Valtamediat harjoittivat jälleen uutisten piilotusleikkiä

Yhdeksän EU-maan (Italia, Tanska, Itävalta, Belgia, Tshekki, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) johtajat ovat allekirjoittaneet viime torstaina Giorgia Melonin ja Mette Frederiksenin johdolla avoimen kirjeen, jossa he vaativat Euroopan ihmisoikeussopimuksen uudelleentulkintaa. 

Allekirjoittajat katsovat, että rikoksia tehneiden maahanmuuttajien karkottamisen pitäisi olla helpompaa ja vaativat siitä syystä ihmisoikeussopimuksen tulkinnan uudelleenarviointia. Kirjeen mukaan "on tärkeää arvioida, onko tuomioistuin joissakin tapauksissa laajentanut sopimuksen soveltamisalaa alkuperäisiin tarkoituksiin nähden liiallisesti, ja siten muuttanut suojattavien etujen välistä tasapainoa".

Frederiksenin ja Melonin mukaan kirjeellä pyritään "avaamaan poliittinen keskustelu joistakin eurooppalaisista yleissopimuksista ja siitä, kykenevätkö nämä sopimukset käsittelemään aikamme suuria kysymyksiä — alkaen juuri muuttoliikkeestä."

Kirjeessä ehdotetaan muun muassa, että valtioille annetaan vapaus päättää, milloin karkottaa ulkomaalaisia henkilöitä. Lisäksi siinä vaaditaan valtioille mahdollisuutta toimia tehokkaasti sellaisia valtioita vastaan, jotka pyrkivät käyttämään länsimaisia arvoja ja oikeuksia EU-maita itseään vastaan organisoimalla maahanpyrkijöitä Unionin rajoille.

* * *

Tulin huomanneeksi edelle kirjoitetun uutisen sosiaalisesta mediasta. Ja siksi yritin etsiä siitä kertovaa suomalaismedian uutista netistä - ilman tulosta. Ainoa suomalaislinkki koski aina valveilla olevaa PT-Mediaa. Toisin sanoen suuret suomalaiset mediayhtiöt ovat joko katsoneet uutisen merkityksettömäksi tai päättäneet piilottaa sen tavallisilta ihmisiltä, joiden ainoa tietolähde ovat valtamediat. 

Tässä yhteydessä on tietenkin huomattava, että medioilla on sananvapaus ja sen mukaisesti oikeus julkaista mitä ne itse haluavat. Toisaalta - mikäli tiedon julkaisematta jättäminen on ollut tarkoituksellista - on kyse, ainakin eettiseltä katsantokannalta katsoen, sananvapauteen liittyvän määräävän markkina-aseman väärinkäytöksestä.  

Tämä ei tietenkään olisi mitenkään ainutlaatuista suomalaisessa mediakentässä, jolla on koko tämän blogin olemassaolon ajan ollut taipumus vähätellä humanitaarisen maahanmuuton aiheuttamia ongelmia. Eikä linja näyttäisi muuttuneen, vaikka - kuten edellinen kirjekin osoittaa - muissa EU-maissa asia näyttäytyy yhä suurempana ongelmana, joka halutaan pois päiväjärjestyksestä.

Päivän aiempi blogimerkintä:
Maanantai-aamun puiset jalat

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Median tulisi tarkkailla erityisesti konfliktiteollisuustaustaisia päättäjiä
Maahanmuuttopolitiikalla on hintansa, Teemu Keskisarja!
Ihmisoikeusjärjestöjen raportti osoittaa kansainvälisten sopimusten muutostarpeen

Velkaa, kustannuksia ja maahanmuuttoa

Suomen valtiontalous velkaantuu tänä vuonna 12 176 226 000 euroa. Se on 2 147,40 euroa per suomalainen lisää vuoden 2024 lopun velkatilanteeseen, jonka mukaan velkaa oli 29 995 euroa per nokka. 

Toisin sanoen tämän vuoden lopussa keskimääräinen nelihenkinen suomalaisperhe on ottanut valtiovallan toimesta vastuulleen yhteensä 128 568 euron velkataakan. Onko se sitten paljon tai vähän, jää meidän itse kunkin pohdittavaksi. Samoin kuin se, että pitäisikö asialle tehdä enemmän tai vähemmän kuin Petteri Orpon (kok) hallitus on suunnitellut tekevänsä.

* * *

Suomen Perustan mukaan Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneet maahanmuuttajat maksavat elinaikanaan suomalaisille veronmaksajille keskimäärin 700 000 euroa per nokka. Samankaltaiseen tulokseen on päädytty myös esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa, joten ainakin laskelman suuruusluokka pitänee paikkansa. 

Myös tätä kustannusta voi itse kukin pitää joko suurena tai pienenä, sillä eihän 700 000 ole kuin 12,3 senttiä per suomalainen. Toisaalta viime vuonna myönnettiin turvapaikka esimerkiksi 218 syyrialaiselle ja 223 somalille. Näiden 441 henkilön elinaikanaan aiheuttamat kustannukset suomalaisille tulevat siten olemaan yhteensä 308,7 miljoonaa euroa eli 54 euroa per suomalainen eli 216 euroa per nelihenkinen perhe.

* * *

Yhdysvalloissa monet ovat kyllästyneen laittomiin maahanmuuttajiin, mikä lienee yksi tärkeimmistä syistä sille, että Donald Trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti. Valtaan noustuaan tämä ryhtyi välittömästi toimiin heidän poistamiseksi maasta, kuten ehdinkin kirjoittaa jo viime viikolla. 

Tuoreen tiedon mukaan Trump aikoo sijoittaa peräti 30 000 rikoksiin syyllistynyttä laitonta maassaolijaa pahamaineiseen Guantanamon vankilaan. Tähän mennessähän presidentin hallinto on lähettänyt heitä ainoastaan kotimaahansa - ja huolehtinut tarvittaessa kovin keinoin siitä, että nämä otetaan siellä myös vastaan.

* * *

Päätän tämän maahanmuuttoon liittyvän asiakokoelmani toteamalla, että jopa Helsingin sanomat on lopulta taipunut huomioimaan Ruotsin maahanmuuttajiin liittyvien räjähdysten uutisointiin. Tosin mainitsematta jutussaan sanallakaan tapahtumien yhteydestä humanitaariseen maahanmuuttajiin tai heidän etniseen alkuperäänsä.

Mutta mitähän meidän pitäisi ajatella veroilla rahoittamastamme Ylestä, jonka suunnasta on kuulunut kovaa valitusta sen jälkeen, kun sen rasitusta veronmaksajille hiukan kevennettiin. Se ei nimittäin ole vielä pukahtanuut sanaakaan Ruotsin tapahtumista, vaikka PT-media uutisoi asiasta jo viime perjantaina. 

Siksi on kysyttävä Yleisradion johdolta, että onko tämä esimerkki siitä luotettavasta journalismista, jonka takia meidän tulisi jatkaa Yleisradion rahoitusta entisellä tasolla? Vai onko kyseessä sittenkin vain Ylen toimituskunnan poliittisesta - tai suorastaan orwellilaisesta - päätöksestä salata suomalaisilta poliittisesti kiusallisia tosiasioita. 

JK kello 7.45. Huomasin juuri PT-mediasta, että tunnetun ruotsalaisen maahanmuuttajataustaisen rikollispomon Kurdiketun setä on ammuttu eilen. Tästä seuraa epäilemättä ruotsalaisen väkivallan kiihtyminen tulevina päivinä ja viikkoina. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Javier Milei and the Great Western Opportunity
Trump säätää maahanmuuttoa, mutta joutuuko EU maksamaan?
Esimerkki on annettu, mutta seuraako Suomi?

 

Fertiliteettitilastot ja maahanmuuton tarve

PT-mediassa oli juttu, jonka mukaan läntisen Euroopan naisten lapsiluku olisi saavuttanut nykyisen tasonsa jo 1960-luvulla, joten EU:n alueelle ei ole jatkossakaan tulossa työvoimapulaa, vaan se on ainoastaan vihervasemmiston keppihevonen vetelän - ja tarpeettoman - maahanmuuttopolitiikan oikeuttamiseksi. Väite on kova, sillä mikäli se pitää paikkansa, olemme tulleet nielaisseeksi todellisen megahuijauksen. 

Siksi tarkastelin suurten läntisten EU-maiden eli Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan väestönkehitystä. Siitä piirtyi seuraava kuva.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, lähti suurimpien EU-maiden naisten fertiliteetti laskuun 1960-luvun tai Espanjan tapauksessa 1970-luvun lopulla. Nykyiset alhaiset lukemat isojen euromaiden fertiliteetti saavutti kymmenisen vuotta myöhemmin eli 1960-luvun lopulta aina 1990-luvun alkuun ulottuvalla aikajanalla. 

Siten PT-median näkemys on tämän perusteella oikean suuntainen, mutta hiukan turhan optimistinen sen suhteen, että pieneneekö näiden maiden huoltosuhde ilman maahanmuuttoa. Etenkin Espanjassa viimeiset korkean fertiliteetin mukaiset ikäluokat ovat 60-vuotiaita - eli jäämässä työvoiman ulkopuolelle - vasta näinä vuosina. 

