomaalaista, jotta eläkemaksujen merkittävä nousu vältettäisiin". Laskelmassa ei ole erikseen huomioitu sitä, ovatko maahanmuuttajat turvapaikanhakijoita tai vaikkapa työperäisiä maahanmuuttajia, mutta siinä on käytetty arviota, jonka mukaan maahanmuuttajamiesten työllisyys on 20 prosenttia ja naisten 30 prosenttia pienempi kuin Suomessa syntyneillä.

Tosiasia kuitenkin on, että kun puhutaan näin suurista ihmismääristä, olisi huomioon otettava myös maahanmuuttajien taloudellinen tuottavuus. Se ei ole pelkkää työllistymistä vaan myös ihmisten taloudellista tuottavuutta. Siinä lienee vielä suurempi ero humanitaaristen ja työperäisten maahanmuuttajien välillä. HS:n laskelmassa tällaisia eroja ei ole huomioitu.

Siksi onkin selvää, että mikäli Suomeen saataisiin henkilöitä, joiden taloudellinen tuottavuus olisi selvästi suurempi kuin kantasuomalaisten, riittäisi paljonkin 1,4 miljoonaa ihmistä pienempi maahanmuutto turvaamaan eläkkeet. Ongelmana vain on, että millä keinoin sellaisia ihmisiä saataisiin houkutelluksi maahamme.

Toisaalta on yhtä selvää, että jos maahan tullessaan luku- ja kirjoitustaidottomat ihmset muodostaisivat koko tuon maahanmuuttajien joukon, eivät he kykenisi ylläpitämään Suomen nykyistä taloudellista hyvinvointia vaikka joka ikinen heistä työllistyisi. Tuskin edes silloin, jos heillä olisi kelvollinen suorittavan tason ammattiosaaminen. Näin siksi, että noin suuren joukon tulisi taloudellista tuottavuutta ylläpitääkseen kyetä myös yritysten perustamiseen ja kasvattamiseen sekä kansainvälisessä vertailussa menestyvän tuotekehitykseen, markkinointiin ja niin edelleen.

Kysyä tietenkin sopii, miksi Helsingin Sanomat on julkaissut laskelmansa, vaikka sen tekijöillä on täytynyt olla yhtä hyvä käsitys kuin minulla esille tuomistani seikoista. Valitettavasti vastaaminen ei kuulu minulle vaan Eläketurvakeskuksessa laskelman tehneille henkilöille, jutun kirjoittaneelle toimittajalle tai julkaisupäätöksen tehneelle lehden päätoimittajalle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eläkkeistä kannustin lastenhankintaan
Kestävyysvaje väestöpyramidin valossa
Työajan pidennyksellä, eläkeiän nostolla, vastikkeellisella työttömyysturvalla ja perustulollako Suomen ongelmat kuriin?

Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa

Kirjoitin eilen Oulun demari-imaamista Abdul Mannanista, joka pelkää terrorismia. Tänään sain sitten lukea - ensin Iltalehdestä ja sitten Kalevasta - että kymmenvuotias muslimityttö on joutunut hänen moskeijassaan seksuaalirikoksen uhriksi.

Juttujen mukaan imaami kiisti oikeuden tuomiosta huolimatta, että tuollainen rikos olisi edes voinut tapahtua hänen moskeijassaan. Mikä vielä mielenkiintoisempaa, uhrin lähipiiriin kuuluva henkilö ihmetteli Kalevan haastattelussa sitä, miksi imaami Abdul Mannan ei ole tukenut uhrin perhettä hyväksikäyttötapauksen tultua ilmi.

Hänen mukaansa Mannan oli päinvastoin sanonut, että jos uhrin omaiset ottavat yhteyttä poliisiin, se aiheuttaa ongelmia moskeijalle, joka saatettaisiin asian tullessa ilmi jopa sulkea. Imaami luonnollisesti kiisti sanoneensa edes mitään sen tapaista.

Tapaus luo jälleen yhden uuden vivahteen käsitykseemme Oulun demari-imaamin luonteesta. Nähtäväksi jää, vaikuttaako se millään tavoin hänen asemaansa oululaisten muslimeiden hengellisenä johtajana.

Samoin jää nähtäväksi vaikuttaako tapaus millään lailla Oulun moskeijan turvallisuuteen. Toivoa toki täytyy, etteivät ainakaan eilisessä blogimerkinnässä kommentoimani imaamin pelot toteudu, sillä sellainen ei todellakaan sovi suomalaiseen kulttuuriin.

Mutta tällä kertaa uhri ei olekaan kantasuomalainen, joten en osaa arvioida niitä tuntemuksia, mitä moskeijan tapahtumat - ja tuen puuttuminen rikoksen uhriksi joutuneelta perheeltä - vaikuttavat sen omassa kulttuuriympäristössä. Toivottavasti myös siellä ollaan laillisen menon kannalla etenkin nyt, kun rikokseen syyllistynyt sai suomalaisittain mittavan kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeustuomion.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oulun imaami pelkää terrorismia
Onko mediahuomion ja -hiljaisuuden ero yksi pilalle mennyt elämä?
Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?

Oulun imaami pelkää terrorismia

Helsingin Sanomien uutisessa kerrottiin, että Uuden Seelannin terrori-isku olisi istuttanut pelon myös suomalaisiin muslimeihin. Se on tietenkin ikävää, sillä olisi hienoa, mikäli kaikki maassamme asuvat voisivat elää elämäänsä ilman pelkoa terroriteoista tai muustakaan väkivallasta.

Vielä ikävämmäksi asian tekee se, että myös muut kuin muslimit joutuvat pelkäämään terroritekoja - onhan sellainen nähty jopa Suomessa.  Ja nimenomaisesti muslimin tekemänä, kuten suurin osa viime aikoina muuallakin tapahtuneista terroriteoista.

Lisäksi suomalaiset naiset ovat joutuneet jo vuosia pelkäämään seksuaalivaltarikoksia, joiden tekemisessä erityisesti irakilaiset ja somalit - siis Suomeen viime vuosikymmeninä muuttaneet muslimit - ovat määräänsä nähden rankasti yliedustettuina. Eikä siinä kaikki - muslimien maahanmuutto on myös rasittanut valtavasti veronmaksajien kukkaroa: tuoreen laskelman mukaan jokaisen somalin keskimääräinen elinaikainen suora kustannus heille on noin miljoona euroa ja irakilaisen vain hiukan vähemmän.

Oulun sosiaalidemokraattinen  imaami Abdul Mannan tunnetaan vahvasti islamilaisesta ajattelustaan. Hänen mukaansa Koraani on ajantasaista tiedettä, varkaiden käden katkaiseminen on oikein, Sharia-laki on hyväksi ihmisille ja New Yorkin Twin Towersin tuhansia ihmisiä tappanut tuhoaminen on hyvä asia islamille. Tämän aamun Helsingin Sanomissa häneltä kuultiin peri-islamilainen kommentti, jonka mukaan muslimeihin kohdistuvia terrori-iskuja "tulee tapahtumaan uudestaan niin kauan kunnes media ja poliitikot ottavat voimakkaan kannan vastustaa kaikenlaista vihaa ja islamofobiaa".

Ottaen huomioon nämä imaamin aiemmin esittämät islamilaiset - ellei suorastaan islamistiset -näkemykset en ihmettele lainkaan hänen kannanottoaan. Sen sijaan on hämmästeltävä Helsingin Sanomien toimitusta niiden kritiikitönttömästä toistamisesta - olkoonkin, että jutussa poliisi kertoo, ettei ole olemassa mitään erityisiä merkkejä siitä, että muslimeihin olisi Suomessa kohdistumassa terroristisia tekoja.

Omalta osaltani - jos vetoa pitäisi lyödä - olisin valmis sijoittamaan rahani seuraavan Suomessa tapahtuvan terrori-iskun tekijästä siihen, että tekijä on pikemminkin Muhammedia profeettana pitävä kuin kantasuomalainen. Ja siihen, että mikäli meillä joskus tapahtuu terrori-isku muslimeita vastaan, on sen syynä pikemminkin muslimimaahanmuuton aiheuttama muutos yhteiskunnassamme kuin minkäänlainen aiheeton viha muslimeja kohtaan - saati islamofobia.

