sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Koronakriisi ja julkisten investointien vaikeus

Mainitsin eilisessä kirjoituksessani Vesa Vihriälän työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan maassamme pitäisi ensin huolehtia yritysten selviämisestä akuutin koronakriisin yli ja sen jälkeen alkaa tehdä julkisia investointeja talouden elvyttämiseksi. Tämän aamun Helsingin Sanomissa Björn Wahlroos nosti esille tähän asiaan liittyvän mielenkiintoisen näkemyksen. 

Hänen mukaansa "emme tarvitse, eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin. Itseään ei voi tukasta vetäen nostaa. Me tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja."

Wahlroos totesi myös sen, että "emme rakenna Suomen taloudellista tulevaisuutta sillä, että koronaelvytyksellä rakennetaan maata kattava pyöräilybaana. Jos meillä olisi fantastisia julkisia projekteja, ne olisi jo toteutettu."

Ja edelleen, että menestyvimpien yritystemme toiminta on pitkälti ulkomailla, koska niiden investointien sijaintiin vaikuttavat sellaiset tekijät kuin raaka-aineiden saatavuus, kuljetusyhteydet ja asiakkaiden läheisyys - eikä Suomi useinkaan ole näiden suhteen paras vaihtoehto. Siksi maahamme suuntautuvien investointien kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukykyinen verotus ja kohtuulliset investointikustannukset.

Wahlroos näyttäisi siis ajattelevan, että Vihriälän työryhmän ehdottamat veroja kasvattavat julkiset investoinnit heikentävät juuri näitä tekijöitä ja ovat siten vaikutuksiltaan lopulta negatiivisia. Näkemys ei tietenkään ole yllättävä yksityisen talouden merkkimiehelle, mutta se on myös hyvin looginen. 

Toisaalta Vihriälän työryhmän ajatus julkisista investoinneista ei olisi aivan niin kallista kuin pelkistä numeroista voisi päätellä. Onhan niin, että työllistämisen kustannuksista veronmaksajille olisi poistettava ainakin työttömyysturvasta palkansaajaksi nousseen työntekijän työttömyystuet sekä hänen palkastaan maksamat verot. Ja onhan asia Wahlroosin skeptismistä huolimatta myös niin, että jos investoinnit onnistuvat parantamaan teollisuuden toimintaedellytyksiä, lisää se myös Suomen kilpailukykyä yksityisistä investoinneista.

Itse näkisinkin, että talouden julkista liikkeelletöytäisyä verovaroin kannattaa kyllä käyttää, mutta investoinnit on suunnattava siten, että ne palvelevat ensisijaisesti suomalaista elinkeinoelämää ja vientiteollisuutta. Siten Wahlroosin mainitseman pyöräilybaanan tapaiset rahareiät on syytä unohtaa listalta ja pitäytyä - erityisesti vientiin suuntautuvaa - elinkeinoelämää tavalla tai toisella edistävissä hankkeissa. 

Samalla olisi syytä supistaa sellaisia julkisia menoja, joiden perusta on pikemminkin ideologinen kuin taloudellinen. Näin verorahaa uudelleen allokoimalla voitaisiin edistää maamme taloudellista nousua koronakriisin jälkeen ilman, että se lisäisi veroastetta ja sitä kautta heikentäisi vientiyritystemme toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

11 kommenttia:

  1. Niin,tässä Vihriälän työryhmän ehdotuksissa halutaan myös helpottaa työperäistä maahanmuuttoa.
    Siis käytännössä halpatyövoiman tuloa.
    Joka on haitallista Suomelle kuin myös "humanitaarinen" haittamaahanmuuttajien haaliminen.

    VastaaPoista
  2. Olen aina pohtinut, miksi Wahlroosin ajatukset ovat paljolti samoja kuin omani. Ovathan taustani, elämäni ja varallisuuteni kuin toiselta planeetalta Wahlroosiin verrattuna. En ole löytänyt muuta vastausta kuin sen, että kaikissa asioissa on yksi fiksuin tapa hoitaa se. Ja muista ihmisistä riippumattomat ajattelevat ihmiset löytävät siksi samanlaisen ratkaisun. Riippumattomuus tulee Wahlroosilla miljardiomaisuudesta, minulle siitä etten välitä maallisesta mammonasta puupennin vertaa.

    Professorin ajatuksia miettien en osaa kannattaa blogissa esitettyjä ratkaisuja. Miten valtio voisi tukea yksityisiä investointeja? Antamalla yritystukia ja/tai takauksia? Sehän johtaisi korruptioon ja turhanpäiväisiin hankkeisiin.

    Jos investoinnit ovat rakentamista teiden, tehtaiden tai rakennusten, työt tulevat tekemään baltit ja muut ulkomaalaiset. Suomalaisten työttömyys ei siitä mihinkään muuttuisi. Etenkään pääkaupunkiseudun rakennustyömailla ei juurikaan enää suomea puhuta. Edes rakentajien maksamat verot eivät jäisi Suomeen.

    Kaikki hankkeet vaativat myös ostoja. Yhä suurempi osa hankinnoista tehdään ulkomaille. Siten velkarahoituksella tuetaan enemmän ulkomaita ja ulkomaalaisia kuin suomalaisia.

    Toki isoja hankkeita voidaan tukea EU-rahoituksella. Siinäkin olemme häviäjiä. Suomi joutuu maksamaan entistäkin enemmän EU:lle ja saa takaisin murusia, joilla sitten muka rahoitetaan hankkeita. Perusteluna se, että muuten kaikki rahat jäisivät muille.

