Väkivalta Saksan poliisia kohtaan lisääntyy

Saksan tapahtumista Facebook-sivuillaan raportoiva Pertti Rönkkö kertoi 29. toukokuuta poliisin joutuneen Saksassa viime vuoden aikana 32 126 kertaa väkivallan kohteeksi (8,6 prosentin lisäys vuoteen 2018 verrattuna). Väkivalta kohdistui 69 466 poliisiin.

Väkivallan määrä on lisääntynyt myös hälytystehtävissä olleita pelastajia ja palomiehiä kohtaan niin paljon, että monissa kaupungeissa on alueita, joihin palokunta ja ambulanssit lähtevät ainoastaan poliisisaattueen suojaamana.

Tuorein tapaus sattui hesseniläisessä Dietzenbachissa, missä poliisit ja palomiehet joutuivat paloa sammuttaessaan monikymmenpäisen miesjoukon kivityksen kohteeksi. Tapahtumien näyttämönä toimineen kaupunginosan asukkaista yli 90 prosentilla on maahanmuuttajatausta ja koko kaupunginkin asukkaista yli puolet koostuu turkkilaisista, marokkolaisista, lähi-itäläisistä, pakistanilaisista, afgaaneista, bangladeshilaisista, intialaisista ja balkanilaisista.

En ole havainnut suomalaisen valtamedian kertoneen asiasta. Syitä siihen voi vain arvailla, mutta ehkä suurissa mediataloissamme ajatellaan, ettei tieto poliisiin Saksassa kohdistuvasta mittavasta väkivallasta kuulu niiden lukijakunnalle. Ei etenkään silloin, kun sen takana on ainakin osittain (Rönkkö ei eritellyt maahanmuuttajien ja kantaväestön osuutta tilastojen takana) Euroopan kasvava muslimiväestö.

Mediahuomion puutteen lisäksi huomiotani herätti Saksan tapahtumien samankaltaisuus PT-median välittämiin runsaslukuisiin uutisiin, joissa tapahtumapaikkana on Ruotsi. Tämä samankaltaisuus ulottuu myös valtamedian ilmeiseen haluttomuuteen valaista ilmiön koko laajuutta, vaikka toki Ruotsista olemme saaneet luettavaksemme muutamia artikkeleita myös niiden kautta. 

Valtamedian toimintaa on tässä asiassa pidettävä törkeän vastuuttomana, sillä kehitysmaalaisten kansainvaellus on yksi aikamme suurista kysymyksistä. Ja siksi myös pelkkää valtamediaa seuraavilla suomalaisilla tulisi olla oikeus tietää, miten se on vaikuttanut meitä pidemmälle ehtineissä yhteiskunnissa. Vain siten he voivat ratkaista demokraattisten prosessien kautta maallemme sellaisen humanitaarisen maahanmuuttolinjan, joka vastaa heidän todellista tahtoaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 

Suurmiehiä maahanmuuton avulla

Kuorma-autovaras ja arvailukielto

Saksa on nyt muutoksen kynnyksellä

Miksi media vaikenee kasvihuonepäästöistä?

Uudet tiedot kertovat, että Suomen kasvihuonepäästöt olivat vuonna 2019 ennätyksellisen alhaiset. Kaiken kaikkiaan kasvihuonekaasujen päästöt ovat laskeneet yli neljänneksen vertailuvuodesta 1990 ja huippuvuodesta 2003 laskua on ollut peräti 38 prosenttia.

Suurimpana syynä oli se, että maankäyttösektori nieli hiiltä viime vuonna 70 prosenttia edellisvuotta enemmän - paljolti edellisestä huippuvuodesta vähentyneiden metsähakkuiden seurauksena. Myös energia-alan päästöt laskivat 8 prosenttia ja teollisuuden 5 prosenttia, mutta maatalouden päästöt kasvoivat yhden prosentin.

Aika pienellä suomalainen valtamedia on uutisoinut tämän uutisen - vaikka toki google-haun avulla löysin aiheesta Iltalehden jutun - ottaen huomioon sen palstametrien ja TV-ajan määrän, jolla samaan aiheeseen liittyviä uhkakuvia on viime vuosina rakenneltu. Syitä voi itse kukin vain ihmetellä: ehkäpä hyvät uutiset eivät ole niille lainkaan uutisia. Vai olisiko niillä jokin agenda, johon tällaiset uutiset eivät sovi? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 

Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa

Vihreä realismi

Media värittää maailmankuvaamme

Kimalaiset puutarhureina

Maanviljelyn vallankumous tapahtui noin 10 000 vuotta sitten, kun esi-isämme ryhtyivät luomaan kasveille olosuhteita, joissa ne tuottaisivat enemmän ruokaa kuin kasvaessaan villeinä ja omilla ehdoillaan luonnossa. Näin ruokaa riitti paljon suuremmalle ihmisjoukolle kuin pelkästään luonnosta keräilemällä. 

On epäilemättä niin, että maatalouden vallankumous on ollut maapallon historiassa laajuudeltaan ja merkitykseltään ainutlaatuinen tapahtuma. Sitä se ei kuitenkaan ole teknisesti. 

