Kysymys, johon en löytänyt vastausta

Hurjaa vihervasemmiston ja ay-liikkeen vastustusta kohdanneet hallituksen esittämät muutokset työrauhalainsäädäntöön etenevät eduskuntaan. Valtioneuvoston tarkoituksena on saada aikaan laki, jonka mukaan sivullisille haittaa ja kustannuksia tuovat poliittiset työnseisaukset saisivat kestää enintään 24 tuntia.

Lisäksi laittomien lakkojen hyvityssakot on tarkoitus nelinkertaistaa eli nostaa sellaisen enimmäismäärä 37 400 eurosta 150 000 euroon. Lisäksi tuomioistuimen laittomaksi työtaistelua jatkavalle työntekijälle mätkäistäisiin jatkossa 200 euron hyvityssakko. 

Tästä muutoksesta tai oikeammin sen ammattiliitoissa herättämästä vastustuksesta tulee itselleni mieleeni lähinnä katupoika, joka - tehdäkseen jenginsä johtajaan vaikutuksen - ryöstelee ja pahoinpitelee syyttömiä ihmisiä sekä kiinni jäätyään uikuttaa, ettei ole tehnyt mitään, eikä ainakaan ansaitse minkäänlaista rangaistusta. 

Analogia on lähes täydellinen: ammattiliitot (katupoika) kiusaavat syyttömiä yrityksiä (ryöstön kohde) pakottaakseen demokraattisen hallinnon (nuorisojengin johtajat) tekemään asioita oman tahtonsa mukaan. Ja valittaa jo etukäteen siitä, että heidän laittomista toimistaan seuraa jatkossa aiempaa tuntuvampi rangaistus.

Edelle kirjoittamani analogian innoittamana kysyin tänä aamuna itseltäni, että ellemme me yhteiskuntana hyväksy nuorison harjoittamaa ryöstörikollisuutta, niin miksi ihmeessä meidän täytyisi pitää sivullisille huomattavaa haittaa aiheuttavia laittomia lakkoja hyväksyttävinä? Enkä löytänyt kysymykseeni vastausta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oppositio ja hallitus kiistelevät tarkastettavissa olevista faktoista
Velkakatto vai neliraajajarrutus: siinäpä vasta kysymys vihervasemistolle
Talous kuntoon kolmessa kuukaudessa ay-liikkeen vastustuksesta huolimatta

Edistikö Provinssirock tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta?

Ilta-Sanomat kertoi, että Provinssirockiin kutsuttu kansanedustaja Juha Mäenpää (ps) poistettiin festivaaleilta, koska hän ei jaa tilaisuuden järjestäjien kanssa samoja arvoja. 

Tilaisuuden järjestäjän edustajan mukaan "olemme sitoutuneet noudattamaan toimintaperiaatteita, jotka pyrkivät edistämään tasa-arvon, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tuo kirjoitus oli selvästi ristiriidassa meidän arvojemme kanssa. Ilmoitimme hänelle jo päivällä, että valitettavasti joudumme häneen kutsunsa perumaan, ja hän ei kutsuvieraana ole meidän tapahtumaan tervetullut."

Otetaanpa uudelleen. Festivaalien järjestäjä väitti siis olevansa sitoutunut edistämään tasa-arvon, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tässä tilanteessa on tehtävä kolme kysymystä. 

Yksi. Millä tavalla järjestäjän kanssa toisenlaisen arvomaailman omaavan henkilön sulkeminen pois tapahtumasta edistää tasa-arvoa?

Kaksi. Millä tavalla järjestäjän kanssa toisenlaisen arvomaailman omaavan henkilön sulkeminen pois tapahtumasta edistää monimuotoisuutta?

Kolme. Millä tavalla järjestäjän kanssa toisenlaisen arvomaailman omaavan henkilön sulkeminen pois tapahtumasta edistää yhdenvertaisuutta?

Vastauksen saamiseksi näihin kysymyksiin turvauduin Wikipediaan. Ja löysin sieltä seuraavat tiedot, joiden valossa edellä esitettyihin kysymyksiin voidaan hakea vastauksia.

Yksi. Tasa-arvo tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan samanarvoisuutta ja varsinkin kaikkien ihmisten yhtäläistä arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.

• Tämä ei tarvinne minun tulkintojani, vaan arvoisa lukijani osaa itsekin päätellä, edistikö kansanedustajan poistaminen tasa-arvoa vai oliko kyseessä pikemminkin ihmisten välisen tasa-arvon loukkaus. 

