Vilhelm Junnilasta hallituksen työrauhaan

Tapaus Vilhelm Junnila näyttäisi nyt saaneen päätöksensä. Ministeri itse ilmoitti - mahdollisesti autettuna - jättävänsä paikkansa, koska näki, että hänestä oli muodostumassa este hallituksen tulokselliselle toiminnalle. 

Lisäksi hänen toiminnastaan on tämän päivän aikana löytynyt uusia vivahteita, joista ilmastoabortin ehdottaminen on nykyisessä asenneilmastossa vain tabu ja (mahdollinen) vitsailu natsismin kanssa ilmeisen typerää, mutta (väitetty) valehtelu omista ansioista ministerille täysin sopimatonta.    

Siten Junnilan päätös on järkevä hänen puhaltaessaan yhä kovempia kierroksia saaneen pelin poikki. Ja kuten aiemmin kirjoitin, on Petteri Orpon (kok) hallituksella paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin pohdiskella ministerin aiempia tekemisiä ja niiden motivaatioita. 

Kun tämä asia on nyt saatu pois päiväjärjestyksestä, on syytä toivoa, että hallitus saa työrauhan toteuttaakseen ohjelmansa. Sitä ennen on Junnilan tilalle kuitenkin löydettävä uusi ministeri. 

Toivon sen olevan Sakari Puiston (ps), joka jo ehtikin vihjaista olevansa valmis ottamaan pestin vastaan. Olen melko varma, että hallitus saisi hänestä poikkeuksellisen objektiivisen ja tosiasioihin päätöksentekonsa perustavan jäsenen. 

Ministeriratkaisua joudumme kuitenkin odottelemaan jonkin aikaa, koska valinta kestää Perussuomalaisten sääntöjen takia ainakin viikon. On kuitenkin toivottavaa, ettei hallitus jää odottelemaan valintaa, vaan ryhtyy nopeasti toimeen kaikissa niissä asioissa, joissa se pystyy etenemään.

Samalla esitän toiveen, että kun vihervasemmisto on nyt saanut yhden ministerin pudotetuksi vallasta, malttaisi se lopulta antaa työrauhan hallitukselle oman valtakautensa aiheuttaman kansallisen syöksykierteen korjaamiseksi. Ellei muusta syystä, niin edes synnyttämänsä katastrofin aiheuttamasta häpeästä.

JK kello 16:20 Tuli vielä mieleen, että kun kaikenlainen natsismi ja jopa sillä vihjailu on nyt saatettu esteeksi ministerinviralle, voisi lehdistömme ulottaa samanlaisen ehdottoman esteen myös viime vuosisadan toiselle kansanmurhiin johtaneelle aatteelle. Eli kommunismille, jonka nimiin vannova ihminen istuu tälläkin hetkellä eduskunnassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Perussuomalaiset eivät voi luottaa RKP:n lojaaliuteen hallituksessa
Wokeltamallako Suomen asiat kuntoon?
Talouden tila ja itsenäisyys

Rasismia vai itsesuojeluvaistoa?

Poliisin käskyä tottelematta jättänyt nuori algerialaismies kuoli ranskalaisen poliisin ampumaan luotiin. Sen seurauksena syntyi väkivaltaisia mellakoita. 

Tähän minulla ei ole sinänsä muuta sanottavaa, kuin ettei itselleni tulisi mieleenkään jättää tottelematta poliisin käskyä, vaikka en sinänsä pelkääkään suomalaispoliisin ampuvan itseäni, mikäli en tottelisi hänen käskyjään. Ranskalaispoliisista en osaa sanoa. 

Mutta palataan asiasta kertoneeseen Ylen juttuun. Se siteeraa uutistoimisto Reutersia kertoen, että "tapaus on nostanut pintaan pitkään jatkuneen keskustelun poliisiväkivallasta ja rakenteellisesta rasismista Ranskassa". Jälkimmäinen johtunee siitä, että "Reutersin mukaan vuodesta 2017 alkaen suurin osa tällaisten ampumatapausten uhreista on ollut mustia tai arabitaustaisia".

Toki tällaisen tiedon perusteella tapausta voidaan ja pitääkin tutkia rasismin ilmentymänä, mutta samalla tulisi kysyä, että onko mustien tai arabitaustaisten joutuminen ammutuksi seurausta heidän omasta käytöksestään. Eli haastavatko he poliisin käskyjä tai kohdistavatko he poliisiin väkivaltaa useammin kuin muut väestöryhmät?

Sitä en tiedä onko asia näin Ranskassa, mutta kirjoitin pari vuotta sitten seuraavasti: "USA:n rikoksista afroamerikkalaiset tekevät 55,9 prosenttia kaikista henkirikoksista. Valkoisten osuus on 41,1 prosenttia. Uhreista puolestaan 54,7 prosenttia on mustia ja 42,3 prosenttia valkoisia. Näitä lukuja voi verrata vaikkapa mustaihoisten osuuteen kaikista yhdysvaltalaisista: se on noin 13 prosenttia." 

Mikäli Ranskan mustat tai arabitaustaiset syyllistyvät väkivaltarikollisuuteen samassa mitassa kuin afroamerikkalaiset, ei poliisin rasistinen liipasinherkkyys liene perimmäinen syy heidän joutumiseensa poliisin tulen alle liene rasismi, vaan puhtaasti poliisin itsesuojeluvaisto.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
USA:n henkirikokset rajussa nousussa
Nyt Yle alitti jopa itse asettamansa riman
Mamu-poliiseja

Perussuomalaiset eivät voi luottaa RKP:n lojaaliuteen hallituksessa

Eilisessä äänestyksessä ministeri Vilhelm Junnilan (ps) luottamuksesta tämä sai eduskunnan enemmistön taakseen. Mielenkiintoista kuitenkin oli, että RKP käytännössä vastusti hänen jatkoansa ministerinä antamalla kolme tyhjää ja seisemän ministerin luottamusta vastustavaa ääntä. 

Tämä tarjoaa tietenkin mahdollisimman huonon lähtökohdan Petteri Orpon (kok) johtamalle hallitukselle. Ja siksi RKP pelasi tässä suoraan tämän makaaberin äänestyksen järjestäneen vihervasemmiston sekä sitä tukeneen Keskustan pussiin. 

Tapausta on luonnollisesti käsitelty lehdistössämme paljonkin, mutta yhtä näkökulmaa en ole kuitenkaan huomannut medioissamme. Nimittäin sitä, millä tavalla RKP:n toiminta vaikuttaa hallitusohjelman toteuttamiseen. 

Etenkin nyt, kun puheenjohtaja (ruots) Anna-Maja Henriksson vakuutti vielä äänestyksen jälkeenkin, että "Rkp olisi äänestänyt samoin, vaikka koko oppositio olisi ollut paikalla". Toisin sanoen hänen puolueensa olisi ollut valmis kaatamaan hallituksen jo ennen hallitustyön aloittamista tapahtuneisiin asioihin. 

Käytännössähän tämä tarkoittaa, ettei Perussuomalaiset voi jatkossa luottaa RKP:n lojaaliuteen hallitusohjelman toteuttamisessa. Ja siksi puolueen on huolehdittava siitä, että hallitusohjelmassa olevat perussuomalaisten äänestäjien kannalta tärkeät asiat on toteutettava etupainotteisesti. Muuten vaarana on Sipilän hallituksesta tutun kuvion uusiutuminen, eli hallituksen hajottaminen ennen kuin se ehti toteuttamaan Perussuomalaisille tärkeitä hallitusohjelman kirjauksia. 

Käytännössä tämä kaikki tarkoittaa tietenkin sitä, että hallituksen sisäinen yhteistyö on eilisen päivän jälkeen vieläkin vaikeampaa kuin miltä se on aiemmin näyttänyt. Eikä tämä lupaa hyvää Suomen ja suomalaisten tulevaisuudelle tilanteessa, jossa maan talous on ajettu pahasti karille edellisen hallituksen aikana. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Wokeltamallako Suomen asiat kuntoon?
Aivan väärät naiset?
Hallitusneuvotteluissa on torjuttava RKP:n pyrkimykset heikentää naisten ja lasten turvallisuutta

Wokeltamallako Suomen asiat kuntoon?

Suomen talous on edellisen vihervasemmistovetoisen hallituksen jäljiltä niin pahasti kuralla, että jopa kansalaisten selvä enemmistö on asiasta huolissaan. Siksi pitäisi olla selvää, että kaikki poliittiset tahot keskittyisivät tämän asian korjaamiseen. 

Näin ei kuitenkaan näytä olevan, vaan maamme asiat omalla hallituskaudellaan sotkenut oppositio on päättänyt tarttua Vilhelm Junnilan (ps) kehnoon vitsailuun ja vaatinut tämän erottamista ministerin tehtävästään. Toki tälläkin tavalla saa kulutetuksi ministereiden aikaa ja työtehoa tärkeämmiltä asioilta. 

Toivottavasti asia saadaan nopeasti pois päiväjärjestyksestä ja oppositiokin ymmärtää sen jälkeen antaa hallitukselle työrauhan ohjelmansa toteuttamiseen, sillä maamme julkinen talous voidaan saada tasapainoon vain realistisilla ja tosiasiat tunnustavilla päätöksillä. Eli täyttämällä ministereiden ja kansanedustajien työpäivät asiallisilla esityksillä nyt käynnissä olevan wokeltavan poseerauksen sijasta. 

