HS penää siirtolaiskriisille ratkaisua

Helsingin Sanomien pääkirjoitus vaatii siirtolaiskriisille kunnon ratkaisuja. Olen samaa mieltä, mutta joudun samalla toistamaan eilisen kirjoitukseni loppukaneetin, jonka mukaan "sen enempää HS, Amnesty kuin asianajajatkaan eivät ehdota ongelmaan minkäänlaista järjellistä ratkaisua. Siis veronmaksajien selkänahasta revityn rahan maahanmuuttobisnekseen pumppaamisen lopettamista.

Näin ei tehnyt myöskään tämän aamun pääkirjoittaja, joka kaipaili tulijoiden nykyistä tehokkaampaa sijoittamista EU-maiden kesken sekä arveli laillisten reittien järjestämisen Eurooppaan ratkaisevan ongelman. Ei, vaikka molemmat ehdotukset pelkästään lisäisivät tulijoiden määrää maanosaamme, jonka asukkaiden enemmistö ei heitä kaipaa ainakaan mikäli he ovat muslimeita. 

Samassa pääkirjoituksessa painostettiin hallitusta löperöittämään maahanmuuttopolitiikkaamme entisestään nyt kun Perussuomalaiset on ajettu ulos hallituksesta. Perusteluna kirjoittaja käytti sitä, että ainoan maahanmuuttopolitiikasta vastuullisesti ajattelevan hallitusryhmän (Uusi Vaihtoehto/Sininen tulevaisuus) kannatus näyttäisi olevan vain pari prosenttia. 

Tämä kertoo siitä, kuinka suuren karhunpalveluksen pääministeri Sipilä (kepu) ja puheenjohtaja Orpo (kok) tekivät suomalaiselle yhteiskunnalle hyödyntämällä Timo Soinin (st) ja muiden entisten perussuomalaisten ministereiden vallankipeyttä. Tässä yhteydessä olisi pääministerin, Petteri Orpon ja miksei pääkirjoittajankin syytä muistaa, että ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista haluaa rajoittaa maahanmuuttoa EU-maiden ulkopuolelta.

Tärkein syy tälle näkemykselle lienee tulijoiden aiheuttama radikaali muutos yhteiskunnassa. Sen yhdestä aspektista saa käsityksen katsomalla Ylen lähettämän dokumentin, jossa ruotsalainen toimittaja teki tutkivaa journalismia naisten nyky-Ruotsissa saamasta kohtelusta ravintoloissa. Samaa ei haluta Pohjanlahden tälle puolelle, paitsi pääkirjoituksen perusteella HS:n toimituksessa, joka nyt nähdyn perusteella näyttäisi pitävän naisten puristelua takapuolesta tai käsien työntämistä jalkoväliin tavoiteltavana asiaintilana.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Miksi EU-kansalaiset eivät halua lainkaan muslimeita kotimaihinsa?

96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa

Onko Pohjoismaiden muutos käsillä nyt?

Tilaisuus teki varkaita myös juristeista

Helsingin Sanomat nosti eilen esille sen, kuinka turvapaikanhakijabisnes on johtanut jotkin asianajotoimistot epämoraalisille ja mahdollisesti jopa rikollisille poluille. Koska vuoden 2015 maahanryntäyksen asianajokulut uhkasivat nousta mahdottomaksi - silloin mitä todennäköisimmin tarpeettoman asianajotyön tekemisen ja laskuttamisen kautta - säädettiin laki, jonka mukaan turvapaikanhakijalla saattoi rahastaa vain könttäsumman rahaa.

Näin oikeuden palvelijoiden joukossa mentiin toiseen ääripäähän, jossa könttäsummia kyllä laskutettiin, mutta niitä vastaavia töitä ei viitsitty tai haluttu tehdä kunnolla. Ja nyt HS on siis nostanut esille tämän asian.

Vanhan viisauden mukaan väärinkäytöksiä esiintyy siellä, missä on helppoa rahaa tarjolla. HS:n eilisessä jutussa kerrottiin, että valituksen tekemisestä voi nykyisin veloittaa 800 euroa.

En löytänyt pikaisella Google-haulla tietoa kuinka suuri osa kielteisen päätöksen saaneista valittaa, mutta jos oletettaisiin varovaisesti vuoden 2015 tulijaryntäyksen (32 476 turvapaikkaa hakenutta) seurauksena valittajia olleen 10 000 se tarkoittaisi, että suomalaiset veronmaksajat tulivat pystyttäneeksi asianajotoimistoille yhteensä kahdeksan miljoonan euron bisneksen - ja jatkoa tälle bisnekselle syntyi vielä vuosien 2016 ja 2017 kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista.

Siten ei ole yllättävää, kuten Amnestyn Frank Johanssonkin totesi, että tuollaisen rahasumman ollessa jaossa on syntynyt väärinkäytöksiä. Niitähän on syntynyt maahanmuuttobisneksen muillakin aloilla, kuten tiedämme erinomaisen hyvin vaikkapa Välimeren taksipalvelusta.

Valitettavasti ei ole yllättävää, että sen enempää HS, Amnesty kuin asianajajatkaan eivät ehdota ongelmaan minkäänlaista järjellistä ratkaisua. Siis veronmaksajien selkänahasta revityn rahan maahanmuuttobisnekseen pumppaamisen lopettamista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nykyaikaisten kansainvaellusten jatkoa
Hakkaraisen tuomio osoittaa oikeuslaitoksemme etääntyneen periaatteistaan
Miksei perustuslaki suojele islamista eronneita

Uusiutuvien energianlähteiden kannattavuus ratkaisee

Aamun lehden mukaan tunnettu tanskalainen valtiotieteilijä Björn Lomborg on kertonut sen itsestäänselvyyden, että Pariisin sopimus ei ratkaise ilmasto-ongelmaa, vaan fossiilisista polttoaineista kertyvien kasvihuonekaasujen vähenemiseen tarvittaisiin ilman tukiaisia kannattavia vaihtoehtoisia energialähteitä.

Hän myös kertoo, että oikea tapa korvata fossiiliset energialähteet on vaihtoehtoisiin suunnattava tutkimusrahoitus. Sen lähdettä hän ei mainitse, mutta on selvää, että riittävä rahoitustaso on saavutettavissa vain yhdistämällä julkiset ja yksityiset rahoituslähteet.

Pariisin sopimus on tyypillinen esimerkki siitä, kuinka osaoptimointi on haitallista ongelmien pysyvälle ratkaisulle. Esimerkiksi metsien hakkuutähteistä valmistettavat biopolttoaineet korvaavat fossiilisia polttoaineita ja siten vähentävät ilmakehään vapautuvien kasvihuonekaasujen määriä, vaikka lyhyellä aikavälillä hidastavatkin hiilinielujen kasvua maassamme.

Meillä alkukesän metsäkeskustelu keskittyi hiilinielujen lisääntymisen lyhytaikaiseen hidastumiseen, vaikka kaikki vähänkään asiasta ymmärtävät ovat samaa mieltä siitä, että pidemmällä aikavälillä metsien kestävä hyödyntäminen on myös hiilinielujen kannalta paras ratkaisu - etenkin jos metsistä valmistettavien tuotteiden elinkaarta saadaan pidennettyä. Pariisin sopimus on siten pitkällä aikavälillä haitallinen, koska sen orjallisesta noudattamisesta seuraa pohjan syöminen parhaalta mahdolliselta ratkaisulta.