Sitä paitsi: en ole huomannut yhdenkään merkittävän poliitikon hyväksyneen minkäänlaista terroritekoa muslimeja tai ketään muutakaan kohtaan. Tämä osoittaa muun muassa sen, ettei toisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta ole suomalaisessa kulttuurissa millään tasolla hyväksyttyä, eikä sellaisen julistamisella ole saavutettavissa poliittista suosiota.

Päinvastoin, väkivallan tekijöitä pidetään Suomessa lähinnä säälittävinä ressukoina. Olisi hienoa, mikäli Oulun imaami New Yorkin terroriteon ylistämisen sijasta ryhtyisi opettamaan samanlaista asennetta myös omille paimennettavilleen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaikki terroristit eivät ole muslimeita
Göteborgin murhapolttoyritys
Sosiaalidemokraattisen imaamin ajatuksia

Utrechtin turkkilaisampujalla on ihmisoikeudet

Hollannin Utrechtissa ammuttiin kolme ihmistä kuoliaaksi ja viisi muuta sai osumia. Pyssymies oli turkkilainen, mutta vielä ei tiedetä oliko kyseessä terrorismi vai perheriita. Ellei peräti laajennettu kunniamurha.

Oleellista tässä asiassa taitaa olla se, mitä miehestä tiedetään. Iltalehden mukaan hänellä on mielenkiintoinen henkilöhistoria sisältäen epäilyn raiskauksesta, joukkomurhan suunnittelusta ja ISIS-yhteyksistä. Lisäksi hän on ilmeisesti taistellut Tshetseniassa, näpistellyt, yrittänyt varastaa kuoma-auton, ajanut autolla kännissä sekä päästellyt suustaan uhkauksia ja loukkauksia.

Oleellinen kysymys tuon listan jälkeen kuuluukin, että mitä meidän tulisi oppia tästä tapauksesta juuri nyt, kun suojelupoliisi on huolissaan Suomeen palaavista ISIS-taistelijoista, joita tuskin saadaan tuomituksi oikeudessa. Pelkkiä epäilyksiähän hollantilaisampujan henkilöhistorian rankimmat väitteetkin ovat olleet. Voivatko siis ISIS-taistelijatkin kuljeskella jatkossa vapaasti muiden ihmisten parissa?

Entä kieltäydymmekö edelleenkin palauttamasta kotimaihinsa raskaisiin rikoksiin syyllistyneitä vai katsommeko hollantilaisten tavoin, että myös he ovat tervetulleita kuljeskelemaan missä haluavat? Ihmisoikeudethan ne ovat rikollisilla siinä kuin heidän uhreillaankin. Aika usein tuntuu, että jopa suuremmat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi rikollisella on satunnaista uhria suuremmat ihmisoikeudet?
Loppu hyvin, kaikki hyvin: Abdiqadir palasi kotiin
Hollannitar pakeni uljasta muslimisoturimiestään

Vakiintuneet maahanmuuttoasenteet

Yle julkaisi Elinkeinoelämän valtuuskunnan maahanmuuttokyselyn tulokset. Niiden mukaan Oulun raiskausvyyhti ei juurikaan muuttanut ihmisten asenteita. Jutussa EVA:n tutkimusjohtaja ihmetteli tätä tulosta.

Minulle tulos kertoi sen, että maahanmuutosta on nyt keskusteltu riittävän paljon, jotta ihmisille on muotoutunut asiasta selkeä oma kanta. Todennäköisesti se on myös jossain määrin polarisoitunut, eli ne jotka ovat omaksuneet maahanmuuttokriittisen kannan ovat perustelleet sen omasta mielestään pätevästi. Ja sama koskee maahanmuuttolöperöitä.

Itse tutkimuksen tulokset vastaavat pitkälti omia näkemyksiäni, eli edustanen suomalaisten valtavirtaa tässä asiassa. Tai ainakin enemmistöä.

Näkemykseni mukaan Suomessa ei tarvita humanitaarisiksi maahanmuuttajiksi naamioituneita elintasopakolaisia mihinkään, joten heidän tuloaan pitää supistaa. Mieluiten EU-tasolla, mutta ellei se toimi niin kansallisesti.

Sen sijaan osaavien ihmisten työperäinen maahanmuutto on suomalaisille eduksi erityisesti silloin kun he tuovat maahan sellaista osaamista, josta meillä on pula. Heikosti koulutetun halpatyövoiman maahantuonnille en sen sijaan näe muuta tarvetta kuin suorittavan työn palkkatason laskemisen, mitä ei voi pitää koko yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisena. Ei ainakaan ennen kuin meillä on pula tällaisten töiden tekijöistä.

Todellisten humanitaaristen pakolaisten osalta on todettava, että heitä on lähtökohtaisesti autettava, mutta maailmalla on aivan liikaa kriisipesäkkeitä, jotta kaikki hätää kärsivät voisi sijoittaa Eurooppaan. Siksi heistä on huolehdittava lähellä kotiseutuaan tai mikäli he kaikesta huolimatta ilmaantuvat maanosaamme, mahdollisimman kustannustehokkailla ja väliaikaisilla ratkaisuilla.

Samalla on huolehdittava siitä, etteivät he aiheuta esimerkiksi Oulussa nähdyllä tavalla vaaraa kantaväestölle. Toisaalta osaaville ja kyvykkäille on varattava mahdollisuus myös eurooppalaisiin yhteiskuntiin integroitumiselle - tässä ehdottomana edellytyksenä tulee olla pysyvä työpaikka sellaisella palkkatasolla, ettei elämiseen tarvita veronmaksajien nettorahoitusta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oulun tapahtumien poliittinen jälki on vahvempi kuin Turun terrori-iskun
Muslimimaahanmuuttajat ajautumassa ylisukupolviseksi etnis-uskonnollisesti leimautuneeksi alaluokaksi
Suomalaisten asenteet maahanmuuttoon ovat kohdallaan

Suomalaisten Y-kromosomi syrjäytynee seuraavien vuosituhansien aikana

Kuluneen viikon Science-lehdessä julkaistiin tulokset tutkimuksesta, jossa oli selvitetty peräti 271 fossiilisen vainajan DNA-sekvenssit. Näin oli saatu luoduksi varsin kattava näkemys Pyreneiden niemimaan väestökehityksestä viimeisten 7 000  vuoden aikana.

Lyhyesti sanottuna tutkimus osoitti, että niemimaalla on aikojen saatossa ollut erilaisia väestöjä, joista on jäänyt merkkejä myös alueen nykyisiin asukkaisiin. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille seikkoja, joiden arvelin erityisesti kiinnostavan teitä, tämän blogin lukijoita, joten päätin kirjata tutkimuksen tulokset lyhyesti tähän ja lopuksi tehdä vielä pari johtopäätöstä koskien Suomessa asuvan väestön tulevaisuutta.

* * *

Joskus myöhäisellä kivikaudella noin 6 000 vuotta sitten niemimaan luoteisosiin saapui alkujaan idän aroilta peräisin olevia metsästäjä-keräilijöitä Keski-Euroopasta. Kaakossa asui sen sijaan edelleen sitä väestöä, joka oli elänyt siellä jo ainakin kymmenen tuhatta vuotta.

Maatalouden saavuttua Espanjan väestöryhmät myös etelässä ja kaakossa muistuttivat yhä enemmän kivikaudella muotoutuneen niemimaan luoteisosien väestöä aroilta peräisin olevine geeneineen, mutta maatalous oli tuonut mukanaan myös Anatoliasta peräisin olevaa geneettistä ainesta. Lisäksi niemimaalla lisääntyivät pohjoisafrikkalaiset geenit.

Pronssikauteen (noin  3 000 - 4 000 vuotta sitten) mennessä aroilta peräisin oleva väestö oli saavuttanut hallitsevan aseman kaikkialla Pyreneiden niemimaan väestössä, joskin sen osuus oli edelleen hiukan pienempi etelässä kuin pohjoisessa. Mielenkiintoista kyllä, tänä aikana aroväestön Y-kromosomit käytännössä korvasivat aiemman väestön Y-kromosomit.