Koska oppositio on kuitenkin keskittynyt jälkimmäiseen, on syytä kysyä, että löytyykö sieltä minkäänlaista kykyä tai halua hoitaa Suomen asioita? Ja ihmetellä, että onko nyt nähty teatteri varmasti sitä politiikkaa, jolle vihervasemmiston äänestäjät antoivat vaaleissa tukensa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kulttuurivieras tosiasioiden äärellä
Tosiasioiden muistelu satuttaa
Purra, Junnila, Ranta ja Ohisalo afgaanien tilanteesta sekä Jari Sarasvuon kommentti

  

Diversiteettikeskusten kestävyys

Kuten arvoisa lukijani on huomannut ja ehkä myös lukenut tästä blogista, on ympäristön monimuotoisuus ohittanut ilmastonmuutoksen vihervasemmistolle ahdistuneisuutta aiheuttavana tekijänä. Siksi tässäkin blogissa on syytä käsitellä myös monimuotoisuusasioita monelta kantilta.  

Suomessa ei ole koralliriuttoja, mutta olemme saaneet aika ajoin lukea siitä, kuinka ne ovat tuhoutumassa ihmisen toimien takia (esimerkki). En tiedä, millä tavoin nämä uutiset ovat yleensä vaikuttaneet meihin suomalaisiin, mutta lienee selvää, ettei täällä Pohjantähden alla olla kovinkaan hyvin selvillä koralliriuttojen biologiasta. Näin siitä huolimatta, että toinen toistaan hienommin kuvatut luontodokumentit ovat kertoneet niillä elävistä monenlaisista kaloista, selkärangattomista eläimistä ja levistä. 

Siksi päätin - tällaisena jonkinlaisena kansankynttilänä itseäni pitävänä ihmisenä - välittää tiedon uudesta tieteellisestä tutkimuksesta, jonka aineisto kerättiin vuosina 2016-2018. Tuolloin kansainvälinen tiimi nimittäin keräsi näytteitä 99 riutalta 32 Tyynenmeren saarella ja sekvensoi DNA:ta yli 5000 näytteestä kolmelta korallilajilta, kahdelta kalalajilta ja planktonista. 

Tämän jälkeen tutkijat ekstrapoloivat saarilta löytämiensä puolen miljardin mikrobilajin, pääasiassa bakteerien, määrän koko Tyynellemerelle, jossa elää 80 prosenttia maailman korallilajeista. Ja tuli siihen lopputulokseen, että maailman suurimman merialtaan mikrobiston monimuotoisuus vastaa aiemmin arvioitua koko maapallon monimuotoisuutta. 

Ehkäpä arvoisan lukijani odottaman kauhukuvien maalailun sijaan tutkijat arvelivat tämän käsittämättömän korkean mikrobiston monimuotoisuuden auttavan koralliriuttoja olemaan aiemmin luultua paremmin lämpöaaltoja ja muita stressitekijöitä kestäviä. Tähän arveluun on tietenkin miellyttävää yhtyä. Ja toivoa tutkijoiden olevan oikeassa havaitsemiensa diversiteettikeskusten kestävyyden suhteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten metsien tehokasta hyödyntämistä on syytä jatkaa
Ympäristöahdistus estää elokapinallista erottamasta faktaa fiktiosta
YK:n mukaan yli miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon

Outoja Juhannus-uutisia

Juhannuksen aikana saimme seurata kolmea outoa uutista. Niistä suurinta huomiota sai Venäjällä nähty kapina, joka päättyi yhtä yllättäen kuin se aloikin. 

Vaikka erilaiset asiantuntijat ovat spekuloineet kaikenlaista kapinan syistä ja seurauksista, näyttää toistaiseksi siltä, ettei meillä ole juurikaan faktoja heidän väitteidensä pohjaksi. Toivoa kuitenkin sopii, että tapaus tavalla tai toisella johtaisi Venäjän vetäytymiseen Ukrainasta. 

* * *

Toinen outo uutinen kuultiin kotimaasta. Helsingin kaupungin apulaispormestari Paavo Arhinmäki oli nimittäin sotkenut ns. graffiteilla julkista tilaa. Toisin kuin Venäjän tapauksessa, tässä ei ole mitään epäselvää.

Teollaan Arhinmäki osoitti jälleen kerran olevansa ns. iso lapsi, jollaisella on huonosti kasvatetun pikkupojan itsekontrolli ja epärealistisen suuri ego. Ja sellaisena henkilönä hän on ymmärtämättömien äänestäjien tukemana noussut asemaan, johon henkisen pikkupojan ominaisuudet tuskin riittävät. Toivon mukaan tämä ymmärretään myös Helsingissä. 

* * *

Kolmas outo uutinen kuului Tukholmasta, jossa huvipuiston laite rikkoontui aiheuttaen ihmishengen menetyksen sekä useita loukkaantumisia. Tapauksesta ei vielä tiedetä kovin paljoa, mutta asiasta kuullun silminnäkijän mukaan paikalla olleet kuulivat tapahtuman yhteydessä kolme tai neljä kovaa pamausta. 

Nähtäväksi jää, mistä pamaukset aiheutuivat ja miten ne liittyivät onnettomuuden kokonaisuuteen. Sen verran harvinaisia tällaiset tapaukset kuitenkin ovat, että asia on - kuten nuo kaksi edellä mainitsemaanikin - varsin outo. 

Näin siitä huolimatta, etteivät ihmishenkien menetykset ole nyky-Ruotsissa kovin harvinaisia tapauksia, kuten vaikkapa Visbyssä tapahtunut puukotus osoitti. Taitaakin olla niin, että läntinen naapuri on jättämässä yhä kauemmas sen ajan, jolloin se oli maailman turvallisin ja paras paikka asua.   

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aiheuttaako venäläiskapinallisten hyökkäys ongelman Ukrainalle?
Luoja varjelkoon Suomea Ruotsin kohtalolta
Paavo Arhinmäki kiisti potkaisseensa autoa

Varokaa juhannusviruksia!

Ihmisten on parempi elää länsimaissa ja Itä-Aasiassa kuin muualla maailmassa ennen kaikkea siksi, että näissä yhteiskunnissa tiede on korvannut uskonnollisen mystiikan tai muut epämääräiset tavat ratkoa ongelmia. Onhan selvää, että tutkitun tiedon perusteella kehitys kehittyy tehokkaammin kuin perustamalla tulevaisuus vanhoille uskomuksille. 

Tässä suhteessa erinomaisen esimerkin tarjoavat monenlaiset tartuntataudit. Vielä pari vuosisataa sitten niiden uskottiin olevan jumalien ihmisille antamia vitsauksia ellei suorastaan rangaistuksia. Nykyään sen sijaan tiedetään, että ne ovat mikro-organismien ja virusten aiheuttamia. 

Mikrobit saatiin toisen maailmansodan jälkeen suurelta osin kuriin, kun keksittiin lääkitä niiden uhreiksi joutuneita ihmisiä antibiooteilla. Virukset sen sijaan ovat olleet kovempi pala, mutta rokotusten avulla myös niiden merkitys on vähentynyt: isorokko on hävitetty koko maailmasta ja poliokin sivistyneistä yhteiskunnista. 

Kehitys kuitenkin kehittyy edelleen ja siitä tarjosi mainion esimerkin tutkimusraportti, jossa oli selvitetty pienten hiukkasten vaikutuksia influenssavirusten tartuntaan ja leviämiseen hiirten keuhkoissa. Työn tuloksena nimittäin havaittiin, että ilmansaasteille tyypilliset pienet hiukkaset kuljettavat influenssavirusta syvälle koe-eläinten keuhkoihin, joista ne leviävät edelleen veren mukana sisäelimiin. 

Siten tutkimuksessa löydettiin mahdollinen selitys sille, miksi saastuneessa ilmassa elävillä ihmisillä on yleensä puhtaassa ilmastossa eläviä pahempia virustartuntoja. Tutkimuksen tehnyt kiinalainen tutkimusryhmä havaitsi, että kokeisiin käytetyistä neljästä eri hiukkastyypistä Pekingin ilmasta kerätyt hiukkaset houkuttelivat eniten viruksia pintaansa, jonka jälkeen tulivat maissintähkistä tai fossiilisista polttoaineista palamalla syntyvä noki ja viimeisenä piidioksidi-pöly.

Oleellinen havainto tässä tutkimuksessa oli, että nämä hiukkaset kuljettivat viruskuormansa keuhkosoluihin ilman, että taudinaiheuttajien olisi tarvinnut tavalliseen tapaan sitoutua mihinkään solureseptoriin. Ja sen seurauksena hiukkasiin kiinnittyneet virukset tuottivat hiirten soluissa enemmän jälkeläisiä kuin soluissa, jotka olivat saaneet tartunnan pelkästään viruksista. 

Tutkijat havaitsivat myös, että viruksilla lastatut hiukkaset levisivät heidän kokeissaan elävien hiirien keuhkoihin, pernaan, maksaan ja munuaisiin, aiheuttaen tulehdusta ja kudosvaurioita koko 

elimistössä. Siten taudinaiheuttajille oli tarjolla tavallista enemmän kudostyyppejä, joiden kautta aloittaa lisääntyminen ja samalla taudin oireet uhrissaan. 