Tässä yhteydessä olisi ymmärrettävä, ettei biosfäärissä ja ilmakehässä jo oleva hiili lisää ilmakehän pysyviä kasvihuonekaasupitoisuuksia, joiden lisääntymisen kannalta oleellista on vain fossiilisten polttoaineiden sisältämän hiilen vapauttaminen ilmakehään tai niiden säilyminen maan povessa. Ja kuten Lomborg kirjoitti - tähän voidaan vaikuttaa kestävästi ainoastaan siten, että vaihtoehtoiset energialähteet ovat niin kustannustehokkaita, ettei fossiilisiin ole tarvetta koskea.

Lisäksi olisi ymmärrettävä, että uusiutuvien energialähteiden kehittäminen on mahdollista vain taloudellisten edellytysten mahdollistaessa riittävän tutkimus- ja kehitystoiminnan. Pariisin sopimus on siten myös tästä syystä haitallinen kasvihuonekaasuongelman ratkaisun kannalta, sillä - kuten Lomborg totesi - sopimuksen seurauksena maailman talouskasvu hidastuu merkittävästi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU ja Suomen metsävarat
Pari sanaa Pariisin ilmastosopimuksen seurauksista ja taustoista
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä

EU ja Suomen metsävarat

Oikea Media välitti tiedon siitä, että puolalaiset eroavat Euroopan Unionista mieluummin kuin ottavat maahansa turvapaikanhakijoita muslimimaista. Tämä osoittaa, että joillekin kansoille itsemääräämisoikeudella on suurempi arvo kuin taloutta ylläpitävällä vapaakaupalla.

Suomessa on puolestaan kohuttu viime aikoina europarlamentin ympäristövaliokunnan suomalaista talouselämää kurittavasta metsälinjauksesta, jonka mukaan maamme joutuisi maksamaan riihikuivaa rahaa metsien käytöstä, mikäli se on suurempaa kuin metsäteollisuutemme vaikeina vuosina 2000-luvun alussa.

Päätös on täysin järjetön.

Ensinnäkin maamme metsät kasvavat vuosi vuodelta nopeammin, joten hiilinielua voidaan haluttaessa kasvattaa vaikka osa lisäkasvusta ohjattaisiin talouskäyttöön ja vain osa hiilinieluksi tai luonnon monimuotoisuutta turvaamaan. Tosin nämä jälkimmäisetkin tavoitteet ovat pitkällä aikavälillä keskenään ristiriidassa, sillä monimuotoinen ikimetsä on hiilinielun sijasta hiilineutraali tai jopa hiilen nettolähde.

Toiseksi metsiemme käyttöaste on merkittävästi alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa - yli neljännes metsistämme jää nykyisin joka tapauksessa kaupallisen käytön ulkopuolelle sitomaan ilmakehän hiilidioksidia toisin kuin naapurissa, missä käytännössä koko kasvu hyödynnetään.

Lisäksi puhuttaessa EU:n päätöksestä olisi huomioitava se, että ruotsalainen metsäteollisuus kävi täysillä silloin, kun euron korkea arvo suhteessa kruunuun painoi suomalaista kilpailijaa alas. On siis suorastaan mustalla tavalla tragikoomista, että ympäristövaliokunnan suosima vertailuajankohta on Suomelle epäedullinen nimenomaisesti EU:n takia.

Tämän aamun Helsingin Sanomien anonyymi kollega kirjoitti siitä, ettei ympäristövaliokunnan päätös ole vielä EU:n päätös, vaan maallamme on edessä tiivis metsävaikuttamisen aika. Minun nähdäkseni Suomella on tässä tilanteessa kaksi mahdollisuutta, joista ensimmäinen ja toivottavampi on saada aikaiseksi maamme kannalta kohtuullinen metsäpäätös ja toinen - mikäli päätös on ympäristövaliokunnan tahdon mukainen - on seurata puolalaisten esimerkkiä ja jättää päätös huomiotta vaikka EU:sta erottamisen uhalla.

Kyse ei ole pelkästään eikä edes ensisijaisesti taloudellisista arvoista, vaan unionimaiden keskinäisestä tasa-arvoisuudesta ja reilusta pelistä. Ainakaan minä en halua olla osallisena valtioliitossa, jossa päätökset eivät kohtele jäsenmaita tasapuolisesti, eivät perustu tosiasioihin eivätkä huomioi kunkin jäsenvaltion ja niiden kansalaisten tahtoa - sellaistahan on aiemmin hyvällä syyllä tavattu kutsua kansojen vankilaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nöyristelyn aika on ohi
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?

Antti Pentikäisen ajatuksia Välimeren tulijatulvasta

Yleisradion A-studiossa haastateltu YK:n rauhanverkoston johtaja Antti Pentikäinen otti kantaa maahanmuuttoa vastustavan kansainvälisen nuorisojärjestön aikeisiin poimia Välimerestä Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä ja palauttaa heidät Afrikkaan.

Pentikäisen mukaan "jos he kouluttamattomina menevät sinne näitä kumiveneitä vastaan ja kumiveneitä kaatuu ja siinä ihmisiä hukkuu, niin tämä on tilanne mihin kannattaa varautua. Heidän toimintansa seurauksena voidaan menettää ihmishenkiä ja sillä pitää silloin olla juridisia seurauksia."

Meille on aiemmin välitettyjen uutisten (esimerkki) mukaan kumiveneissä Välimerellä seilailevat ovat merihädässä, ja siksi heidät tulee pelastaa jo kansainvälisten merenkulkusäädösten perusteella. Mutta nyt YK:n korkea virkamies siis esitti, että pelastamisessa epäonnistumisesta tulee rangaista. Ajatus on kieltämättä varsin radikaali.

Jos näin ryhdyttäisiin toimimaan, pitäisi epäonnistumisesta rangaista tietenkin myös niitä, jotka poimivat Välimerellä kelluvista kumiveneistä ihmisiä toimittaakseen heidän Euroopan puolelle. Ja itse asiassa mikäli toimittaisiin Pentikäisen ehdottamalla tavalla, olisi syytä tutkia paikalla jo vuosia toimineiden kansainvälisten järjestöjen pelastustoimissa tapahtuneet epäonnistumiset ja rangaista myös niihin syyllistyneitä.

Nähdäkseni Pentikäisen ehdotus saattaisi hyvinkin ratkaista Välimerellä nyt nähtävissä olevan ongelman. Muutama rangaistus kuolemantuottamuksesta alueella toimivien laivojen miehistöille saattaisi hyvinkin lopettaa heidän toimintansa. Samalla myös kumiveneiden varassa Afrikan pohjoisrannikolla ajelehtivien Eurooppaan pyrkijöiden, ja niistä aiheutuneiden kuolemantapausten, määrä saattaisi romahtaa.

* * *

Pentikäinen otti tulijakysymykseen ja siihen liittyvään ihmissalakuljetukseen myös laajemman kannan. Hänen mukaansa sen ongelmat ratkeaisivat, mikäli EU:n sisälle saataisiin aikaiseksi taakanjako ja solidaarisuus. Siihen hän ei ottanut kantaa, miten tuollainen järjestelmä vaikuttaisi Eurooppaan pyrkijöiden määriin.

Eikä hän ottanut myöskään kantaa siihen, millä keinoin EU-maat saataisiin jakamaan kaikki tänne halajavat. Jotkut maathan eivät suostu täyttämään edes nykyisiä pakolaiskiintiöitään kun taas toisiin ei ole edes halukkaita tulijoita. Yhtälö ei siis ole helppo ainakaan demokratian keinoin ratkaistavaksi.

Entä johtaisiko tuollainen taakanjako varsinaisten turvapaikkashoppailijoiden (henkilö, joka hakee turvapaikkaa vain saadakseen elatuksen prosessin ajaksi) määrän räjähdysmäiseen kasvuun, mikäli Euroopan sisälle pääseminen tapahtuisi automaattisesti ja ilman epäonnistumisen riskiä. Itse ainakin epäilen vahvasti, että juuri näin saattaisi käydä - syntyihän meillekin taannoin ihmisvirta täysin turvallisesta, mutta köyhästä, Albaniasta.