Väestönmuutos näkyi myös X-kromosomeissa, mutta ei yhtä selkeästi. Siten alueella on vallinnut asymmetrinen pariutuminen: arokansan miehet naivat kaikkia naisia, mutta alkuperäisasukkaiden miehet vain omaan väestöryhmäänsä kuuluvia - jos heitäkään.

Syytä tälle asymmetrialle ei tiedetä. Oliko kyseessä arojen miesten suuri vetovoima naisiin? Vai kenties arojen miesten valta-asema, jonka turvin he ottivat mitä tahtoivat?  Vai oliko kyse yksinkertaisesti vain siitä, etteivät alkuperäisväestöön kuuluvat parit syystä tai toisesta tehneet yhtä paljon lapsia?

Pronssikauden jälkeen eli rautakaudella pohjois- ja keskieurooppalainen vaikutus pyreneläisten geeneihin lisääntyi edelleen. Kielellisesti muista alueen nykykansoista poikkeavat baskit olivat kuitenkin poikkeus, joten he ovat edelleen geneettisesti varsin samanlaisia kuin rautakauden pyreneläiset.

Ajanlaskumme alkuaikoina lisääntyi myös kreikkalais- ja italialaisgeenien vaikutus pyreneläisiin. Ne muodostavat nykyisin noin neljänneksen muiden alueella elävien kuin baskien genomeista. Visigoottien aikaan alueelle kohdistui jälleen myös keskieurooppalaista väestöliikennettä.

Keskiajalla niemimaalle kohdistui myös juutalaista ja pohjoisafrikkalaista maahanmuuttoa - merkkejä on jopa mustan Afrikan väestöstä. Nämä geenit kuitenkin lähes katosivat myöhemmin, kun muslimit ja juutalaiset karkotettiin niemimaalta islamilaisen vallan päätyttyä.

* * *

Kaiken kaikkiaan tämä ainutlaatuinen historiallinen selvitys osoitti kuinka väestöt muuttuvat ja sulautuvat pitkien ajanjaksojen aikana. Aihe on tänä päivänä enemmän kuin mielenkiintoinen ottaen huomioon, että väestöliikkeet ympäri maailman ovat yhä runsaampia - myös Suomessa.

Meillä jää nähtäväksi, että säilyttävätkö jälkeläisemme oman ainutlaatuisen geeniperimämme baskien lailla, vai sekoitummeko me Pyreneiden niemimaan kivikautisen valtaväestön tavoin uusiin tulokkaisiin. Selvää kuitenkin jo nyt on se, että nykyisen elämänmenon jatkuessa maassamme näkyvä asymmetrinen lisääntyminen tulee jatkuessaan johtamaan suomalaismiesten Y-kromosomin korvautumiseen nykyisten kehitysmaalaisten Y-kromosomeilla.

Sen sijaan suomalaisnaisten X-kromosomeja säilyy täällä suomenniemellä pidempään. Samoin kuin suomalaisten muita geenejä - nehän ovat yhteisiä sekä miehille että naisille. Nähtäväksi jää, minkälaisia ominaisuuksia uudet sekoitukset tuottavat näillä seuduilla asuville - se mitkä geenimuodot valikoituvat kustakin väestöstä riippuu niiden arvosta luonnonvalinnalle tulevaisuuden olosuhteissa.

Tähän liittyen oli mielenkiintoista todeta, että vielä ajanlaskumme alussa aikuiset pyreneläiset eivät kyenneet käyttämään hyväkseen maitoa, koska he olivat laktoosi-intolerantteja. Sama koskee nykyisten kansainvaellusten lähtömaita.

Sen sijaan käytännössä kaikkien nykyeurooppalaisten väestöjen enemmistöllä on tämä kyky, joten maidon juomisesta on ollut valtava hyöty siihen kykeneville ihmisille. Nähtäväksi jää, suosiiko luonnonvalinta tätä ominaisuutta myös tulevan Suomen väestössä siten, että myös se pystyy tulevaisuudessa hyödyntämään maitoa.

Entä geenit, jotka vaikuttavat temperamenttiin, sosiaalisuuteen, älykkyyteen, yhteistyökykyyn, voimaan ja niin edelleen. Jo nyt on selvää, että tähän vaikuttaa eniten se kulttuuriympäristö, jossa täällä pohjan perukoilla eletään tulevina vuosisatoina ja - tuhansina. Näin siksi, että tutkimukset ovat osoittaneet yhä kiistattomammin, ettei evoluutio ole riippumatonta kulttuurista, vaan niiden välillä on voimakas keskinäinen vaikutus molempiin suuntiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihminenkin voi kääpiöityä
Polveutuvatko kreikkalaiset antiikin helleeneistä?
Suomalaiset ovat ainutlaatuisia

Suomalaiset haluavat vihervasemmiston hallitukseen

Tämän aamun Helsingin Sanomissa julkaistiin mielenkiintoisen mielipidekyselyn tulokset. Niiden mukaan suomalaisista peräti 45 prosenttia haluaisi demarit hallitukseen. Eikä siinä kaikki, sillä toiseksi eniten hallitukseen kaivattiin Vihreitä - heidät halusi maatamme hallitsemaan 33 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Kun mukaan lasketaan vielä Vasemmistoliittoa hallitukseen kaipaavat 25 prosenttia, voidaan todeta, että puhtaalla vasemmistohallituksella on Suomessa hurja kannatus. Vertailun vuosi Kokoomusta, Keskustaa ja Perussuomalaisia kaipasi hallitukseen vain 33, 32 ja 18 prosenttia vastaajista.

Lisärikkana soppaan on vielä todettava, että demareiden, Vihreiden ja Vasemmistoliiton äänestäjät haluaisivat ensisijaisesti nähdä kolmen puolueen punavihreän hallituksen. Isänmaan talouden ja suomalaisen kulttuurin onneksi sellaiselle ei riitä kannatuspohja.

Ylen viimeisimmässä gallupissa näiden puolueiden yhteenlaskettu kannatus oli vain 43,9 prosenttia, joten edes RKP:n 4,7 prosentin kannatus ei nostaisi kolmikkoa hallitukseen. Kovin kaukana se ei kuitenkaan ole.

Kysely jätti avoimeksi isoja asioita. Minkälaista hallituspolitiikkaa maamme kansalaiset itse asiassa haluaisivat Suomessa tehtävän? Että ihanko oikeasti meillä haluttaisiin tuhota vasta saavutettu talouden edes jonkinlainen tasapaino rankalla jakopolitiikalla yhdistettynä yritysten toiminnan määrätietoiseen heikentämiseen tai avata ovet kaikille maastamme korkeampaa elintasoa hakeville kehitysmaalaisille?

Eli kuten kirjoitin maaliskuussa 2016: "mikäli Suomeen saataisiin sosiaalidemokraattien johtama vasemmistohallitus, saattaisi edessämme olla keskushallinnon ja byrokratian vallan kasvattaminen ja sitä kautta ennemmin tai myöhemmin taloudellinen seisahtuneisuus. Siitä huolimatta veronmaksajien rahoja käytettäisiin nykyistä avokätisemmin sosiaalisiin etuuksiin, julkisiin menoihin, kolmannen maailman ihmisten houkutteluun maahamme sekä myös suomalaisen kehitysapurälssin elämän tukemiseen heidän lähtömaissaan."

Vai olisiko kyse sittenkin siitä, että vasemmistolaisten itsensä lisäksi monet porvaripuolueita kannattavat haluaisivat demarit mukaan hallitukseen, jotta työmarkkinoiden ja poliittisten päättäjien yhteiselo sujuisi edellistä vaalikautta sopuisammin? Ja Vihreät mukaan hiljentämään erilaisten ympäristöjärjestöjen mekkalointia, jotta maassa säilyisi yhteiskuntarauha nykyistä paremmin?

Niin tai näin. Kysely vahvistaa omaa mielikuvaani siitä, että suurin osa suomalaisista on pohjimmiltaan sosialisteja. Ja sellaisina he kaipaavat isoveljeä päättämään omista asioistaan sekä käyttämään yhdessä rahavirtoja, jotka syntyvät toisten ahkeroidessa muita enemmän.

Näillä asenteilla kuitenkin mennään. Ja itse kukin voi auttaa oman näkemyksensä toteutumista seuraavalla vaalikaudella äänestämällä sellaista puoluetta ja ehdokasta, jonka näkemysten mukaan haluaa maatamme hallittavan.