Luin nimittäin eilen tuoreen tutkimuksen, jossa tutkijat selvittivät tarkemmin kimalaisen outoa käyttäytymistä, jossa ne vaurioittavat tarkoituksellisesti kasveja ilman, että söisivät tai imisivät siitä mitään. Tutkijat arvelivat, että tämä käyttäytyminen johtuisi tavalla tai toisella kimalaisten keskeisen ravinnon eli meden puutteesta ja loivat koejärjestelyn, jossa tämä hypoteesi voitaisiin testata. 

Niinpä he loivat erilaisia koejärjestelyitä, joissa kimalaisten käytöstä seurattiin meden saatavuuden suhteen erilaisissa olosuhteissa. Tulokset osoittivat, että kasvien vaurioittaminen oli todellakin liityksissä kukkivien kukkien määrään eli kimalaisten ravintona tärkeän meden saatavuuteen. Eli mitä vähemmän kukkia oli saatavilla, sitä enemmän kimalaiset vaurioittivat kasveja. 

Tutkijat havaitsivat kuitenkin myös, että kimalaisten vaurioittamat kasvit kukkivat jopa 30 vuorokautta aiemmin kuin vaurioittamattomat. Eli kimalaisten käyttäytyminen oli sikäli tarkoituksenmukaista, että näin ne pystyivät edistämään omaa ravinnonhankintaansa. 

Tutkijat arvelivat, että kukkimisen aikaistuminen johtuisi siitä tunnetusta seikasta, että stressaantuneiden kasvien tiedetään yleensä pyrkivän kukkimaan nopeammin kuin stressaamattomien. Siksi he matkivat kimalaisten käyttäytymistä vaurioittamalla kasveja samalla tavalla pinsettien avulla. 

Ilmeni kuitenkin, että kimalaisten puremat kasvit kukkivat merkittävästi nopeammin kuin pinsetillä vaurioitetut, joskin myös jälkimmäiset olivat hiukan käsittelemättömiä kasveja nopeampia. Siten on todennäköistä, että kimalaiset sekä vaurioittavat medenpuutteessaan kasveja fyysisesti, mutta myös indusoivat kukintaa kemiallisesti. 

Jälkimmäisen yksityiskohtia ei referoimassani tutkimuksessa selvitetty sen tarkemmin. Siihen kuitenkin epäilemättä paneudutaan jatkossa, koska kyseiselä kemikaalilla olisi melkoiset markkinat maailman eri puutarhoissa. 

Tämän tutkimuksen perusteella näyttää siis siltä, ettei ihmisen tapa muovata luontoa ole suinkaan erityisen ainutlaatuista laadullisesti, vaikka määrällisesti se toki on sitä. Jopa kimalaiset pystyvät samankaltaiseen toimintaan. 

Tämä ei kuitenkaan ole kovin yllättävää, sillä tiedetäänhän jo vanhastaan, että toinen pistiäisten joukko eli muurahaiset osaavat Suomessakin lypsää kirvoja. Ja muualla maailmassa lehdenleikkaajamuurahaiset jopa viljelevät sieniä.  

Erona ihmiseen lienee kuitenkin se, että pistiäisten maanviljely- ja karjankasvatustoiminta on vaistonvaraista eli alusta loppuun geenien ohjaamaa, kun taas ihmisellä kyse on isojen aivojen tuottamasta innovaatiosta, joka siirtyy jälkeläisille opetuksen kautta. Siitä huolimatta on hyvä huomata, että pelkät luonnonvalinnan muokkaamat vaistotoiminnot voivat tuottaa yllättävän ihmismäistä käyttäytymistä jopa yksinkertaisina pidetyille eläimille. 

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta

Arabialaistaustaiset villikissat

Rotat piilosilla

Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?

EU:n komissio esitti eilen 750 miljardin euron elpymisrahastoa, jonka kautta jäsenmaat voisivat saada lainoja ja suoraa tukea koronaviruksen aiheuttamasta talouden seisahduksesta toipumiseen. Tämän toteuttamiseksi Unioni ottaisi elpymisrahastoa varten lainan, jonka jäsenmaat maksaisivat takaisin samassa suhteessa kuin maat yleensä osallistuvat unionin budjettiin.

Ylen lainaaman uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan Italian osuus olisi 173 miljardia, josta tukea olisi 82 miljardia ja 91 miljardia lainaa. Espanjan osuus olisi 140 miljardia, josta tukea olisi 77 miljardia ja 63 miljardia lainaa. Suomen osuus tuista olisi noin 3,5 miljardia euroa, joiden saamiseksi maksuosuudeksemme muodostuisi noin 8,5 miljardia euroa plus osuutemme lainan koroista.

On tietenkin totta, että Suomen talous nojaa vahvasti EU-maihin suuntautuvaan vientiin ja siksi elpymisrahaston nettovaikutus ei olisi edellisistä luvuista laskettu 5 miljardin + korkomenojen suuruinen tappio. Parhaassa tapauksessa komission ehdottama manööveri saattaisi muodostua Suomelle jopa kannattavaksi, vaikka asian osoittaminen jääkin jälkikäteiseksi - ja silloinkin epävarmaksi tutkimustulokseksi.