Nähtäväksi jää, miten tutkimuksen tulokset toistuvat ihmisillä. Samoin se, millä tavalla niitä hyödynnetään ihmisten terveyden parantamisessa. Selvää kuitenkin on jo tässä vaiheessa, että kun tutkijat ymmärtävät tauteja vuosi vuodelta paremmin, on poliittisilla päättäjillä ja ihmisten terveydestä huolehtivilla virkamiehillä valittavanaan vuosi vuodelta enemmän vaihtoehtoja ihmisten terveyden vaalimiseen. 

Tällä positiivissävytteisellä kirjoituksella haluan toivottaa teille, arvoisat lukijani, mitä parhainta keskikesän juhlaa. Muistakaa varoa juhannusviruksia!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Koiraflunssa
Lintuinfluenssavirukset sopeutumassa elämään nisäkkäissä
Pieneliöt manipuloivat isäntäänsä

Outo uutinen

MYTV3 kertoi sukulaisnaisista, jotka olivat pahoinpidelleet teleskooppipampulla ja veitsellä väkivaltaista miesystäväänsä turvakotiin paennutta naista Oulussa. Jutun mukaan sukulaisnaiset olivat syntyneet 1960- ja 1980-luvulla, mutta juuri muuta heistä ei sitten kerrottukaan. Paitsi, että he selvisivät vuoden ja kymmenen kuukauden ehdonalaisella rangaistuksella. 

Rehellisesti sanottuna juttu herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Ensinnäkin sen, että miksi he selvisivät käytännössä kuin koira veräjästä. Toiseksi jäi epäselväksi, minkälaisesta sukulaisväestä tapauksessa oli kyse: maahanmuuttajista, romaneista, valtaväestöstä vai jostain aivan muusta. 

Kolmanneksi jäi spekulaatioiden varaan myös se, miksi pahoinpitelyyn oli ryhdytty. Olivatko tekijät vain mielenvikaisia vai oliko heidän teolleen edes jokin perustellulta tuntuva motiivi? Vai oliko joku pakottanut heidät toimimaan siten kuin he toimivat. 

Ja vielä lopuksi jäi epäselväksi se, mitä tapaus kertoi tämän hetken Suomesta, suomalaisuudesta tai maamme väkivaltarikollisuudesta. Vai kertoiko se mitään?

Kaiken kaikkiaan kyseessä oli siten peräti outo uutinen. Miksi ihmeessä se julkaistiin, vaikkei se tuonut mitään lisäarvoa lukijalleen? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Siis miksi Oulussa murhataan, Riika Nykänen?
Eva Biaudet ja oululaiset lapsenraiskaajat
Mystinen nuorisoaines tekee väkivaltarikoksia

 

Nostaako El Niño maapallon keskilämpötilan uuteen ennätykseen?

Helsingin sanomat uutisoi, että maan keskilämpötila on käynnissä olevassa kesäkuussa noussut peräti 1,5 asteella eli Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulle ylärajalle. Syypääksi keskilämmön nousuun mainittiin El Niño -sääilmiö, joka toistuu Tyynellä valtamerellä 2–5 vuoden välein. 

Jutun mukaan El Niñon aikana lämpö nousee meren syvyyksistä ja jatkuu tavallisesti vuodesta puoleentoista vuoteen. Ilmiön vaikutus näkyy ilmakehässä noin puolen vuoden viiveellä. Ja meressä ilmeisesti jo nyt, kuten esimerkiksi tämä punaisen värin hallitsema animaatio osoittaa. 

HS:n jutun teki mielenkiintoiseksi se, että siinä mainittiin suomalaisen ilmastotutkijan suulla näkemys, jonka mukaan "on hyvin todennäköistä, että maapallon uusi lämpöennätys syntyy jo ensi vuonna". Kuten arvoisa lukijani muistaa, on samansuuntaisia ennusteita (esimerkki ja toinen) tehty viime aikoina muutenkin.

Siksi on syytä panna tämäkin ennuste muistiin tähän blogiin. Ja palata asiaan siinä vaiheessa kun nyt tehtyjen ennusteiden osuvuuden arviointi on mahdollista. Tässä vaiheessa tyydyn tarkastelemaan ainoastaan tähän mennessä toteutuneita muutoksia pohjoisella napajäällä. 

Lyhyesti sanoen: siellä ei näy mitään oleellista muutosta suhteessa edelliseen aihetta käsitelleeseen kirjoitukseeni: tuoreimman saatavilla olevan tiedon (19.6.) mukaan merijään laajuus suhteessa aiempien vuosien samaan ajankohtaan on suurin sitten vuoden 2014 ja vuoden 2012 ennätysvuoteen verrattuna se on vajaat viisi prosenttia laajempi. 

Toisin sanoen arktisen alueen merijään laajuuden kehitys on viimeisen vuosikymmenen ajan ollut pikemminkin kasvava kuin supistuva. Eikä se siten tue väitettä kiihtyen etenevästä ilmastonmuutoksesta - vaikka meille on äskettäin kerrottu, että juuri arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin ja tekee sen vielä aiemmin arveltuakin hurjempaa vauhtia. 

Tämä on sikäli hämmentävää, etten ihan heti keksi, minkälaisen mekanismin kautta tuo lämpeneminen ei näy pohjoisen jääpeitteen supistumisena vaan pikemminkin sen kasvuna. Mutta ehkäpä arvoisten lukijoideni joukossa mahdollisesti olevat ilmastotieteilijät tahtovat selittää asian minulle?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 

Ilmastotutkimus ei oikeuta ihmisten elämän vaikeuttamista eikä nuorison ahdistamista
Uusi ennuste: pohjoinen merijää sulaa jo 2030-luvulla
Suomalaisten syyllistäminen on syytä lopettaa!

Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan

Tänään pääsenkin helpolla. Näin siksi, että kansanedustaja Teemu Keskisarja (ps) kirjoitti Suomen uutisiin kolumnin mieleisimmistään hallitusohjelman virkkeistä. Minä puolestani ajattelin kommentoida Keskisarjan listaa - eli seuraavassa lainausmerkkien ympäröimänä kansanedustajan valitsema virke ja sen jälkeen oma kommenttini.

 

"Yleisradion rahoitus ja varojen käyttö avataan julkiseksi osakeyhtiölain puitteissa". Tämä on kaikkien suomalaisten etu - eikä vähiten Ylen toimittajien, jotka joutuvat lopultakin pohtimaan tehtäväänsä suomalaisten palvelijoina.  

"Suomen metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä". Erinomaista, että Greenpeacen talutusnuorassa olevan komission ahnaat sormet pidetään erossa suomalaisten arvokkaimmasta uusiutuvasta luonnonvarasta.  

"Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan". Eikö tämän pitäisi olla itsestäänselvyys? 

"Tuulivoimalle lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeen rahoittamiseksi". Toisin sanoen tuulivoimalla rahaa tekevät pannaan maksamaan aiheuttamansa kustannukset - eli ulotetaan aiheuttaja maksaa -periaate ja lopetetaan tuulivoiman epäsuora tukeminen veronmaksajien kukkarosta.  

"Hallitus tähtää ensisijaisesti jalostavan teollisuuden investointeihin ja korkean jalostusarvon vientiin sen sijaan, että Suomi veisi vuositasolla suuria määriä sähköä tai jalostamatonta vetyä". Toivottavasti tämä onnistuu. Olkaamme mieluummin vihreän siirtymän Japani kuin Kongo.

"Tehdään kolmansille maille annettava kahdenvälinen taloudellinen apu ehdolliseksi sille, että maa ottaa vastaan palautettavia kansalaisiaan". Kaikki muu olisikin silkkaa hulluutta. Mutta mitä kertoo maamme edellisistä hallituksista se, että tämä periaate kirjattiin hallitusohjelmaan vasta lähes kahdeksan vuotta kehitysmaalaisten toistaiseksi suurimman kansainvaelluksen jälkeen?

"Kotoutumisen edistämiseksi eriytetään maahanmuuttajien ja Suomessa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvaa ja -etuuksia perustuslain reunaehdot huomioiden". Toivottavasti perustuslain tulkinnassa käytetään kerrankin järkeä. Eli vähennetään Suomen vetovoimaa niille maahanmuuttoa harkitseville, joiden motiivina on elintasopakolaisuus sosiaaliturvan varassa.

"Pysyvää oleskelulupaa ei voi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyytensä selvittämisen edesauttamisessa". Miksi ihmeessä tämäkin virke kirjoitettiin hallitusohjelmaan vasta nyt? Ja miksei tätä kohtaa ole muotoiltu siten, ettei edes väliaikaista oleskelulupaa voisi saada ilman aktiivisuutta oman henkilöllisyyden selvittämisessä?

"Turvataan kotimaisten tieteellisten julkaisukanavien toiminta ja mahdollistetaan tieteellisten artikkeleiden avoin julkaiseminen niissä ja siten tutkitun tiedon saatavuus kansalliskielillä". Tämä on isänmaallinen teko, joka vähentää vaaraa siitä, että suomesta tulisi ns. kyökkikieli. Toki ainakin luonnontieteellinen tieto on jatkossakin syytä julkaista kansainvälisillä foorumeilla, mutta voisiko kotimaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa palkita tutkijoita myös luonnontieteellisen tutkimustiedon julkaisemisesta kansalliskielillä - vaikkapa tieteellisten yhteenvetoartikkeleiden muodossa?