Kaksi. Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka erottavat ihmiset toisistaan. Erottavia tekijöitä ovat muun muassa ikä, sukupuoli, etninen tausta, uskonto, koulutus, siviilisääty, seksuaalinen suuntaus, asenteet ja arvot, persoonallisuus sekä poliittinen ja taloudellinen asema. 

• Tämä ei tarvinne minun tulkintojani, vaan arvoisa lukijani osaa itsekin päätellä, edistikö kansanedustajan poistaminen monimuotoisuutta vai oliko kyseessä pikemminkin monimuotoisuuden loukkaus etenkin määritelmän kursivoitujen osien suhteen.

Kolme. Yhdenvertaisuus tarkoittaa ihmisten samanarvoisuutta riippumatta heidän välillään vallitsevista eroista, kuten sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Henkilöön liittyvät tekijät eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja.

• Tämä ei tarvinne minun tulkintojani, vaan arvoisa lukijani osaa itsekin päätellä, edistikö kansanedustajan poistaminen yhdenvertaisuutta vai oliko kyseessä pikemminkin yhdenvertaisuuden loukkaus etenkin määritelmän kursivoitujen kohtien suhteen. Samalla lukijani voinee kysyä itseltään, että noudattivatko festivaalin järjestäjät Suomen perustuslakia ja sen henkeä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaikki suomalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset suomalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset
#Metoo-henkiset haistoivat Mika Lehtimäen veren
Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina

Kommentteja Petteri Orpon listaan

Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok) esitti muille puolueille 24 kysymysteemaa kaikenlaisista aiheista. Sen jälkeen oli eilen hauska seurata eri poliitikkojen reaktioita Twitterissä. Seuraavassa kokoelma silmiini sattuneita kommentteja näin lauantai-aamun ratoksi. 

Aloitetaan tohtori Maria Ohisalosta (vihr), joka halusi ilmeisesti enemmän kysymyksiä, koska viestitti, että  "ilmastokriisin torjunta ei onnistu, jos hiilinieluja ei kasvateta. Näistä ei kysymyksissä mitään. Myöskään sosiaaliturvan uudistamisesta tai köyhyyden torjunnasta ei kirjauksia. Meiltä tulee näihinkin vastauksia!"

Häntä säesti ilmastoasiantuntijaksi itseään tituleeraava yhteiskuntatieteiden (tiedotusoppi) maisteri Oras Tynkkynen (vihr), joka kiinnostui vuosiluvuista huomauttamalla, että "hallitustunnustelija ei kysy, ovatko puolueet valmiita sitoutumaan hiilineutraaliuden saavuttamiseen 2035". Ja jatkoi toisella yhtä terävällä huomiolla, jonka mukaan edellisen hallitusneuvottelija "Rinteen kysymyksistä 3 ensimmäistä käsitteli ilmastoa ja luontoa. Orpolla ilmasto ja luonto tulevat sijoilla 16 ja 17." 

Valtiotieteiden tohtori Veronica Honkasalo (vas) oli niin ikään oleellisen äärellä. Hänen mukaansa "ilmastoa ei ole mainittu kertaakaan, luontokato ja luonnon monimuotoisuus kerran 22 kysymyksen joukossa". 

Demareiden todennäköisesti seuraava puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) taas ihmetteli, että "aikaa tunnusteluvaiheeseen varattu reippaasti, varsinaiset HO-neuvottelut vasta vapun korvilla". Lopuksi hän kuitenkin lupasi SDP:n vastaavan "kysymyksiin vakavalla mielellä ja annetussa määräajassa".

Tässä vaiheessa todennäköisimmältä valtiovarainministeriltä vaikuttava tohtoriopiskelija Riikka Purra (ps) puolestaan lainasi EVA:n kommenttia, jonka mukaan "Kokoomus joutuu valitsemaan julkisen talouden ja maahanmuuton välillä... Kokonaisuudessaan kok ja ps näkemyserot ovat pienempiä kuin kok ja sdp välillä". 

Lopetettakoon tämä kirjoitus Liike Nytin Mikael Jungnerin arvioon puheena olevasta listasta. Hänen mukaansa Petteri Orpo oli laatinut "Hyvät kysymykset, kyllä". 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen tieverkosto on kunnostettava!
Välimeren tilanne edellyttää kansan tahdon noudattamista
Vaalitulos ja sen seuraukset

Hyväksyisikö Suomi NATO:n jäsenyyden, jos Ruotsi jätettäisiin ulkopuolelle?