Siksi vaaliuurnille kannattaa vaivautua, vaikka yksittäisen äänen vaikutus lopputulokseen onkin varsin pieni. Samanlaisista yksittäisistä äänistä kuitenkin koostuvat myös niiden puolueiden vaalitulokset, jotka haluavat hallita maatamme ihan toisenlaisista ideologisista lähtökohdista. Siten voittajiksi selviävät ne, joiden kannattajat vaivautuvat. Äänestämään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demarit on jakovara-, mutta ei yrittäjäpuolue
Suomalaiset ovat hassusti epäloogisia
Mitä vasemmiston vaalivoitosta seuraisi?

Kaikki terroristit eivät ole muslimeita

Tämän vuosituhannen tuhoisin terroriteko Pohjoismaissa oli kantanorjalaisen Anders Breivikin tekemä. Se kohdistui muihin kantanorjalaisiin, joskin joukossa oli luultavasti myös maahanmuuttajia. Muilta osin terrorismi niin pohjoismaissa kuin muuallakin on ollut pääosin muslimien käsialaa.

Tähän pääsääntöön on saatu uusi poikkeus, sillä australialainen valkoisen ylivallan kannattaja on tehnyt iskun uusiseelantilaiseen moskeijaan. Tämä osoittaa, etteivät kaikki terroriteot ole muslimien tekemiä, vaikka länsimaihin levinnyt islam on tässäkin osallisena - tällä kertaa uhrin roolissa.

Nähtäväksi jää minkälaisen poliittisen keskustelun Uuden Seelannin tapahtuma aiheuttaa meillä ja maailmalla. Breivikin tapaushan synnytti Suomessa epä-älyllisen mediamyrskyn, jossa jopa suomalainen poliittinen puolue pyrittiin kytkemään tapahtumaan.

Toivottavasti samanlaiselta järjettömyydeltä vältytään nyt vaikka edessä ovatkin eduskuntavaalit. Epä-älyllisyyden sijaan haluaisin nähdä asiallista pohdintaa siitä kuinka tärkeää on, että ihmisten tyytymättömyydelle vallitseviin oloihin on olemassa poliittinen purkautumistie ja demokraattinen vaikutusmahdollisuus.

Samalla on tietenkin syytä tehdä selväksi, ettei Suomessa kaivata uutta Uuden Seelannin terroriteon kaltaista tapausta. Ei kantaväestön eikä maahanmuuttajien tekeminä - kyllähän yksi Turun puukotusisku riittää meille osoittamaan islamilaisen maahanmuuton ongelmallisuuden.

Tämä on entistäkin tärkeämpää nyt kun esimerkiksi Helsingin seudun maahanmuuttajaväestön oletetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä 100 000 hengellä. Sen seurauksena seudun suurimmat vieraskielisten kieliryhmät tulevat olemaan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan sekä Itä-Aasian kieliä puhuvat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terroristi kuin terroristi
Feministis-rasistinen kuolemantuomio
Uuden Seelannin liikenneministerin ajatuksia

Pirullisia ympäristöongelmia

Tämän päivän Helsingin Sanomissa valtiotieteen tohtori Pirjo Siiskonen kertoi, että ruokaa voidaan tuottaa myös ilman torjunta-aineita. Se olisi hänen mukaansa tarpeen, jotta biodiversiteetin väheneminen saataisiin pysäytettyä.

Taustalla Siiskosen kirjoitukselle lienee ollut äskettäin julkaistu lista Suomen uhanalaisista lajeista. Sen mukaan joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Ja niiden osuus on kasvanut sitten vuoden 2010, jolloin uhanalaisia oli vain joka kymmenes laji.

Siiskonen on oikeassa siinä, että ruokaa voidaan tosiaankin tuottaa ilman torjunta-aineita. Tosin silloin satotaso jää epävarmemmaksi ja siten myös alhaisemmaksi - myös Suomessa - koska tuholaisepidemiat ja muut yllättävät ongelmat aiheuttavat pahempaa jälkeä kuin torjunta-aineita käytettäessä.

Toisin sanoen mitä enemmän maailmassa siirryttäisiin puhtaaseen luomuviljelyyn, sitä enemmän tarvittaisiin peltopinta-alaa, mikäli haluttaisiin tuottaa sama määrä ruokaa kasvavan väestön elättämiseksi. Ja tuo pinta-ala tuskin voisi olla pois muualta kuin metsistä, joiden määrää taas halutaan lisätä ilmastonmuutoksen torjumiseksi - ja niin, biodiversiteetin suojelemiseksi.

Metsistä tuli mieleen eilisen päivän toinen uutinen. Sen mukaan kanadalainen huippututkija Werner Kurz kertoi, että ilmaston lämpeneminen saattaa aiheuttaa valtavia metsätuhoja. Siten nykyisin Suomessakin kovalla tohinalla vaadittu hiilinielujen kasvattaminen hakkuita vähentämällä saattaisi johtaa lopulta päinvastaiseen tulokseen. Kurzin näkemyksen taustalla lienevät kanadalaisten omat karut kokemukset.

Edelle kirjoittamani ongelmat ovat ns. pirullisia ongelmia (englanniksi "wicked problems"), joihin ei löydy yksinkertaista ratkaisua. Vanha kansa taisi puhua näiden yhteydessä suosta - suo siellä, vetelä täällä - joiden ratkaisuyritykset johtavat vain ojasta allikkoon.

Tämä kaikki viekin meidät poliittiseen pölhöpopulismiin. Eli suosittelen arvoisaa lukijaani olemaan tarkkana aina silloin kun joku poliitikko tai kuka tahansa muu - vaikkapa tutkija - esittää globaaleihin ympäristöongelmiin yksinkertaisia ratkaisuja. Niillä kun tahtoo aina olla myös kääntöpuoli.

Minä esitän maailman ympäristöongelmiin yksinkertaisen sijasta monimutkaisen ratkaisun. Sen mukaan ongelmien perimmäiset syyt pitäisi tunnistaa ja poistaa. Avainsanoina näen tässä tieteellis-teknisen kehityksen yhdistettynä maapallon väestönkasvun aisoihin saamiseen. Pirullisia ongelmia toki nekin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Esko Valtaoja hämmensi soppaa
Entä jos Suomessa olisi vain luomutiloja?
Tutkijoilta uusi metsäkannanotto

Kohti parempaa kulttuuria

Iltalehti julkaisi kaksi oikeudenkäyntiuutista, jotka hätkähdyttivät ainakin itseäni. Ensimmäinen niistä koski tapausta, jossa mies tarttui linja-auton rattiin aiheuttaen vaaratilanteen ja huutaen samalla jumalan suuruutta arabian kielellä. Kuljettaja onnistui säilyttämään bussin hallinnan ja turmalta vältyttiin.

Tapaus käsiteltiin käräjäoikeudessa, joka piti mahdollisena, ettei jumalan suuruutta huutanut mies olisi pyrkinyt kaappaamaan bussia vaan saanut paniikkikohtauksen. Niinpä tämä välttyi rangaistukselta ja saattaa olla oikeutettu jopa 10 000 euron korvauksiin koska oli ollut tutkinnan aikana talteen otettuna.

Toinen uutinen kertoi huonosti Suomea puhuvasta miehestä, joka oli Lapissa pahoinpidellyt vaimonsa tarkoituksenaan aiheuttaa keskenmeno. Samalla hän oli ollut väkivaltainen myös tämän ystävää kohtaan. Lisäksi mies oli syyllistynyt vaimoaan kohtaan väkivaltaan jo aiemmin.

Niinpä oikeus päätyi rankaisemaan miestä ensikertalaisuuteen vedoten vain kymmenen kuukauden ehdollisella vankeusrangaistuksella ja yhteensä 2000 euron korvauksilla vaimolle. Ystävä ei saanut kokemastaan väkivallasta huolimatta korvauksia.

Nämä tuomiot eivät ole lainvoimaisia, joten niistä kuultaneen vielä hovioikeuden käsittelyn yhteydessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin tehtävä kaksi johtopäätöstä.