Siten työelämässä edelleen mukana olevien - pienten - ikäluokkien on tavalla tai toisella huolehdittava myös näiden ihmisten työpanoksen korvaamisesta sekä heidän vanhuudestaan. 

* * *

Kun tässä nyt tuli puheeksi syntyvyys, katsoin samalla Saharan eteläpuolisen sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan syntyvyystilastot (pois lukien korkean elintason maat). Eli EU:n alueelle suuntautuvat humanitaarisen maahanmuuton pääasialliset lähtöalueet. Niistä piirtyivät seuraavat kuvat.

Kuvista nähdään, että Saharan eteläpuolisen osan naisten fertiliteetti on tasaisessa laskussa, mutta edelleen yli kaksinkertainen verrattuna siihen, mikä riittäisi väestön uusiutumiseen. Tämä käyrä lienee peruste sille, että kehitysmaiden väestönkasvun arvellaan usein olevan taittumassa. 

Tähän väitteeseen on Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan fertiliteettikäyrien perusteella kuitenkin suhtauduttava jossain määrin varauksellisesti. Toki naisten lapsiluku laski sielläkin 1960-luvulta aina 2000-luvun alkuun, mutta on sen jälkeen asettunut tasolle, joka ylittää edelleen väestön uusiutumistason. Toki se on viimeisten vuosien aikana laskenut hiukan, mutta toisaalta sitä ennen se oli jonkin aikaa jopa nousussa, joten sillä ei ole ollut tällä vuosituhannella selkeää suuntaa.

Tämän perusteella uskallan sanoa, ettei Lähi-idästä ja Afrikasta tulevaan muuttopaineeseen ole tulossa helpotusta ainakaan minun elämäni aikana. Eikä ehkä vielä pitkään aikaan sen jälkeenkään. 

Mitä tulee maahanmuuton ja työnteon suhteeseen, on tähänastisen kokemuksen perusteella selvää, ettei Lähi-idästä ja Afrikasta saapuva väestö ole siltä kannalta optimaalista. Toisaalta on yhtä selvää, että yhä useammat tehtävät voidaan lähiaikoina automatisoida, joten työvoiman puute ei todennäköisesti tule lisääntymään läntisessä EU:ssa - johon Suomikin on laskettava - niin paljon, kuin pelkkien fertiliteettikäyrien perusteella voisi kuvitella. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste: Sharia-laki voimaan Iso-Britanniaan, Belgiaan ja Ranskaan vuoteen 2044 mennessä

Anna Rotkirchin selitykset suomalaisten parisuhde- ja naisten mielenterveysongelmille
Afrikkalaisnaisten hedelmällisyysluku laskee, mutta elinikä kasvaa

Monenlaista väkivaltaa ja terrori-iskujen torjuntaa

Poliittinen väkivalta sai jälleen uuden uhrin, kun saksalainen maansa islamisaatiota vastustava poliitikko joutui veitsihyökkäyksen uhriksi Mannheimissa, Saksassa. Tapaus sattui keskellä päivää ja samassa yhteydessä loukkaantui useita muita henkilöitä. 

PT-media puolestaan kertoi, että Ruotsin monikulttuuristumisen myötä ovat henkirikosten määrät nousseet kymmenen vuoden takaisista alle sadan uhrin tasosta yli kolmeensataan. Toki huomattava osa kuolleista oli rikollisten välisissä yhteenotoissa henkensä menettäneitä maahanmuuttajia. 

Ranskan hallitus tiedotti, että se on onnistunut - eli joutunut - estämään olympialaisten jalkapallo-otteluihin suunniteltuja terrori-iskuja. Uutinen ei kerro, ketkä olivat sellaisia suunnitelleet, mutta minulla on asiasta jonkinlainen aavistus.

Eilen Helsingin Munkkiniemessä koulun oppilaisiin kuulumaton lapsi oli käyttänyt pippurisumutetta ja sähkölamautinta koulun oppilaisiin. Uhreihin kuului muun muassa Ahmed Al-Jumailin poika. 

Nokialla löytyi joen rannasta kuollut nuori mies. Asiaa tutkitaan tappona, mutta tekijöistä ei ole aavistustakaan. Tai mahdollisista ounasteluista ei ainakaan kerrota. 

Niin, ja viime yönä Helsingin Kaivopuistossa sattui puukotus. Poliisin mukaan osapuolet ovat nuoria henkilöitä, joista uutinen ei kuitenkaan kerro sen enempää.

Näiden suomalaistapausten yhteydessä meidän on toki muistettava, että erään hieman aikaisemman tapauksen yhteydessä poliisi katsoi tarpeelliseksi ilmoittaa erikseen, ettei epäillyllä ole ulkomaalaistaustaa. Nyt tällaista ilmoitusta ei ole tullut. 

* * *

Päätän tämän aamun kirjoitukseni toteamalla, että meidän tavallisten kansalaisten paras tapa vaikuttaa siihen, miltä Eurooppa ja Suomi näyttävät tulevaisuudessa on äänen antaminen vaaleissa. Ja siksi kannustan teitä jokaista - arvoisat lukijani - käyttämään tätä oikeutta joko juuri nyt käynnissä olevassa ennakkoäänestyksessä tai viimeistään varsinaisesta vaalipäivänä 9. kesäkuuta. 

Näin siksi, että käyttämättä jäänyt ääni on käytännössä vallan antamista oman ehdokkaan ja puolueen kilpailijoille. Ja tuki heidän harjoittamalleen politiikalle. 

Tällaista palvelusta kilpailijoilleen ovat tuoreen kyselyn mukaan tarjoamassa erityisesti Perussuomalaisten kannattajat - ja siitä kiittää erityisesti poliittinen vihervasemmisto.

JK 2.6. kello 6:01: Poliisin mukaan Nokian tapauksessa ei sittenkään ole kyse rikoksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen albania- tai marokkolaki?
Sitä saa, mitä tilaa
Helsingin poliisi perusti maahanmuuttajajengeihin erikoistuneita ryhmiä

Kansainvälistyminen tuottaa monenlaista kulunkia

Oulussa sytytettiin viime yönä useita tulipaloja. Toistaiseksi pyromaanista - tai pyromaaneista - ei ole tietoa, joten tässä vaiheessa ei myöskään tässä blogissa ole syytä tehdä johtopäätöksiä syyllisistä, vaikka Ruotsissa roskakatosten ja autojen tuhopoltot ovatkin kehitysmaataustaisten asuttamien alueiden riesa. Yhtä hyvin kuin uussuomalainen, voi tekijäksi paljastua myös mieleltään häiriintynyt kantasuomalainen, joka on saanut innoituksensa ruotsalaisista - PT-median suosimaa sanaa käyttääkseni - autogrilleistä. 

Saimme tänään lukea myös tapauksesta, jossa liikkuvasta autosta ammuttiin viime elokuussa kahta tai kolmea ihmistä. Uutisten mukaan poliisi pyytää ampumisen kohteeksi joutuneita ihmisiä ilmoittautumaan sekä kyselee vihjeitä henkilöiltä, jotka tietävät tapahtumista jotakin.

Tapauksen tekee oudoksi se, että ampumisesta on aikaa noin puoli vuotta, enkä löytänyt Google-haulla siitä minkäänlaista tietoa. Näin siitä huolimatta, että kaduilla tapahtuneet ampumistapaukset lienevät Helsingissä vielä varsin harvinaisia. 

Nähtäväksi jää, millaista tietoa poliisi onnistuu keräämään näin pitkän ajan jälkeen. Varmaa on vain se, että tapauksen nähneiden ihmisten mielikuvat tapahtuneesta ovat näin pitkän ajan jälkeen ehtineet haalistua ja sekoittua mielikuvituksen tuottamiin kuvitelmiin. Siten oikeudella - mikäli tapaus etenee sinne asti - tulee olemaan tuskainen työ etsiessään todisteita, jotka riittävät syyllisten osoittamiseen ilman varteenotettavaa epäilyä syyttömyydestä.

Tämä ongelma nousi esille myös tämän päivän uutisissa, joiden mukaan Turun hovioikeus vapautti kotimaassaan tehdystä joukkomurhasta epäillyn liberialaisen Gibril Massaquoin kaikista syytteistä. Oikeudenkäynnin hinnaksi suomalaisille veronmaksajille on jutun mukaan mukaan tulossa yli 4 000 000 euron lasku. 

Näyttää siis siltä, että kansainvälistyvä maailma tuottaa myös meille suomalaisille monenlaista kulunkia, kuten edellä esille nostamani esimerkit osoittavat. Tässä kirjoituksessani sellaisia ovat Ruotsin mallin mukaiset tuhopoltot, kehitysmaista ja lähinnä mafiafilmeissä tutuiksi tulleiden kaltaiset ampuma-aserikokset sekä jopa tuhansien kilometrien päässä tapahtuneiden rikosten oikeudelliset puimiset.