Kaiken kaikkiaan Keskisarjan poimintojen oivallisuuteen on helppo yhtyä. Ja siksi voi jo nyt sanoa, että niiden toteuttamisella on kauaskantoiset seurauksen Suomen ja suomalaisuuden tulevaisuuden kannalta - edellyttäen, että hallitus toteuttaa ohjelmansa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Parodiahorisontin ylityksiä
Punavihreä kenttäoikeus
Kansanmurhan välttäminen vaati sankareita

Aivan väärät naiset?

Suurin osa Suomen uuden hallituksen ministereistä on nimetty, sillä vain RKP pihtaa enää koko nimilistaansa, mutta senkin osalta lienee selvää että puolueen kärkinainen ottaa yhden 2,5 pestistään. Lisäksi Kristillisdemokraattien puolikas ministeripesti on vielä avoinna. 

Hallituksen sukupuolijako onkin mielenkiintoinen. Helsingin sanomien julkaiseman kuvalistan perusteella kahdeksan toistaiseksi nimettyä ministeriä on ulkonäkönsä perusteella miehiä. Ja heistäkin neljä on sellaisia, jotka istuvat vallankahvassa vain puolet vaalikaudesta. 

Ulkonäöltään naisen oloisia ministereitä on sen sijaan nimetty - siis laskematta Henrikssonia - jo yksitoista kappaletta, joista kaksi vaihtaa viestikapulaa kesken vaalikauden. Siten tulevassa hallituksessa istuu kerralla vähintään yksitoista nais- ja kuusi miesministeriä. 

Näiden lisäksi ministeriksi pääsee vielä Henriksson ja kaksi muuta henkilöä, joten hallituksessa tulee olemaan miehiä enintään kahdeksan ja naisia vähintään edellä mainittu lukumäärä eli yksitoista. Tuleva hallitus on siten edeltäjänsä tavoin vahvasti naisvaltainen. 

Otin aiheen esille siksi, että en huomannut maamme valtalehdistössä suitsutettavan Petteri Orpon (kok) tulevan hallituksen naisvaltaisuutta. Eikä yksikään otsikko julistanut Perussuomalaisten naisten erityisen vahvaa esiintymistä ministerilistalla. Itse asiassa, en huomannut yhdenkään uutisen edes mainitsevan koko naisasiaa. 

Tämä on tietenkin vähän outoa, koska yleensä naisten osuutta hallituksissamme on aina kommentoitu ja - kuten arvoisa lukijani hyvin muistaa - viime hallituskaudella hallituksen naisvaltaisuutta suorastaan suitsutettiin. Siksi mielessäni heräsi kysymys, että olisikohan nyt sitten päässyt käymään niin, että valtaan ovat pääsemässä lehdistömme toimituskuntien mielestä aivan väärät naiset?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Perussuomalaisten arvojen kannattajille
Kelvollinen hallitusohjelma
Petteri Orpon naisvalinta

HS:n mukaan nuorisoväkivalta ei yhtä tärkeää kuin närpiöläisen tomaatinviljelijän rikosepäily

Helsingin sanomien mukaan närpiöläistä "Jan-Erik Siggiä ei ole tuomittu mistään rikoksesta eikä vielä ole selvää, nostetaanko häntä vastaan syytteitä. Tapaus on nyt siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Todennäköisesti kesän jälkeen kerrotaan, nostetaanko epäiltyjä vastaan syytteitä."

Tästä huolimatta lehti teki yksityiskohtaisen artikkelin Siggin mahdollisista vakavista rikoksista. Miehen nimi tuotiin julkisuuteen, "hänen yhteiskunnallisen asemansa vuoksi ja jotta epäily ei leimaa muita paikallisia viljelijöitä".

Jäin jutun luettuani ihmettelemään, miksi tuo jälkimmäinen perustelu ei käy edes rikoksista tuomittujen afrikkalaisten tai lähi-itäläisten maahanmuuttajien nimien kertomiseen. Tai miksei "maahanmuuttajien merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus" kelpaa edes heidän taustansa kertomiseen, jos kerran yksityisen ihmisen nimen ja taustan mainitsemiseen riittää hänen yhteiskunnallinen asemansa?

* * *

Tätä jouduin ihmettelemään lukiessani samaisen HS:n numeron juttua siitä, kuinka 13-vuotias poika oli ryöstetty ja pahoinpidelty arabianrantalaisen kotinsa porraskäytävässä. Tekijöistä kerrottiin ainoastaan pari-kolme vuotta uhria korkeampi ikä. Ja heidän lukumääränsä.

Ryöstetyn äiti kertoi myös, että "poika kertoi jälkikäteen, että kavereilta on muualla Helsingissä varastettu päältä vaatteita, mutta ilman väkivaltaa". Siis ketkä tai minkälaiset ihmiset ovat varastaneet vaatteita nuorten päältä? 

* * *

Tässä asiassa olisi myös tyhmimmänkin punavihreän toimittajan aika ymmärtää, että median vaikeneminen rikosten tekijöistä ja taustoista johtaa juuri siihen, mille HS perusti rikoksesta epäillyn - mutta syyttömyysolettaman perusteella syyttömän - henkilön nimen julkaisemisen. Eli syyttömien lähi-itäläisten ja afrikkalaisten maahanmuuttajanuorten kollektiiviseen syyllistämiseen.

Vai arveleeko jutun kirjoittanut Pipsa Sinkko-Westerholm ihmisten kuvittelevan, että pääkaupungin nuorisorikolliset ovat jusseja, pekkoja ja villejä tai vladimireja ja olegeita? Ehei, kyllä suurin osa suomalaista yhdistää nämä tapaukset muhammedeihin ja ahmedeihin ja samalla kaikkiin lähi-itäläis- ja afrikkalaistaustaisiin nuoriin. Siis myös sellaisiin, jotka eivät ole elämässään tehneet ensimmäistäkään rikosta ja pyrkivät parhaansa mukaan integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ja mitä tulee asian yhteiskunnalliseen merkitykseen, niin ei kai tuoreeseen hallitusohjelmaan olisi kirjoitettu vähäpätöisestä asiasta, että "hallitus tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi." Eikä tätä toteamusta seuraisi lähes kahden sivun mittaista tekstiä siitä, mitä asialle aiotaan tehdä.

* * *

Lopuksi en voi olla mainitsematta uutista, jossa kerrottiin Kongosta saapuneiden islamistimilitanttien surmanneen 41 koululaista Länsi-Ugandassa. Olin sikäli yllättynyt, etten ollut koskaan ajatellut islamin olevan merkittävä uskonto Kongossa. 

Mutta näin se vain on siitä huolimatta, että englanninkielisen Wikipedian mukaan ainoastaan yksi prosentti kongolaisista olisi muslimeja. Sen sijaan HS:n jutussa mainitusta islamistisesta Liittoutuneiden kansainvälisten voimat -järjestöstä oli jopa oma suomenkielinen Wikipediasivu, jonka mukaan järjestö on kongolais-ugandalainen ja sen tavoitteena on saattaa sharia-laki voimaan Ugandassa. Tätäkään HS ei tosin katsonut tarpeelliseksi kertoa.

Pitäisikö tässä lopuksi todeta - edelleen julkisuudessa katkeruuttaan vuodattavaa - Timo Soinia mukaillen, että "missä islam, siellä ongelma"? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa kristittyjen ja muslimien välisistä eroista
Mystinen nuorisoaines tekee väkivaltarikoksia
Enemmän ja vähemmän onnistunutta kuntatason maahanmuuttopolitiikkaa

Perussuomalaisten arvojen kannattajille

Kirjoitin eilisiltana lyhyen yhteenvedon tulevan hallituksen ohjelmasta. Se herätti blogin kommenteissa keskustelua, jossa moni arvoisista lukijoistani moitti ohjelmaa vähintäänkin riittämättömäksi etenkin maahanmuuton suhteen.

On selvää, ettei Suomen talouden tervehdyttäminen tule tapahtumaan ilman, että monet kokevat menettämään saavutettuja etuja. Viime kädessähän koko ongelma on syntynyt juuri siitä, että poliittiset päättömät ovat syystä tai toisesta halunneet tarjota vaalikarjalle erilaisia etuja - eikä niiden poistaminen tietenkään jää ilman vaikutusta kustakin edusta nauttiville. 

Toisaalta on myös niin, että kannatusalhosta huutelevalla poliittisella vasemmistolla on edelleen käytettävissään voimakkaita ulkoparlamentaarisia vaikutuskeinoja. Mahtavin niistä on vasemmistolainen ammattiyhdistysliike, joka on aina valmis poliittisiin lakkoihin. 

Näihin se tullee turvautumaan erityisesti turvatakseen oikeutensa laittomiin ja poliittisiin lakkoihin - joiden rajoittaminen on mukana hallitusohjelmassa - mutta tarvittaessa myös monissa muissa asioissa. Enkä epäile, etteivät myös vihervasemmiston johtamat ympäristöliike ja ihmisoikeusjärjestöt panisi parhaansa mukaan kapuloita Orpon hallituksen rattaisiin. Ja näin tulevat tekemään varmuudella myös suurimmat mediatalomme eli Erkon Sanoma-konserni ja Yleisradio.