* * *

Oikeudessa tuomittavina olleiden henkilöiden toiminta on syyttömyydestä ja ehdonalaisesta tuomiosta huolimatta ollut sellaista, ettei sitä voi mitenkään hyväksyä Suomessa. Ensimmäisen - syyttömän miehen - tapauksessa teon seurauksena olisi voinut olla pahimmillaan kuoleman aiheuttaminen muille matkustajille.

Teon kokonaisuutta arvioitaessa on myös huomioitava, että samoihin aikoihin sattui toinenkin samankaltainen tapaus. Niiden välillä ei ole havaittu yhteyttä, mutta on tietenkin mahdollista, että sellainen on vain jäänyt löytämättä.

Siksi tässä tilanteessa on tärkeää, ettei tapahtuneesta synny käsitystä, että Suomessa voi halutessaan yrittää syöstä linja-auton pois tieltä ilman, että oikeusvaltiomme rankaisee millään tavalla tapahtuneesta. Tämänkaltaisten tapausten riski on kasvanut rajusti vuodesta 2015 alkaen kun maamme ns. paremmasta kulttuuripiiristä peräisin olevan väestön määrä on kasvanut.

Toinen johtopäätös koskee pahoinpitelyyn syyllisen miehen saamaa tuomiota. Hänen kansalaisuudestaan ei ole tietoa, mutta abortin tekeminen vaimoa pahoinpitelemällä ei vastaa millään tavoin suomalaisen oikeuskäsitystä.

Siksi on syytä kysyä, että eihän käräjäoikeuden tarkoituksena ollut ehdollisen tuomion kautta luoda maahamme uudenlaista parempaa kulttuuria, jossa perheensisäisen sikiön tappamiseen tähtäävän väkivallan tekeminen olisi ellei hyväksyttävää niin ainakin katsottava pikkurikokseksi.

Tapauksen ensikertalaisuusluonnetta tarkasteltaessa on mielenkiintoista myös se, että pahoinpitelijä oli syyllistynyt väkivaltaan vaimoaan kohtaan jo aiemmin. Kyse ei siten ole sattumasta vaan miehen vakiintuneesta käyttäytymiskoodistosta. Toivottavasti kymmenen kuukauden ehdoton rangaistus on riittävä pelote sen muuttamiseksi. Epäilen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko taiteesta provosoituminen kulttuurinen tai suorastaan geneettinen eikä uskonnollinen ominaisuus?
Muslimitytön kokema väkivalta herätti kysymyksiä
Mitä meidän pitäisi tehdä maahanmuuttajanuorison väkivaltaiselle käyttäytymiselle?

Piia Elonen listasi puolueita järjestykseen

Olen usein epäillyt, että suomalaisella medialla on kova halu vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja viime kädessä siis poliittisiin päätöksiin. Tästä saatiin tänä aamuna suorastaan hätkähdyttävä esimerkki, kun Helsingin Sanomien kolumnisti Piia Elonen otti ja listasi puolueet järjestykseen: Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta, Kokoomus ja SDP. Perussuomalaiset mainittiin vielä erikseen muista poikkeavana.

Toisaalta Elosen ulostulo olisi voinut olla jopa terve - ellei suorastaan esimerkillinen - ilmiö, koska toimittaja kertoi avoimesti myös perustelunsa tekemälleen listalle. Kyseessä oli järjestys, jonka taustalla oli lehden jokin aika sitten tekemässä gallupissa ilmoitettu ilmastonmuutoksen torjuntainnokkuus. Mutta ei poliitikkojen vaan puolueiden kannattajien parissa.

Juttu oli siten taitavasti tehty. Suurin osa - ainakin huolimattomista ja aamunpöpperöisistä - lukijoista kuvitteli todennäköisesti, että kyseessä oli eri puolueiden ehdokkaiden näkemyksistä tehty lista, vaikka näin ei siis ollut.

Positiivista Elosen kirjoituksessa oli se, että hän huomautti lopuksi, ettei pelkkä puolueen äänestäminen riitä, vaan haluamilleen asioille pitäisi vielä löytää niitä ajava ehdokas. Sitä varten on onneksi olemassa joukko vaalikoneita, joiden perusteella omia poliittisia kantoja lähellä olevien ehdokkaiden löytäminen ja vertailu ovat helppoa. Toki niissäkin on oltava tarkkana, koska kysymysten asettelu vaikuttaa aina myös vaalikoneen antamaan lopputulokseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomi vuonna 2035 - HS:n näkemys
HS yksisilmäisten asialla
Vaalikoneet äänestyspäätösten manipuloinnin työkaluina

Muslimien maahanmuutto on kytkettävä työllisyys ja rikostilastoihin

Helsingin Sanomien jutun mukaan Marokon kuningas Muhammed VI:n perustaman tutkijoiden liiton Rabita Mohammedia des Oulémas’n pääsihteeriteologi, tohtori Ahmed Abaddi tuntee väkivaltaisen ekstremismin. Hän selitti jutussa syitä marokkolaisten ISIS-terroristien yleisyydelle sillä, että "jo neljäs sukupolvi marokkolaisia on syntynyt Euroopassa, mutta he ovat edelleen ulkopuolisia. Siksi he ovat Daeshille helppo saalis".

Abaddi siis työntää syyn marokkolaisten radikalisoitumisesta meille eurooppalaisille. Ja erityisesti kotoutustoimenpiteiden jatkuvalle epäonnistumiselle.

Vaikka kyllä terroristeista huomattava osa on ollut erinomaisesti integroitunutta väkeä, olen aivan varma siitä, ettei Abaddi ole aivan väärässä. Ja samalla penään maamme päättäjiltä tosiasioiden tunnustamista ja niistä loogisen johtopäätöksen tekemistä.

Tuo johtopäätös menee näin: koska meilläkin on edelleen paljon muslimimaista tulleita maahanmuuttajia, jotka tuntevat itsensä ulkopuolisiksi, ovat he ISIS:n terroristivärvääjille helppo saalis. Niinpä humanitaaristen maahanmuuttajien vastaanottaminen islamilaisista maista on syytä lopettaa kokonaan, kunnes muslimit ovat kotoutuneet niin hyvin, etteivät he oleellisesti erotu kantaväestöstä työllisyys- eivätkä rikostilastoissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Etnis-kulttuurinen segregoituminen etenee Suomessakin
Maahanmuuttajan neuvo: "jos ei sitoudu, ei pitäisi saada rahaa penniäkään"
Muslimiterroristit syntyvät Euroopassa ja radikalisoituvat vankilassa

Onko ihmisissä ja kulttuureissa eroja?

Kuvitellaanpa tilanne, että suomalaisista pikkunisäkkäistä tarttuisi ihmisiin tappava virus, joka leviäisi tartunnan saaneista ja jopa kuolleiden ruumiista edelleen muihin ihmisiin. Onneksi taudille olisi olemassa pikavauhtia kehitetty tehokas rokote ja taudin leviämistä voitaisiin rajoittaa rokottamattomien parissa pitämällä tartunnan saaneet eristyksissä, vaikka varsinaisia hoitokeinoja ei olisikaan.

Mitä maassamme tapahtuisi? Eli mitä ihmiset tekisivät, kun viranomaiset vaatisivat tartunnan saaneita karanteeniin, jotta he eivät levittäisi virusta muihin ihmisiin? Ymmärtäisivätkö he alistua määräyksiin vai ryhtyisivätkö sen sijaan tartunnan saatuaan piilottelemaan viranomaisilta ja sitä kautta levittämään virusta muihin ihmisiin?

Entä muuttuisivatko hautauskäytännöt sellaisiksi, ettei virus leviäisi niiden kautta? Eli pitäytyisivätkö sukulaiset koskettelemasta kuollutta ja jättäisivät tämän asiansa osaavien viranomaisten haltuun? Vai asettuisivatko he vastahankaan ja antaisivat vainajalle viimeisen tervehdyksen ihokosketuksineen kaikkineen?

Entä toivottaisivatko ihmiset rokottamaan ja tartunnan saaneita hoitamaan tulleet viranomaiset avosylin vastaan suomalaisiin kyliin ja kaupunginosiin? Vai ryhtyisivätkö avoimeen vastarintaan jopa äärimmäistä väkivaltaa käyttäen ja syytäen auttajiaan kunnioituksen puutteesta ja perinteiden halveksumisesta?