Näistä viimeksi mainittuja puolustetaan sillä, että ilman kotimaansa rikoksista epäiltyjen saattamista oikeuteen saattaisi Suomesta tulla sotarikollisten turvasatama. Tämä on tietenkin aiheellinen huoli, eikä kukaan halua sellaista. 

Tästä huolimatta on kuitenkin kysyttävä, että onko suomalaisten veronmaksajien asia kustantaa kaukaisten rikosten oikeudelliset selvittelyt? Etenkin kun jo aiemmat tapaukset ovat osoittaneet, että syyllisyyden osoittaminen on lähes mahdotonta, koska pelkällä henkilötodistelulla on vaikea saada pitäviä todisteita, joiden varassa voitaisiin antaa langettavia tuomioita. 

Eli kannattaisiko näissä tapauksissa syytekynnystä pitää niin korkeana, että kerättyjen todisteiden valossa voidaan langettavaa tuomiota pitää jo etukäteen käytännössä varmana oikeudenkäynnin lopputuloksena?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kehitysmaalaistuminen etenee
Helsingin käräjäoikeus ei ymmärtänyt kunniamurhaajaa
Siis miksi Oulussa murhataan, Riika Nykänen?

Mediat kuvasivat tarkasti Itä-Helsingin ja Espoon väkivallan uhrit ja sivulliset

Tapanani on kirjoittaa yksi teksti päivässä. Tämän lauantain aikana olen kuitenkin törmännyt sen verran mielenkiintoisiin uutisiin, että päätin kirjata tähän blogiin aamuisen tekstini lisäksi vielä toisen merkinnän.

Kirjoitin nimittäin pari päivää sitten siitä, kuinka suomalaismediat antoivat erään rikoksesta epäillyn henkilön taustasta varsin tarkat tiedot. Näin tämän läheiset tunnistivat, että heidän tuntemansa henkilö on tutkittavana mahdollisesta rikoksesta. Ja koko kansakin sai tietää, minkälaista poliittista suuntausta epäily henkilö kannatti. 

Tänään jouduin sitten kuitenkin toteamaan, että kyse taisi sittenkin olla vain yksittäistapauksesta. Näin siksi, että luin PT-mediasta, kuinka Länsiväylässä oli muutama päivä sitten kerrottu uudesta espoolaisilmiöstä, jossa nuorisoporukat ovat ottaneet tavakseen käydä aikuisten ihmisten päälle - joskus jopa niin hurjasti, että jutussa haastatellun komisarion mukaan "on ihan sattumankauppaa, ettei ole tullut kuolemantapauksia".

Jutussa ei kuitenkaan kerrottu mitään siitä, oliko tekijöinä pääosin maahanmuuttajanuorten muodostamien katujengien jäseniä vai kantasuomalaista väkeä. Selvin päin olivat kuulemma usein toimineet ja syyttäjä mainitsi, että heidän käytöstään voisi osaltaan selittää se, että "älypuhelimet ja sosiaalinen media mahdollistavat esimerkiksi huumekauppaan liittyen asioita".

* * *

Kummallista oli myös se, että kaikki valtamediamme (esimerkiksi Yle, MTV3, Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Helsingin sanomat) kertoivat kansanedustaja Ben Zyskowicziin Itäkeskuksen metroasemalla kohdistuneesta väkivallanteosta. Näistä medioista totesin pari päivää sitten Iltalehden ja MTV3:n kuvanneen tarkasti rikoksesta epäillyn henkilön, joten voisi kuvitella, että ne olisivat tehneet saman Zyskowiczin tapauksessa, jossa näkyvän henkilön syyllisyydestä ei ollut epäselvyyttä. 

Näin ei kuitenkaan tehty, vaan muiden medioiden tapaan ne peittivät pahoinpitelyyn syyllistyneen kasvot tunnistamattomiksi. Lisäksi Iltalehti - ja Ilta-Sanomat - olivat saaneet käsiinsä muilta puuttuvan videonpätkän, jossa hyökkääjä näkyisi oikein hyvin, ellei hänen kasvojaan olisi sutattu. Erityisen mielenkiintoista on se, että tällä videolla näkyy myös - mahdollisesti väkivaltaista henkilöä karkuun - juokseva nuorukainen, jonka kasvot ovat oikein hyvin näkyvillä. Samoin kuin Zyskowiczin. 

On siis kysyttävä, että onko suomalaisten mediatoimittajien käsityksen mukaan tärkeämpää suojata rikokseen syyllistyneiden henkilöllisyys ja heidän taustansa, kuin paikalle osuneiden syyttömien tai uhreiksi joutuneiden ihmisten? Vai mistä ihmeestä tässä toimintatavassa on kyse?

* * *

Lopuksi on syytä todeta, että tuomisten jyrkästi Ben Zyskowicziin kohdistuneen päällekarkauksen. Vanhaan mieheen kohdistunut teko oli jo itsessään tekijälleen häpeällinen ja lisäksi sen motiivit olivat typeriä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko tarkka tieto terrorismiepäillyn taustasta merkki suomalaismedioiden muutoksesta?
Aavistus Turun Hansakorttelista
Maahanmuuttajat terrorisoivat espoolaiskoululaisia, mutta valtamedia vaikenee

Mikä on Pariisin murhaajan kansallisuus?

Pariisin taannoisesta ampumisesta epäilty 69-vuotias mies on saanut syytteet epäiltynä kolmesta murhasta. Miehen tausta on ollut Suomessa lähes valtionsalaisuus, joten suurin osa ihmisistä lienee siinä käsityksessä, että kyse olisi kantaranskalaisesta, mutta samaan aikaan kansa parissa elää myös epäilys, että tekijä olisi sittenkin maahanmuuttajataustainen.

Selkeimmän kannan on ottanut PT-media, jonka mukaan kyseessä ei ole kantaranskalainen, vaan "kaikki tietävät, että ampuja oli turkkilainen ja ampumisella oli taustana turkkilaisten ja kurdiaanojen väliset kiistat". Siksi oli mielenkiintoista googlailla englanninkielellä, mitä tietoja sen avulla voisi löytää tekijästä. 

Euronewsin mukaan "Ranskan sisäministeri Gerald Darmanin sanoi, että epäilty oli selvästi kohdistanut tekonsa ´ulkomaalaisiin´ ja toiminut yksin eikä ollut sidoksissa mihinkään äärioikeistolaiseen tai muihin radikaaleihin liikkeisiin". Lisäksi se mainitsi, että "lähellä oleva joukko huusi ´Erdogan, terroristi´ - viitaten Turkin presidenttiin Recep Tayyip Erdoğaniin - ja ´Turkin valtio, salamurhaaja´". Mutta tekijän etnistä taustaa ei kuitenkaan mainittu ainakaan lukemassani jutussa. 

Amerikkalainen CNN kertoi kutakuinkin samat asiat kuin Euronews, vain hiukan erilaisin sanakääntein. Sen sijaan brittien Guardian valotti Ranskan sisäministerin puheita mainitsemalla tämän sanoneen myös, ettei ole varmaa olivatko erityisesti kurdit ampujan kohteena ja kertoili aiemmin kurdeja tappaneesta, mutta sittemmin kuolleesta turkkilaisesta. 

Guardianin mukaan nyt ampujaksi epäilty oli aiemmin ammuskellut sudanilaisia ja kertonut poliiseille, että "en pidä kurdeista". Yleisradioiden kruunaamaton kuningas eli BBC ei myöskään kertonut ampujan etnistä taustaa, mutta kuvaili häntä sanoilla "pitkä, valkoinen ja vanha".

BBC kuitenkin linkitti jutussaan kurdien lyhyen tiedotteen, jossa todettiin, että "Ranskan kurdien demokraattinen neuvosto (CDK-F) tuomitsee jyrkästi tämän surullisen terrori-iskun, joka johtuu Daeshin liittolaisen Turkin useista uhkauksista". Toisin sanoen myöskään kurdit itse eivät nimenneet ampujaa turkkilaiseksi, mutta ilmoittivat siitä huolimatta Turkin murhien perimmäiseksi syylliseksi. 

New York Timesissa kerrottiin, että "ranskalaiset tutkijat eivät ole esittäneet todisteita siitä, että mies olisi sidoksissa mihinkään turkkilaiseen ryhmään. Sen sijaan he sanoivat, että miehellä – jota he eivät nimenneet, mutta jonka ranskalaiset tiedotusvälineet tunnistivat William M.:ksi – oli motivaationa syvään juurtuneita rasistisia ja maahanmuuttajien vastaisia uskomuksia".

Edelle kirjaamiini havaintoihin ei tuonut uuttaa tietoa myöskään Al-Jazeera. Eikä edes Jerusalem Post, joka kuitenkin mainitsi, että "Turkin hallitusmyönteiset tiedotusvälineet ovat vähätelleet hyökkäystä ja syyttäneet ´terrorin kannattajia poliisin kimppuun hyökkäämisestä murhien jälkeen... Ainoastaan ​​Ankaran tiedotusvälineet syyttivät mielenosoittajia "terroristeiksi", kun taas Turkin tiedotusvälineet sanoivat, ettei hyökkäyksen motiivi ollut tiedossa".