Yhteenvetona Antti Pentikäisen haastattelusta voisi todeta kauniisti, että hän tuli ilmeisesti tahtomattaan ehdottaneeksi yhden hyvän ratkaisun Välimeren ihmissalakuljetukseen, mutta toisella ehdotuksellaan osoitti vain kyvyttömyyttä arvioida politiikkapäätösten todennäköisiä seurauksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ihmissalakuljetus Välimerellä
Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä YK:ta johdetaan
Kuinka EU voi toteuttaa YK:n vaatimuksen ihmishenkien pelastamisesta Välimerellä?

Nykyaikaisten kansainvaellusten jatkoa

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.

Sanonta tuli mieleeni kun luin eilen illalla ministeri Kai Mykkäsen (kok) oivalluksen siitä, että Afrikasta Eurooppaan tullaan väestöräjähdyksen takia. Saman totesi myös Osmo Soininvaara (vihr) äskettäisessä blogikirjoituksessaan, jossa hän mainitsi Euroopan aikanaan nopean väestönkasvun purkautuneen Amerikkaan.

Omalta osaltani totesin jo vuonna 2010 tämän blogin neljännessä kirjoituksessa, että nykyaikaisen kansainvaelluksen perimmäisenä ajurina toimii Lähi-idän ja Afrikan nopea väestönkasvu. Ja vähän kuin Soininvaara nyt seitsemän vuotta myöhemmin, vertasin kehitysmaalaisten tulijavirtaa Euroopasta (tarkalleen ottaen puukkojunkkareiden Pohjanmaalta) Amerikkaan suuntautuneeseen siirtolaisuuteen.

Toisin kuin Soininvaara, tein myös eron amerikansuomalaisten ja nykyisten elintasopakolaisten välille. Siinä missä suomalaiset osallistuivat rakentavasti uuden maailman rakentamiseen, näyttää nykyisten maahanmuuttajien tuleminen johtaneen laajoihin ongelmiin.

Kuluneen seitsemän vuoden kehitys on sittemmin vahvistanut tuolloisen näkemykseni. Tämän osoittavat mm. monet islamistiset terrori-iskut, seksuaalirikosten kasvu, tulijoiden segregoituminen omille asuinalueilleen ja heidän heikko työllistymisensä. Sekä toisaalta myös kantasuomalaisten kyllästyminen ongelmia aiheuttaneisiin tulijoihin.

Käsillä olevan probleeman ratkaisemiseksi käy edelleen seitsemän vuotta sitten antamani ohje: "toivoisinkin eurooppalaisten poliittisten päättäjien uskaltavan kohdata Afrikan ja Lähi-idän liiallisesta väestönkasvusta johtuvan kansainvaelluksen silmät auki, rehellisenä ja tosiasiat tunnustaen. Vain siltä pohjalta voidaan ongelma ratkaista, mikäli se on ratkaistavissa."

Tässä mielessä on hienoa, että ministeri Mykkänenkin on viimein oivaltanut elintasopakolaisuuden varsinaisen ajurin. Seuraavaksi hänen ja muiden poliitikkojemme pitäisi ymmärtää ja ratkaista se, miten nykyiset maahanmuuttajat saataisiin rakentamaan eurooppalaista yhteiskuntaa sen sijaan, että he luovat sen sisälle ristiriitoja ja ongelmia.

Tällä tiellä tulisi mahdollisimman pian oivaltaa, että nykyiset ns. suvaitsevaisuudesta lähtevät maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka ovat perusteiltaan täysin pielessä, eivätkä tule ratkaisemaan kansainvaelluksen luomia ongelmia. Kun tämä on hyväksytty, voidaan ryhtyä luomaan kokonaan uusia suuntaviivoja, joiden ensimmäisenä tärkeänä tehtävänä on väestöräjähdyksen pysäyttäminen lähtömaissa ja toisena tavoitteena jo saapuneiden tulijoiden sulautuminen näkymättömäksi osaksi eurooppalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ongelmista vaikenemalla muutamme Suomen paskastaniksi
Oppiiko suomalainen, kun kiinalainen opettaa Afrikassa?
Nykyajan kansainvaelluksesta

Vihervasemmisto hyväksyy väkivaltaisiksi tiedettyihin mielenosoituksiin osallistumisen

G20-maiden kokouksen yhteydessä kansainvälisen vihervasemmiston järjestämän mielenosoituksen todellisuus oli järkyttävä. Sen osoittaa mm. Suomen Uutisten kautta löytämäni video, jossa on kuvattu mielenosoittajien katutoimintaa.

Itse kirjoitin pari päivää sitten seuraavasti: "odotan koko suomalaisen äärivasemmiston Vihreistä Vasemmistoliittoon sanoutuvan irti G20-maiden kokousta vastustaneista mielenosoituksista. Jään siis odottamaan Touko Aallon ja Li Anderssonin näyttävää ja katuvaista julkituloa."

Molemmat ovatkin ottaneet kantaa mielenosoituksiin. Heistä Li Andersson (vas) ilmaisi, että: "oma mielipiteeni ja myös vasemmistoliiton mielipide on, että me emme missään nimessä hyväksy tällaista väkivaltaa, jota siellä on ollut. Olen tuominnut väkivallan varsin selväsanaisesti. On tärkeää, että se tulee kaikille selväksi."

Toisaalla hän on lisäksi todennut, että "on ikävää, että on ollut niin paljon väkivaltaisuuksia. On selvä asia, että tuomitsemme väkivallan. Mutta siellä on ollut myös monia isoja mielenosoituksia, jotka ovat sujuneet hyvin. Paikalla on ollut paljon kansalaisjärjestöjä."

Touko Aalto (vihr) puolestaan on esittänyt näkemyksenään, että "en hyväksy minkäänlaista väkivaltaa tai toisen omaisuuden vahingoittamista. Jokaisella on oikeus osoittaa rauhanomaisesti mieltä, mutta rajat ovat hyvin selvät."

Toisin sanoen Li Andersson ja Touko Aalto näyttäisivät hyväksyvän sen, että isojen kansainvälisten kokousten yhteydessä järjestetään suurmielenosoituksia, joiden kääntyminen ihmisiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja omaisuuden tuhoamiseksi on jo etukäteen selvää.

Tätä taustaa vastaan on syytä pohtia tukevatko Vasemmistoliiton ja Vihreiden puheenjohtajat sitä, että (kuten aiemman kirjoitukseni kommenttipuheenvuorossa todettiin) "on rauhallisia mielenosoittajia, joiden tehtävä on avata tie sille porukalle joka sitten pistää paikat hajalle ja tuleen."

Valitettavasti Hampurin mielenosoitusten jälkeen nähdyt kommentit viittaavat juuri siihen, että tämä on sekä Li Anderssonin että Touko Aallon tarkoitus. Kumpikaan ei ole pahoitellut omiensa osallistumista mielenosoituksiin eikä suositellut jättäytymistä pois seuraavista väkivaltaisiksi jo etukäteen muuttuviksi tiedetyistä mielenilmaisuista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pääosa mielenosoittajista käyttäytyi rauhallisesti Saksassa
Aikamme ääri-ilmiöt nousevat punavihreydestä
Yleisradio nosti äärioikeiston parrasvaloihin, vai nostiko?

Maahanmuuttajien yrittämisinnossa on eroja

On hienoa, jos maahanmuuttajat perustavat yrityksiä uudessa kotimaassaan. Aiheesta kirjoitti tämän Helsingin Sanomat, joten sallittakoon pieni analyysi.