Turkki on ryhtynyt ainakin presidenttinsä suulla vastustamaan Suomen ja Ruotsin liittymistä NATO:on. Helsingin sanomien pääkirjoituksen mukaan "Suomi on tässä tosin enemmänkin sijaiskärsijä, sillä varsinaisesti Turkin hampaissa on Ruotsi".

Lehden mukaan turkkilaisten vaatimusten taustalla on se, että Yhdysvallat tukee Syyriassa kurdijoukkoja, ja Erdoganin sulttaanikunta haluaa tämän muuttuvan. Lisäksi osmanien jälkeläiset saattavat haluta nostaa esille myös Turkin aseman suhteessa Euroopan unionin jäsenyyteen. 

Turkin myöntyminen hyväksymään pohjoiset hakijamaat saattaakin vaatia muilta Nato-mailta joitakin myönnytyksiä. Ääneen sanottu syy Turkin vastahankaan on kuitenkin vain se, että erityisesti Ruotsissa on paljon kurdeja, joita turkkilaiset pitävät terroristeina. 

Kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps) mukaan "tässä on kyse ennen kaikkea Ruotsin historiallisesta tuen ilmauksesta sellaisille toimijoille ja järjestöille, jotka Turkki määrittelee terroristijärjestöiksi". Sellainen on erityisesti kurdien työväenpuolue PKK, joka kävi vuosina 1984–1999 ja 2004–2013 jopa aseellista taistelua Turkin hallitusta vastaan ja jonka sekä Euroopan unioni että Yhdysvallat ovat luokitelleet terroristijärjestöksi.

Tästä kaikesta tuli mieleeni, että kuinka Suomi toimisi, mikäli Turkki ilmoittaisi tukevansa Suomen, mutta vastustavansa Ruotsin liittymistä läntiseen puolustusliittoon niin kauan, kunnes länsinaapurimme taipuu sen vaatimuksiin. Käyttäisimmekö tilanteen hyödyksi vai osoittaisimmeko solidaarisuutta entiselle emämaallemme kieltäytymällä kunniasta?  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Why Finland will apply for a membership in NATO
Sanna Marinilta rohkeaa puhetta
Alistummeko kiristykseen?

Mikko Vuorenpää osoitti, ettei ole olemassa yksinkertaisia kysymyksiä

Prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää (ps) kysyi eilen twitterissä, että "jos olisi pakko valita, kuka jää rattijuopon auton alle, valitsisitko henkilön, joka vastustaa rattijuoppoutta vai henkilön, jonka mielestä pienessä kännissä sopii mainiosti ajella? " Sekä jatkoi lisäksi: "ja tietysti toivomme, että kenenkään yli ei ajeta."

Kysymys viittasi mitä ilmeisimmin jälleen julkisuuteen nousseeseen Jussi Halla-ahon (ps) vanhaan kommenttiin, joka on tuntunut olevan liian vaikea ymmärrettävä etenkin vihervasemmistolaisen maailmankuvan omaaville henkilöille. Ja erityisesti asian jälleen esille nostaneelle Eva Biaudet´lle. 

Siksi oli jännittävää katsoa, minkälaisia vastauksia eri ihmiset antoivat Vuorenpäälle. Aikani niistä nautiskeltuani päätin tarjota samaa huvia myös teille - arvoisat lukijani - tämän lauantai-aamun ratoksi. 

Tunnettu tietokone-ekspertti Petteri Järvinen sivuutti kysymyksen sisältämän filosofisen ongelman toteamalla, että "erikoinen kysymys, sillä kenenkään ei ole pakko eikä edes mahdollista valita tällaista".

Nimimerkki kryptiikki sen sijaan pani sarkasmiksi todetessaan, että "siis haluat että kaikki erimieliset jäävät auton alle? Miten sairas täytyy olla että fantasioi liikenneonnettomuuksista! Kaikilla on kuule oikeus kävellä ulkona ja kannattaa rattijuoppoutta jos niin haluavat. Näen tässä fasismia! t. ENTINEN rattijuoppo (promillet nyt alle 0,5).

