Petona, potentiaalisesti ihmisten henkeä uhkaavana ja kotieläimiä tappavana eläimenä susi herättää kuumia tunteita. Siksi sitä metsästetään jopa luvatta ja hallituksen päätöksellä jatkossa myös luvallisesti. Itse kannatan varovaisesti jälkimmäistä, koska susi on älykäs ja sosiaalinen eläin, joka ymmärtää varoa ihmistä, mikäli sen kantaa verotetaan säännöllisesti ja kautta maan.
Tässä yhteydessä meidän susikeskustelustamme on kuitenkin pitkälti unohtunut yksi asia. Se on suden saaliseläinten eli hirven, mutta myös kauriiden, holtittoman lisääntymisen aiheuttamien ongelmien torjunta. Ne aiheuttavat metsätaloudelle tuhoja jopa 50 miljoonaa euroa vuodessa sen lisäksi, että hirvikolareissa kuolee joka vuosi ihmisiä - ja loukkaantuu monikertainen määrä. Lisäksi hirvieläimet pitävät yllä tolkutonta hirvikärpäs- ja puutiaspopulaatiota.
Siksi haluan välittää Suomen yhteiskunnalliseen keskusteluun tieteellistä susitietoa Pohjois-Amerikan Wisconsinista. Siellä oli nimittäin tutkittu susien liikenteelle aiheuttamia vahinkoja suhteessa osavaltion eri piirikuntiin palautettujen susien saapumisajankohtaan - tai saapumatta jäämiseen.
Näissä vertailuissa todettiin susien vaikuttavan hirvieläimiin siten, että tieliikenteen hirvivahingot vähenivät aivan oleellisesti. Kaikkiaan hirvieläinvahinkojen määrä putosi suden takia 24 prosenttia niissä osavaltioissa, joihin susi oli palannut.
Tuosta määrästä noin neljännes johtui susien määrästä ja kolme neljännestä niiden saaliseläinten muuttuneesta käyttäytymisestä. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että hirvieläimet viettivät vähemmän aikaansa maanteillä, koska myös sudet liikkuivat niillä.
Tutkijat laskivat myös hirvieläinten käyttäytymisen muutoksen rahallisen arvon autoilijoille. Heidän mukaansa suden kokonaisvaikutus oli noin 375 miljoonaa dollaria, josta 275 miljoonaa liittyi hirvieläinten käytöksen muutokseen. Tämä ylittää 63-kertaisesti susien kotieläimille aiheuttaman vahingon määrän.
Tutkijat totesivat myös, että susien kiintiömetsästyksellä voitaisiin saavuttaa vain sama tulos kuin susimäärän vaikutus liikenteeseen. Siis yllä mainittu neljännes. Siksi oleellista olisi ymmärtää susien aiheuttama hirvieläinten käyttäytymismuutos, jota samansuuruisella kiintiömetsästyksellä ei saavuteta, koska se tapahtuu vuosittain suhteellisen lyhyen kauden aikana.
Ottamatta tässä sen enempää kantaa susipolitiikkaan - sen olen tehnyt jo aiemmin - totean, että tiede on jälleen kerran osoittanut asioita, jotka ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Ja joita on mahdollista hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa.
Tekstit
Professorilla on aiheesta hyviä huomioita. Kaikki vaan eivät kykene samanlaiseen harkintapohjaiseen susikeskusteluun. Sen sain tuta taannoin työmaan kahvipöytäkeskustelussa. Susien oli uutisoitu kuljeksineen ihmisten pihapiireissä ja aiheuttaneen myös kotieläimille vahinkoja. Kahviseuramme naiset yltyivät puolustamaan susien oikeuksia käyttäytyä uutisten kertomalla tavalla. Ja kun huomautin, että susien paikka on metsissä, ei ihmisten pihoilla, niin he varsin riehaantuivat. Minua he syyttivät susivihasta, kun olin moisia mielipiteitä esittänyt. Lopulta he vihaisena inttivät susilla olevan oikeus tulla pihapiireihin. Sellainen keskustelu susista meillä.
VastaaPoistaMuuttuisiko naikkosten mielipide jos heidän oma koiransa raadeltaisiin pihassa
Poistasusien toimesta.
Tuskin muuttuisi, kuin NIMBYksi.