Mitä tästä kaikesta sitten voi päätellä? Onko PT-median näkemys turkkilaisesta tekijästä ennenaikainen, vai sittenkin oikeaan osunut? Oikeilla jäljillä se kuitenkin näyttäisi olevan ainakin siinä, että teon takana ovat joka tapauksessa turkkilaiset. Ja tapaukseen liittyvä rasismi on ennen kaikkea heidän vihaansa omaa vähemmistökansallisuuttaan kohtaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt Yle alitti jopa itse asettamansa riman
Alistuminen vai aggression sietäminen?
Uskonkiihkoinen islamisti iski Pariisissa

HS huomasi Södertäljen ampumisongelmassa mahdollisuuden

Kirjoitin eilen kehitysmaalaisten massamaahanmuuton aiheuttamista ongelmista. Tai tarkalleen ottaen kirjoitin oikeastaan siitä, kuinka suurin osa poliittisesta kentästämme kieltäytyy edelleen tunnistamasta itse aiheuttamaansa ongelmaa. 

Tänä aamuna sain sitten luettavakseni Helsingin sanomain kirjoituksen PT-median jo aiemmin tarkasti viestittämästä Södertäljen ampumisongelmasta. Tämän seurauksena keskiverto, tiedonvälityksessään valtamediasta riippuvainen suomalainen, pääsi jälleen kurkistamaan ruotsalaisen yhteiskunnan kipeään todellisuuteen. 

Tässä suhteessa arvoisan lukijani on syytä huomata, ettei HS kuitenkaan ottanut kantaa ongelman perimmäisiin syihin eikä sen ruotsalaisten ratkaisukeinojen tehokkuuteen. Sen sijaan se kertoi vain, että naapurimaamme tulevan pääministerin eli Maltillisen Kokoomuksen puheenjohtaja arveli jengirikollisuuden kitkemiseksi tarvittavan koko yhteiskunnan yhteistyötä. Poliisin, sosiaalipalveluiden, kiinteistönomistajien – kaikkien. 

Toisin sanoen Ruotsin tulevan hallituksen agenda on pitkälti samoilla linjoilla kuin eilen ylös kirjaamani ministeri Krista Mikkosen (vihr) ja koko Suomen nykyhallituksen näkemys, jonka mukaan "on tärkeää, että pystymme varmistamaan poliisin riittävät resurssit ja sitä tämä hallitus on tehnyt... Suomessa pitkään tehtyä niin sanottua Ankkuri-toimintaa on kiitelty, ja me teimme siitä myös selvityksen, ja se on ollut konkreettinen tapa, millä me olemme voineet estää nuorten joutumista rikoksen polulle ja siellä olevia nuoria on saatu takaisin yhteiskuntaan".

Aina ja kaikessa suurella taidolla poliittisesti vaikuttamaan pyrkivän HS:n toimituksen kannalta tapaus siis tarjosi mahdollisuuden vakuuttaa lukijakuntaansa siitä, että maamme hallitus tietää, mitä se on tekemässä. Onhan päivän uutisen mukaan myös Ruotsin johtavassa porvaripuolueessa päädytty samanlaiseen ratkaisuun, vaikka ongelmat ovat siellä paljon Suomea pahempia. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka HS - ja maamme muu arvoliberaali valtamedia - onnistuu ajamaan suomalaisen äänestäjäkunnan ajamansa arvoliberaalin maahanmuuttopolitiikan taakse. Eli mahdollistaako vaalitulos tällä linjalla takuuvarmasti jatkavan sinipunaisen hallitusyhteistyön ja sitä kautta suomalaisen yhteiskunnan etenemisen yhä syvemmälle Ruotsin viitoittamaan suohon? 

Vai oivaltavatko suomalaiset äänioikeutetut sittenkin, että nykytyylisen maahanmuuttopolitiikan osalta näytöt on jo annettu eikä tulos ole ollut häävi. Ei sen enempää Ruotsissa kuin Suomessakaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
He aiheuttavat tavallisille suomalaislapsille ja -nuorille suunnatonta kärsimystä
Onnistunut maahanmuuttajakoululaisten inkluusio, vai...
Nousun ja tuhon kautta uudenlaiseen tulevaisuuteen

Hallitus haluaa terveydenhoitopalvelut maassa luvatta lorveksiville

Kirjoitin aamulla hallituksen intohimosta tuhlata veronmaksajien rahoja kaikenlaiseen turhuuteen kuten laittomasti maassa olevien ihmisten kustannuksiin. Sitten kävikin niin, että - kuin vitt... ilkamoivana vastauksena kirjoitukseeni - Sanna Marinin (sd) hallitus päätti jättää Eduskunnalle esityksen laittomasti maassa olevien ihmisten terveydenhuollosta. 

Sen mukaan ilman papereita maassa maleksiville aikuisille henkilöille pitäisi järjestää akuutin hoidon lisäksi monenlaisia kiireettömiä terveyspalveluja. Sellaisiksi voitaisiin katsoa ainakin joihinkin pitkäaikaissairauksiin, raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut sekä tartuntatautiasiat. Maassa ilman lupaa lorveksivilla alaikäisillä taas olisi oikeus saada terveyspalveluja saman laajuisina kuin niillä alaikäisillä, joilla on kotikunta Suomessa. 

Hallituksen hurskas toive on, että nämä ihmiset maksaisivat hoitonsa itse, mutta jos ja kun näin ei tapahdu pitäisi suomalaisen veronmaksajan kuitata kustannukset siirtämällä valtion varoja hyvinvointialueiden kassaan. Niinpä teidän, arvoisat blogiani lukevat veronmaksajat, kannattaa - lainatakseni PT-mediassa usein esiintyvää ilmaisua - panna huomisesta alkaen herätyskellot soimaan tuntia aiemmin. Ja muistaa kannattaa maatamme johtavia demareita jatkossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Virtahevon kokoinen osoitus sosialismin seurauksista
Miksi valehtelet, Erna Bodström?
Krista Mikkonen valmistelutti selvityksen laittomuuden palkitsemisesta

Miksi ukrainalaisten ja muiden tulijoiden ihonvärillä on merkitystä?

Arvoisa lukijani muistaa varmasti oululaisen raiskausringin, jossa pääosaa näyttelivät oman kertomansa mukaan sotaa ja vainoa maahamme paenneet maahanmuuttajataustaiset miehet. Se ei suinkaan jäänyt ainoaksi, vaan Oulussa paljastui jokin aika sitten uusi maahanmuuttajataustaisten nuorukaisten raiskausrinki.

PT-media kertoi pari päivää sitten, että oululainen raiskausvyyhti on ilmeisesti alkuun luultua suurempi, mutta nähtäväksi jää kuitenkin, kuinka monta jäsentä siihen lopulta on kuulunut ja miten suuri määrä - osin alaikäisiä - tyttöjä on joutunut sen uhriksi. Juha Sipilän taannoista jonkin verran huomiota herättänyttä lausuntoa lainatakseni on kuitenkin tärkeää, että "tapahtumia ei käytetä vihan lietsontaan pakolaisia tai ulkomaalaistaustaisia henkilöitä vastaan. Muistutan, että omankädenoikeuden käyttö on oikeusvaltiossa rikos, kuten myös vihapuheen viljeleminen."

Tosiasioiden tunnustaminen on tästä huolimatta edelleen hyve ja siksi oululaisesta raiskausringistä on syytä olla tietoinen ja siitä tulee voida keskustella avoimesti. Sekä huomata, että Afrikasta ja muslimimaista tulleiden ns. pakolaisten suuri into naisiin ja tyttöihin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan on yksi syy sille, miksi suomalaiset suhtautuvat joihinkin maahan tuleviin turvapaikanhakijoihin toisin kuin nyt Suomeen pyrkiviin ukrainalaisnaisiin ja -lapsiin. 

Tämä on merkittävä ero nyt Ukrainasta virtaaviin pakolaisiin. He ovat naisia ja oikeita lapsia, eivätkä lapseksi tekeytyviä nuoria miehiä ja sotilaskarkureita. Eivätkä siten tule lisäämään maamme raiskausmääriä kuin korkeintaan uhreina. 

Lisäksi ukrainalaispakolaiset ovat kiitollisia päästyään maahamme turvaan, mutta samaan aikaan ilmoittavat tulevansa palaamaan kotimaahansa heti kun se on mahdollista - toisin kuin vuonna 2015 saapuneet henkilöt, jotka hakivat turvapaikkaa, mutta pettyivät, koska täällä ei ollutkaan sellaista kuin he olivat kuvitelleet. Jopa heille tarjottu ruoka oli niin pahaa, että oululaisessa vastaanottokeskuksessa pantiin pystyyn syömälakko.

Tätä taustaa vasten on ollut hämmästyttävää lukea mielipiteitä, joiden mukaan meidän suhtautumisemme ero nykyisiin ja vuoden 2015 aikana tulleisiin turvapaikanhakijoihin johtuisi pelkästään ihonväristä. Sellaisia ovat höpötelleet esimerkiksi turvapaikka-aktivisti Erna Bodström Twitterissä ja helsinkiläinen Ella Lekola Helsingin sanomien mielipidekirjoituksessaan.