Jutussa oli mukana taulukko, johon oli kirjattu vieraskielisten omistamien yritysten määriä. Lista oli seuraava: venäjä 2 631, viro 1 979, turkki 895, englanti 874, kiina 718, kurdi 620, thai 487, albania 371, saksa 364 ja arabia 362 yritystä. Kotimaisia kieliä puhuvien omistamia yrityksiä on kaikkiaan 221 321 kappaletta.

Tätä taulukkoa on mielenkiintoista verrata vieraskielisten määrään maassamme. Kymmenen suurinta kieltä ovat seuraavat: venäjä 75 444, viro 49 241, arabia 21 783, somali 19 059, englanti 18 758, kurdi 12 226, kiina 11 334, persia/farsi 10 882, albania 9 791 ja vietnam 9 248 puhujaa. Lisäksi mainittakoon edellä olevassa listassa olevien thain (487), turkin (895) ja saksan (364) puhujien määrä.  Suomen-, ruotsin- ja saamenkielisiä on kaikkiaan 5 157 746.

Edelle kirjoitettujen lukujen keskinäinen suhde kertoo kutakin kieltä puhuvien maahanmuuttajien yrittämisaktiivisuuden. Siis sen, kuinka yritteliäitä kuhunkin kieliryhmään kuuluvat ihmiset ovat. 

Näin tarkasteltuna turkinkieliset ovat ylivoimaisesti yritteliäimpiä: yritysten määrä on peräti 12 prosenttia turkinkielisten määrästä. Toisella sijalla ovat kiinalaiset noin kuudella prosentilla. Seuraavana tulevat saksaa puhuvat, thainkieliset ja  kurdiksi kommunikoivat, joiden kielisten omistamia yrityksiä on yli viisi prosenttia puhujien määrästä. 

Kantasuomalaisia yritteliäämpiä ovat vielä englanninkieliset (noin viisi prosenttia). Kotimaisia kieliä ja viroa puhuvien omistamien yritysten määrä on reilu neljä prosenttia kieliryhmiin kuuluvien määrästä ja albaaniomisteisiakin melkein. Venäjänkieliset omistamien yritysten määrä on noin kolme ja puoli ja arabiankielisten 1,7 prosenttia puhujiensa määrästä. 

Erityisen laiskoja yrittämään ovat puolestaan maamme neljänneksi suurimpaan vieraskielisten ryhmään kuuluvat somalit, jotka eivät yltäneet lainkaan aamun lehden listaukseen. Heistä yrittäjiä on siis vähemmän kuin 364 henkeä. 

Jos olettaisimme somalinkielisten omistamien yritysten määräksi optimistisesti yksi vähemmän kuin listalla kymmenentenä olevilla saksalaisilla eli 363, saataisiin yrittäjien osuudeksi somalia puhuvista 1,9 prosenttia. Tämä on siis ehdoton maksimiestimaatti - todellinen somaliomisteisten yritysten osuus jäänee alhaisemmaksi.

Muita yrittämään laiskoja suuria kieliryhmiä ovat kymmenen listalle suuren väkilukunsa turvin nousseiden arabiankielisten lisäksi persian/farsin- sekä vietnaminkieliset, jotka eivät somaleiden tavoin yltäneet kymmenen yritteliäimmän kieliryhmän kärkeen.

* * *

Lopuksi pari sanaa Helsingin Sanomien jutun henkilögalleriasta. Sen yrittäjämannekiineiksi oli nimittäin nostettu irakilainen parturi ja afganistanilainen autonpesuliikkeen omistaja. Kaikki kunnia heille, sillä juuri näin toimiva maahanmuuttaja lunastaa paikkansa ja kanssaihmisten kunnioituksen uudessa kotimaassaan - etenkin jos käyttäytyy muutenkin länsimaisiin arvoihin sopivalla tavalla. 

Helsingin Sanomien valinta on kuitenkin mielenkiintoinen, sillä jutun perusteella näiden kieliryhmien edustajat eivät suinkaan ole tyypillisiä vieraskielisiä yrittäjiä. Miksi lehti ei siis valinnut esimerkeikseen venäjän- tai vironkielistä yrittäjää, vaikka juuri näitä kieliä puhuvat ihmiset omistavat eniten yrityksiä? 

Esimerkeiksi eivät kelvanneet myöskään turkkilaiset tai kiinalaiset yrittäjät, vaikka juuri heidän suhteellinen osuutensa on suurin yrittäjäkunnastamme - ja absoluuttinen yritysten määräkin on mannekiinien kieliryhmiä monin verroin suurempi. 

Vääjäämättä mieleen nousee ajatus siitä, että lehdellä olisi ollut jutussaan jonkinlainen taka-ajatus. Siis jotenkin sellainen, että kaikki ihmiset olisivat tasa-arvoisia, mutta toiset ihmiset olisivat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Helsingin Sanomat leimasi syyttömiä maahanmuuttaja-yrittäjiä

Positiivinen maahanmuuttaja

Tällaista rikkautta, yrittäjähenkisyyttä ja seksuaaliväkivaltaako me haluamme?

Lambergilainen tuho eli mitä tapahtuu kun väestönkasvu pysähtyy

Tämän aamun Helsingin Sanomien mielenkiintoisin artikkeli käsitteli Jyväskylän yliopiston taloushistorian ja strategian professori Juha-Antti Lambergin näkemyksiä väestönkasvun pysähtymisen seurauksista.

Lambergin näkemys nousee paljolti Rooman valtakunnan väkivaltaisesta tuhosta, joka johtui hänen mukaansa väestön pienenemisestä ja sen seurausvaikutuksista kuten talouskasvun kääntymisestä supistumiseksi. Kaiken seurauksena valtakunnan veropohja heikkeni, minkä vaikutukset näkyivät kaikkialla.

Lamberg ihmetteli Rooman tuhoutumisen kautta ns. degrowth-ajattelua. Hänen mukaansa "ei ole mallia hallitusta alaspäin menemisestä. Sen takia esimerkiksi degrowth-keskustelu on mielenkiintoista. Siinä sanotaan, että pitäisi olla vähemmän, mutta ei sitä, että mitä sitten, kun on vähemmän."

Pitkäaikaisten seurausten pohtimisen unohtaminen on tyypillistä kaikenlaiselle maailmanparantamiselle. Esimerkkejä ei ole vaikea löytää. Hyvät ihmiset, kuten Palermon pormestari, haluavat ottaa vastaan kaikki parempaa elämää etsivät Eurooppaan, ajattelematta lainkaan mitä siitä kaikesta seuraa.

Toinen hyvä esimerkki voidaan ottaa kotimaasta eli maamme lisääntyneen metsänkasvun hyödyntämistä vastustavista 68 tutkijasta, joille ei ilmeisesti ole tullut lainkaan mieleen metsien merkitys suomalaisen yhteiskunnan talouden ja koko maan asuttamisen perustana ja sitä kautta myös kaikkien suojelutoimien mahdollistajana. Tänään MTK:n toiminnanjohtaja Antti Sahi  muistutti, että lisääntyneiden hakkuiden seurauksena metsänkasvu lisääntyy pidemmällä aikavälillä, vaikka jokainen hakkuu sinänsä vähentääkin maamme puuston määrää.

Mutta palataan tämän kirjoituksen varsinaiseen aiheeseen.

Keskeistä on ymmärtää, että Rooman valtakunnan aikaan teknologinen kehitys oli hidasta tai jopa olematonta. Kasvu siis perustui käytännössä kokonaan ihmisten määrän kasvuun.