Nähtäväksi siis jää, minkälaiseksi muodostuu Orpon hallituksen taival sen yrittäessä korjata maamme julkista taloutta kestävälle tolalle. Ja miten se vaikuttaa siihen osallistuvien puolueiden kannatukseen. 

Jälkimmäisen osalta en epäile, etteivätkö Kokoomuksen, RKP:n tai Kristillisdemokraattien kannattajat pysyisi ainakin pääosin puolueensa takana myös tulevissa vaaleissa. Sen sijaan minulla on ikävä epäilys, että Perussuomalaisten kannattajien joukossa odotukset ovat saattaneet olla liian suuria. 

Jos ja kun humanitaarinen maahanmuutto ei lopu kuin seinään, katujamme terrorisoivia nuorisojengejä ei saada kuriin hallituskauden aikana ja vielä rahan kylväminen kehitysmaihinkin jatkuu, saattaa pettymys heidän joukossaan olla kova. Ja johtaa kiusaukseen siirtyä puolueen kannattajakunnasta vaaleissa nukkuvien joukkoon. Siksi sallittakoon vielä pari sanaa aiheesta.

Tosiasiahan hallitusta ja sen ohjelmaa laadittaessa oli, ettei Perusuomalaiset saanut vaaleissa yli 50 prosentin kannatusta eikä voinut siksi perustaa hallitusta yksinään. Siksi Riikka Purra ja kumppanit ovat joutuneet tinkimään muiden hallituspuolueiden tavoin tavoitteistaan.

Siitä huolimatta asia on juuri siten kuin Wille Rydman (ps) luonnehti hallitusohjelmaa Twitterissä: "jokainen hallitusohjelma on aina poliittinen kompromissi. Tämä ohjelma on silti PS:n tavoitteiden kannalta aivan poikkeuksellisen hyvä. Seuraavat neljä vuotta tehdään politiikkaa, jossa isänmaan etu tulee aina ykkösenä."

Siksi meidän, jotka olemme joutuneet sivusta katsomaan viimeisten neljän vuoden aikana verovarojemme tuhlausta maailmanparantamiseen, tulisi olla nyt tehtyyn ratkaisuun tyytyväisiä. Se ei ole täydellinen, mutta - kuten eilisiltaiseen kirjoitukseeni muotoilin - kuitenkin "kelvollinen". Ja paras saatavilla ollut sen jälkeen kun Keskusta petti jälleen kerran jäämällä vapaaehtoisesti vihervasemmiston tueksi oppositioon.

Sitä paitsi perussuomalaisten kannattajien on syytä huomata, että mikäli Riikka Purran johtaman puolueen kannatus kääntyy laskuun tulevissa mielipidemittauksissa, putoaa myös sen painoarvo hallituksen sisäisissä väännöissä - ja samalla Perussuomalaisten ajamien asioiden toteuttaminen kärsii entisestään. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kelvollinen hallitusohjelma
Ex-mallioppilas on pelastettava nyt!
Perussuomalaisten ja Kokoomuksen traumat

Kelvollinen hallitusohjelma

Tänään on julkaistu Petteri Orpon johtaman tulevan kabinetin hallitusohjelma. Sen oleellisin ero edellisen hallituksen ohjelmaan on kirjoitettu asiasta kertoneen valtioneuvoston tiedotteen kolmanteen kappaleeseen.

Sen mukaan "hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä". Toisin sanoen se ei synny tolkuttomasta jakopolitiikasta eikä veroruuvin yhä tiukemmasta kiristämisestä, joiden muistamme vielä aivan äsken olleen Suomen hallituksen ohjenuorana.

Tämän mukaisesti erilaisia verovaroista maksettavia tukia vähennetään ja työnteon kannusteita lisätään. Samalla ansiotulojen verotusta kevennetään ja työkykyiset työttömät passitetaan sorvin ääreen. Julkista varainkäyttöä hillitään miljardikaupalla.

Terveydenhuollon kriisiä yritetään purkaa hyödyntämällä yksityistä sektoria sekä pyytämällä hyvinvointialueita etsimään toimintansa tehostamiskeinoja - sekä toteuttamaan ne. Samalla kansalaisten perustuen byrokratiaa kevennetään toteuttamalla yhden luukun periaate. 

Suomalaisen yhteiskunnan osaamistasoa puolestaan kohotetaan satsaamalla tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatiotoimintaan - tämän toivotaan auttavan myös siirtymisessä fossiilitaloudesta ympäristöystävällisempään tulevaisuuteen. Teollisuuden toimintaedellytyksiä parannetaan investoimalla liikenteeseen.

Viime aikoina järkkynyttä kansalaisten turvallisuutta parannetaan monilla tavoilla. Lisävaroja annetaan poliisille ja ongelmia aiheuttavaa humanitaarista maahanmuuttoa vähennetään. 

Hätää ja vainoa maahamme pakoon lähteneet saavat vain väliaikaisen oleskeluluvan, ja tulokkaiden integraatiohaluja lisätään muuttamalla kotouttamistoimet velvoittavaksi. Eikä kansalaisuudesta kannata edes haaveilla, ellei ole oppinut maan kieltä ja tapoja. 

Kaiken kaikkiaan uuden hallituksen ohjelma näyttää minun mielestäni varsin hyvältä. Olisin toki kirjannut monia yksityiskohtia toisin, mutta kokonaisuus on näinkin tyydyttävä. Etenkin jos huomioidaan ero maamme edellisen hallituksen luomaan Suomen julkisen talouden romahtamispisteeseen ajaneeseen todellisuuteen. 

Neljän vuoden kuluttua näemme minkälaiseen tulevaisuuteen nyt sovittu hallitusohjelma meidät johtaa. Selvää on kuitenkin jo tässä vaiheessa, että se on kestävämmällä pohjalla kuin jos jatkettaisiin nykylinjalla kohti konkurssia ja sisäisen turvallisuuden helvettiä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusneuvotteluissa on torjuttava RKP:n pyrkimykset heikentää naisten ja lasten turvallisuutta
Petteri Orpon johtaman porvarihallituksen syntyminen varmistui
Porvarihallitusta pukkaa

Ilmastotutkimus ei oikeuta ihmisten elämän vaikeuttamista eikä nuorison ahdistamista

Kirjoitin viikko sitten Helsingin sanomien epäuskottavasta tiedejutusta, jossa kerrottiin tutkimusraporttiin perustuvista väitteistä pohjoisen napajään sulamisesta ehkä jo vuoteen 2030 mennessä - tai ainakin 2030-luvulla. Näin siitä huolimatta, ettei kyseisen jään minimikoko ole viime vuosina pienentynyt lainkaan, vaan pikemminkin kasvanut. 

Eilen satuin sitten törmäämään uuteen tutkimusraporttiin, jonka mukaan "ensimmäisen jäättömän kuukauden ilmestymisaika Arktiksella on edelleen epävarma johtuen laajasta arvioiden kirjosta arktisen ilmaston herkkyydestä ihmistoiminnan vaikutukselle". Sekä ehdotettiin ilmastomallien uudelleenkalibrointia merijään ja Grönlannin jäätikön ilmastonmuutosreaktion osalta, koska "ilmastomalleissa käytetty arktisen jääpeitteen herkkyys ilmakehän kiertoliikkeelle poikkeaa merkittävästi havaitusta herkkyydestä". 

Lisäksi tutkijat kertoivat, että jos pohjoisen jääpeitteen kehitys jatkuu todellisten havaintojen kaltaisesti myös tulevina vuosikymmeninä, napajään ja Grönlannin jäätiköiden pääosa sulavat vasta useiden kymmenien vuosien kuluttua. Eikä siis missään tapauksessa 2030- tai edes 2040-luvulla. 

* * *

Minusta näiden kahden arvostetuissa julkaisusarjoissa raportoidun tutkimuksen antama kuva pohjoisen napajään tutkimuksen - ja yleisemminkin ilmastotutkimuksen - tilasta ei ole järin hääppöinen. Siitä huolimatta juuri ilmastotutkimuksen tuloksia käytetään nykypäivänä ehkä mitään muuta tutkimusta enemmän tavallisten ihmisten elämäntapojen poliittiseen ohjailuun. 

Siksi niin ilmastotoimia vaativien poliitikkojen, medioiden kuin tutkijoidenkin olisi syytä katsoa peiliin ja todeta tosiasiat. Eli myöntää maapallon ilmaston tulevaisuuden olevan varsin epävarmalla pohjalla, eikä sitä sen vuoksi tulisi käyttää tavallisten ihmisten vapauden rajoittamiseen eikä etenkään maailman nuorison ahdistuksen lisäämiseen.

Aivan ensimmäisenä tekona tulisi valtamedioiden ympäri maailman tuoda rehellisesti esille ilmastotutkimukseen liittyvä valtava epävarmuus yksinkertaisesti tarjoamalla lukijoilleen poliittisesti neutraalia tietoa tuoreista tutkimusraporteista. Eli esimerkiksi viikon takaisen blogikirjoituksen laukaisseen artikkelin julkaissut Helsingin sanomat voisi kirjoittaa myös tämän kirjoituksen taustana olevasta tutkimuksesta - ja tehdä saman loogisen johtopäätöksen ilmastotutkimuksen tilasta kuin minäkin olen tässä tehnyt. 