    Ratkaisuna on yrittäjyyteen liittyvän byrokratian ja huonon kohtelun poistaminen tai merkittävä vähentäminen. Tärkeätä on vähentää palkkaamiseen liittyviä riskejä sekä konkurssin seurauksia koko perheen ja lähiomaisten tuhoutumiselta. Lisäksi sosiaaliturvaa joudutaan alentamaan ja ihmisten vastuuta omasta elämästä lisäämään. Merkittävä säästö tulee kun lopetetaan humanitäärisen suurvallan leikit: suljetaan rajat suurelta osin valehteluun perustuvaan turvapaikan hakemiseen, vähennetään kansalaisuuden myöntämistä ja palautetaan täällä olevat perusteettomat hakijat välittömästi kotimaihinsa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämän humanitaarisen suurvallan leikkimiskuluthan ovat kumulatiivisia perheenyhdistämisineen.

      Poista
    2. Toinen vastaus on se, että kaikissa uskonnoissa on kyse kaikkivoipaisuuskuvitelmista, jota omassa ajassamme siis edustaa numeerinen "raha". Se on pohjimmiltaan uskonnollislaatuisen kaikkivoipaisuuskuvitelman nykyinen versio omassa maallistuneessa ajassamme, ja kaikki numeerinen näennäiseksaktius joka laskentaan liittyy, noituu ymmärryksemme ja saa meidät kokemaan talousajattelun numeeriset operaatiot rautaisen "logiikan" sanelemiksi.

      Mitä täydellisemmin opimme irrottamaan numeerisen "kasvun" reaalisista sisällöistä, sitä "samanlaisempaan" talousajatteluun päädymme. Ja koska reaalimaailman päälle liimatut numerot luovat illuusion siitä että itse reaalitodellisuus olisi hallinnassa, sitä enemmän koemme "perustelluiksi" hankkeet joissa tapahtuu numeerista "kasvua".

      Se on tämän oman aikamme tiedollisen "järjen" vitsaus, että mittayksiköiden järki siirtyy mitattavien kohteiden järjeksi. Emme pysty ymmärtämään, ettei logiikalla voi ratkaista mitään sisällöllistä. Mitä tiedämme säästä, jos tiedämme, että ulkona joko sataa tai ei sada?

      Kaikissa näissä taloustarkasteluissa -- ja sitä enemmän miten yleiskatsauksellisempia ne ovat -- noidutaan ymmärrystä numeeriseen ajatteluun liittyvällä näennäiseksaktiudella. Se on mahdollista, koska oma eurooppalaisella uudella ajalla kehittynyt talousajattelumme on vain istoriallinen transformaatio keskiajan uskonnollisista premisseistä. Elämme tosiasiassa talousteokratiassa, ja kuten nyt pandemia-aika on jälleen kerran osoittanut, olemme valmiit myös ottamaan jumalalliset valtuudet päättää syntisten ihmisten kohtaloista nimenomaan talousteokratian oikeuttamana.

      Poista
    3. En tiedä olinko epäselvä, mutta tarkoitukseni oli sanoa lähinnä, että verovarojen uudelleenallokoinnilla voitaisiin toteuttaa elinkeinoelämää edistäviä julkisia hankkeita. En siis tarkoittanut, että veroruuvia pitäisi kiristää.

      Poista
    4. "Merkittävä säästö tulee kun lopetetaan humanitäärisen suurvallan leikit: suljetaan rajat suurelta osin valehteluun perustuvaan turvapaikan hakemiseen, vähennetään kansalaisuuden myöntämistä ja palautetaan täällä olevat perusteettomat hakijat välittömästi kotimaihinsa."

      Älä sano noin: Ohisalo, P.Haavisto ja muut suvakki-idiootit hukkuvat krokotiilinkyyneleihinsä!

      Kalergi-suunnitelma

      Poista
  3. On olemassa muitakin liikennehankkeita kuin polkupyöräbaanoja. Kyllä kai aika monet infrastruktuurihankkeet voivat parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kohdennus pitää vain olla järkevä.

    VastaaPoista
  4. "Samalla olisi syytä supistaa sellaisia julkisia menoja, joiden perusta on pikemminkin ideologinen kuin taloudellinen."

    Kas kun Wahlroos ei maininnut tätä varsin huomattavaa verovaroilla kustannettavaa menoerää:

    "Maahanmuuton hinta 3,2 miljardia euroa",
    https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/

    Tietämättömyydestä ei voi olla kysymys!

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  5. Julkisista hankkeista en nyt sano mitään, että verenpaine pysyy hyvänä. Mutta karanteenissa olen säästänyt valtavan summan rahaa, kun olen kuluttanut vain ruokaan ja siinäkin säästänyt, kun netissä ruokasuunnittelullakin säästää. Nyt loppui kuluttaminen, me aiotaan säästää.

    VastaaPoista
  6. Näin viherkommunistien ja muiden suvakki-idioottien tavoitteena olevassa monikulttuurisessa onnelassa Ruotsissa:

    "Idag vet alla att invandringen är en ekonomisk katastrof – men nåde dig om du säger det högt",
    https://www.friatider.se/idag-vet-alla-att-invandringen-ar-en-ekonomisk-katastrof-men-nade-dig-om-du-sager-det-hogt

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!