Näin ei ole enää nykyisissä länsimaissa, vaan talouskasvun moottorina toimivat viime kädessä tutkimus ja tuotekehitys, joiden kautta kasvu on mahdollista myös supistuvan väestönkasvun oloissa. Tämä näkyy esimerkiksi Japanissa, jonka väestö supistuu, mutta talous kasvaa näissäkin olosuhteissa huolimatta jatkuvasta talousromahduksen pelosta.

Maailman talouskasvusta suurin osa tapahtuu länsimaissa, Japanissa ja Kiinassa. Näin yksinkertaisesti siksi, että niiden taloudet ovat muuta maailmaa oleellisesti suuremmat: pelkästään USA:n, EU:n, Kiinan ja Japanin taloudet muodostavat noin puolet koko maailman BKT:sta. Siten yksittäisten kehitysmaiden, kuten vaikka velan varaan rakentavan Etiopian, talouksien suuret prosentuaaliset kasvuluvut eivät merkitse juuri mitään tarkasteltaessa talouskasvua globaalissa mittakaavassa, vaikka hyviä uutisia luonnollisesti ovatkin.

Edelle kirjoittamastani huolimatta Lambergin esille nostama kysymys väestönkasvun pysähtymisen seurauksista ei ole aiheeton. Japanissa talouskasvu perustuu ennen kaikkea osaamiseen, kuten muuallakin länsimaissa.

Sen sijaan maailman väestön painopiste on siirtymässä yhä vahvemmin kehitysmaihin; jatkossa erityisesti Afrikkaan, jonka äärettömän nopeasti lisääntyvällä väestöllä ei liene edellytyksiä samaan, mikäli meneillään oleva väestöräjähdys pysähtyisi. Jo nyt mustasta maanosasta kulkee ihmisivirta paremman elintason toivossa kohti länsimaita - usein vielä osaavimmat ja koulutetuimmat edellä - ja on helppo nähdä, että lähtömaissa lisääntyvät jatkuvasti syyt lähtemiselle.

Afrikka on siten hankalassa tilanteessa. Maanosan väestönkasvu rajautuu viimeistään ekologisiin reunaehtoihin, jolloin ravinnon ja elintilan puute kärjistävät entisestään maanosan väestöryhmien välejä. Samalla väestönkasvuun perustuva talouskasvu pysähtyy, eikä ihmisten pääosalla ole edellytyksiä teknologiavetoiseen kasvuun. Niissä olosuhteissa Lambergin kauhukuvat saattavat hyvinkin toteutua.

Sen sijaan maapallon taloudellisesti vahvojen valtioiden en usko romahtavan Rooman valtakunnan tavoin. Niiden talous voi jatkaa kasvuaan teknologisen kehityksen varassa, eikä valtioiden veropohja romahda, eikä sen lambergilaisia seurausvaikutuksia synny.

Siten olen itse taipuvainen näkemään väestönkasvun pysähtymisen globaalin tuhon sijasta jakavan maailman entistä jyrkemmin kahteen leiriin. Aivan keskeiseksi tässä jaossa tulee muodostumaan näiden leirien välinen suhde seuraavina vuosikymmeninä.

Jatkuuko ihmisvirta etelästä pohjoiseen? Löytyykö jostain keino vähentää elintasoeroja rikkaiden ja köyhien välillä? Nouseeko kehitysmaiden osaaminen länsimaiselle tasolle?

Entä sitten, jos lambergilainen tuho kohtaa kehitysmaita? Tapahtuuko romahdus kerralla vai useiden sukupolvien aikana? Kasvattaako se ihmisvirran kohti pohjoista täysin hallitsemattomaksi, vai sulkevatko Eurooppa ja Pohjois-Amerikka itsensä kokonaan tulijoilta? Ja jos sulkevat, mitä siitä seuraa länsimaiden sisällä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tässäkö EU:n ja Suomen poliittisen johdon tärkeimmät arvot ja tavoitteet?
Miksi euromaiden talous lähti nousuun?
Etelä-Sudanin kehityksestä Google-haun valossa

Pääosa mielenosoittajista käyttäytyi rauhallisesti Saksassa

Saksan poliisin mukaan G20-maiden kokousta vastustavat mielenosoittajat ovat pääosin käyttäytyneet rauhallisesti. Sen seurauksena, suora lainaus Helsingin Sanomien artikkelista, he "olivat haavoittaneet ainakin 160:tä poliisia sekä polttaneet autoja, barrikadeja ja roskasäi­liöitä... Äärivasemmistolaiset protestoijat myös puhkoivat Kanadan autodelegaation renkaita ja hajottivat Mongolian konsulaatin ikkunoita...  Poliisiautojen kimppuun käytiin, ainakin yhtä autoa heitettiin palopommilla ja poliisihelikoptereita häirittiin."

Virkavalta lähetti Hampuriin lisää voimia auttamaan kokousta turvaavia 15 000:ta poliisia. Ainakin viisitoista vasemmistolaista oli jutun mukaan pidätetty ja kymmeniä viety kuulusteltavaksi. Lisäksi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble joutui perumaan esiintymisensä Hampurin keskustassa olevassa tilaisuudessa.

Suomen vasemmis­tonuorten varapuheenjohtaja Henrik Jaakkola osallistui seurueensa kanssa mielenosoitukseen. Hänen mukaansa paikalla oli "satoja ihmisiä. En tiedä, kumpia on enemmän, poliiseja vai mielenosoittajia”.

Lisäksi Jaakkola kertoi ennen mielenosoitusta, että paikalla "soi musiikki ja ihmiset ovat hyvällä tuulella. Osa ­ottaa tanssiaskeleita”. Jaakkola myös vihjasi, että väkivaltaisten mellakoiden syy oli virkavallassa, vaikka kertookin, että "en ole henkilökohtaisesti todistanut poliisin kovia otteita".

Jotenkin näyttää aivan siltä kuin väkivaltainen käytös ja valehtelu sen syistä olisivat vasemmistolaisille kulttuurinen, ellei peräti geneettinen, erityispiirre. Olisikin hyvä, mikäli Jaakkola voisi vahvistaa tämän käsityksen tai vaihtoehtoisesti osoittaa sen vääräksi ilmaisemalla katuvansa syvästi omia puheitaan poliiseista sekä tuomitsemalla selvin sanoin kanssamielensoittajiensa käytöksen.

Samalla odotan koko suomalaisen äärivasemmiston Vihreistä Vasemmistoliittoon sanoutuvan irti G20-maiden kokousta vastustaneista mielenosoituksista. Jään siis odottamaan Touko Aallon ja Li Anderssonin näyttävää ja katuvaista julkituloa.

Lisäksi toivon sydämestäni, ettei äärivasemmisto jossain vaiheessa järjestä mielenosoitusta, jossa mielenosoittajien pääosa ei käyttäydy rauhallisesti. Nythän, ainakin HS:n jutusta välittyvän kuvan perusteella, häiriöt olivat vain pienen marginaalijoukon aiheuttamia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kiitos siitä, ettei Suomi ole enää lintukoto
Äärivasemmisto ja islamistit, kuin kaksi marjaa?
Terrorivapaa pommi

Lappiin uusi sääennätys, mutta alailmakehä on edelleen lämmin

Saimme eilen kuulla, että Lapissa tehtiin uusi sääennätys. Enontekiössä oli nimittäin mitattu syvempi lumikerros kuin koskaan aiemmin heinäkuussa: peräti kolme senttiä.

Kuluva kesä on muutenkin ollut kylmän oloinen, joten kiireisimpien mieliin on saattanut hiipiä ajatus siitä, olisiko ilmastonmuutos sittenkin peruttu. Eli onko jo yli sata vuotta jatkunut maapallon lämpeneminen lopultakin päättynyt.