Tässä ei olisi ollut muuten mitään erikoista, mutta hän sai yllättäen tosikkomieliseltä witteristi P. Keinoselta kommenttiinsa vastauksen "nyt oli kyllä luetun ymmärtäminen vähän heikkoa", johon kryptiikki totesi, että "aion hakea Ylelle töihin vakiopanelistiksi!" Oma kahvikuppini ainakin loiskahti... no nyt näppäimistö on taas kuiva... anteeksi keskeytys...

Nimimerkki Netizen One halusi ymmärtää Vuorenpään kommentin vihervasemmistolaisesti ja väitti, että "nyt ei siitä ollut kyse, vaan siitä että Halla-aho toivoi että nimetyt muuta ajattelua kuin hänen ajatteluaan edustavat poliitikot raiskattaisiin. Turha selitellä."

Tästä syntyneessä keskustelussa Netizen One kopioi Halla-ahon kirjoituksesta pätkän, johon Keijo Kalaoja huomautti ensin, että "jos tälle tulkintalinjalle lähtee, niin pitää ensin määrittää keitä ovat oikeat naiset? Pitääkö täyttää vain ulkoiset oletetun sukupuolen merkit eli käykö transoletetut myös vai pitääkö olla tarkempia kriteereitä tai jopa pitääkö identifioida henkilöoletetut" ja myöhemmin tarkensi, että "demosin edellisessä luovaa luetunymmärtämistä Netizenin tapaan. Ei vaan mahtunut sarkasmivaroitus twiittiin."

Nimimerkki Pinus sylvestris osallistui keskusteluun raamatullisesti kehottamalla lukijoitaan tekemään "toiselle kuten toivoisit itsellesi tehtävän - älä lisää jotain pahaa toisten asuinalueelle, koska et haluaisi jonkun mahtavamman tekevän sitä omallesikaan. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu - jos lisäät pahuutta toisten asuinalueelle, se voi tulla omallesikin."

Timo Tossavainen puolestaan muisteli TV:n entistä pienen kansan puolustajaa seuraavasti: "tästä tulee mieleen se Karpon ohjelma, kun kysyi rattijuopolta, mitä on ottanut opiksi. -´aina jatkossa kannattaa laittaa edelle ajamaan joku selvä kuski, se voi sitten tarvittaessa varoittaa, jos vastassa on poliiseja tai jotain muuta mätää´". Hän ei kuitenkaan maininnut Ruotsia tässä yhteydessä.

Porilainen insinööri Jaakko Tranberg esitti ilmeisesti mielestään terävän kommentin, jonka mukaan "eli toivot siis, että ihmisten yli ajetaan autolla? - Vihavasemmiston logiikantaju." Näin siitä huolimatta, että Vuorenpään twiitti loppui sanoihin "ja tietysti toivomme, että kenenkään yli ei ajeta". Toivottavasti kyse ei ollut siitä, että nykyisten insinöörien koulutus olisi vajonnut jo sellaiselle asteelle, ettei valmistuneilla ole edes sisälukutaitoa.

Mielenkiintoinen oli myös Kai Jalon kommentti: "Eli meinaatko twiitilläs että @EvaBiaudet kannattaa pienesti ja vähän raiskaamista? Vittu Mikko sä oot sekasin." Siihen vastasi nimimerkki Jyk123 "Eva Biaudet kyllä tietää, että hänen kannattamansa maahanmuuttopolitiikka lisää raiskauksia. Kannattamisesta en tiedä, mutta ainakin hyväksyy sen sen hintana." 

Eiköhän tämä riitä osoittamaan, että yksinkertainen kysymys, johon selväjärkisellä ihmisellä voisi kuvitella olevan vain yhden vastauksen sai aikaan yllättävän monimuotoisen keskustelun. Ei siis ihme, että tässä maassa riittää kannattajia kaikenlaisille puolueille - myös niille, joiden logiikassa ei ole päätä eikä häntää. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arian Juhana Rezaji tarjosi oppimateriaalia Eva Biaudetille ja Erna Bodströmille
Halla-aho älyllisesti rehellisenä
Loogista ja tavallaan loogista

Vaihtoehtoisia tulkintoja

Helsingin sanomat julkaisi mielipidekyselyn, jonka mukaan 63 prosenttia suomalaisista haluaisi sulkea rajat, mikäli turvapaikanhakua käytettäisiin hybridisodan välineenä. 17 prosenttia oli ajatusta vastaan ja 20 prosentilla ei ollut mielipidettä. Tämän kysymyksen vastaukset eivät siten jätä tilaa tulkinnoille, vaan osoittavat, etteivät suomalaiset aseta kansainvälisiä sopimuksia oman turvallisuutensa edelle.