Käytännössä komission ehdotuksen taustalla on pyrkimys pelastaa Italiaan leväperäisiä sijoituksia tehneet ranskalaiset pankit sekä Espanjaan huolettomasti sijoitetut saksalaisvarat kaikkien EU-kansalaisten yhteisellä solidaarisuustaksvärkillä vähän samaan tapaan kun torpparit saattoivat aikanaan menettää varallisuuttaan isäntätilan kulujen ylitettyä käytettävissä olleet varat. Jälkimmäisestä on hyvä kuvaus esimerkiksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla teoksessa.

Iltalehden jutun mukaan suomalaispuolueista SDP näyttäisi olevan varsin kritiikittä komission linjausten takana, vaikka puheenjohtaja Antti Rinne kiemurtelikin Iltalehden haastattelussa. Myös Keskusta on valmis noudattamaan komission tahtoa. Sen sijaan Perussuomalaiset katsovat, ettei ranskalaisten ja saksalaisten varojen pelastaminen suomalaisten veronmaksajien selkänahasta kerätyillä verovaroilla ole oikein.

Tilanne on hyvin samantapainen kuin Kreikan kaaduttua EU-maiden syliin. Silloinkin pelastusoperaation päämääränä oli ennen kaikkea saksalaisten ja ranskalaisten pankkien pelastaminen. Erona on oikeastaan vain se, että Kreikan yhteydessä suomalaisia harhautettiin luulemaan, että kreikkalaiset maksaisivat lainansa joskus takaisin - nyt ei sen sijaan kainostella, vaan eteläeurooppaaisille ollaan tarjoamassa riihikuivaa rahaa saksalais- ja ranskalaisvarallisuuden pelastamiseksi.

Kreikkapaketin yhteydessä totesin, että "tutkimusten mukaan ihmiset ovat myös valmiita rankaisemaan niitä, jotka eivät noudata yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Näin myös silloin, kun rankaisemisesta seuraa rankaisijalle kustannuksia, mutta ei hyötyä. Erityisesti halutaan rangaista sellaisia, jotka pyrkivät hyötymään muiden yhteistyöstä kantamatta itse kortea kekoon. Tätä taustaa vastaan katsottuna suomalaiset EU-tukien vastaisesti ajattelevat ihmiset käyttäytyvät lajillemme tyypillisesti. Tosiasiahan on, etteivät ongelmiin joutuneet maat" - tällä kertaa lähinnä Italia ja Espanja - "joutuneet luonnonkatastrofin tai sodan runtelemiksi, vaan ajoivat itse itsensä vaikeuksiin holtittomalla taloudenhoidollaan". 

Erityisesti on syytä huomata, että etenkin Italian, mutta myös Espanjan, julkiset taloudet ovat olleet jo pitkään vaikeuksissa. Siten nyt puheena olevan tukipaketin laukaisemaa koronavirusta ei voi pitää niiden ongelmien perimmäisenä syynä vaan pikemminkin sinä kortena, joka katkaisi kamelin selän. 

Ja siksi myöskin ranskalaisten ja saksalaisten sijoituksiin liittyvän riskin on täytynyt olla sikäläisten pankkien ja sijoittajien tiedossa - ja niiden tuoton sen mukaista eli turvallisiin maihin tehtyjä sijoituksia parempituottoista. Toisin sanoen olemme juuri nyt matkalla pelastamassa ahneuksissaan suuria riskejä ottaneiden toimijoiden sijoituksia koronaviruksen varjolla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova

Korona valaisee valuuttaunionin luonnetta

Ei se hullu ole joka pyytää...

Yle: vaaleissa huijaaminen on hyväksyttävää

Yle kertoi Twitterin puuttuneen ensimmäistä kertaa presidentti Donald Trumpin twiitteihin lisäämällä niihin linkin, joka kehottaa lukijoita tarkistamaan todelliset faktat. Tämä tapahtui kahden twiitin osalta, joissa USA:n presidentti väitti postitettavien äänestyslippujen johtavan petolliseen lopputulokseen vaaleissa.

Ylen ja Twitterin mukaan huijaus on kuitenkin tutkitusti äärimmäisen harvinaista kirjeäänestyksessä. Onko siis niin, että Ylen ja Twitter-yhteisöpalvelun mukaan vähäinen huijaaminen vaaleissa ei ole ongelma?

Jos näin on, niin missä kulkee raja? Eli onko aivan OK, että esimerkiksi promille tai prosentti äänestyslipuista olisi allekirjoitettu väärentämällä tai jokin tietty määrä johonkin poliittiseen suuntaan kallellaan olevien asuinalueiden postilaatikoista olisi murrettu auki ja niiden sisältämät äänestysliput hävitetty?