Sen jälkeen poliitikot voisivat lopettaa puheensa vaihtoehdottomasta ja ankeasta tulevaisuudesta ja keskittyä sen sijaan huolehtimaan siitä, että menestyvän talouden edellytykset, ihmisten turvallisuus ja muut yhteiskunnan perusasiat ovat Suomessa kunnossa. Tässä mielessä tästä saattaakin tulla mielenkiintoinen päivä, jos Petteri Orpon johtamien hallitusneuvotteluiden lopputuloksista tiedotetaan julkisuuteen. 

Aikaisempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi ennuste: pohjoinen merijää sulaa jo 2030-luvulla
Uutta tietoa ilmastomalleista
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä

Veräjämäen pahoinpitely johti merkintään

Olen lyhyeen aikaan kirjoittanut kaksi merkintää liittyen suomalaisen maahanmuuttopolitiikan seurauksiin. Niistä ensimmäisessä esitin perustellun näkemykseni siitä, mikseivät Vihreät tule puheenjohtajavaihdoksestaan huolimatta toimimaan tulevaisuudessa järkevän maahanmuuttopolitiikan puolesta, vaan pikemminkin päinvastoin. Eikä sitä valitettavasti tule tekemään muukaan poliittinen vasemmistomme - ei ainakaan ilman aivan oleellista valaistumista.

Toisessa merkinnässäni toivoin, että hallitusneuvotteluja käyvät poliitikkomme tunnustaisivat tosiasiat ja ymmärtäisivät hallitusohjelmaa laatiessaan puuttua riittävällä vakavuudella maahanmuuttopolitiikassamme tehtyihin virheisiin. Tarkennan nyt vielä tässä, että sanomani oli suunnattu erityisesti RKP:n ja Kokoomuksen hallitusneuvottelijoille.

Palasin aiheeseen tässä blogimerkinnässäni siksi, että Helsingin sanomat kertoi Helsingin Veräjämäessä sattuneesta väkivallanteosta, jossa nuorisojoukko pahoinpiteli perheenisän sukulaisineen. HS ei tapansa mukaan edes vihjannut rikollisten etnisestä taustasta, mutta kuten jo edellisessä kirjoituksessani totesin, tämänkaltaiset tapahtumat ovat maassamme harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurausta riippumatta tekijöiden etnisestä taustasta. 

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Ilta-Sanomat kertoi Aseman Lapset ry:n tiimipäällikön kertoneen, että puolet nykynuorten tekemistä pahoinpitelyistä on kostoja. Siis jotain sellaista, joka oli äärimmäisen harvinaista suomalaisen nuorten käyttäytymiskoodistossa ennen 1990-luvulla alkanutta suurta kansainvaellusta.  

* * *

Tämän kirjoituksen lopuksi pyydän kaikkia blogiini kommentteja jättäviä henkilöitä jättämään kirjoittamatta kaikenlaiset rasistiset ulostulot ja ihmisiin kohdistuvat uhkaukset sekä muiden keskustelijoiden henkilöön käyvät kommentit. Asialliset asiat voi sanoa tässäkin - sinänsä tunteita kuumentavassa - yhteydessä myös ilman sellaisia. Ja väittelyssähän paremmuuden ratkaisevat aina argumentit eivätkä väitteet keskustelijoiden henkilökohtaisista ominaisuuksista.   

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kehitysmaalais-tyyppinen nuorisokulttuuri vaatii keskustelun lisäksi tekoja
Sofia Virta ei hätkähdä bussinkuljettajan puukotusta
Hallitusneuvotteluissa on torjuttava RKP:n pyrkimykset heikentää naisten ja lasten turvallisuutta

Kehitysmaalais-tyyppinen nuorisokulttuuri vaatii keskustelun lisäksi tekoja

Helsingin Uutiset julkaisi päätoimittajan kirjoituksen, joka sisälsi runsaasti tietoa helsinkiläisnuorison edesottamuksista viime aikoina. Sen mukaan kuluvan vuoden ensimmäisen kahden ja puolen kuukauden aikana alaikäisten tekemien epäiltyjen ryöstöjen tai ryöstön yritysten määrä kasvoi noin 40 prosentilla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. 

Jutun mukaan poliisi on kertonut, että tietoa näistä tapahtumista on vaikea saada, koska nuoret vaikenevat pelätessään kostoa, mikäli he "vasikoivat" virkavallalle. Toimintatavat muistuttavat siten klassisia mafian menetelmiä.

Päätoimittajan jutussa kerrottiin myös, että katuryöstöjen määrä on sitten maaliskuun vain kiihtynyt: alkuvuoden aikana poliisi on kirjannut Helsingin alueella jo 110 alaikäisten tekemää katuryöstöä, kun niitä oli koko viime vuoden aikana 160. Toisin sanoen maahanmuuttajiin vahvasti kytköksissä olevaa ryöstelyä ei ole saatu millään lailla kuriin.

Tätä kokonaiskuvaa täydensi Helsingin sanomien tämän aamun mielipidekirjoitus, jossa kerrottiin pääkaupunkimme nuorten varastelevan nykyisin myös kavereiltaan. Kirjoituksessa ei mainittu mitään varkaiden taustasta, joten en pane tätä ilmiötä suoraan maahanmuuton piikkiin. 

On kuitenkin selvää, että vaikka kavereiltaan varastelevat nuoret olisivat etnisesti suomalaisiakin, on ilmiöllä taustansa maahanmuuton muuttamassa uudenlaisessa kehitysmaalais-tyyppisessä nuorisokulttuurissa. Eikä liene epäselvää, että osia sen mukaisesta käyttäytymiskoodista siirtyy myös sitä noudattavien henkilöiden aikuisuuteen. 

Siksi on hyvä toistaa myös tässä HU:n päätoimittajan kirjoituksen loppukaneetti, jonka mukaan "asiaan pitää puuttua riittävällä vakavuudella ja siitä tulee voida myös keskustella useista eri näkökulmista, ilman, että keskustelija leimataan tai keskustelu vaiennetaan, vaikka näkemys olisikin eri kuin oma. Keskustelun lisäksi on tekojen aika."

Toivottavasti tämä viesti menee perille myös hallitusneuvotteluja käyville poliitikoillemme. Ja avaa heidän silmänsä, mikäli ne ovat tähän asti olleet tiukasti kiinni - ja korvat tosiasioiden kuulemisen estämiseksi tiukasti luimussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Sofia Virta ei hätkähdä bussinkuljettajan puukotusta
Hallitusneuvotteluissa on torjuttava RKP:n pyrkimykset heikentää naisten ja lasten turvallisuutta
Siis miksi Oulussa murhataan, Riika Nykänen?

Sofia Virta ei hätkähdä bussinkuljettajan puukotusta

Vantaan Länsimäessä nähtiin viikonlopun aikana vakava väkivallanteko bussikuskia kohtaan. Välittömänä syynä siihen oli tummaihoisen nuorisojoukon käytöksestä huomauttaminen - ja perimmäisenä aiheuttajana suomalainen maahanmuutto- ja kotoutuspolitiikka.

Pahoinpidellyksi ja ryöstetyiksi joutuivat myös tilanteeseen puuttuneet kaksi henkilöä. Toisin sanoen meno oli kuin Afrikan sarvessa tai Ruotsissa.

Toivoa tietenkin sopii, että pahoinpitelyyn syyllistyneet saadaan kiinni ja oikeuteen. Mutta vaikka näin kävisikin, tulevat tällaiset teot jatkumaan ja julkisen liikenteen työntekijät varomaan entistä enemmän puuttumista tummaihoisen nuorison sikailuun liikennevälineissään. 

Toivoa sopisi tietenkin myös, että suomalaispoliitikot ymmärtäisivät ryhtyä tarvittavaan päätöksentekoon, ettei näin kävisi. Ja että tämän tajuaisivat etenkin sellaiset kansanedustajat ja tulevat ministerit, jotka eivät ole vielä oivaltaneet, että maahanmuuttajaryhmissä on eroja. Ja ettei edes tummaihoisten maahanmuuttajien tai heidän jälkeläistensä ihmisoikeuksiin kuulu bussinkuljettajan viiltely veitsellä.

* * *

Yksi suomalaisen maahanmuuttopolitiikan vastuuttomimmista toimijoista on ollut Vihreä puolue, joka sai uuden puheenjohtajan, kun Sofia Virta korvasi äärivasemmistolaisen edeltäjänsä Maria Ohisalon.

Virran talouspoliittinen linja näyttäisi olevan Ohisaloa terveemmällä pohjalla, mutta maahanmuuttopoliittisesti nämä kaksi naista eivät näyttäisi juurikaan eroavan. Vaalikonevastauksissaan tuore puheenjohtaja on nimittäin kannattanut löperöä humanitaarisen maahanmuuton politiikkaa, koska "Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimukseen ja hädänalaisten ihmisten auttamiseen eikä Suomen nykyinenkään pakolaiskiintiö ole kovin suuri. Mielestäni on selvää, että Suomen tulee auttaa hädässä olevia ihmisiä. Samaan aikaan on varmistettava, että kotoutumiseen turvataan riittävät resurssit mikä on kaikkien etu."

