perjantai 2. lokakuuta 2020

Raju ratkaisu vientiteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi

Metsäteollisuus päätti siirtyä kokonaan paikalliseen sopimiseen työntekijöidensä kanssa. Jälkikäteen ilmoitus ei ollut lainkaan yllättävä, sillä alan yrityskenttä on viime vuosina muuttunut aivan oleellisesti: siitä missä suuret metsäteollisuusyrityksemme olivat aikanaan kuin samasta puusta veistettyjä ovat ne nykyisin varsin erilaisia. Siksi niille ei myöskään sovi yksi ainoa työehtosopimuskaan, koska kaikkia puristaa kovan kansainvälisen kilpailun paine, jonka seurauksena liikkumavara ovat pienet.

Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Metsä Groupin toimitusjohtaja Ilkka Hämälä totesikin, että yritykset ovat jo pitkään tavoitelleet paikallisen sopimisen lisäämistä, mutta asiassa ei ole päästy eteenpäin. Niinpä ratkaisu oli se, minkä näimme eilen ja perusteluna että "sillä turvaamme kilpailukykymme".

Yritysmaailma näyttää ottaneen metsäteollisuuden ratkaisun tyytyväisenä vastaansa. Yrittäjien Mikael Pentikäinen oli mielissään ja jopa työntekijöistä 67 prosenttia oli samaa mieltä paikallisen sopimisen tärkeydestä. Myös teknologiateollisuudesta löytyi ymmärrystä metsäteollisuuden ratkaisulle. 

Ymmärrystä ei odotetusti löytynyt työntekijäjärjestöpuolelta, jolla on vahva intressi puolustaa omaa asemaansa. Se ei kuitenkaan poista sitä, ettei työntekijäjärjestöillä olisi jatkossakin mahdollista koordinoida omaa toimintaansa eri yrityksissä.

Ymmärrystä ei tuntunut löytyvän myöskään pääministeri Sanna Marinilta (sd) joka näyttää päivä päivältä olevan yhä enemmän pihalla siitä, mitä maassa tapahtuu. Juuri nyt häneltä toivoisi ymmärrystä pysyä erossa työehtoihin liittyvistä asioista, sillä ne eivät Suomessa ole poliittisen päätöksentekoapparaatin työkentällä vaan osapuolten itsensä ratkaistavissa.

Hallituksella on kuitenkin tärkeä rooli siinä, minkälaiset tulevat olemaan metsäalan työntekijöiden työntekemisen ehdot tulevaisuudessa. Siinä keskeistä on torjua maan sisäiset ja ulkoiset pyrkimykset heikentää metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. 

Nähtäväksi siis jää, mitä kaikkea tästä ilmoituksesta seuraa. Aluksi luultavasti melkoinen sanasota etenkin julkisuudessa ja jossain vaiheessa myös vakava yritys luoda uudenlainen järjestelmä. Joka tapauksessa nyt nähty ratkaisu tulee olemaan merkittävä ja lisäämään tulevaisuuden työntekemisen ehtojen vaihtelua. 

Loppuratkaisun kannalta on kuitenkin oleellista, ettei työnantaja pääse sanelemaan työehtoratkaisuja, vaan ne perustuvat kussakin yrityksessä molempien osapuolten yhteisen ja realistisen tilannekuvan pohjalle. Tässä epäilemättä tarvitaan myös ay-liikkeen laajaa taustavaikuttamista.

Jos työehtojen paikallinen sopiminen hoidetaan hyvin, lisääntyy suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky ja työmies saa sen palkan, jonka hän tuottavuutensa perusteella ansaitseekin. Jos taas asioiden hoitaminen menee riitelyksi, saattaa seurauksena olla joidenkin metsäteollisuusyritysten toimintaedellytysten heikkeneminen Suomessa entisestään, jolloin nähtäneen lisää tehtaiden ulosliputuksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastolakkopäivä ja biotalous
Kaipolan paperitehtaan lopettaminen toimikoon vakavana varoituksena hallitukselle ja medialle
Suomeen tulee uusi moderni jättiläinen

6 kommenttia:

  1. Ihanko oikeasti tämä 67% työntekijöistä luulee, että neuvottelupöydässä he ovat tasavertaisia yrityksen johdon kanssa?

    VastaaPoista
  2. Luulisi neuvottelujen mutkistuvan. Pidetäänkö kiltin ja tunnollisen työntekijän puolta? Kaikki eivät kehtaa vaatia herroilta kunnon ehtoja.

    VastaaPoista
  3. Vaikka tämä oli oikeastaan odotettavissa niin silti pienoinen yllätys. Mutta nyt niitetään sitä satoa mitä viime talven lakkoilulla kylvettiin. Silloinhan monet varsinkin mekaanisen metsäteollisuuden työntekijät menivät töihin lakosta huolimatta. Ehkä he olivat huolissaan työpaikkansa pysyvyydestä se sijaan että alkaisivat taistella muutamasta eurosta tai tunnista työpaikkaansa sijaan.
    -Jussi-

    VastaaPoista
  4. Eiköpähän asia ole niin, että se työnantaja joka hoitaa asiansa kunolla ja työläistä kyykyttämättä korjaa potin. Sellaiselle työnantajalle riittä osaavaa porukkaa jatkuvasti, ihan jonoksi asti portin takana. Toisenlaiset, koijarit ja muut vempulat yrittävät siinitellä sillä joutoväellä mitä sattuavt saamaan.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  5. Kertoo työehtosopimusjärjestelmän kankeudesta ja kalkkeutuneisuudesta, että tästä tällainenkin häly nousi. Mutta mikä muuttuu? Sopimuksia tehdään kuten ennenkin, työnantajapuolella vain istuu firman edustaja, ei Metsäteollisuus ry:n. Todennäköisesti mukaan tulevat muustakin sopimustoiminnasta tutut asiat. Käytetään puitesopimuksia, käytetään sopimusmalleja, käytetään vakioehtoja, tarvittaessa mukaan otetaan konsultteja ja sopimusjuristeja. Muutoksia ja täydennyksiä tehdään vain vakiosopimusten ja -mallien tarvittaviin kohtiin ja huomiota kiinnitetään etupäässä firmakohtaisiin asioihin, ei kaikkiin maailman asioihin. Kuvaavaa tilanteelle on, että rauhallisimmin asiaan tuntui työntekijäpuolella suhtautuvan paperiliiton edustaja todetessaan, että paikallista sopimista on ollut tähänkin asti ja varmaan menee pari kierrosta, ennen kuin uusi käytäntö saadaan rullaamaan sujuvasti. Pahin paniikki tuntuu olevan niillä, jotka eivät ole tässä kuviossa edes asianosaisia.

    VastaaPoista
  6. Onkos metsäteollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä ikinä ollut (valtakunnallista) työehtosopimusta?

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!