Tapani mukaan tarkastelin asiaa alailmakehän satelliittimittausten avulla. Sarja nimittäin täydentyi muutamia päiviä sitten kuluneen kesäkuun globaalilla keskilämpötilaestimaatilla.

Ihan aluksi tuotan ilmastoskeptiselle lukijalleni pettymyksen ja ilmastonmuutoksesta vakuuttuneelle lukijalleni häntä tyydyttävän tiedon: kesäkuussa maapallon keskilämpötila oli käyttämieni tietojen mukaan 0,344 astetta lämpimämpi kuin vertailujakso. Toisin sanoen ilmastonmuutosta ei ole ainakaan vielä peruttu, vaan elämme Suomen kylmästä kesästä huolimatta edelleen maailmanlaajuisesti lämmintä kesää.

Asiaa selventääkseni kerron, että mainittua 0,344 asteen poikkeamaa suurempia poikkeamia (ylöspäin) esiintyy koko vuonna 1979 alkaneessa aikasarjassa vain kuusi kertaa, niistä ensimmäinen suurena El Niño-vuonna 1998 ja kolme viimeistä vuosina 2014-2016.

Eikä se kesäkuu Suomessakaan nyt ihan niin järisyttävän kylmä ollut: Ilmatieteen laitoksen mukaan kuluneen kesäkuun keskilämpötila oli Helsingissä noin yhden asteen tavanomaista kylmempi.  Sitä voinee verrata oikeasti kylmiin kesäkuihin 1962, 1982, 1993 tai 1994, joina kaikkina vuosina jäätiin yli kaksi astetta tavanomaisesta.

Lopuksi yksi satelliittisarjan pohjalta piirretty kuva, joka kertoo maapallon ilmaston nopeasta palautumisesta viime vuoden El Niñon jälkeen. Kuvassa näkyy viimeisen puolentoista vuoden globaalin lämpötilapoikkeaman nopea pieneneminen - siis maapallon lämpeneminen yli puolella asteella.

Tämäkään kuva ei tarkoita, että ilmaston pitkäaikainen lämpeneminen olisi kokonaan pysähtynyt, vaan ainoastaan sitä, että reilu vuosi sitten globaali ilmasto oli poikkeuksellisessa tilanteessa, joka on nopeasti palautumassa tavanomaiseksi (olen aiemmin käsitellyt asiaa esimerkiksi täällä). Nähtäväksi jää, onko jatko ilmastomallien mukaisesti kiihtyen nouseva vai jotenkin muuten käyttäytyvä.

Sen tiedon varassa uskomme ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen eli ilmastomalleihin voi sitten joko syventyä tai mahdollisesti kaatua. Lopullista näkemystään ei kuitenkaan kannata lyödä lukkoon vielä ihan vuoden kuluttua - senhän jo pelkästään edelle piirtämäni ilmastollista anomaliaa kuvaava käyrä osoittanee varsin selvästi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kasvihuonekaasut ja huippulämmin vuosi 2016
Globaaleihin keskilämpötiloihin uusi normaali seuraavien 24 vuoden aikana?
Uusi ennätys on syntynyt

Ei tarvetta epäillä kunniamurhan suunnittelua

Korkein oikeus linjasi, ettei sisaren nettiuhkailu tappamisella ja väkivallalla yhdistettynä jo tapahtuneeseen väkivaltaan täytä tappamisen suunnittelun kriteereitä. Ei, vaikka veli tunnusti olleensa vihainen sisarelleen ns. perheen kunnian takia.

Erityisen mielenkiintoisia olivat oikeuden perustelut sille, ettei veli ollut suunnitellut sisarensa tappamista. Hän oli nimittäin uhkaillut myös muita ihmisiä ja sisartaan sekä katunut oikeudessa tätä kohtaan käyttämäänsä kovaa kieltä.

Lisäksi hänen lähettämistään viesteistä oli oikeuden mielestä nähtävissä uhkausten ja suuttumuksen lisäksi jossain määrin myös huolestuneisuus perheenjäsenistään. Ja olihan hän yrittänyt houkutella sisartaan kotiinkin vakuuttamalla, ettei tälle tapahtuisi mitään.

Tämän tuomion jälkeen on aika vaikea nähdä, minkälaisilla perusteilla ketään voisi tuomita törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Tai no, ehkä yksityiskohtaisen suunnitelman kirjoittaminen paperille ja sen vahvistaminen allekirjoituksella kahden todistajan läsnä ollessa loisi todistuskappaleen, joka vakuuttaisi korkeimman oikeudenkin.

Toivottavasti olen kuitenkin väärässä, eikä eduskunta ole tullut jälleen säätäneeksi kuolleeksi kirjaimeksi jäävää lakia. Sellaisilla kun tapaa olla yleistä lainkuuliaisuutta alentava vaikutus.

Ja lopuksi vielä tietenkin se, että toivottavasti ratkaisu oli oikea, eikä nyt vapautetun veljen sisarella ole enää mitään pelättävää perheensä taholta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
KHO elintasopakolaisten asialla
Orlandon opetukset ja islam
Tukkapölly on rangaistavaa mutta sukupuolielinten silpominen ihan okei

Todellisuuden hämärtymisellä saattaa olla ikäviä seurauksia

Elintason noustua länsimaissa on joidenkin ihmisten todellisuuskäsitys alkanut hämärtyä. Yksi sen ilmenemismuodoista on rokotusten ottamatta jättäminen tai suoranainen vastustus.

Tästä typeryydestä saimme muistutuksen eilen, kun eri mediatalot kertoivat kahden savonlinnalaissisaruksen saaneen tuhkarokkotartunnan. Heitä ei oltu rokotettu, mutta he olivat olleet samoissa leirintäalueen ruokailutiloissa tautia sairastaneen italialaismiehen kanssa.

Uutiset eivät kerro siitä, oliko sisarukset jätetty rokottamatta periaatteellisen rokotusten vastustamisen takia, vai oliko rokote jäänyt ottamatta vain huolimattomuudesta. Yhtä kaikki, tämän tapauksen toivoisi aiheuttavan aivosolujen liikahtelua kaikkien niiden parissa, jotka vastustavat rokotuksia.

Tuhkarokko on varsin vakava tauti, sillä sen yhteydessä voi kehittyä hengitysteiden bakteeri-infektio, korvatulehdus tai keuhkokuume. Tautiin voi liittyä myös harvinaisempi aivotulehdus ja se voi vahingoittaa keskushermostoa. Rokotusten hyödyllisyydestä kertoo se, että pelkästään 2000-luvulla ne ovat säästäneet maailmanlaajuisesti 17 miljoonan lapsen hengen.

Todellisuuden hämärtymisen seurauksena tuhkarokko on alkanut levitä myös sellaisissa länsimaisissa yhteisöissä, joissa esiintyy paljon rokottamattomia ihmisiä. Huomiota sai esimerkiksi pari vuotta sitten Kaliforniassa tartuntoja aiheuttanut epidemia, jonka seurauksena myös muutamat kauan aikaa sitten, ja sen takia tehonsa menettäneen, rokotuksen saaneet saivat tartunnan.

Siksi on hyvä ymmärtää, että rokotuksesta kieltäytyvä ei vaaranna pelkästään omaa tai läheistensä terveyttä. Hän saattaa tartuntatautiriskille alttiiksi myös tuntemattomat ihmiset.