Mutta minäpä kerron heille totuuden. Eivät suomalaiset juurikaan piittaa ihmisen ihonväristä, eivätkä ainakaan piitanneet ennen vuotta 1990, jolloin somalivirta maahamme käynnistyi. Sen jälkeenkään itse ihonväri ei ole ongelma ylivoimaisesti suurimmalle osalle suomalaisista, vaan siihen assosioitunut kehitysmaista tulleiden ihmisten kädenjälki maassamme. Siis sellaiset tapaukset, jolla aloitin tämän kirjoitukseni.

Niinpä ukrainalaisten ihonvärillä on merkitystä ainoastaan siksi, ettei siihen assosioidu sellaista kokemusperäistä riskiä, joka on tullut suomalaisille tutuksi erityisesti vuoden 2015 kansainvaelluksen jälkeen. Ja uskomatonta kyllä, tästä assosiaatiosta meitä päättivät muistuttaa pari viikkoa sitten ukrainalaisten mukana Saksaan päässeet irakilais- ja nigerialaismies.   

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Nuori ukrainalaisnainen raiskattiin Saksassa
Pitäisikö uskoa irakilaisia?
Irakilaiset kaipaavat takaisin kotiin - mutta minne katosivat vaino ja hätä?

Mantaqa-jengi on varoitus tulevasta - ja edellyttää toimia

Pt-media on pitänyt meitä suomalaisia varsin hyvin perillä ruotsalaisen alamaailman tapahtumista. Ja joskushan niistä näkee mainintoja myös suomalaisessa mediassa, kuten MTV3:n uutinen tästä tapauksesta (vertailuksi Pt-median juttu). 

En tässä kuitenkaan tällä kertaa tahdo vertailla eri medioita, vaan tartuin aiheeseen toisen MTV3:n jutun takia. Siinä kerrottiin, kuinka lähinnä muslimimaahanmuuttajista koostuva Mantaqa-jengi on muodostunut kovaksi pähkinäksi suomalaiselle vankeinhoitolaitokselle. 

Artikkelissa haastatellun asiantuntijan mukaan "jengin aiheuttama ongelma, aggressiivisuus ja uhka [vankeinhoidon] henkilökuntaa kohtaan, on ennennäkemätöntä. Heidän toimintatapansa on hyvin poikkeava muihin rikollisjengeihin nähden... Myös henkilökuntaan kohdistuvaa vastatiedustelua on tehty ja lisäksi on tapahtunut yksi väkivaltatilanne siviilissä henkilökuntaa kohtaan."

Jutun mukaan Mantaqa on ottanut mallia Ruotsissa ja Tanskasta toimimivista maahanmuuttajajengeistä, jotka ovat olleet sikäläisille poliiseille hankala vastus: nämä ovat joissain tapauksissa joutuneet jopa peräntymään kriminaalien edessä. Eikä sellainen johda tietenkään mihinkään hyvään. 

Siksi on syytä toivoa, ettei suomalainen poliisi joudu vastaavaan tilanteeseen, eli ei peräänny edes hankalista tilanteista ja huolehtii, että rikosvastuu toteutuu. Eli että rikokset selvitetään ja jengiläiset pääsevät lukemaan tiilenpäitä, kuten jutussa haastateltu KRP:n rikoskomisario lupasi. 

Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää, että myös poliitikot olisivat hereillä, eivätkä jättäisi kuulematta poliisien vakavaa viestiä. Minimissään se tarkoittaa, että lainsäädäntöä muokattaisiin mahdollistamaan kuvatun kaltaiseen äärimmäisen vakavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen sotkeutuneiden maahanmuuttajien passittaminen esi-isiensä maille, vaikka heillä jo olisikin Suomen kansalaisuus tai kyseiset seudut olisivat syystä tai toisesta turvattomia.

Samoin tulisi oikeuslaitoksen olla hereillä. Vaarallisiin rikollisjengeihin ei tule soveltaa rangaistusasteikkojen alapäätä, vaan huolehtia rangaistusten ankaruudesta - ja lisätä seurauksiin passitus alkuperämaahan aina kun lainsäädäntö sen sallii.

Vaihtoehtona poliitikkojen ja viranomaisten epäonnistumisesta meillä on edessä Ruotsin tie sellaisena kuin Pt-media on sen eteemme maalannut. Ja josta myös MTV3 on tarjonnut meille osviittaa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Maria Ohisalon ratkaisut jengirikollisuuteen: perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä nuorisorikoskoordinaattorin rekrytoiminen
Lähes koko valtamedia vaikeni Rikosylikomisarion viestistä
Ruotsalaislasten ja poliisin ampumistapauksista

Lähes koko valtamedia vaikeni Rikosylikomisarion viestistä

Suomalainen rikosylikomisario Christer Ahlgren - siis varsin suuri tappi suomalaisessa poliisilaitoksessa - esitti eilen huolensa siitä, että Suomeen on syntynyt ensimmäinen vakavasti otettava, eli Ruotsin ja Tanskan mallin mukainen, maahanmuuttajien johtama nuorisorikollisjengi. Ja sen lisäksi useita muita huolestuttavia piirteitä omaavia katujengejä.

Hänen näkemyksensä toisti myös usein tässäkin blogissa esitetyn näkemyksen yhteiskuntamme tulevasta kehityksestä. Ylikomisarion sanoin: "olemme todella vahvasti Tanskan ja Ruotsin tiellä".

Valtamedioista asiaan tarttui ainoastaan MTV3, joka teki aiheesta jutun. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin sanomien tai Yleisradion toimituksessa katsottiin, ettei asia ole mediajulkisuuden arvoinen. Tai ettei niiden lukijakunnalle ole syytä välittää kyseistä tietoa.

Nähtäväksi jää, saako ylikomisario jatkossa enemmän julkista näkyvyyttä huolelleen. Näin erityisesti siksi, että hänen sanomansa on luonteeltaan ennaltaehkäisevä, kuten seuraavat lainaukset MTV3:n jutusta osoittavat.

"Tilannekuva on edellytys sille, että voimme ymmärtää mikä on sitä yhteiskunnan kannalta haitallisinta rikollisuutta, johon rajalliset resurssit olisi syytä kohdistaa. Samalla on muistettava, että myös vakiintuneet rikollisorganisaatiot Suomessa ja maailmalla ovat erittäin aktiivisessa tilassa."

Siitä huolimatta edes erilaisten huolestuttavien jengien "tarkka lukumäärä ei todennäköisesti ole edes poliisin tiedossa".

Ongelman hoitamiseksi "meillä tulisi olla sekä pehmeitä että kovia keinoja. Pehmeät keinot ovat juuri näitä yhteiskuntaan integroitumisen tukemista ja syrjäytymisen ehkäisemistä", mutta "järjestäytyneisiin rikollisjengeihin nämä keinot eivät ikävä kyllä tehoa. Ne täytyisi pystyä tunnistamaan ajoissa, jotta niihin voitaisiin myös puuttua ajoissa."

Käykö suomalaisessa mediajulkisuudessa ja sen myötä poliittisessa päätöksenteossa siis siten, että viestintuoja - ellei nyt sentään ammuta, mutta - vaietaan vasemmalle kallellaan olevien toimittajien toimesta kuoliaaksi, jotta nykyisen hallituksen tavoitelistalla korkealla olevaa yhteiskunnan monikulttuuristamista voitaisiin edistää maksimaalista nopeutta ilman enempiä vastalauseita. Lopputulosta - tai pikemminkin vasta sitä ennakoivaa välivaihetta - voi jokainen suomalainen toki seurata ruotsalaisesta mediasta (tai epäsuorasti sieltä juttunsa ammentavasta PT-mediasta), mutta lienee niin, ettei kumpikaan niistä saavuta väestön suurta enemmistöä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jengirikollisuuden tilasta Suomessa ja Ruotsissa
Helsingin rautatieaseman henkirikoksen pitäisi herättää hallitus
Klaanirikollisuuden torjunnalla alkaa olla kiire

Kas vain, ruotsalaiskoulun puukotus uutisoitiin

Suomalainen media kertoilee harvakseltaan Ruotsissa tapahtuneista väkivallanteoista. Silloinkaan tekijästä ei yleensä kerrota kuin hänen ikänsä. 

Näin tapahtui myös tänä aamuna lehdistössämme olleessa uutisessa, jossa 15-vuotias poika oli puukottanut 45-vuotiasta opettajaa. Lisäksi kerrottiin koululaisten tarinoita siitä, mitä he itse olivat tehneet tapauksen yhteydessä.

On tietenkin sinänsä hyvä, ettei Ruotsin tapahtumista vaieta aivan täydellisesti. On kuitenkin niin, että kotimaista mediaa seuraaville saattaa syntyä kuva, jonka mukaan väkivallanteot olisivat Ruotsissa jotenkin harvinaisia. 

Näin ei kuitenkaan ole, vaan kuten PT-Media on kertonut selvällä suomenkielellä, ovat erilaiset murhat ja sellaisten yritykset tänä päivänä lähes jokapäiväisiä. Tässä kuussakin siellä on tehty 26 murhan yritystä ja 9 murhaa. Suurin osa - elleivät kaikki - niistä on tapahtunut uusruotsalaisten toimesta. 