Jäin kuitenkin miettimään, että kuinka suuri osa suomalaisista haluaisi sulkea turvapaikanhakijoilta rajat, vaikka näitä ei käytettäisikään hybridisodan välineenä, vaan perusteettomia hakemuksia hengen ja terveyden uhasta hyödynnettäisiin laajamittaisesti elintasopakolaisuuden toteuttamiskeinona. Mikähän media mahtaisi teettää gallupin, johon sisältyisi tällainen kysymys?

HS:n mielipidetiedustelussa oli kaksi muutakin kysymystä. Niistä ensimmäinen koski viime aikoina esillä ollutta ajatusta, jonka mukaan sellaisille elintasopakolaisiksi osoittautuneille turvapaikanhakijoille, joita ei saada palautetuksi kotimaahansa, pitäisi antaa tilapäinen oleskelulupa. 

Vastanneista 48 prosenttia ei antaisi tällaista lupaa ja 38 prosenttia antaisi. 14 prosentilla ei ollut asiaan mielipidettä. Toisin sanoen suurin osa kantansa ilmaisseista oli sitä mieltä, että turvapaikkahakemuksen jättäminen tarkoittaa vain pyyntöä turvapaikan saamiseksi - eikä siten oikeuta oleskelulupaan mistään muusta syystä. 

Toisaalta vastaukset voi tulkita myös siten, ettei 52 prosentilla suomalaisista ole mitään sitä vastaan, että he elättäisivät turvapaikkajärjestelmää väärinkäyttäneitä ihmisiä niin pitkään kuin nämä viihtyvät pohjoisessa kotimaassamme. Jäin kuitenkin miettimään, että mahtoivatko nuo mielipidettä vailla olleet 14 prosenttia ajatella kantaansa muodostaessaan näkemyksensä tarkoittavan myös tällaiseen rahanmenoon suostumista?

Kolmas HS:n mielipidekyselyn kysymys - tai pikemminkin siihen annetut vastaukset - kertoi, että 35 prosenttia suomalaisista kannattaisi ainakin jonkinlaisten esteiden rakentamista itärajalle, 45 prosenttia vastustaisi niitä ja 20 prosentilla ei ollut mielipidettä. Tässäkään tapauksessa vastanneista ei siis löytynyt selvää enemmistöä, vaikka mielipiteensä muodostaneista suurin osa vastustikin raja-aitojen rakentamista.

Siksi kysymyksen voi tulkita myös siten, ettei 55 prosentilla maamme kansalaisista olisi mitään sitä vastaan, että he joutuisivat rahoittamaan aidanrakennushanketta. Tämä olisikin sikäli järkevä näkemys, että tyypillisen maahamme loppuiäkseen jäävän turvapaikanhakijan kustannus suomalaiselle veronmaksajalle on vähintäänkin satoja tuhansia euroja, joten mikäli rakennetavilla esteillä olisi tulijoita vähentävä vaikutus, olisi se varsin hyvä investointi maamme taloutta ajatellen. 

Nähtäväksi jää, kuinka maamme poliittiset päättäjät tulkitsevat HS-gallupin tuloksia. Tässä suhteessa mielenkiintoista kuitenkin oli, että tuohon ensimmäiseen - ja ainoaan selvän vastauksen saaneeseen - kysymykseen kyllä-vastauksen antaneisiin sisältyi enemmistö perussuomalaisista, kokoomuslaisista, keskustalaisista ja sosiaalidemokraateista. 

Toisin sanoen ainakin neljän suurimman puolueemme kannattajat asettavat hybridisodalta suojautumisen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten väärinkäytön edelle. Se tarkoittaa puolueita, joiden kannatus viimeisimmän Ylen puoluekannatuskyselyn mukaan on 71,3 prosenttia eli ehdoton enemmistö. 

Siten on syytä edellyttää, että maan hallitus huomioisi tämän seikan, mikäli maahamme kohdistuisi hybridisodan uhka. Näin siinäkin tapauksessa, että osa ministereistä edustaisi turvallisuudesta piittaamattomia pienpuolueita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turha selvitys laittomista maassaolijoista
Organisoitua matkailutoimintaa Lähi-idästä Suomeen
EU:n pitäisi muuttaa tulkintaansa Geneven sopimuksesta