Julkisesta informaatiosta voi helposti syntyä sellainen kuva, että maailman metsät ovat suorastaan katoamassa. Niin on uutisten mukaan käymässä niin Amazoniassa kuin muuallakin.
Tätä taustaa vastaan oli jännittävää huomata, että HS uutisoi siitä, kuinka maailman kasvipeite on 20 vuoden aikana lisääntynyt noin neljän miljardin hiilitonnin verran. Kiitosta tästä saavat erikseen mainiten Kiina, Venäjä ja entisen Neuvostoliiton osat. Myös Australian, Afrikan ja Etelä-Amerikan kasvipeitteen kerrotaan lisääntyneen.
Syyksi uutisessa kerrottiin sateisuuden lisääntyminen eräillä kuivilla alueilla. Sen sijaan sitä ei mainittu, että ilmakehän kohonnut hiilidioksidipitoisuus lisää yhteyttämistä ja sitä kautta kasvien kasvua, kuten jokainen kasvihuoneviljelijä hyvin tietää. Täällä mainitussa kokeessa hiilidioksidin kaksinkertaistaminen lisäsi satoa 30-50%.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on lisääntynyt viimeisten viiden vuosikymmenien aikana noin 20 prosenttia. Jos pidämme edellä mainittua 30-50% tasoa yleistettävänä ja lineaarisena, pitäisi tämän nousun lisätä kasvillisuuden määrää maapallolla noin 6-10%. Tämä on varmaankin laskettu myös perusteellisemmin, mutta tämä riittää tässä yhteydessä osoittamaan, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä on HS:n uutisessa mainitun kasvillisuuden lisääntymisen yksi syy.
Kasvillisuuteen sitoutunut hiilidioksidi on luonnollisesti pois kiihdyttämästä ilmaston lämpiämistä. Siksi onkin merkillistä, että Suomi vihreän neuvottelijamme Ville Niinistön johdolla on hyväksynyt kasvihuonekaasuneuvotteluissa mallin, jossa huomioidaan vain metsäpintaala, eikä metsiin todellisuudessa sitoutunut hiili. Tämä maksaa Suomelle ja EU:lle riihikuivaa rahaa.
Erityisen merkilliseksi Niinistön toimet tekee se, että metsiemme kasvu lisääntyy nopeasti, vaikka pintaala pieneneekin vähitellen. Toivottavasti Durbanissa saavutettu sopu metsien hiilinielujen laskentaperusteista vielä avataan ja muutetaan todellisuutta vastaavaksi. Se olisi Suomen ja koko maailman etu, sillä tosiasioihin perustuvat politiikan ohjauskeinot tuottavat parempaa hyvää kuin niihin perustumattomat.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vuoristoniluri luo Suomelle kilpailuetua
Hiilidioksidin vaikutus globaaliin ilmaston lämepenemiseen
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?
-