Näkemys on ainakin itselleni hyvin outo. Olen itse tottunut ajattelemaan siten, että demokraattisissa vaaleissa kansa valitsee edustajansa johtamaan maata, joten kaikkien äänestäjien näkemys on niin tärkeä, että tuloksen oikeellisuus on varmistettava mahdollisimman hyvin eikä yksikään huijausääni ole hyväksyttävää. Aamulla lukemani uutisen valossa näyttää kuitenkin siltä, että Twitterissä ja myös Ylessä ajatellaan toisin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Donald Trump antaa mahdollisuuden
Onko tämä sattumaa vai Yle-tutkimuksen aihe?
Nykysuomalaista suvaitsevaisuutta ja demokratian kunnioitusta

Maan ystävien puolustusdoktriini jäi epäselväksi

Tänä aamuna Maan ystävät Ry:n hallituksen jäsen kertoi mielipidekirjoituksessaan, etteivät Suomessa tekeillä olevat hävittäjähankinnat sovi yhteen maamme ilmastotavoitteiden kanssa. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Lisäksi hänen mukaansa "ilmastokriisi on sekä Suomelle että maailmalle merkittävästi suurempi turvallisuusuhka kuin sotilaallinen hyökkäys, jonka varalle puolustusministeriö haluaa hävittäjiä hankkia" ja kertoi, että Sveitsissä 22 hävittäjän hankinta "torpattiin" kansanäänestyksellä. Niinpä hän kaipasi myös Suomeen avointa keskustelua hävittäjähankinnasta.

Maan ystävä ei kertonut oliko hänen mielenilmauksensa tarkoituksena vastustaa hävittäjähankintoja, joten avoimeksi jäi, halusiko hän ilmastovaikutukset yhdeksi kilpailutuksen kriteeriksi vai perua koko kaupan. Niinpä asia jäi askarruttamaan mieltäni.

Jos hän halusi ostaa hävittäjän ilmastovaikutusten perusteella, tulikohan hän ajatelleeksi sitä lentäjäparkaa, joka pahimmassa tapauksessa tietäisi joutuneensa vihollisen kanssa ilmataisteluun suorituskyvyltään heikommalla kalustolla kuin olisi ollut mahdollista. Ja tulisi sen takia ammutuksia alas jättäen ammottavan reiän maamme puolustukseen muutenkin ylivoimaista vihollista vastaan.

Jos hän taas halusi luopua koko hävittäjäkaupasta, minkä hän näkee siksi keinoksi, jolla sotilaallisesti heikoissa Georgiassa ja Ukrainassa valloitushalunsa osoittanut naapurimme pidettäisiin poissa Suomen ilmatilasta? Uskoiko hän itsellään ja muilla kansalaiskeskustelijoilla olevan tästä asiasta parempi näkemys kuin puolustusvoimien asiantuntijoilla?

Entä ilmaston kannalta yhtä lailla haitallinen muu sotakalusto? Pitäisikö panssarivaunuista ja muista moottoriajoneuvoista pyrkiä eroon ja luottaa pienten vihreiden miesten pysymiseen omalla maaperällään pelkästä hyvästä tahdosta?

Vai ajatteliko hän Natoon liittymistä ja sitä kautta saatavia turvatakuita? Se ei ole mahdollista ilman nykyistä merkittävästi suurempaa sotilaallista panostusta ja siitä aiheutuvia ilmastopäästöjä. Tästä antoi vahvan viesti USA:n presidentti Donald Trump muistuttaessaan Euroopan maita riittävästä sotilasbudjetista heti valtaan astuttuaan - ja sai tahtonsa myös läpi.

Kuten totesin, ei maan ystävä kertonut vastauksia näihin kysymyksiin. Siksi olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että Suomessa tarvitaan keskustelua niistä geopoliittisista syistä, miksi maamme sotilaallista voimaa kannattaa ylläpitää. Ellei muuten, niin siksi, että puolustuskyvyn unohtamisen seurauksena sotilaallinen uhka saattaisi muuttua Suomen kannalta merkittävästi ilmastonmuutosta suuremmaksi uhaksi.

Ellei sitten maamme ystävän tarkoitus mielipidekirjoitusta rustatessaan ollutkin se, että pienet vihreät miehet ottavat maamme valtaansa ja luovuttavat sen sitten suurelle itäiselle naapurillemme. Siinä tapauksessahan sotilaallinen uhka ei enää olisikaan uhka vaan suorastaan mahdollisuus. Epäilen kuitenkin, ettei tämä ajatussuunta saa kovin suurta kannatusta mahdollisessa kansalaiskeskustelussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vegaaniarmeija?
Donald Trumpista Suomen puolustusvoimien hankintoihin ja Euroopan puolustus
Pienen ei kannata leikkiä turvallisuudella

Marin kieltäytyi edes vihjaamasta

llta-Sanomien järjestämässä keskustelussa pääministeri Sanna Marin (sd) kieltäytyi edes vihjaamasta, mistä hallitus aikoo tinkiä nyt, kun koronakriisi on syönyt aimo osan maamme talouden perustasta. Sen sijaan hän pyöritteli asiaa toteamalla, että "katsomme hyvin perusteellisesti hallitusohjelmaa ja sitä muuttunutta toimintaympäristöä, jossa me väistämättä nyt olemme. Emme ole halunneet tähän tilanteeseen, mutta tietysti siihen pitää myös sopeutua".

Yhden rajauksen hän kuitenkin teki. Sen mukaan "emme ole tilanteessa, jossa vaikkapa hävittäjiä tarvitsisimme. Toivottavasti sellaista tilannetta ei tule, mutta on mahdollista, että sellainenkin aika tulee. Meidän pitää pysyä varautumaan myös näiden aikojen osalta."

Ehkäpä nuori pääministerimme on kuullut talvisodasta näin sanoessaan. Silloinhan maanpuolustushenki oli kyllä korkealla, mutta materiaalinen valmistautuminen sotaan retuperällä - ja siitä maksettiin kova hinta nuorten suomalaismiesten verellä.