Näin ollen on selvää, etteivät Vihreät tule jatkossakaan toimimaan järkevän maahanmuuttopolitiikan puolesta, vaan pikemminkin päinvastoin. Eikä Sofia Virta hätkähdä vantaalaista bussinkuljettajan puukotusta, vaan tulee korkeintaan ehdottamaan entistä runsaampaa rahavirtaa maahanmuuttajien kotouttamiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ismaelin ensimmäinen kiinnijääminen rikoksesta ei ollut sattuma
Sauli Niinistö nosti maahanmuuttopolitiikan pöydälle
He aiheuttavat tavallisille suomalaislapsille ja -nuorille suunnatonta kärsimystä

EU:n komission ja Kanada metsäpalojen välinen yhteys

Maaseudun tulevaisuudessa oli pari päivää sitten juttu Kanadan metsäpaloista. Sen mukaan jättiläisvaltiossa on palanut metsiä peräti neljä miljoonaa hehtaaria. Samojen palojen seurauksista on raportoitu muissakin medioissa (esimerkki). 

Pinta-alaa voi verrata Suomen koko metsäalaan, joka on 26,3 miljoonaa hehtaaria. Toisin sanoen Kanadassa tänä kesänä palaneiden metsien koko on noin kuudesosa meidän metsiemme pinta-alasta. Melkoinen roihu siis.

Tämän aiheen valitsin tähän blogiin kuitenkin suomalaisen metsäkeskustelun takia. Eli siksi, että meillä vaaditaan yhä suurempaa osuutta metsistä pois talouskäytöstä. 

MT:n jutussa haastateltu tutkija nimittäin kertoi, että Suomessa ei esiinny jättimäisiä metsäpaloja siksi, että maamme metsissä on pieni kuviokoko, tiheässä metsäautoteitä sekä joka notkelmassa suurempia tai pienempiä asutuksia ja niissä vapaapalokuntia - kaikki nämä asiat ovat toisin kuin Kanadassa, jossa lähes kaikki ihmisasutus on keskittynyt kapealle vyöhykkeelle maan eteläosaan.

Jos nyt Suomessa sitten luovuttaisiin suuresta osasta metsätaloutta ja turvemaiden peltojakin entisöitäisiin kovalla kädellä, muuttaisivat asukkaat pois etenkin pohjoisimmasta Suomen syrjäseuduilta, joissa maaperä on suurelta osalta turvepohjaista. Samalla häviäisivät ajan myötä niin metsien pienet kuviokoot kuin kulkukelpoiset metsäautotietkin.  

Tämän taas voi olettaa näkyvän jossain vaiheessa metsäpalojen sammuttamisen vaikeutumisena ja siten metsäpalojen oleellisena laajentumisena nykyisestä. Toisin sanoen, tämä on yksi osa sitä tulevaisuudenkuvaa, joka on edessämme, mikäli EU-parlamentin oikea laita epäonnistuu komission ennallistamisvaatimusten torppaamisessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Europarlamentin tulisi kaataa von der Leyenin komissio
30 prosenttia maapallon pinta-alasta suojellaan
Halla-aho twiittasi metsäpalojen syistä

Ukrainan vastahyökkäys näyttää etenevän heikosti - vai eteneekö?

Suomalaislehdistö ja ilmeisesti muutkin länsimaiden mediat ovat julkaisseet näyttävästi juttuja Ukrainan alkaneesta vastahyökkäyksestä. Niiden mukaan venäläiset ovat onnistuneet tuhoamaan myös ihmeidentekijäksi mainostettuja Leopard-panssarivaunuja. Lisäksi suomalaisupseeri arvosteli tiukasti ukrainalaisten sotilaallista osaamista, eikä Ukraina vaikuta muutenkaan menestyvän erityisen hyvin. 

Tämä on tietenkin karvasta kalkkia meille suomalaisille, jotka toivomme lähes yksimielisesti ukrainalaisten voittoa. Ja jotka olemme uskoneet sodan aiempien tapahtumien perusteella sekä länsimaisen aseistuksen että ukrainalaisen sotilaallisen osaamisen paremmuuteen suhteessa venäläisiin. 

Pienen poikkeuksen teki kuitenkin Yleisradio, joka huomautti venäläisbloggareiden olleen varsin vaisuja hyökkäyksen lähdettyä käyntiin. Ja arveli, että tämä saattaisi tarkoittaa sitä, että ukrainalaiset olisivat sittenkin menestyneet sodassa paremmin kuin on annettu ymmärtää. Samassa jutussa haastateltu asiantuntija totesi myös, ettei Ukraina ole vielä sitonut kaikkia joukkojaan taisteluihin.

Nähtäväksi jää, tarkoittaako tämä sitä, että nyt nähdyt hyökkäykset eivät sittenkään ole sen enempää kuin hämäysoperaatioita, joiden tarkoituksena on pakottaa vihollinen siirtämään rintaman muista osista miehitystä ukrainalaisten nyt ahdistelemille puolustuslinjoille. Siis samaan tapaan kuin viime kesänä ukrainalaiset saivat venäläiset uskomaan hyökkäyksen kohdistuvan rintaman eteläosaan Hersoniin, kun se lopulta käyntiin lähdettyään suuntautuikin itään päin ja johti nopeaan menestykseen - ja sen jälkeen vielä sekasortoisten venäläisten ajamiseen pois myös Hersonista.

Mikäli edelle kirjoittamani spekulaatio osoittautuu oikeaksi, saattaa läntisten medioiden valtavirran harjoittaman negatiivissävytteisen uutisoinnin tarkoituksena olla venäläisten harhaanjohtaminen lankeamaan samankaltaiseen ansaan kuin vuosi sitten. Valitettava tosiasia kuitenkin on, ettei minulla ole kristallipalloa. Ja vaikka olisikin, se tuskin kertoisi tulevaisuudesta yhtään mitään. 

Tästä huolimatta on syytä toivoa, että rintamatilanne Ukrainassa on vastahyökkääjille valoisampi kuin nyt käytettävissä olevien lehtijuttujen valossa näyttää. Mutta samalla on muistettava, että huolimatta neuvostoliittolaisten murskatappioista Saksaa vastaan vuonna 1941, pystyivät he loppujen lopuksi voittamaan Hitlerin armeijan vuoteen 1945 mennessä - toki yhdessä muiden liittoutuneiden kanssa - eikä venäläisiä tule siitä syystä aliarvioida myöskään nyt käytävässä sodassa. 

Totesihan sotamarsalkka Mannerheimkin talvisodan aluksi taktisesti kyvyttömistä neuvostojoukoista taisteluiden loppuvaiheissa, että "venäläiset olivat nyt oppineet ´orkestroimaan´ eri aselajien yhteistoiminnan".  Toisin sanoen he ovat kyllä oppimiskykyisiä, eikä Putinin armeijankaan voi odottaa olevan yhtä kädetön Ukrainan tämänvuotisen vastahyökkäyksen edessä kuin vuosi sitten. Ja siksi on toivottava, että myös ukrainalaiset ovat kehittäneet uusia konsteja heidän lyömisekseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Viikon jännitysnäytelmä vaatii paljon poppareita
Aiheuttaako venäläiskapinallisten hyökkäys ongelman Ukrainalle?
Venäjän erikoisoperaation erikoisin vaihe on alkamassa

Europarlamentin tulisi kaataa von der Leyenin komissio

Maaseudun tulevaisuudessa oli juttu, jonka mukaan europarlamentin suurimman ryhmän EPP:n jäsen Christine Schneider olisi todennut Unionin komission ja etenkin ympäristökomissaari Frans Timmermansin toimineen räikeästi toimivaltansa ulkopuolella ajaessaan valmistelemaansa ennallistamisasetusehdotusta voimaan. Näin siksi, että ympäristöasioiden pääosasto oli lähettänyt lobbausdokumentin, jossa oli listattu vaikutuskeinoja, joilla ihmiset ja yritykset voisivat houkutella meppejä äänestämään ehdotetun asetuksen puolesta.

Schneiderin mukaan komissio oli tajunnut, ettei sen tekemä esitys ole myötätuulessa, joten ”he pyrkivät vaikuttamaan parlamentin jäseniin” lobbareiden kautta. Eikä tämä ole tietenkään EU:n toimielinten vallanjaon mukaista. 

Noista elimistä Eurooppa-neuvosto eli epävirallisesti EU:n huippukokous - johon kuuluvat Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden valtionpäämiehet ja komission puheenjohtaja - on muodollisesti korkein. Sen tehtävä on antaa EU:lle sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet sekä määritellä yleiset poliittiset suuntaviivat. Se on EU:n ylin poliittinen elin ja kokoontuu neljästi vuodessa tarkoituksena linjata keskeisiä poliittisia suuntaviivoja ja kehittää toimintaa

Euroopan unionin neuvosto eli ministerineuvosto edustaa jäsenvaltioiden hallituksia ja on EU:n tärkein päätöksentekoelin. Se säätää lakeja yhdessä parlamentin kanssa, hyväksyy budjetin yhdessä parlamentin kanssa, on päävastuussa unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja kokoontuu kymmenessä eri kokoonpanossa käsiteltävästä asiasta riippuen.

Sen kokouksiin osallistuu kustakin jäsenmaasta yksi ministeri käsiteltävän asian mukaan. Äänestyksissä eri jäsenvaltioiden ministereillä on kuitenkin eri määrä ääniä käytettävissään eli suuremmilla valtioilla enemmän ja pienemmillä vähemmän.