* * *

Kongon demokraattisessa tasavallassa on parhaillaan käynnissä edellä kuvaamani kaltainen tilanne. Siellä ebola-epidemia on jatkunut jo jonkin aikaa, mutta sitä ei ole saatu kuriin huolimatta rokotteen olemassaolosta ja todistetusti epidemian pysäyttävien toimenpiteiden olemassaolosta.

Syynä ovat paikalliset ihmiset ja heidän kulttuurinsa. Kongolaiset eivät tule testauttamaan oireitaan pelätessään joutuvansa karanteeniin mikäli virus löytyy.

He eivät myöskään halua ruumiita hävitettävän asianmukaisesti vaan perinteisiä ja viruksen tartuntaa edistäviä kongolaisia hautausseremonioita noudattaen. Kaiken kukkuraksi epidemia-alueilla on tehty jopa aseellisia iskuja avustustyöntekijöitä vastaan.

Kongolaisten vastarinta on johtanut pakkotoimiin, joiden seurauksena ongelmat ovat vain kasvaneet. Niitä on sittemmin pyritty ratkomaan kuskaamalla alueelle sosiologeja ja antropologeja, jotka pyrkivät taivuttelemaan paikallisia johtohenkilöitä suosiollisiksi hoitotoimenpiteille sekä toisaalta auttamaan sellaisten menetelmien kehittämisessä, jotka kunnioittaisivat paikallisia ihmisiä ja heidän kulttuuriaan.

Nähtäväksi jää, miten kauan kestää ennen kuin kongolainen epidemia saadaan hallintaan. Selvää kuitenkin on se, että mitä pidempään viruksen hävittäminen ihmisistä kestää, sitä useampia kuolonuhreja se aiheuttaa.

* * *

Afrikkalaisten ja heidän kulttuurinsa aiheuttamat ongelmat ebolan suhteen eivät ole mitään uutta. Kirjoitin aiheesta jo viisi vuotta sitten, kun Guineassa oli tehty hyökkäys lääkärit ilman rajoja -järjestöä vastaan sikäläisen ebola-epidemian aikana.

Samana vuonna nostin esille myös sikäläisen kulttuurin aiheuttamat ongelmat. Tuolloisen kirjoitukseni loppukaneetissa tiivistin asian näin: "toivotaan siis, että länsimainen apu pystyy selättämään afrikkalaisen kulttuurin ja tyhmyyden aiheuttamat ongelmat epidemian taltuttamisessa".

Samaan toivomukseen on hyvä lopettaa myös tämä kirjoitus ja jäädä miettimään, että onko ihmisissä ja kulttuureissa sellaisia eroja, jotka selittäisivät niihin kuuluvien kansojen yleistä menestystä elinolosuhteiden ja vaurauden luomisessa. Pohdintaan saattaa auttaa tämän kirjoituksen alkuun kuvittelemani tilanne Suomessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitäpä muutamasta viruksesta?
Korruptio lisää ebolan leviämisriskiä Sierra Leonessa
Pelko palasi Afrikkaan - mutta voiko se palata Eurooppaan?

Hallitus kaatui, mutta Ylen toimittaja haastatteli toimittajaa

Suomalainen politiikka järisi kun hallitus kaatui. Tässä yhteydessä en voinut kuin ihmetellä, ettei verovaroin toimiva Yle 20 minuuttia eilisissä pääuutisissaan asiaa käsitellessään löytänyt "asiantuntijoiksi" kuin kaksi omaa toimittajaansa.

Ilmeisesti verovaroin toimiva mediamme ei kokenut tarpeelliseksi haastatella "kaiken maailman" dosentteja, professoreita tai vaikkapa politiikan taustavaikuttajia. Näin siitä huolimatta, että yleisen käsityksen mukaan politiikan tutkijoilla olisi ollut maan paras ymmärrys ja taustavaikuttajilla sisäpiirin tietoa tällaisista asioista.

Tosin on totta, etten minä itsekään ole politiikan tutkijoiden saati taustavaikuttajien suurin fanittaja, mutta Ylen sisäänlämpiävyys on kyllä tässä tilanteessa liiankin ilmeistä. Ilmeinen kysymys kuuluu, että mikä on syy tähän "asiantuntija"valintaan.

Pelättiinkö verorahoitteisessa mediassa, että riippumaton haastateltava saattaisi sanoa jotain kyseisen median toimituskunnan oman agendan vastaista? Vai oliko kyse siitä, että Ylessä halutaan rakentaa verovaroin jonkinlaista sankaritoimittajamyyttiä?

Oli asia niin tai näin: tämä on ainakin oman näkemykseni mukaan sellainen malka silmässä, ettei sitä voi olla huomaamatta. Etenkin kun Ylellä on muutenkin vuosi vuodelta yleistynyt asetelma, jossa toimittaja haastattelee asiasta kuin asiasta toista toimittajaa sen sijaan, että kysymyksiin haettaisiin vastaamaan parasta mahdollista asiantuntijaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mediatesti mielipidepamfletti - tiedonvälittäjä -akselilla
Yle raiskaajien ja vaimonhakkaajien asialla
Ylen vastuullinen journalismi Britannian pedofiiliringin ja Ruotsin pikkuprinsessan valossa

Mistä ja millä hinnalla päihteitä Tikkurilan varhaisteineille ja tyttölapsille?

Silmiini sattui paikallislehdestä juttu, jonka mukaan Vantaan Tikkurilan asemanseudulla on jo yli vuoden liikuskellut päihteitä käyttävä varhaisteinijoukko, jossa on mukana jopa kymmenvuotiaita lapsia. Näin naistenpäivänä oli erityisen ikävä lukea, että tämä joukko koostuu lähinnä tytöistä.

Jutussa haastatellun Itä-Vantaan lastensuojelun sosiaalityön esimiehen Saana Pukkion mukaan "lapsia yhdistää se, että heidän vanhemmilla vanhemmuus on hukassa. Vanhemmat eivät kykene asettamaan rajoja, kuten kotiintuloaikoja."

En epäile Pukkion huomiota, mutta jään odottamaan suurella mielenkiinnolla löytyykö joukon taustalta vielä jotain muutakin. Avoin kysymys on erityisesti se, mistä he ovat saaneet päihteitä ja mitä he ovat tarjonneet niistä vastapalvelukseksi.

Tuohon jälkimmäiseen tarjoaa pienen vihjeen se, että Pukkion mukaan "muut lapset olivat ilmeisesti houkutelleet kaverinsa ottamaan seksuaalissävytteisen kuvan ja jakaneet kuvan somessa. Tätä asiaa tutkitaan."

Itse epäilen vahvasti, etteivät seksuaalissävytteinen kuva ja sen jakaminen ole syntynyt lasten ja varhaisteinien omassa päässä, vaan ovat liityksissä päihteiden saatavuuteen. Onni tässä onnettomuudessa on se, että poliisi tutkii asiaa: se on pyytänyt ilmiöstä jotain tietäviä ottamaan yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen ennaltaestavatoiminta.ita-uusimaa@poliisi.fi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
"Ei tarvitse olla vihainen maahanmuuttajille, vaikka he välillä raiskaavat yhden tai kaksi pikkutyttöä"
Rasisminpelko vaarantaa lapset myös Suomessa
Tuhannen uhrin pedofiilirinki

Optimaalinen unelmamaailma

Optimaalisessa unelmamaailmassa kaikki ihmiset tahtoisivat toisille hyvää eikä heillä olisi sellaisia tunteita kuin ahneus tai fanaattisuus. Siellä lampaat kulkisivat leijonain kanssa kedolla ja söisivät taivaasta satavaa mannaa. Ja kaikki ihmiset tekisivät stahanovilaisesti työtä yhteiseksi hyväksi ja kykyjensä mukaan ilman vaatimusta siitä vastineeksi saatavaa työsuorituksen mukaisesti määräytyvää palkkaa.

Optimaalisessa unelmamaailmassa ei siten olisi myöskään ISIS:iä eikä muitakaan terroristeja. Siksi sellaisessa ei olisi myöskään suomalaista kotimaahansa kaipaavaa ISIS-Sannaa eikä hänen lapsiaan.