Minulle onkin syntynyt sellainen käsitys, että maamme median tavoitteena on pitää suomalaiset tietämättöminä siitä, minkälaista väkivaltabuumia ruotsalaiset elävät liberaalin maahanmuuttopolitiikkansa seurauksena. Ja syynä sille on se, että niiden toimituskunnat eivät ymmärrä Suomen kulkevan samaa tietä, mikäli meidän maahanmuuttopolitiikkamme kulkee samoilla poluilla. 

Sillä samoille poluillehan tässä ainakin Suomen hallitus tahtoo. Afganistanin siirryttyä länsimaisittain ikävän hallinnon alle, on esimerkiksi sisäministerimme vaatinut Suomea nostamaan pakolaiskiintiönsä lähes kaksinkertaiseksi nykyisestä 1 050 henkilöstä. Samalla maamme pakolaisneuvonta on vaatinut Suomea luopumaan perheenyhdistämisen rajoitteista. 

Uskon, että nämä ja muut kehitysmaalaisten kansainvaellusta edistävät tahot toimivat kuten toimivat hyvässä uskossa ja vilpittömin mielin. Mutta sitä ihmettelen, etteivät he ymmärrä samalla johtavansa Suomea kohti sellaista monikulttuurista helvettiä, jonka länsinaapurissamme otettavia ensiaskeleita suomalainen media piilottelee tavallisilta kansalaisilta parhaansa mukaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyödyllinen idiootti unohti etnis-uskonnollisen ulottuvuuden
Ruotsalaislasten ja poliisin ampumistapauksista
17-vuotias nuorukainen olikin äitinsä kanssa asuva somali

17-vuotias nuorukainen olikin äitinsä kanssa asuva somali

Suomalaislehdistö uutisoi laajasti siitä, kuinka Göteborgissa poliisin ampumisesta epäilty henkilö on otettu kiinni. Seuraavassa muutama poiminta tästä uutisoinnista.

Helsingin sanomien mukaan kyseessä on 17-vuotias mies, joka oli viime vuonna tuomittu murhan yrityksestä. Saman konsernin Ilta-sanomat antoi täsmälleen samanlaisen kuvauksen epäillystä.

MTV3 puolestaan totesi, että pidätettynä on 17-vuotias nuorukainen kun taas Kokoomuksen Verkkouutisissa mainittiin 17-vuotiaan epäillyn etsiskelleen 20 vuotiasta jengiläistä, jonka hän oli jo aiemmin yrittänyt murhata. 

Kaikissa medioissa MTV3:a lukuun ottamatta mainittiin jengit sen suuremmin niiden jäsenistöä kuvaamatta. Sen sijaan yksikään niistä ei kertonut mitään epäillyn etnisestä taustasta. 

Sen selvittäminen ei kuitenkaan vaatinut kovinkaan suuria etsivänkykyjä. Tieto ja jopa henkilön nimi löytyivät suomeksi totuttuun tapaan PT-median sivuilta, jonka mukaan poliisia todennäköisesti ampuneen 17-vuotiaan esivanhempien kotiseutu löytyy Afrikan sarvesta.

Ruotsalaisilta nettisivustoilta löytyi myös lisätietoja. Esimerkiksi tällä sivustolla kerrottiin, että poliisin tappamisesta epäilty nimeltä mainittu somalinuorukainen on asustellut yhdessä 37-vuotiaan äitinsä ja 19-vuotiaan naisen kanssa Göteborgin Friskväderstorgetilla ja jopa perheen kodin katuosoite annettiin. Lisäksi hän oli kirjoituksen mukaan harrastanut kiristystä ja yrittänyt väärinkäyttää yhteiskunnan tukia - näistä on mukana myös linkki tuomioon.

Edellä olevan tekstin kirjoitin siksi, että halusin osoittaa suomalaismedian salailevan tietoja jopa ruotsalaisista rikollisista, vaikka siihen ei pitäisi olla mitään syytä esimerkiksi epäillyn perheen turvallisuuden takia - ei etenkään tässä tapauksessa, koska kaikki oleellinen tieto on jo saatavissa ruotsalaisista lähteistä. 

Tämä on typerää, sillä suomalaismedioiden harrastama maahanmuuttajarikollisuuden kokonaiskuvan salailu ei suinkaan vähennä eri vähemmistöihin kohdistuvia ennakkoluuloja, vaan pikemminkin lisää niitä. Ja mikä vielä pahempaa: asettaa myös syyttömät (ihmiset ja ihmisryhmät) aiheettomien epäilysten alaisiksi. 

Kaikkia suomalaisia ja erityisesti maahanmuuttajiamme kohtaan paljon reilumpaa olisikin kertoa tosiasiat tosiasioina - mitään lisäämättä ja mitään pois jättämättä - ja antaa kansalaisten tehdä niistä omat johtopäätöksensä. Onhan tunnettu fakta, ettei kestävää yhteiskuntaa rakenneta valheiden ja salailun varaan, vaan tosiaisoihin perustuvan rehellisen analyysin pohjalle. Ja tämä pätee myös kansakuntien maahanmuuttopolitiikkaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Jengirikollisuuden tilasta Suomessa ja Ruotsissa
Huomatkaa vaikenemisen kulttuuri ja turkkilainen maahanmuuttajaperhe
Minkälaiset ihmiset raiskasivat ja yrittivät haudata elävältä?

Selittääkö väestö väkivalta- ja henkirikollisuutta

Suomalaisen median uutisoinnin perusteella joku on saattanut kuvitella, että Yhdysvaltain väkivaltarikokset ovat tyypillisesti valkoisen väestönosan mustiin kohdistamaa. Tätä käsitystä oikoi Helsingin sanomat, joka kertoi, että maassa tapahtuneiden henkirikosten uhreista puolet on FBI:n tilastojen mukaan mustia, vaikka väestöstä heidän osuutensa on vain 13 prosenttia. Mustien osuus on kuitenkin samalla tavalla suhteettoman suuri myös henkirikosten tekijöiden joukossa: he tekevät noin puolet Yhdysvaltain henkirikoksista, ja kohteena ovat useimmiten toiset mustat.

HS:n jutun varsinainen aihe oli kuitenkin Washington DC:n lisääntynyt väkivalta. Sen taustaksi nimettiin köyhyys ja kurjuus, mutta myös identiteetti- ja kunniakysymykset. Siis samankaltaiset seikat, jotka ovat merkityksellisiä monissa muissakin alkukantaisissa kulttuureissa. 

Jutussa puhuttiin myös väkivallan keskittymisestä köyhiin kaupunginosiin. Sen sijaan siinä ei mainittu kaupungin väestösuhteita. Wikipedian mukaan "Kaupungin suurimpia väestöryhmiä ovat mustat (noin 50,7 % väestöstä) ja valkoiset (noin 38,7 %). Aasialaisia kaupungin väestöstä on noin 3,5 % ja Amerikan alkuperäiskansoja 0,3 %."

Toisin sanoen väkivaltaherkkä musta väestönosa on kaupungissa enemmistönä eikä suinkaan syrjäkortteleihin sullottuna vähemmistönä. Kysymys siis kuuluu, että voiko tästä päätellä Washingtonin suurten henkirikoslukujen johtuvan ensisijaisesti väestörakenteesta. Eli olisivatko henkirikosluvut samanlaiset, jos kaupunki olisi puhtaasti esimerkiksi valkoisten tai itäaasialaisten asuttama?

* * *

Suomessa uutisoitiin jokin aika sitten ulkomaalaistaustaustaisen miesjoukon Pikku-Huopalahdessa tekemästä väkivallasta. Asiaan saatiin tarkennusta, kun PT-media selvitti epäiltyjen henkilöiden olevan somalitaustainen jengi. Kultamunien kuoriutuminen oli siten saanut jälleen ikävän uuden jatko-osan.

Samalla selvisi yllättäen, että Helsingissä on käyty täydessä mediahiljaisuudessa myös toista oikeudenkäyntiä, jossa syytettyjen penkillä istuu joukoittain somaleita, mutta myös pari suomalaista. Nähtäväksi jää, minkälaisista kultamunista tässä jutussa on kyse, ja luopuvatko suomalaisten valtamedioiden rikostoimittajat jossain vaiheessa asiaan liittyvästä vaitiolostaan. 

Joka tapauksessa PT-median aktiivisuus on jälleen kerran paljastanut sen, ettei Suomeen kohdistuneesta maahanmuutosta voi saada kokonaiskuvaa pelkästään maamme valtamediaa seuraamalla. Siksi kysynkin sen edustajilta, että ovatko he tyytyväisiä siihen tapaan, jolla ovat hoitaneet journalistista tehtäväänsä somaliväestömme osalta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Väkivaltaiset somalinaiset
Tyhmyys pilasi neljän ihmisen elämän
Monikulttuurinen epäluulo johti kaksoismurhaan

Minkälaiset ihmiset raiskasivat ja yrittivät haudata elävältä?