Komissio taas muodostuu vajaasta 30 komissaarista, jotka valitaan EU-vaalien jälkeen ja jotka parlamentin on hyväksyttävä. Siihen valitaan yksi komissaari jokaisesta jäsenvaltioista ja sen tehtävänä on edustaa koko unionin etua.

Sitä varten komissiolla on Unionissa aloite- ja toimeenpanovalta, se valvoo varojen käyttöä ja EU-lakien noudattamista sekä pitää komissaarien ja virkamiesten avulla koko unionin käynnissä. Jäsenvaltiot valitsevat omat komissaarinsa, joiden toimikausi on 5 vuotta ja asiat hyväksytään enemmistöpäätöksinä

Sitten on vielä Euroopan parlamentti, joka edustaa periaatteessa EU-kansalaisia ja valitaan vaaleilla joka 5. vuosi. Europarlamentaarikot toimivat osana eurooppalaisia sisarpuolueita ja säätävät lakeja yhdessä ministerineuvoston kanssa. Parlamentilla ei kuitenkaan ole aloiteoikeutta, mutta sillä on valta erottaa komissio.

Tässä mielessä Schneiderin esille tuoma Timmermansin toiminta on tosiaankin ehdottoman epädemokraattista ja EU:n valtarakenteiden vastaista. Ja siksi näkisin, että tässä tilanteessa europarlamentin tulisi toimia päättäväisesti ja kaataa – ei pelkästään ennakointiesitystä – vaan koko Ursula von der Leyenin läpimädäksi osoittautunut komissio.

Tämä toimenpide palauttaisi vallanjaon EU:ssa sovittuihin raameihin ja lisäisi samalla kansalaisten luottamusta koko Unioniin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jäsenmaiden on skarpattava seuraavissa komissaarinimityksissä
Komission Greenpeace-siiveltä tuli jälleen järjetön esitys
Tieteellistä fanatismia ja diktatuurin kaipuuta

Uusi ennuste: pohjoinen merijää sulaa jo 2030-luvulla

Helsingin sanomat kertoi Nature Communications -lehdessä julkaistusta mallinnuksesta, jonka mukaan arktinen alue saattaisi sulaa kokonaan jo vuonna 2030 tai ainakin 2030-luvulla. En ehtinyt aamulla lukea itse tutkimusraporttia, mutta HS:n mukaan pohjoisen merijään sulaminen näin nopeasti voitaisiin välttää vain tekemällä lähiaikoina suuria päästövähennyksiä.

Nyt on siis vuosi 2023 eli puhumme seitsemän seuraavan vuoden aikana tapahtuvasta kehityksestä. Tutkimus taas perustui - HS:n mukaan - vuoteen 2019 asti kerättyyn aineistoon. Sen jälkeen on arktisen jääpeitteen päivittäinen minimilaajuus muuttunut NSIDC:n mukaan seuraavasti.

2019: 4,166 miljoonaa km2
2020: 3,793 miljoonaa km2
2021: 4,757 miljoonaa km2
2022: 4,692 miljoonaa km2

Kuten arvoisa lukijani huomaa, ei jään vuotuisessa minimikoossa ole tapahtunut minkäänlaista trendinomaista muutosta tänä aikana. Jos jää olisi katoamassa vuoteen 2030 mennessä, pitäisi sen minimikoon kuitenkin supistua vuoden 2019 laajuudestaan vuosittain keskimäärin 0,379 miljoonaa neliökilometriä. Toisin sanoen edellä olevan listan tulisi näyttää seuraavalta.

2019: 4,166 miljoonaa km2
2020: 3,409 miljoonaa km2
2021: 3,030 miljoonaa km2
2022: 2,651 miljoonaa km2

  

Toisin sanoen jään sulaminen oli vuoden 2022 syyskuussa aikataulustaan jäljessä jo 2,041 miljoonaa neliökilometriä eli 43 prosenttia. Jos taas tarkoitettiin vuotta 2039 eli puhutaan jään sulamisesta 2030-luvulla, olisi sen laajuuden pitänyt tasaisen vauhdin taulukon mukaan näyttää tältä.

2019: 4,166 miljoonaa km2
2020: 3,749 miljoonaa km2

2021: 3,541 miljoonaa km2
2022: 3,333 miljoonaa km2 

Tässäkin tapauksessa jään sulaminen oli vuoden 2022 syyskuussa aikataulustaan jäljessä jo 1,151 miljoonaa neliökilometriä eli jään laajuuden olisi pitänyt olla noin kolmanneksen pienempi kuin se oli todellisuudessa. 

HS:n jutun eli edellä linkitetyn tutkimuksen johtopäätös on sikälikin epäuskottava, että pohjoisen merijään sulaminen on viimeisen 15 vuoden aikana ylipäätään hidastunut aivan oleellisesti verrattuna pariin aiempaan vuosikymmeneen. Ja kuten ensimmäisestä edellä olevasta taulukosta ilmenee, on se kyseiseen tutkimukseen käytetyn tutkimusaineiston jälkeisinä vuosina pikemminkin laajentunut kuin supistunut. 

Siksi on vaikea uskoa, että tutkimuksen ja HS:n jutun ennuste jään sulamisesta ensi vuosikymmenellä - ja etenkin seitsemän seuraavan vuoden kuluessa - pitäisi paikkansa. Ainakin se edellyttäisi aivan oleellista muutosta jään laajuuden nykyiseen kehitykseen. 

Jäädään siis seuraamaan tilanteen etenemistä - tulinhan tässä jälleen kerran dokumentoineeksi tämän blogin muistiin yhden ilmastontutkijoiden hypoteesin, jonka aika tulee joko falsifioimaan tai osoittamaan oikeaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ilmastomalleista
Suomalaisten syyllistäminen on syytä lopettaa!
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä

Melkoista peliä kulkupeleillä?

Viime päivinä on ensin räjähtänyt ja sitten palamaan syttynyt sähköauto saanut paljon palstatilaa. Niin myös Ylen nettisivuilla. Jostain syystä sinne ilmestyi eilen myös uutinen, jossa kerrottiin kuinka nopeasti sähköauto tulee bensa-autoa halvemmaksi ja vähäpäästöisemmäksi.

Jutun mukaan sähköauto tulee bensa-autoa taloudellisesti kannattavammaksi noin yhdessätoista vuodessa, kun ajokilometrejä kertyy keskimääräiset 14 000 vuodessa. Ja 30 000 ajokilometriä on se piste, missä sähköauton päästöt ovat pienemmät kuin bensiiniauton. 

Jutussa ei suoraan kerrottu, minkälaisiin oletuksiin laskelma perustui, mutta annettiin sentään linkki Traficomin laskuriin, josta löytyi lisää tietoja. Niiden mukaan keskikokoisen bensa-auton oletettiin kuluttavan polttoainetta 7,1 litraa sadalla kilometrillä. 

Minulla kun sattuu olemaan keskikokoinen Suomessa erittäin suosittu parin vuoden ikäinen bensiiniauto jäin hiukan ihmettelemään. Lieneekö sitten ajotapakysymys, mutta minulla nykyinen auto ei vie likimainkaan seitsemää litraa satasella. Kesällä mennään hiukan yli neljällä litralla ja talvellakin selvitään noin viidellä. Keskimäärin kulutus on siten suunnilleen 4,6 litraa sadalla kilometrillä.

Traficomin laskuri on kuitenkin sikäli mainio, että siinä pystyy säätelemään näitä kulutuksia. Niinpä muutin kulutuksen oman autoni mukaiseen 4,6 litraan/100 km. Sähköauton oletusten mukaan sen kulutus olisi 17 kWh sadalla kilometrillä, mutta en osaa sanoa onko se yhtä lailla yläkanttiin kuin bensa-auton kulutus. 

Vai onko sähköauton kulutus arvioitu laskurissa alakanttiin poliittisesti oikean lopputuloksen saamiseksi - siihen nimittäin viittaa ainakin tämä juttu, jonka mukaan tyypillisen perheauton sähkönkulutus olisi 20 kWh satasella. Vaikea kuitenkin uskoa tällaiseen vedätykseen, koska sellainen olisi kyllä verorahoitteiselta organisaatiolta melkoista peliä kulkupeleillä. Mutta ehkäpä arvoisa lukijani osaa kertoa tarkemmin?

Niin tai näin. Olin hiukan yllättynyt kun katsoin laskurin piirtämiä kuvia. Niiden mukaan sähköauto pysyi omaa autoani kalliimpana 22 vuoden ajan. Niin kauan en ole autoani sentään aikonut pitää, vaikka en kärryäni kovin kiivaaseen tahtiin vaihtelekaan. 

Hiilidioksidipäästöt sen sijaan nousivat nykyisessä kärryssäni sähköautoa korkeammiksi jo neljässä vuodessa, joten sen edun sentään saisin sähköautoon vaihtamalla. Täytyy siten miettiä seuraavaa kulkuvälinettä hankkiessa, että olisiko se riittävä kannuste voimanlähteen vaihtamiseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Pilkahdus vihreän Helsingin todellisuudesta
USA luottaa fossiilisen energian halpuutukseen vihreässä siirtymässä
Pieni palkka johti rikokseen