Koronakriisi ja julkisten investointien vaikeus

Mainitsin eilisessä kirjoituksessani Vesa Vihriälän työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan maassamme pitäisi ensin huolehtia yritysten selviämisestä akuutin koronakriisin yli ja sen jälkeen alkaa tehdä julkisia investointeja talouden elvyttämiseksi. Tämän aamun Helsingin Sanomissa Björn Wahlroos nosti esille tähän asiaan liittyvän mielenkiintoisen näkemyksen. 

Hänen mukaansa "emme tarvitse, eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin. Itseään ei voi tukasta vetäen nostaa. Me tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja."

Wahlroos totesi myös sen, että "emme rakenna Suomen taloudellista tulevaisuutta sillä, että koronaelvytyksellä rakennetaan maata kattava pyöräilybaana. Jos meillä olisi fantastisia julkisia projekteja, ne olisi jo toteutettu."

Ja edelleen, että menestyvimpien yritystemme toiminta on pitkälti ulkomailla, koska niiden investointien sijaintiin vaikuttavat sellaiset tekijät kuin raaka-aineiden saatavuus, kuljetusyhteydet ja asiakkaiden läheisyys - eikä Suomi useinkaan ole näiden suhteen paras vaihtoehto. Siksi maahamme suuntautuvien investointien kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukykyinen verotus ja kohtuulliset investointikustannukset.

Wahlroos näyttäisi siis ajattelevan, että Vihriälän työryhmän ehdottamat veroja kasvattavat julkiset investoinnit heikentävät juuri näitä tekijöitä ja ovat siten vaikutuksiltaan lopulta negatiivisia. Näkemys ei tietenkään ole yllättävä yksityisen talouden merkkimiehelle, mutta se on myös hyvin looginen. 

Toisaalta Vihriälän työryhmän ajatus julkisista investoinneista ei olisi aivan niin kallista kuin pelkistä numeroista voisi päätellä. Onhan niin, että työllistämisen kustannuksista veronmaksajille olisi poistettava ainakin työttömyysturvasta palkansaajaksi nousseen työntekijän työttömyystuet sekä hänen palkastaan maksamat verot. Ja onhan asia Wahlroosin skeptismistä huolimatta myös niin, että jos investoinnit onnistuvat parantamaan teollisuuden toimintaedellytyksiä, lisää se myös Suomen kilpailukykyä yksityisistä investoinneista.

Itse näkisinkin, että talouden julkista liikkeelletöytäisyä verovaroin kannattaa kyllä käyttää, mutta investoinnit on suunnattava siten, että ne palvelevat ensisijaisesti suomalaista elinkeinoelämää ja vientiteollisuutta. Siten Wahlroosin mainitseman pyöräilybaanan tapaiset rahareiät on syytä unohtaa listalta ja pitäytyä - erityisesti vientiin suuntautuvaa - elinkeinoelämää tavalla tai toisella edistävissä hankkeissa. 

Samalla olisi syytä supistaa sellaisia julkisia menoja, joiden perusta on pikemminkin ideologinen kuin taloudellinen. Näin verorahaa uudelleen allokoimalla voitaisiin edistää maamme taloudellista nousua koronakriisin jälkeen ilman, että se lisäisi veroastetta ja sitä kautta heikentäisi vientiyritystemme toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Onko SDP saavuttanut kannatushuipun?

Hyvä veli!

Valtion tehtävät