Vaalitettavasti ISIS-Sanna kuitenkin on olemassa ja haluaa Suomeen niiden elätettäväksi, joiden kulttuurin hän ja hänen miehensä halusivat tuhota. Tämä ei ole miltään kannalta katsottuna oikein. Ei edes reaalimaailmassa.

Niinpä meillä on käsissämme dilemma, jossa unelmat ja todellisuus kohtaavat: kumpikaan ei kaipaa ISIS-Sannaa lapsineen. Mutta - ja iso mutta onkin - oikeusvaltiossa yksi periaate kulkee ylitse muiden. Sen mukaan ihmisiin sovelletaan vain voimassa olevia lakeja. Ja niiden perusteella Suomen kansalainen - siis myös ISIS-Sanna - on oikeutettu palaamaan Suomeen.

Nähtäväksi jää millä tavalla suomalainen yhteiskunta ottaa ISIS-Sannan vastaan. Päästetäänkö tämä kävelevä aikapommi ja hänen lapsensa (sekä mahdolliset muut vastaavat fanaatikot) muiden ihmisten joukkoon, vai onnistutaanko heidät sulkemaan meistä muista erilleen, kuten olen ehdottanut. Ja jos päästetään ihmisten keskelle, mitä siitä seuraa?

* * *

Unelmamaailmassa kaikki ihmiset siis kantaisivat kukin parhaansa mukaan huolta omasta yhteiskunnastaan. Kenenkään ei tarvitsisi hakea korkeampaa elintasoa tai etsiä turvaa etnis-uskonnolliselta vainolta kotimaansa ulkopuolelta. Eikä kenenkään tarvitsisi elättää sopeutumishaluttomia maahanmuuttajia verovaroillaan.

Niinpä Suomikaan ei käyttäisi unelmamaailmassa vuosittain 3,2 miljardia euroa maahanmuuton kuluihin. Eikä valtio siis velkaantuisi heidän takiaan. Eikä kenenkään tarvitsisi pelätä tulevansa pahoinpidellyksi huivittomuuden takia. Eikä maahanmuutto aiheuttaisi valtavaa määrää raiskauksia.

Valitettavasti Suomessa kuitenkin elätetään kehitysmaista saapuneita maahanmuuttajia 3,2 miljardilla eurolla ilman, että heiltä vaaditaan edes takaamaan lasten ja naisen oikeutta kulkea ilman huntua. Ja reaalimaailmassa he myös aiheuttavat vuosittain lähes 1000 seksuaalirikosta, joita Suomessa ei tapahtuisi ilman maahanmuuttoa.

***

Unelmamaailmassa ei tarvittaisi puolueita, joiden tavoitteena on saada haitallinen maahanmuutto Suomeen kuriin. Kosta tämä maahanmuutto on kuitenkin reaalimaailmassa totta, on hienoa, että maassamme sen hillintää ajava puolue on viime aikoina nostanut rajusti kannatustaan.

Tämä antaa toivoa siihe, että riittävä moni suomalainen ymmärtäisi kevään vaaleissa äänestää yhä vasemmistolaisemmaksi muuttuvan puoluekentän unelmaosaston sijaan reaalimaailman ongelmiin tarttuvaa ehdokasta.

Sillä vain siten voidaan turvata Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja tulevaisuus osana ihmisten väliseen luottamukseen perustuvaa turvallista ja vapaata yhteiskuntaa, jossa ihmiset tekevät töitä yhteisen tulevaisuuden mukaan siitä saatavan henkilökohtaisen hyvinvoinnin kannustamana. Ja jossa veroja kerätään vain maksajien enemmistön hyväksymiin tarkoituksiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kalifaatin kansalaisten pääsy suomalaisten pariin on estettävä
Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?
On hienoa olla suomalainen!

Se mikä on Afrikassa hyvä, halutaan lopettaa Suomesta

SDP:n Antti Rinne haluaisi vähentää Suomen metsähakkuita, koska hänen mielestään meillä "hakataan liian paljon suhteessa hiilinieluun". Myös Vihreät haluaisi vähentää hakkuita tulevan vaalikauden aikana. He olisivat jopa valmiita maksamaan siitä, että metsänomistajat kieltäytyisivät myymästä maamme merkittävintä uusiutuvaa luonnonvaraa teollisuudelle. Paljolti samoilla linjoilla on Vasemmistoliitto vaatiessaan hakkuiden lykkäämisen tukemista.

Samaan aikaan Yle kertoi erittäin positiiviseen sävyyn Länsi-Afrikassa Ghanassa ja Sierra Leonessa puutavaraa ja hiiltä tuottavan Miro Forestryn toimitusjohtaja Andrew Collinsin ajatuksista afrikkalaisen metsätalouden pystyttämisestä. Hänen mukaansa "metsänviljely on ainoa ratkaisu tässä tilanteessa ihan kuten maatalous on ainoa ratkaisu ruuan tuotantoon. Emme voi loputtomasti hakata luonnonmetsiä, on viljeltävä puuta kasvavaan tarpeeseen."

Collins totesi jutussa metsänviljelyn eduista mm. että viljeltyihin metsiin on parempi pääsy, joten niitä on helpompi hakata. Lisäksi tukit ovat samaa puulajia sekä samanikäistä, joten niiden talouskäyttö on helpompaa.

Collinsin näkemyksten taustalla on afrikkalaisten holtittoman lisääntymisen aiheuttama metsäkato. Eli luonnonmetsien hakkuu kasvavan väestön talous- ja kotikättöön.

Jutun luettuani jäin miettimään suomalaisen vihervasemmiston ideologian älyllistä rehellisyyttä. Jos Suomessa on talousmetsät siirrettävä pois talouskäytöstä, niin miksi ihmeessä talousmetsien lisääminen Afrikassa olisi suotavaa? Riittääkö perusteeksi yksin se, että Afrikassa on paljon entistä metsämaata, joka on otettu maatalous- tai muuhun käyttöön, ja joka uudelleen metsittämällä toimisi parin vuosikymmenen ajan metsänieluna? Tai jos käytetään eukalyptusta, vajaat kymmenen vuotta.

Samoin jäin kaipaamaan joltakin maamme poliitikolta sen huomaamista, että Suomessa on metsiä vain ja ainoastaan siksi, että metsät tuottavat omistajilleen rahaa. Sen takia niihin on investoitu ja sen takia maamme metsänkasvu on lisääntynyt yhtäjaksoisesti aina 1960-luvulta lähtien.

Olettavatko punavihreät noiden investointien jatkuvan mikäli metsistä ei saa taloudellista hyötyä? Tai olettavatko ne verovarojen ihan oikeasti riittävän metsänomistajille metsiensä suojelusta kun puiden käyttämättä jättäminen samaan aikaan vähentää verotuloja.

Niille, jotka eivät tiedä, voin kertoa että kyse on miljardeista euroista vuodessa kun huomioidaan sekä metsänomistajien kantorahatulosta että yritysten liikevoitoista saatavat tulot. Puhumattakaan metsäsektorin katoavista työpaikoista, jotka lisäävät työttömyyttä ja sitä kautta syövät myös julkisia varoja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen metsäpolitiikka on kohdallaan
Suomalaispuolueet päättivät ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista
Maapallon metsäpinta-ala kasvaa vauhdikkaasti

Kuinka tästä eteenpäin, suomalaiset hiihtovaikuttajat?

Hiihdon MM-kilpailut loppuivat sunnuntaina suomalaismiesten kyyneliin: Matti Heikkinen ilmoitti lopettavansa ja Lari Lehtonen palaavansa leikkauspöydälle. Mitaleille ylsi ainoastaan "varmaa" kultamitalia hakemaan lähtenyt Iivo Niskanen - tosin hänkin kaksi sijaa odotuksia heikommalla suorituksella.

Suomalainen maastohiihto on siis jälleen kriisissä. Ja tuo kriisi näkyi jo kisojen aikana hiihtäjien ja muiden joukkueen jäsenten ulostuloina asioissa, jotka valmennusjohto olisi varmasti pitänyt mieluiten omassa piirissään poissa kansalaisten silmistä.