* * *

Jäin uutisen luettuani miettimään, että miksei pääministeri ottanut kantaa asiaan, joka on ollut tapetilla jo kuukausia. Eli siihen, millä tavoin maan budjettia muutetaan tässä pakkotilanteessa. Vai ollaanko sitä kaikesta huolimatta muuttamatta?

IS:n pääkirjoituksessa Timo Haapala kertoi muutama päivä sitten Suomen kuvalehden juttuun vedoten, että Marinin ja valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kepu) välit olisivat huonot. Tämä olisi sikäli loogista, että lähtiessään mukaan punavihreän hallituksen aisankannattajaksi, Keskusta joutui mukaan prosessiin, jossa kaikki muut osallistujat haluaisivat jotain aivan muuta kuin Kulmunin oman puolueen äänestäjät.

Marinin kannalta asiaa mutkistaa myös se, että hallituksessa on vielä häntäkin radikaalimpia poliittisia voimia, joista erityisesti Maria Ohisalo (vihr) on profiloitunut maailmanhalaajana - eikä Li Anderssonillakaan (vas) liene jalat sen kummemmin maassa. Toistaiseksi hallitus lieneekin pysynyt kasassa vain ja ainoastaan sillä, että sovitusta hallitusohjelmasta on pidetty härkäpäisesti kiinni.

Tähän pyhään lehmään Marin ei tietenkään haluaisi koskea. Hänen pääministeriytensä kannalta on kuitenkin valitettavasti niin, ettei jo alkujaankin velkavetoisen hallitusohjelman toteuttamiselle ole nykyisessä tilanteessa realistisia edellytyksiä. Ja siksi tulemme näkemään jännittävän poliittisen syksyn, jossa yhtenä aitona vaihtoehtona on hallituksen kaatuminen omiin sisäisiin ristiriitoihinsa ja sovitun ohjelman mahdottomuuteen.

* * *

Jos näin käy, nousee esille kysymys, että mitä sitten? Muodostaako nykyinen oppositio Keskustan tai SDP:n kanssa edellisten eduskuntavaalien tulosta kunnioittavan ratkaisun?

Ja tarkoittaisiko se opposition juuri nyt vahvan kannatuksen kuihtumista epäsuosittujen - mutta pitkällä tähtäimellä välttämättömien - talouspoliittisten ratkaisujen seurauksena? Ja mitä siitä sitten seuraisi seuraavalla vaalikaudella?

Mehän näimme viime vaalikaudella, ettei maan talouden tasapainottaminen johda Suomessa kansalaisten suosion saavuttamiseen. Sipilän hallitus oli viimeisinä hetkinään äärimmäisen epäsuosittu, vaikka pysäytti maan velkaantumisen, nosti työllisyysastetta ja ainakin pääministeripuolueen äänenkannattajan mukaan alensi kokonaisveroastetta.

Jos taas Marinin hallitus pidetään kasassa väkisin, saattaa se hyvinkin nilkuttaa kautensa loppuun asti. Tämä olisi maallemme tuhoisaa, mikäli sen hintana olisi nykyisen hallitusohjelman jakopoliittisen linjan noudattaminen sellaisenaan. Hallitusohjelman mukaisen jakopolitiikan jälkien korjaaminen tässä tilanteessa ei kestäisi vain vuosia vaan jopa vuosikymmeniä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Se on laatu eikä määrä - mutta miten lasku maksetaan?
Vaalikarjan harhaanjohtamisen sisältö tarkentui
Katri Kulmuni ja poliittinen realismi

Paljastuksia mansikanpoiminnasta

Helsingin Sanomat kertoi suomalaisen mansikkatilan töiden järjestelyistä. Luin jutun ja päätin kopioida seuraavat kohdat arvoisan lukijani hämmästeltäväksi.

"Fyysinen yötyö taitaakin olla tärkeä syy sille, miksei tätä tehdä suomalaisvoimin. Esa Rannikko kertoo usein pyytäneensä suomalaisiakin öiseen hallantorjuntaan – kolmen tunnin päästä paikalle on saattanut ilmestyä joku."

"Vastaanottokeskuksesta väkeä voisi tulla enemmänkin, mutta työhaluja hillitsee kannustinloukku. Turvapaikkapäätöstä odottava saa kuukaudessa 315 euroa vastaanottorahaa. Jos menee töihin, rahan menettää."

"Ripeä ukrainalainen voi kerätä 7–25 kiloa tunnissa. Suomalaisnuorella taas saattaa mennä puoli tuntia pelkkään vessareissuun puhelimen kanssa."

Yle puolestaan kertoi suomalaisille tehdystä mielipidekyselystä, jonka mukaan "suurin osa kyselyyn vastanneista tukisi valtiontaloutta mieluummin lainarahalla kuin leikkaamalla palveluista".

En kommentoi sen enempää edelle kirjoittamiani kohtia, mutta paljastan kuitenkin niiden herättäneen itsessäni monenlaisia ajatuksia kansakuntamme tulevaisuudesta. Ja koko suomalaisuuden.