PoistaSusi kyllä mahtuu Suomen luontoon, mutta kun nykypoliitikalla susista on kasvatetetu eläin ettei se enään pidä ihmstä vihollisenaan, vaan kohta saaliseläimenä ja sitten ne ongelamt tuleeki alkamaan , nyt jos monipaikoin susi tunkeutuu kotieläinsuojiinki ja tappa nautaeläimiä, ihan sen takia koska susi muuttuu kokoaika rohkeemmaksi ja röyhkeemmäksi, kun se tunnustelee kuin lähelle voi tulla ..
Poistaja kyllä Ne hirvet ja kauriit pysyy kuriss, jos nitä metsästetään..
Eikä pelkästään koirat, vaan myös lehmiä on joutunut susien saaliiksi
PoistaAno: tutkimuksen mukaan susi oli tehokkaampi kuin metsästäjä, koska se vaikuttaa ympärivuotisesti hirvien käytökseen. Mutta toki metsästämällä kotimainen hirvipopulaatiokin saadaan hävitettyä kokonaan, jos niin halutaan.
PoistaHTK: Wisconsinissa sudet syövät käsittääkseni nimenomaan karjaa.
Helsingin Sanomat 17.2.2013
VastaaPoistaSuojelkaa suomalaista sutta
Susi on ollut kestoaiheita tiedotusvälineissä. Sen liikkeitä ja tekemisiä on kauhisteltu. Kun jotain asiaa tarpeeksi lietsotaan, terve järki väistyy paniikin tieltä. Ihmisten joukkokäyttäytyminen saa hysterian muotoja, jolloin asiaperusteet viimeistään häipyvät taka-alalle. Aikamme suomalainen näyttää muutenkin olevan yhä enemmän hetkellinen, pinnallinen, sensaatiohaluinen ja -hakuinen.
Tähän maaperään uppoavat herkästi kohuotsikot susien pahuudesta ja ilkeydestä. Susi on saanut kuulla kunniansa ja sen päätä on vaadittu vadille nimilistoin, kampanjoin ja vetoomuksin.
Susiparka on saanut päälleen kaiken sen alkukantaisen, myyttisen raivon, pelon ja vihan, jota ihmismielen syvyyksistä voi löytyä. Mikä myrsky siitä puhkesikaan, kun EU rohkeni ehdottaa Suomelle erityistoimia susikannan säilyttämiseksi elinvoimaisena. Nykyinen noin 130-150 sutta koko maassa on hälyttävän paljon alle sen rajan, jossa kanta surkastuu ja heikkenee geneettisesti. Jostain kumman syystä kanta on viime vuosina laskenut jatkuvasti.
Koska Länsi-Suomessa susi ammuttiin sukupuuttoon jo 1800-luvun loppupuolella, eivät ihmiset ole nähneet susia kolmeen tai neljään sukupolveen. Sutta ei ole mielletty enää kuuluvaksi Suomen luontoon, vaikka se on alkusuomalainen, aitosuomalainen ja asunut täällä jo paljon ennen ”Susiluolan” mahdollisia asukkaita.
Susi on ollut täällä ennen meitä.
Meidän sukupolvellamme ei ole oikeutta hävittää kaikkea luonnon monipuolisuutta eikä ulosmitata luonnonvaroja tulevien sukupolvien kustannuksella. Jos mikä hyvänsä eläinlaji hävitetään sukupuuttoon tai pakotetaan sukurutsauksen syöksykierteeseen, sitä ei enää ole.
Jokunen vuosi sitten ajelin myöhäisenä kevätiltana metsäautotietä pitkin, kun näin yhtäkkiä autoni valoissa hopeanharmaan hallavan suden. Katsoimme toisiamme noin kolme sekuntia, kunnes susi kääntyi tieltä metsän pimentoon. Ei hätäisesti tai paniikissa, vaan rauhallisesti, jopa arvokkaasti. Minä puolestani jatkoin matkaani miettien, että olen nähnyt jotain sellaista, jota vain harva suomalainen on nähnyt.
Annetaan siis Suomen susille rauha, ja rauhoitutaan itsekin.
joo minä kyllä annan susille rauhan, jos pysyvät tuolla tiettymmillä saloilla, mutta jos tulevat meikäläisen pihapiiriin pyörimään, taatusi lasken läpi kiväärillä ja upotan sen raadon suhon ..