Siksi on hyvä, että myös Suomessa on alettu tutkia syitä, jotka johtavat rokotuksista kieltäytymisiin. Toivottavasti tutkimuksen kautta löydetään myös keinoja, joilla rokotuskattavuus saadaan pidettyä niin korkeana, etteivät satunnaiset rokottamattomatkaan ole kovin suuressa riskissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mikä on tyhmempi kuin islamisti?
Pitäisikö yhteiskunnan tukea lasten rokottamista?
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin

Italian uhkailusta ja Ugandan esimerkillisyydestä

Aamun lehdessä oli kaksi näkökulmaa nykyajan kansainvaellukseen, jossa kehitysmaalaiset siirtyvät pois kotimaistaan kohti länsimaita. Ensimmäisessä jutussa kerrottiin siitä, kuinka Italia on uhannut lopettaa kansainvälisten järjestöjen organisoiman kuljetuspalvelun Libyasta Välimeren yli saapasmaahan, mikäli muut EU-maat eivät ota vastaan tulijoita.

Tähän kansainvaellukseen osallistuvat sellaisten maiden asukkaat, joiden kotimaassa ei esiinny erityisempää hätää eikä vainoa. Tulijat ovat peräisin lähinnä Guineasta, Nigeriasta, Norsunluurannikolta ja Bangladeshista.

Niinpä Italiaan tulleista turvapaikan tarpeessa on vain alle kolme prosenttia. Sen seurauksena suurin osa heistä ei koskaan edes hae turvapaikkaa, vaan he vain katoavat jonnekin päätyäkseen todennäköisesti harmaiden työmarkkinoiden, rikollisuuden tai joissakin maissa paperittomille järjestetyn tuen varassa eläviksi.

Siksi olisin hyvin onnellinen, mikäli muut EU-maat eivät taipuisi Italian painostuksen edessä, vaan kehottaisivat sitä toteuttamaan uhkauksensa. Vielä parempi olisi, jos myös muut Välimeren pohjoisrannan valtiot liittyisivät Italian seuraksi ja kieltäytyisivät ottamasta vastaan järjestöjen ihmiskuljetusaluksia.

* * *

Aamun lehden toinen juttu oli Suomen Kenian suurlähetystön edustuston päällikön sijaisen, Ramses Malatyn kirjoitus siitä, kuinka Uganda pitää rajansa avoimina kaikille tulijoille ja tarjoaa näille samat peruspalvelut kuin omille kansalaisilleenkin.

Kirjoituksen mukaan Ugandan BKT kansalaista kohden on 700 dollaria kansalaista kohden, joten peruspalvelut lienevät varsin vaatimattomat. Eivätkä siten toimi samanlaisina vetovoimatekijöinä tulijoille kuin eurooppalainen sosiaaliturva.

Malaty kertoi myös siitä, kuinka tulijat ovat piristäneet Ugandan taloutta. Hänen mukaansa heidän perustamansa yritykset ovat luoneet uusia työpaikkoja sekä virkistäneet kauppaa. Tulijat ovat myös tuoneet mukanaan uusia taitoja ja osaamista kahvinkasvatuksesta käsitöiden tekoon.

Jäin itsekseni miettimään, että olisikohan noilla taidoilla suurta käyttöä myös Suomessa ja muualla Euroopassa? Vai olisiko lopputulos kuitenkin sellainen, ettei tulijoiden mukana tänne saataisi juuri lainkaan länsimaissa hyödynnettävää osaamista.

Malaty tarjosi Ugandaa myös esimerkiksi Suomelle. Maassa on 1,2 miljoonaa pakolaista, joten vastaava määrä tänne tulijoita aiheuttaisi varmasti jonkinlaisia vaikutuksia myös suomalaisiin peruspalveluihin tilanteessa, jossa julkisella sektorilla on muutenkin vaikeuksia ylläpitää niitä.

Toisaalta olen kahdessa asiassa samaa mieltä Malatyn kanssa Ugandan esimerkillisyydessä. Ensimmäinen on se, että tulijoiden toimeentulo voitaisiin veronmaksajien varojen jakamisen sijasta turvata antamalla heille syrjäseuduilta tilkku maata, jolla he saisivat oikeuden oikeuden tehdä työtä ja yrittää.

Tämä olisi paljon anteliasta sosiaaliturvaa kestävämpi ratkaisu - eikä varmasti toimisi vetovoimatekijänä. Rasismiksikaan sitä tuskin voisi leimata, koska karjalaisten maaseudun asukkaiden pakolaisuushan hoidettiin aikanaan juuri näin.

Toinen asia mistä olen samaa mieltä Malatyn kanssa on se, että perimmäisten syiden eli konfliktien pysäyttäminen on ainoa kestävä ratkaisu pakolaisongelmiin ja maiden kehittymiseen. Siksi eurooppalaisten maiden sinisilmäinen vastaanottopolitiikka on yksiselitteisesti turhaa voimavarojen haaskausta, minkä sijaan käytettävät varat olisi sijoitettava lähtömaissa erityisesti väestönkasvun rajoittamiseen sekä nuorten tyttöjen ja poikien kouluttamiseen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maailman nälän, hädän ja kurjuuden perimmäinen syy selvisi
EU:n Afrikanpolitiikka uusille urille - kehitysapurälssi kauhistui
Avustusjärjestöt tuplajättipotin perässä

Hankintalaki on kallis, mutta haitallinen

Haukiputaan entinen talous- ja suunnittelupäällikkö kirjoitti aamun lehdessä hankintalain aiheuttamista ongelmista suomalaiselle julkiselle sektorille.  Hänen mukaansa laki "on jo pitkään toiminut julkista hallintoa vastaan sekä taloudellisesti että laadullisesti".

Kirjoittajan mukaan ongelmana on erityisesti se, että halvimmasta tarjouksesta poikkeaminen vaatii erityiset ja vieläpä ennen tarjouspyyntöä muotoillut perustelut tai muuten ollaan helposti markkinaoikeudessa. Oman kokemukseni perusteella voin vahvistaa tämän. 

Esimerkiksi tutkimuslaitteita hankittaessa selvitän nykyisin aina etukäteen, mikä laite hankitaan ja sen jälkeen kirjoitan tarjouspyynnön siten, että ostettavaksi haluttu laite voittaa "kilpailun". Näin vältytään markkinaoikeudelta, mutta lain hengen mukainen menettely tuskin on.

Hankintalakiin liittyvät ongelmat eivät ole mitenkään uusi asia. Olen itsekin kirjoittanut niistä jo vuosia sitten.

Tuolloin nostin esille sen, että laki suosii voimakkaasti suuria toimijoita ja sitä kautta käytännössä ehkäisee pk-yritysten kehittymistä ja toimintaa. Tämän totesi tavallaan myös Haukiputaan mies, päätellessään, että kansainväliset suuryhtiöt noukkivat kilpailutettavista palveluista lyhyessä ajassa itselleen tuottoisimmat osat. Tätä ei ole syytä epäillä

Kirjoittaja huomautti myös, että tarjonnan ollessa olematonta saattaa virallinen tarjouspyyntö tosiasiallisesti nostaa hintoja jopa merkittävästi verrattuna paikalliseen sopimiseen. Hän ei kuitenkaan maininnut ehkä lain tärkeimpiä veronmaksajien kuitattavaksi tulevia lisäkustannuksia.

Tarkoitan sitä, että hankintalaki on tuottanut lähes jokaiseen virastoon päätoimisen kilpailutusasiantuntijan, jolle pitää tietenkin maksaa palkkaa. Lisäksi hankintalaki on pitkittänyt jokaisen hankinnan kestoa moninkertaiseksi ja - kuten jo todettu - on vaikeuttanut tehokkaasti pienyritysten toimintaa maassamme.

Lopuksi kiinnitän huomioni siihen, että haukiputaalainen mielipidekirjoittaja toteaa, ettei hankintalain mukainen julkinen hankinta toimi samoin kuin yksityinen ihminen tehdessään ostopäätöksiä. Lainaan asiaa valaisevan esimerkin omasta vanhasta kirjoituksestani. 