Lisäksi totean, että HS:n mukaan mansikkatilalla maksettiin palkkaa maatalousalan työehtosopimuksen mukaisesti. Se ei ehkä ole kovin paljon, mutta sillä pystytään tuottamaan kotimaista mansikkaa kannattavasti sellaiseen hintaan, että se käy kaupaksi maamme toreilla ja kaupoissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marin ja työajan lyhennys
Miten marjanpoiminnasta saisi kiinnostavaa?
Marjanpoimintaa

Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova

Euroopan Unionin perussopimuksessa on todettu, että kaikki jäsenmaat vastaavat omasta taloudestaan ja sen tasapainosta. Koronaepidemian seurauksena Saksa ja Ranska ovat kuitenkin esittäneet, että EU ottaisi talouden tasapainottamiseksi 500 miljardia euroa velkaa, jolla tuettaisiin vaikeuksiin joutuneita maita. Kutsuttakoon sitä tässä Merkelin/Macronin lainaksi.

Ilta-Sanomien Jan Hurri avasi tämän toimenpiteen seurauksia Suomelle ja muille EU:n nettomaksajille. Sen hoitaisivat "samat EU:n budjettirahoituksesta vastaavat nettomaksajat, jotka maksavat EU:lle enemmän 'jäsenmaksuja' kuin itse vastaanottavat EU:lta erilaisia tukiaisia ja muita varojen siirtoja."

Asian oli huomannut myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, jonka mukaan "pitäisi ottaa keskusteluun se, että palataan alkuperäiseen euroalueen sopimukseen, no bailout -säännöksineen. Samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti".

Suomen hallituksessa ainakin pääministeripuolue SDP kuitenkin näyttäisi halukkaalta yhteisvastuulliselle Merkelin/Macronin lainalle. Näin viestitti ainakin eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kertomalla Helsingin Sanomille, että "Suomen kanta elpymisrahastoon on rakentava ja avoin. Meillä on valmius tarkastella erilaisia vaihtoehtoja. Euroopan elpymiseen tarvitaan paras mahdollinen työkalu."

Myös HS itse otti pääkirjoituksessaan asiaan kantaa. Sen mukaan "Suomen kannattaa nähdä Saksan tavoin EU:n kokonaisetu... Mutta mitä voimakkaampi, yhtenäisempi ja nopeampi vastaus on, sitä todennäköisemmin apua ei tarvitse käyttää viimeistä euroa myöten."

Oman käsitykseni mukaan EU:n tarjoama suuri sisämarkkina on Suomelle ilman muuta etu. Siksi yhteisvastuullista Merkelin/Macronin lainaa voisi pitää järkevänä niin kauan, kuin sen määrä ei ylitä maamme taloudelle syntyvän edun määrää. Sen tähden haluan kiinnittää arvoisan lukijani huomiota kahteen asiaan vaikuttavaan seikkaan.

Ensinnäkin on äärimmäisen epätodennäköistä, että EU:n ottamaa velkaa koskaan maksettaisiin takaisin yhtään mihinkään - asia, minkä Jan Hurrikin totesi. Näin eurojen määrä kasvaisi kertaheitolla esimerkiksi Saksan ja Ranskan ehdottamalla 500 miljardilla.

Koska tämä raha jaettaisiin muille jäsenmaille kuin Suomelle, köyhtyisi maamme suhteellisesti - vaikka ei välttämättä absoluuttisesti - niihin nähden, jotka kuittaavat tätä ilmaista rahaa. Absoluuttinen köyhtyminen Suomelle seuraisi, mikäli siitä seuraisi kilpailuetu maamme talouden kanssa kilpaileville eteläeurooppalaisille yrityksille tai niiden tarjoamalle toimintaympäristölle, joka ohjaisi investointeja Suomen sijaan muualle.

Ongelmaksi saattaisi muodostua myös se, mikäli tämä käytännössä vastikkeettoman rahan painaminen johtaisi euron uskottavuuden ja sitä kautta aseman heikkenemiseen. Sen seurauksena jokin vihamielinen (itäaasialainen?) taho saattaisi ryhtyä tarkoituksellisesti horjuttamaan EU:n yhteisvaluuttaa samaan tapaan kuin valuuttakeinottelijat tekivät 1990-luvun alussa. Ja joka tapauksessa inflaation hallitsematon kiihtyminen olisi mahdollista valuuttamme uskottavuuden heikentyessä.

Toinen seikka, josta olen tässä yhteydessä huolissani, liittyy EU:n ja Suomenkin hallituksen tahtoon käyttää koronakriisiä talouden suunnan muuttamiseen aiempaa ympäristöystävällisemmäksi. Tällä en tarkoita, ettei ympäristö olisi tärkeää tai ettei siitä pitäisi huolehtia. Sen sijaan tarkoitan sitä, että erityisesti yksi esillä olleista toimenpiteistä olisi Suomelle äärimmäisen rankka ja siten täysin kohtuuton.

Tarkoitan EU:n komission vaatimusta, jonka mukaan 30 prosenttia maamme pinta-alasta pitäisi suojella monimuotoisuuden turvaamiseksi. Mikäli tämä toteutuisi, vaikeuttaisi se maamme talouden selkärankana toimivalle metsäsektorille rajua toimintaedellytysten heikkenemistä.