PoistaMutta jostain syystä sudesta on tehty pyhätoeemieläin, karhujakin saa kannanhoidollisesti metsästää, eivätkä tuo harmia kotieläintuotanolle kuten sudet ..
PoistaNiin, mielenkiintoista on kyllä se, että huolimatta useamman vuosikymmenen asumisesta sellaisella alueella Itä-Suomessa, jossa muka vilisee susia, niin ensimmäistäkään en ole nähnyt, vaikka pihapiirin vierässä alkaa korpi. Mutta samalla seudulla on kovin tyypillistä, että ne susia joka paikassa näkevät lukevat vain lasikantisia kirjoja.
PoistaJälleen kerran pitäisi kysyä: kumpi se nyt on Suomen kotieläintuotannolle vaarallisempi, susi vai bryssä. Onko sitten kyseessä näitten "urheitten" susijahtaajien kohdalla se, että aseeton vastustaja on helpompi...
Kysyppä Trilisser noilta Siikalatvan karjankasvattajilta, siellähän suden änkevät karjasuojiinki, ovat tulleet niin kesyksi, eivätkä pelkää ihmistä, koska nyksellä poliitikalla sudet on opetettu sellasiksi ..
PoistaEipä niitä näe, vaikka sosiaalisia ovatkin. Varovaisia myös.
PoistaAlkuviikosta oli yksi jolkotellut takapihalla. Näkemättä jäi, kun ei ole valvontakameraakaa siihen suuntaan.
Vuosituhannen alkuvuosina ei ollut tamikoissa hirvituhoja, kun oli susia enemmin. Sitten taisivat naapurin rajavartijat kantaa verottaa...
Kannanhoidollinen metsästys tekee susista arempia, jolloin ne pysyvät kauempana ihmisestä.
PoistaSepä on niin että susi tässä maassa ei enää pysty edes hävittämään, oikestaan on täyttä paskaa sekin sanotaan että susi olisi ollut edes lähellä hävitä joskus sukupuuttoon, niitä kun tulee venjän metsistä suomeen jatkuvalla virralla.
VastaaPoistaSuomen susikanta on samaa kuin veänäjän ja Venäjän aroilla riittää susia ..
PoistaNäin on.
PoistaSuden tappajat on sankareita, kuten myös ne karhunkaatajat jotka vaeltavat kauas ihmisasutuksista tappamaan karhun talvipesilleen, niille sankareille on turha sanoa mitään, tulee puolustusta kuin rkpeeltä pakkoruotsille.
VastaaPoistaPakkoruotsi ei kuitennkaan tapa nautaeläimiå karjasuojinsa ..
PoistaVälillisine vaikutuksineen mm. heikentyneenä koulutuksena, ruotsalaisena virkamiesylivaltana, vitutuksena tappaa vain suomalaisia enenaikaisesti mutta kuten sanottu ei nämä välitä kuin omasta lehmästään ja se karjasuojakin pitää rakentaa sinne erämaahan jos ei sinne saa rakennettua on pakko lähteä ajamaan moottorikelkoilla sudet ja karhut sieltä kaupunkiin...
PoistaKurikka, etelä-pohjanmaa. Joskus vuonna 2009 täällä ei ollut susia. Metsäkauriita alkoi ilmestymään alueelle. No sudet tulivat ruoan perässä. Nyt on susia riesaksi asti, ja kauriita metsät pullollaan. Sudet pyörivät ihmisten pihoissa. Täällä kun ei mitään isoja erämaita ole mihin "katoaisivat". Ja metsästäjät pitävät ylisuurta kauriskantaa yllä ruokkimalla niitä talvisin. Mikäs siinä on susien ollessa.
VastaaPoistaVähän niin kuin helsingissä: https://www.youtube.com/watch?v=r1DvnYFjCx4 riesaksi asti...
Poista...ja vielä. Hirvikannat saataisiin pidettyä myös metsästäjien toimesta hyvin matalalla, jos olisi halua. Susi hirvikannan säätelijänä toimii hienosti jossain erämaissa, ei niinkään taajamien reunoilla.
VastaaPoista