"Esimerkiksi työmaaruokalaa kilpailutettaessa voi hankintakriteereinä käyttää vaikka tarjolla olevien ruokalajien määrää ja hintaa, mutta ei missään tapauksessa esimerkiksi ruuan makua tai aiempia kokemuksia palvelun joustavuudesta." Käsi ylös se, joka toimii samalla tavalla valitessaan ruokapaikkaa itselleen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Julkisen sektorin liiat virkamiehet

Johtaminen julkisella sektorilla

Valtavalo Oy palautti tuotannon Kiinasta Suomeen - mutta mitä sanoo laki julkisista hankinnoista

Yhteiskunnallinen muutos peruutti festivaalin

Humanitaarisen maahanmuuton merkittävin seuraus vastaanottajamaille ei ole rikollisuuden lisääntyminen, työvoimatarjonnan paraneminen, tulijoiden syrjäytyminen, rikollisuuden kasvu tai kulttuurin rikastuminen.

Niiden sijaan suurin seuraus on länsimaisen yhteiskunnan perustavanlaatuinen muuttuminen. Siitä aamun lehti kertoi esimerkin: suuren ruotsalaisen musiikkifestivaalin järjestäjät saivat tarpeekseen raiskauksista ja seksuaalisesta ahdistelusta, minkä seurauksena he peruivat ensi vuoden tapahtuman.

Musiikkifestivaalin perumisessa on kyse luottamusyhteiskunnan romahduksesta. Ei voida enää laskea sen varaan, että suurissa väkijoukoissa ihmiset käyttäytyvät asiallisesti.

Sama perussyy on taustana myös sille, että suuriin yleisötapahtumiin on alkanut ilmaantua rekka-autoja ja betoniporsaita. Tai että naispuolisen väestön elintila on kaventunut näiden välttäessä myöhäiseen aikaan liikkumista tietyissä paikoissa. Tai jopa ylipäänsä liikkumista öiseen aikaan.

Voidaan tietenkin ajatella, että edellä meneillään oleva muutos on globalisoituvassa maailmassa vain luonnollista yhteiskunnallista kehitystä. Väistämätöntä se ei kuitenkaan ole, sillä suunta voisi olla myös toisenlainen, mikäli poliittiset päättäjät - ja viime kädessä heitä valtaan äänestävät - niin haluaisivat.

Ehkäpä tällainen muutos on jo tulossa. Siitä saattaa kieliä eilinen uutinen, jonka mukaan maahanmuuttokriittisyydellä profiloitunut Jussi Halla-aho (ps) on nuorimpien ikäluokkien ylivoimaisesti suosituin ehdokas Suomen seuraavaksi pääministeriksi. Perussuomalaisten puheenjohtajan suosion syy nuorten keskuudessa ei tietenkään ole varmasti tiedossa.

Mutta en olisi yllättynyt, mikäli taustalla olisi se, että juuri nuoret ihmiset joutuvat eniten tekemisiin uussuomalaisen väestön kanssa. Onhan tällaiselle mielipiteen muodostukselle olemassa oma sanontansakin: Siperia opettaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irja Askolan maahanmuuttopoliittiset näkemykset kertovat unelmahötöstä
Lipsahtiko Sipilältä? Yli kuudesosa budjettisäästöistä on tehty maahanmuuton takia
Hallitus haluaa naisten juoksevan pakoon miehen nähdessään

Helsingin Sanomat pilasi hyvän juttunsa valehtelemalla ja inttämällä

Hämmästyin tänä aamuna. Helsingin Sanomat nimittäin syyllistyi Halla-aho-jutussaan niin paksuun roskajournalismiin, etten ole vähään aikaan sellaista nähnyt.

Sen mukaan Perussuomalaisten "Jyväskylän puoluekokouksessa esitettiin käsitervehdyksiä, väitti kansanedustaja Tiina Elovaara (uv) kesäkuussa. Tilaisuudesta esiin tuoduista todisteista ei saatu asiassa selvyyttä."

Kyllä siitä saatiin selvyys. Tapauksesta julkaistussa kuvassa ihmiset kyllä nostivat kätensä, mutta eivät tehdäkseen natsitervehdyksen, vaan aivan muista syistä. Oikaisua lehdeltä lienee turha odottaa, koska sellainen ei kuulu pahnanpohjimmaisten roskalehtien tapoihin eikä valhe voinut olla sattumaa, koska asia puitiin niin näyttävästi julkisuudessa, ettei se ole voinut jäädä toimittajalta huomaamatta.

Jutussa intettiin myös väitettä Perussuomalaisten natsi-yhteyksistä, joiden perusteeksi esitettiin sitä, että "kansanedustaja Olli Immonen on poseerannut yhdessä vastarintaliikkeen jäsenten kanssa Eugen Schaumanin haudalla". Tämä pitää sinänsä paikkansa, mutta tilaisuus oli kaikille avoin ja kuvassa ovat ilmeisesti olleet kaikki tilaisuuteen osallistuneet.

Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että Schauman pääsi historiaan Suomen ensimmäisen sortokauden lopettajana, joten häntä kunnioitetaan yleisesti Suomessa. Nykyiseen terrorismiin erotuksena Schauman ei kohdistanut murhaa satunnaiseen sivulliseen, vaan sortajan ylimmäiseen edustajaan maassamme. Sikäli terrorismia oikeampi nimitys Bobrikovin tappamiselle on poliittinen murha.

* * *

Muilta osin lehden kirjoitus Jussi Halla-ahosta oli kohtuullisen asiallinen ja mielenkiintoinen. Hänen poliittinen linjansa näyttäisi olevan lähellä omia ajatuksiani. Tosin siltäkin osalta toimittaja sijoitti juttuunsa pieniä tölväisyjä (esimerkiksi väitteen, että "työmarkkinapuhe on tarttunut Halla-ahoonkin", vaikka tartunnasta ei ole näyttöä).

Niinpä kopioin tähän lopuksi toimittajan muotoilujen sijasta muutaman eniten itseäni miellyttäneen suoran lainauksen Halla-ahon linjauksista.

Tästähän Halla-aho tunnetaan: "meillä on väestöräjähdyksen luoma ja kiihdyttämä muuttopaine. Tämä ongelma ei mene mihinkään, joten sen suhteen täytyy tehdä poliittisia ratkaisuja."

Itsekritiikkiäkin löytyy: "ongelma on ollut liikkeen omassa uskottavuudessa... Siinä meillä on paljon kehitettävää omassa toiminnassamme ja puolueessamme."

Erityisesti tämän soisi tulevan ymmärretyksi muuallakin kuin Perussuomalaisissa: "pystymme tulemaan toimeen sekä korkean että matalan verotuksen kanssa, kunhan menopuolella omaksutaan kansallismielinen lähestymistapa".

Tästä taas olen itsekin kirjoittanut usein (mm. täällä): "julkinen rahankäyttö täytyy priorisoida sellaisella tavalla, jonka veronmaksaja voi hyväksyä."

Kehitysmaihin "pitäisi mennä bisnes edellä ja rakentaa ratkaisuja, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Luopua perinteisestä eurooppalaisesta kehitysyhteistyöajattelusta, jossa eurooppalaiset kokevat maksavansa velkaa ja ostavat itselleen hyvää omatuntoa lahjarahalla."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helsingin Sanomat myrkytti tänään yhteiskunnallista keskustelua - reagoiko päätoimittaja kannanottonsa mukaisesti?
HS ajaa maahanmuutto-asioissa vähemmistön diktatuuria
Helsingin Sanomat valehtelee jälleen