Näin erityisesti, mikäli maassamme siirryttäisiin samalla käyttämään laajamittaisesti nykyistä vähemmän puutavaraa tuottavia metsänhoitomenetelmiä. Usein unohdettu tosiasiahan on se, että 90 prosenttia metsän arvosta syntyy vasta sen jälkeen, kun metsänomistaja on myynyt puun eteenpäin ja siitä syystä puumassan määrällä on ratkaiseva merkitys metsiemme tuottamalle taloudelliselle kokonaishyödylle.

Tämän avaamiseksi totean, että metsäteollisuuden tuotteet ovat olleet kulutustavaroista nettomääräisesti Suomen ylivoimaisesti tärkein vientituote EU:n alueelle. Siten Unionin yhteislainan ottamisesta maallemme mahdollisesti syntyvä talousetu jäisi komission ehdotuksen toteutuessa vajaasti hyödynnetyksi - eikä siten auttaisi kattamaan niitä kustannuksia, joita Merkelin/Macronin laina meille tuottaisi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Korona valaisee valuuttaunionin luonnetta
Metsästä jalostuu rahaa
Lainojen sijoittajavastuu Kreikassa

Lähes 38 % raiskauksista oli ulkomaalaisten tekemiä vuonna 2019

Iltalehti kertoi, että 37,6 prosentissa vuoden 2019 raiskauksista epäiltynä tekijänä oli ulkomaalainen. Kappalemääräisesti ilmoitettuna tämä tarkoitti 397 ulkomaalaisen tekemää seksuaalista väkivaltatapausta.

Jutussa kerrottiin myös, että ulkomaalaiset olivat vastuussa 26,9 prosentissa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikostapauksista. Se tarkoittaa hiukan yli 300 ulkomaalaisen tekemää lapsen elämän pilaamista.

Kansallisuuksittain tarkasteltuna aktiivisimpia olivat irakilaiset 114 raiskausepäilyllään. Seuraavina tulivat afgaanit (60), iranilaiset (25), somalit (24), virolaiset (20) ja marokkolaiset (15). Toisin sanoen suurin osa ulkomaalaistaustaisista raiskaajista on otettu Suomeen kansainvälisen suojelun perusteella.

Lisäksi näissä tilastoissa on huomattava, että Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset lasketaan suomalaisiksi. Siten on todennäköistä, että humanitaarisen maahanmuuton aiheuttama raiskaussaldo on vielä selvästi tilastojakin karumpi, sillä onhan esimerkiksi somaliyhteisömme peräisin jo noin 30 vuoden takaa.

Kysymys tietenkin kuuluu, että miksei kukaan ota mitään vastuuta näistä tapauksista? Eli miksei esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikkapolitiikasta vastuussa ollut Petteri Orpo ole pyytänyt suomalaisilta anteeksi politiikkansa seurauksia? Tai edes kotouttamispolitiikassa epäonnistuneet viranomaiset pura synnintuntojaan?

Ja ennen kaikkea: miksei nykyinen Sanna Marinin (sd) naisvetoinen hallitus totea nykyisenkaltaisen maahanmuuttopolitiikan olevan erityisen vahingollista juuri naisille ja lapsille. Ja miksei se heidän turvallisuuteensa vedoten kiristä maahantulon ehtoja siten, että mahdollisen uuden kehitysmaista tulevan kansainvaelluksen tapahtuessa olisivat valmiina sekä lait että viranomaisen toimintamallit sen pysäyttämiseksi?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Voiko kirjoittaja, väitöskirjatutkija ja feministi olla näin tyhmä?
Oikeusturvaa ei saa unohtaa raiskauslakia uudistettaessa
"Ei tarvitse olla vihainen maahanmuuttajille, vaikka he välillä raiskaavat yhden tai kaksi pikkutyttöä"

Se on laatu eikä määrä - mutta miten lasku maksetaan?

Helsingin Sanomat otti kantaa korkeakoulutuspaikkojen lisäämisen puolesta. Perusteluna oli se, että monet nuoret joutuvat taistelemaan useiden vuosien ajan pääsystä opintoihinsa.

Huoli on sinänsä oikea. Ei ole veronmaksajan etu, että korkeakoulutettujen ihmisten työura jää pitkän pyrkimisvaiheen takia vieläkin lyhyemmäksi kuin se jäisi, jos kaikki opiskelijat voisivat ryhtyä heti opintoihinsa.

Toisaalta olen itsekin opettanut aivan liian montaa opiskelijaa, joiden kapasiteetti saattaa juuri ja juuri riittää opintojen suorittamiseen, mutta ei missään tapauksessa siihen, että he voisivat tehdä sellaisia töitä, jotka on tarkoitettu korkeakoulutetuille. Siten opiskelijavalinnat ovat aivan keskeisen tärkeä tekijä maamme koulutuspolitiikalle, eikä hallitsematon opiskelijamäärän lisääminen johda muuhun kuin ensimmäisen luokan lippuun ojasta allikkoon.

Lisäksi on tärkeää ymmärtää, että etenkin korkeakoulutuksessa laatu on paljon tärkeämpää kuin määrä. Korkeakoulutetuthan muodostavat käytännössä sen ihmisjoukon, joka johtaa useimpia maamme suuria yrityksiä ja julkista hallintoa - unohtamatta tiedettä ja teknologiaa eteenpäin vievää vapaata tutkimusta ja yritysten tuotekehitystä.