Nähtäväksi jää, miten suomalainen hiihtovalmennus ja suksihuolto muuttuvat jatkossa. Tässä vaiheessa varmaa on vain se, että keväällä tullaan lajin vaikuttajien ja asiantuntijoiden kesken käymään kovaa keskustelua. Toivottavasti myös tuloksellista. 

Tässä yhteydessä on syytä todeta, että hiihtäjien harjoittelun rasitustason nostaminen ei ole ratkaisun avain. Tälle kaudelle ainakin Matti Heikkinen, Kerttu Niskanen ja Anne Kyllönen tulivat ylikuormittuneina mikä osittain selittää vaisua kautta. Olivathan kaikki aiempien näyttöjensä perusteella potentiaalisia mitalikandidaatteja. 

Siten harjoittelussa täytyy lähteä etsimään keinoja laadun nostamiseksi. Eli hakea muutoksia harjoitustapojen kirjoon ja rytmitykseen, teknisten tekijöiden opetteluun sekä tulevaisuuden kannalta tärkeimpien nuorten hiihtäjien tason jatkuvaan nostamiseen. Samalla pitää miettiä millä keinoin hiihtäjien kalusto saadaan kilpailukykyiselle tasolle myös meille vieraammissa oloissa.

Onneksi minun ei tarvitse olla tekemässä näitä ratkaisuja. Listaan silti seuraavaan kolme ehdotusta pohdittavaksi.

Ensinnäkin vapaa hiihtotapa on lopultakin saatava tasavertaiseksi perinteisen kanssa. Se tarkoittaa siihen keskittymistä harjoittelussa ja harvojen tämän hiihtotavan aidosti osaavien hiihtäjiemme tarkalla korvalla kuuntelemista.

Toiseksi erityisesti vapaalla tekniikalla on löydettävä keinot edetä huippuvauhtia myös rasittuneena. Vauhtihan syntyy neljästä tekijästä: työntöjen ja potkujen frekvenssistä, niiden voimasta ja suksen kulkusuunnasta sekä ilmanvastuksen minimoinnista. Helppoa kuin heinänteko - ainakin periaatteessa - sillä näiden tekijöiden optimointi johtaa suomalaiseen klæboon.

Kolmanneksi on lisättävä harjoittelua ryhmässä. Vain siten voidaan vähentää tiukoissa kilpailutilanteissa kaatumisia ja kohottaa tehoharjoitusten intensiteettiä tällaisissa tilanteissa automaattisesti syntyvän urheilijoiden keskinäisen kilpailun kautta. 

Tähän harjoittelutapaan on saatava mukaan erityisesti urallaan nousussa olevat nuoret hiihtäjämme. Heidän ja urallaan pidemmällä olevien hiihtäjien välisiä tasoeroja voidaan näissä harjoituksissa tasoittaa voitelun avulla ja kesällä rullasuksien renkaiden vastusta säätämällä.

Positiivisena asiana haluan tässä vielä mainita että oli mukava huomata viidenneksen kansasta seuranneen MM-hiihtoja. Laji siis kiinnostaa ihmisiä aivan valtavasti, mikä alleviivaa tehtävien päätösten tärkeyttä suomalaiselle huippu-urheilulle: me haluamme hiihtäjiemme nousevan palkintopallille kahden vuoden kuluttua hiihdettävissä Oberstdorfin MM-hiihdoissa oleellisesti useammin kuin Seefeldissä. Hiihtoliiton tehtävänä on toteuttaa tämä unelma.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Seefeldin MM-hiihdot: kisaennakko
Hiihtäjän harjoittelu on veitsenterällä taiteilemista
Maastohiihdon uudet sotkut

Virosta hieno esimerkki Suomelle

Virossa vaalituloksen päälinja oli mielipidetiedusteluiden mukainen, eli markkinatalousmyönteinen Reformipuolue jatkoi maan suurimpana ja nykyinen pääministeripuolue Keskusta sijoittui toiseksi. Suurin muutos oli kansallismielisen EKRE:n nousu kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kannatuksen yli kaksinkertaistuttua.

Vaalituloksen perusteella virolaiset ovat edelleen hyvin rokotettuja vasemmistolaista suunnitelmataloutta vastaan. Neuvostoliiton peruja lienee myös virolaisten kriittisyys massamaahanmuuttoa kohtaan. Tätä eivät ainakaan heikennä Ruotsin ja Suomen tarjoamat varoittavat esimerkit.

Vaalien perusteella on varsin helppo nähdä Viron talouden positiivisen kehityksen jatkuvan myös tulevalla vaalikaudella riippumatta hallituksen kokoonpanosta. Tosin mahdollinen maailmantalouden sakkaaminen tulee aiheuttamaan haasteita, mutta pitkällä aikavälillä eteläisen veljeskansamme voi olettaa nousevan elintasossaan samalle tasolle kuin Suomikin.

Näinhän asia oli jo ennen toista maailmansotaa, eivätkä kansojen elinolosuhteet ole sattumaa. Jos asia olisi niin, olisi Itä-Aasian viidenkymmenen vuoden takaisten kehitysmaiden (Etelä-Korea, Taiwan ja jopa itse Kiina) talouden nousu saanut seuraajia myös Afrikasta tai Lähi-idästä.

Seuraavaksi onkin aika kääntää katse Suomen vaaleihin. Olisi hienoa jos myös niissä kansa ymmärtäisi äänestämisen ja valtion elinolosuhteiden kehityksen välisen yhteyden.

Ja ympäristötietoisimmatkin oivaltaisivat, etteivät ilmastonmuutokseen tai luonnon monimuotoisuuteen liittyvät ongelmat tule ratkeamaan ilman tervettä taloutta. Kuten eivät sosiaaliset tai hoivatyön ongelmatkaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uhka ja sen sivistynyt torjunta
Nyt tarvitaan taloudellisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden skenaarioita
Onko väestöllä väliä?

Timo Soinin harhakuvitelma

Timo Soini kertoi, että tiistaina kannattaa olla hereillä. Hän aikoo nimittäin kertoa silloin lähteekö ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Soini väitti myös, että "kirjoitusteni myötä kannatusta on mennyt paljon perussuomalaisten laariin, eikä sinisten". Eli että häntä pidettäisiin kansan parissa edelleen perussuomalaisena.

Minun nähdäkseni Soini on siinä oikeassa, että jotkut heikosti poliittisia tapahtumia seuraavat vihervasemmistoon kuuluvat ihmiset saattavat luulla Soinia perussuomalaiseksi. Siis ihmiset, joilla ei ole pienintäkään aikomusta antaa ääntään Soinille tai hänen nykyisille tai entisille puoluetovereilleen.

Sen sijaan on vaikea kuvitella, että kukaan sellainen, jota Perussuomalaiset tai Sininen Tulevaisuus puolueena kiinnostaa olisi tällaisessa harhakäsityksessä. Kyllä Soinin porukan lähtö puolueesta oli siksi lennokas ja kattavasti uutisoitu.

Siten Soinin kirjoituksilla tai muilla harhakuvitelmilla on tuskin ollut mitään vaikutusta Perussuomalaisten kannatukseen. Lieneekö edes Sinisten?

Tosiasiahan on, ettei Sinisten kannatus ole kuin reilun prosentin luokkaa. Niinpä Soini ja kumppanit saavat seuraavan parin kuukauden ajan kirjoitella ahkerasti saadakseen itsensä eduskunnan jäseneksi. Asiaa ei auta se, että heidän kilpailijansa eli Perussuomalaisten kannatus ja myös imago ovat puheenjohtaja Jussi Halla-ahon johtamana vahvassa nousussa.

Niinpä veikkaan Timo Soini kumppaneineen viettävän viimeisiä aikojaan politiikan parrasvaloissa. Vaalien jälkeen kaikki on ohi - ainakin itse Soinilta.

Jotkut muut puolueen jäsenet sen sijaan saattavat yrittää löytää poliittisen kodin muualta. Siltäkin osin jää kuitenkin nähtäväksi, että seuraavatko äänestäjät kaksinkertaisten takinkääntäjien perässä. Epäilen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Timo Soini on ymmärtänyt väärin
Miksi uskovaisia pidetään moraalisempina kuin ateisteja?
Hyvä, että Perussuomalaiset hajosi