Ruotsin monikulttuuriset tapahtumat nousevat silloin tällöin myös suomalaisen median asialistalle, joskin koko kuvan saaminen länsinaapurin tapahtumista tuskin onnistuu pelkästään suurten lehtitalojen tai Ylen uutisointia seuraamalla. Joka tapauksessa Iltalehti julkaisi eilen Aftonbladetin juttuun pohjautuen tervetulleen uutisen, jonka mukaan teinipoikia raiskattiin ja yritettiin haudata elävältä ruotsalaisella Solnan hautausmaalla.

Tämän blogimerkinnän aiheeksi tapaus nousi siitä syystä, että Iltalehti kyllä kuvasi hautausmaan terveelle järjelle käsittämättömät tapahtumat, mutta jätti kuitenkin kuvaamatta yhden oleellisen seikan eli hirmutöihin syyllistyneiden etnisen taustan. Kuten monet tämän blogin lukijat ovat varmaankin huomanneet, oli tämä tieto esillä jo aiemmin PT-Median jutussa.

Sen mukaan molemmat tekijät olivat Ruotsin kansalaisia, mutta heidän etninen taustansa oli sellaisissa Aasian islamilaisissa maissa, joista on Suomeenkin saapunut joukoittain turvapaikanhakijoita. Molemmat olivat myös jo aiemmin syyllistyneet rikoksiin.

Minun on vaikea hyväksyä sitä, että valtamediamme jättää kerta toisensa jälkeen kertomatta rikollisten mahdollisen maahanmuuttajayhteyden. Ymmärrän, ettei nimiä haluta mainita keskeneräisissä jutuissa, mutta ihmisten maahanmuuttopoliittisen ymmärryksen takia olisi tärkeää aina ilmaista oliko pahantekijöinä maahanmuuttajataustaisia vai kantaväestöä. Molemmathan syyllistyvät kyllä kaikenlaisiin rikoksiin, joskin ensin mainitut ovat rajusti yliedustettuina etenkin seksuaalirikoksissa.

Kansalaisten tulisi saada rikollisten tausta tietoonsa siksi, että he hahmottaisivat minkälaisia riskejä Suomen nykyiseen maahanmuuttopoliittiseen linjaukseen liittyy. Ja voisivat sen mukaisesti ottaa äänestyskopissa kantaa siihen, minkälaisella maahanmuuttopoliittisella linjauksella Suomessa jatketaan vaalien jälkeen.

Nykyisessä salailun ilmapiirissä tämä ei onnistu, ei ainakaan perustellusti. Siten lehdistömme taipumus salailla rikollisten etnistä taustaa vaikeuttaa demokratian toteutumista maassamme. Lisäksi se saattaa osaltaan vaikuttaa siihen, että jotkut kansalaiset eivät osaa varautua monikulttuuristuvan yhteiskuntamme uudenlaisiin riskeihin, vaan joutuvat meillä aiemmin harvinaisten rikosten uhriksi tietämättömyyttään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019
Ruotsalainen esimerkki velvoittaa
Ruotsalainen lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen kieltäminen

Väkivalta Saksan poliisia kohtaan lisääntyy

Saksan tapahtumista Facebook-sivuillaan raportoiva Pertti Rönkkö kertoi 29. toukokuuta poliisin joutuneen Saksassa viime vuoden aikana 32 126 kertaa väkivallan kohteeksi (8,6 prosentin lisäys vuoteen 2018 verrattuna). Väkivalta kohdistui 69 466 poliisiin.

Väkivallan määrä on lisääntynyt myös hälytystehtävissä olleita pelastajia ja palomiehiä kohtaan niin paljon, että monissa kaupungeissa on alueita, joihin palokunta ja ambulanssit lähtevät ainoastaan poliisisaattueen suojaamana.

Tuorein tapaus sattui hesseniläisessä Dietzenbachissa, missä poliisit ja palomiehet joutuivat paloa sammuttaessaan monikymmenpäisen miesjoukon kivityksen kohteeksi. Tapahtumien näyttämönä toimineen kaupunginosan asukkaista yli 90 prosentilla on maahanmuuttajatausta ja koko kaupunginkin asukkaista yli puolet koostuu turkkilaisista, marokkolaisista, lähi-itäläisistä, pakistanilaisista, afgaaneista, bangladeshilaisista, intialaisista ja balkanilaisista.

En ole havainnut suomalaisen valtamedian kertoneen asiasta. Syitä siihen voi vain arvailla, mutta ehkä suurissa mediataloissamme ajatellaan, ettei tieto poliisiin Saksassa kohdistuvasta mittavasta väkivallasta kuulu niiden lukijakunnalle. Ei etenkään silloin, kun sen takana on ainakin osittain (Rönkkö ei eritellyt maahanmuuttajien ja kantaväestön osuutta tilastojen takana) Euroopan kasvava muslimiväestö.

Mediahuomion puutteen lisäksi huomiotani herätti Saksan tapahtumien samankaltaisuus PT-median välittämiin runsaslukuisiin uutisiin, joissa tapahtumapaikkana on Ruotsi. Tämä samankaltaisuus ulottuu myös valtamedian ilmeiseen haluttomuuteen valaista ilmiön koko laajuutta, vaikka toki Ruotsista olemme saaneet luettavaksemme muutamia artikkeleita myös niiden kautta. 

Valtamedian toimintaa on tässä asiassa pidettävä törkeän vastuuttomana, sillä kehitysmaalaisten kansainvaellus on yksi aikamme suurista kysymyksistä. Ja siksi myös pelkkää valtamediaa seuraavilla suomalaisilla tulisi olla oikeus tietää, miten se on vaikuttanut meitä pidemmälle ehtineissä yhteiskunnissa. Vain siten he voivat ratkaista demokraattisten prosessien kautta maallemme sellaisen humanitaarisen maahanmuuttolinjan, joka vastaa heidän todellista tahtoaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 

Suurmiehiä maahanmuuton avulla

Kuorma-autovaras ja arvailukielto

Saksa on nyt muutoksen kynnyksellä

Punavihreä narratiivi

Helsingin Sanoissa julkaistiin Tommi Niemisen avoin kirje, jossa tämä ihmetteli aikuisuuden katoamista joidenkin kansanedustajien puheista. Nimeltä mainiten hän kirjoitti Perussuomalaisten Ano Turtiaisesta, Juha Mäenpäästä ja Veikko Vallinista, mutta ihmetteli myös saman puolueen julkisten johtohahmojen Jussi Halla-ahon ja Laura Huhtasaaren antamaa tukea puolueeseen kuulumattomalle Junes Lokalle. Niemisen mukaan tämä on "äärioikeistolainen, jonka yksityiskohtaisissa fantasioissa joukkoraiskataan nimeltä mainittuja punavihervasemmiston naisia".

En ole varsinaisesti seurannut  Lokan viestintää, enkä siksi tiedä Niemisen väitteiden todenperäisyyttä. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin ollut asiallista, että Niemisen olisi hänen "fantasioidensa" lisäksi kertonut, että se oli juuri Junes Lokka, joka toi julkisuuteen oululaisen raiskausringin, josta maamme valtamedia oli visusti vaiennut. Ehkäpä Halla-ahon ja Huhtasaaren hänelle antaman tuen takana on tämä valtamediallemme äärimmäisen häpeällinen tosiasia?

Tähän liittyen välitettäköön tässä myös PT-median uutinen, jonka mukaan "Jyväskylässä ja naapurikunnissa on menossa vastaavankaltainen seksuaalirikosrypäs kuin Oulussa... tapaukset eivät ole tulleet esille lähinnä sen takia, että paikkakunnalla ei ole omaa Junes Lokkaa". Toivon mukaan valtamediamme on oppinut Oulun tapauksesta ja selvittää pitääkö PT-Median väite paikkansa - ja uutisoi löydöksensä riittävällä näyttävyydellä antaen kunnian/moitteet kyseisen väitteen ensimmäiseksi esille nostaneelle PT-Medialle.

Mutta palataan Turtiaisen, Mäenpään ja Vallinin kielenkäyttöön. Se on tosiaan ainakin ajoittain ollut varsin epäsivistynyttä, mutta ainakin kansanedustaja-aikana pikemminkin maskuliinista suunsoittoa kuin varsinaista vihapuhetta, saati kiihottamista kansanryhmiä vastaan.

Siksi minusta oli hämmästyttävää, että Nieminen vertasi näiden miesten puheita kymmenien vuosien takaisiin äärivasemmistolaisten Pirkko Turpeisen ja Oili Suomen pitämiin avoimiin vallankumouspuheisiin, joiden ilmeisen vakavana tarkoituksena oli kapina laillista esivaltaa vastaan.

* * *

Katselin eilen TV:stä erästä ajallemme tyypillistä draamaa, jonka viitekehykseksi oli rakennettu varsin tavanomainen vihervasemmistolaisten "hyvien" ja talouskonservatiivisten "pahojen" voimien välinen ristiriita. Sitä katsellessani jäin miettimään, että miksi viihdeteollisuutemme ajaa niin laajana rintamana vihervasemmistolaista narratiivia. Sama ajatus oli käynyt jo aiemmin mielessäni katsellessani TV-uutisista nuorten taiteilijoiden haastatteluita, joista kuuluivat erittäin vahvoina vihervasemmistolaisen eskatologian kaiut.

Miksi kukaan median esillä pitämä länsimainen käsikirjoittaja ei kirjoita, ohjaaja ohjaa, taiteilija taiteile tai räppäri räppää teoksia, joissa olisi talousliberaali tai kansalliskonservatiivinen narratiivi? Eli miksei esimerkiksi dekkarin tapahtumien taustalla ole koskaan viherpunaisen suunnitelmatalouden unelmahöttöpolitiikan aiheuttama taloudellinen kaaos ja pakkovalta, maahanmuuttajamiesten öisillä kaupungin kaduilla aiheuttama pelko tai maaseutuelinkeinojen punavihreän narratiivin nimissä aiheutettu toivottomuus - ja miksei tarinan sankari nykyisin enää juuri koskaan edusta perinteisiä länsimaisia hyveitä?

En tiedä mistä punavihreän narratiivin kannatus taiteilijoiden ja viihteentekijöiden parissa johtuu. Onko kyse siitä, että taidekoulutus vetää valmiiksi tällaisia ihmisiä puoleensa? Vai siitä, että koulutukseen sisältyy sitä tukevaa propagandaa? Vai yksinkertaisesti siitä, että taidetta ja viihdettä esille tuovat foorumit nostavat esille vain yhdenlaista narratiivia, jolloin luovien taiteilijoiden, käsikirjoittajien ja ohjaajien on elääkseen noudatettava heidän määräämiään askelmerkkejä?

Niin tai näin. Katson Tommi Niemisen kirjoituksen Turtiaisesta, Mäenpäästä ja Vallinista liittyvän tähän punavihreään narratiiviin. Ja juuri siksi siihen ei sisältynyt esimerkiksi sitä, että politiikan toisella laidalla perussuomalaisten annetaan yleisesti ja avoimesti ymmärtää olevan rasisteja, fasisteja tai jopa natseja kuten kansanedustaja Veronica Honkasalon (vas) ja Jari Tervon Twitteriin kirjoittamat esimerkit osoittavat.

Siihen ei sovi myöskään rehellinen puhe siitä, että hallitsemattomaan kehitysmaalaisten maahanmuuttoon sisältyvät valtavat riskit, joiden aiheuttaman todellisuuden kanssa eletään naapurimaassamme Ruotsissa. Sehän kilpailee maailman johtajan asemasta mm. maahanmuuttajiin assosioituneiden raiskausten, räjäytysten ja autojen tuhopolttojen sarjoissa.

Itse näen, että Tommi Nieminen sen enempää kuin kukaan hänen kollegansakaan ei ole vallitsevan narratiiviin takia kirjoittanut Helsingin Sanomissa avointa kirjettä maatamme hallitsevan punavihreään aatteeseen liittyvistä ongelmista mukaan lukien poliittisiin vastustajiin kohdistuva kielenkäyttö. Ja tuskinpa lehti sellaista julkaisisikaan, vaikka joku sille sellaisen lähettäisi.

Siksi mainittujen Turtiaisen, Mäenpään ja Vallinin valinta kansanedustajiksi kielenkäytöstään huolimatta on nähtävä kansan syvien rivien vastareaktioksi maatamme ja sen kulttuurielämää hallitsevaa punavihreää narratiivia vastaan. Heitä voi halutessaan toki kauhistella Niemisen tavoin, mutta tosiasiassa näiden miesten valinta eduskuntaan kertoo vain siitä, että demokratia toimii Suomessa edelleen.

Näin siis huolimatta siitä, että media ja kulttuurieliittimme antavat punavihreää narratiivia edustaville poliittisille voimille valtavan ja kritiikittömän yksipuolisen tuen, mistä huolimatta niillä on vain 76 paikkaa eduskunnassamme. Mutta ehkäpä tuo tuki on kuitenkin antanut niille vähäisestä kannatuksesta huolimatta hallitusvallan - kiitos punavihreää narratiivia tukemalla äänestäjänsä pettäneet keskustalaiset ja ruotsinkieliset aisankannattajat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Autonpolttamisen juurisyy ja sen opetukset Suomelle
HS:n Tommi Nieminen kaipasi keskustelua
HS:n toimittaja kasvatti lapsia Rautatientorin mielenosoitusten välimaastossa

Onnittelurunoja viisivuotiaalle PT-medialle

PT-media kertoi täyttäneensä viisi vuotta. Toimintansa aikana se on noussut korvaamattoman arvokkaaksi tietolähteeksi, joka pitää lukijansa ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu muissa pohjoismaissa - erityisesti Ruotsissa - sekä myös Suomessa silloin kun maamme vero- ja markkinarahoitteiset valtamediat vaikenevat.

PT-median syntymäpäivän kunniaksi päätin muistuttaa arvoisaa lukijaani erään François-Marie Arouetin eli valistusfilosofi Voltairen aikanaan tiivistämästä sananvapauden keskeisimmästä ja tärkeimmästä piirteestä, joka tuntuu nykyisin unohtuneen jopa korkeimmilta oikeusoppineilta ja laadukkaimmilta journalisteilta. Se kuuluu näin: "en ole samaa mieltä mistään mitä sanot, mutta puolustan täysin oikeuttasi ilmaista sanomasi".

Sananvapauden merkityksestä puolestaan lausui yksi aikamme merkittävimmistä suomalaispoliitikoista äskettäin, että "sananvapaus länsimaisessa merkityksessä nimenomaan sisältää oikeuden ilmaista mielipiteitä, vaikka ne loukkaisivat jotakuta ja ilman pelkoa oikeudellisista tai hallinnollisista seurauksista".

Itse olen puolestaan nostanut tämän blogin tunnuslauseeksi sen huomion, että "niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus."

Näiden "onnittelurunojen" myötä toivotan parhaat onnitteluni PT-medialle ja toivotan sille pitkää ikää ja loistavaa menestystä tärkeässä tehtävässään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?
Uusi ulottuvuus totuuden jälkeiselle ajalle
Blogin syvin olemus

Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?

PT-media kertoi eilen, että Helsingin Itäkeskus-Rastila-Vuosaari -akselilla vaikuttaa maahanmuuttajataustainen jengi, joka käy huvikseen yksinäisten suomalaisnuorten kimppuun. En ole havainnut siitä kertovaa uutista muista medioista.

Tapaus ei olisi ensimmäinen laatuaan, sillä arvoisa lukija muistanee viitisen vuotta sitten Tikkurilan seudulla toimineen vastaavalla tavalla käyttäytyneen nuorisojoukon. Sekä myös suuren rapakon takana harrastetun knock-out -pelin, joka vaikutti samantapaiselta kuin PT-median jutun yhteydessä olleella videolla näkynyt toiminta.

Kirjoitan tämän jutun siksi, etten ole havainnut valtamedian uutisoineen Itä-Helsingin jengistä. En tietenkään tiedä johtuuko uutisoinnin puute valtamediamme tietämättömyydestä, asian salailusta vai PT-median jutun perättömyydestä. Viimeistä vaihtoehtoa pidän kuitenkin epätodennäköisimpänä, sillä olen havainnut kyseisen median kertoneen ennenkin maahanmuuttajista ikäviä uutisia, jotka ovat tulleet ihmisten tietoon valtamedian kautta vasta paljon myöhemmin.

Siksi toivon PT-median uutisen tulevan nopeasti ja mahdollisimman monen suomalaisen tietoon, joten välitän siihen linkin tässä vielä uudelleen tietäen, että tämäkin kirjoitukseni saa tuhansia lukukertoja. Näin toivon luovani painetta sille, että valtamediamme ottaisi puheeksi Itä-Helsingin tapahtumat ja sitä kautta nostaisi poliittisen debatin keskiöön sen, mitä meidän tulisi tehdä yhteiskuntamme muuttumiselle maahanmuuton seurauksena.

Tämän asian tähdellisyyttä korosti erityisesti aikaisempi PT-median uutinen. Siinä kerrottiin lasten tilanteesta maassa, joka on epäonnistunut täydellisesti omassa maahanmuuttopolitiikassaan. Saman ei tarvitse toistua Suomessa, koska voimme ottaa oppia siitä, mitä Ruotsissa on tapahtunut.

Toisin sanoen en kaipaa väittelyä siitä, mistä maahanmuuttajanuorten käytös johtuu, vaan vaadin sellaisen käytöksen lopettamista. En myöskään kaipaa rasistista tai suvaitsevaista huutelua, vaan suomalaisen nuorison turvallisuutta. Enkä etenkään kaipaa piiloutumista maahanmuuttajien ihmisoikeuksien taakse, vaan laillisen yhteiskuntajärjestyksen varmistamista kaikille nuorille kaikkialla Suomessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Defaulttina vakiot tuntomerkit
Klovneja, knock-outeja ja taharruksia - mutta miksi?
Mitä meidän pitäisi tehdä maahanmuuttajanuorison väkivaltaiselle käyttäytymiselle?