Siksi olisi järkevää, että korkeakoulut itse hinnoittelisivat uudet opiskelupaikat siten, ettei koulutuksen laatu kärsisi lisäopiskelijoiden määrän kasvaessa, vaan opetuksen järjestämiseksi olisi mahdollisuus tehdä myös tarpeelliset lisärekrytoinnit.

Samoin olisi syytä huolehtia siitä, että koulutuspaikkojen lisääminen aloittain tehtäisiin harkitusti siten, että paikkoja lisättäisiin juuri niillä aloilla, jotka vievät yhteiskuntaa eteenpäin tai tuottavat säästöjä veronmaksajille. Jälkimmäisellä tarkoitan aloja, joissa koulutusta on rajoitettu mafiamaisesti korkean ansiotason säilyttämiseksi, mutta joiden palkkakustannuksiin veronmaksajat joutuvat osallistumaan suurelta osin - siis lähinnä lääke- ja oikeustiedettä.

* * *

Edelle kirjoittamani vei ajatukseni myös sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) tuoreeseen kannanottoon, jonka mukaan "Valtion on syytä lisätä aloituspaikkoja korkeakouluissa suppeasti ensin tulevana syksynä ja vuonna 2021 voimakkaammin... Lapsille ja nuorille on tehtävä kriisipaketti. Nyt on loistava paikka panostaa perhetyöhön, erityisopetukseen ja lastensuojeluun... Nyt on tilaisuus käynnistää kaikki sellaiset raidehankkeet, joiden rakentamisvaihe voitaisiin tänä vuonna käynnistää tai jotka voidaan laittaa muuten nopeasti liikkeelle."

Lisäksi hän linjasi, että "nyt ei ole leikkauslistojen aika". Ellei kyseessä olisi vihreä poliitikko, epäilisin median syyttävän Ohisaloa halpahintaisesta populismista ja jakopolitiikasta. Tätä ei kuitenkaan liene odotettavissa.

Sen sijaan odotettavissa on julkisen sektorin kassakriisi, rajuja veronkorotuksia sekä erilaisia ympäristömaksuja seuraavien muutaman vuoden kuluessa, mikäli Ohisalo saa tahtonsa läpi. Mikä pahinta, huomattava osa näin kerättävästä potista siirretään maailmanparannuksen nimissä kolmansiin maihin - ja mahdollisesti myös EU:n sisällä eteläisen Euroopan ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen.

Jos itse olisin tässä vaiheessa hallituksen kanssa kilpailevan puolueen poliitikko, odottaisin kauhunsekaisin ja ristiriitaisin tuntein seuraavia eduskuntavaaleja. Niiden tuloksen mukaan perustettava hallitushan joutuu rakentamaa uudelleen koko maan julkisen talouden, joka ei voi olla näkymättä läpi koko yhteiskunnan.

Siinä yhteydessä on syytä toivoa, ettei maamme yrityselämä ole kadonnut raskaan verotaakan alla - tai mikäli nykyhallitus pääsee eduskuntavaaleihin pelkästään velkaantumalla - tule kaatumaan talouden oikaisutoimien seurauksena. Joka tapauksessa on selvää, ettei vuonna 2023 maan johtoon pääsevän hallituksen poliittinen kannatus ainakaan kasva silloisen tilanteen vaatimien ratkaisujen takia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi vero vaatii kompensaation
Julkisen kulutuksen ja verotuksen dilemma
Yliopiston valintakriteereistä

Sähkö tulee töpselistä

Vanhan kliseen mukaan vihreillä on sellainen käsitys, että sähkö tulee töpselistä. Tämä tuli mieleeni lukiessani Maaseudun tulevaisuudesssa koluministina toimivan Vihreän puoluevaltuuskunnan puheenjohtajan Silja Keräsen tekstiä.

Siinä hän arveli turpeen energiakäytön lakkaavan pikaisesti. Perusteluksi hän esitti, että "kaukolämpöä tullaan tuottamaan entistä enemmän lämpöpumpuin erilaisia lämmönlähteitä hyödyntäen: jätevesien lämpöä, maalämpöä ja hukkalämpöä teollisuudesta tai datakeskuksista".

Sen jälkeen hän antoi vielä kotiseudultaan valaisevan esimerkin: "meillä Kajaanissa lähes viidennes kaukolämmöstä tullaan pian tuottamaan datakeskuksen hukkalämmöllä". Avoimeksi jäi, että millä ne Kajaanin datakeskuksen tai minkä tahansa jätevesien tai teollisuuden hukkalämmöt tuotetaan. Töpselilläkö?

Tällä en tarkoita, etteikö turpeenkäytöstä energian lähteenä olisi hyviä syitä päästä eroon. Sitä ennen olisi kuitenkin rakennettava ja otettava käyttöön turvetta korvaamaan myös muita primaarisia energianlähteitä kuin pelkkä töpseli. Keräsen mainitsemista vain maalämpö täyttää sen kriteerin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreät ovat muita korruptiomyönteisempiä
Moraaliposerausta vai tietämättömyyttä?
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä

Pitäisikö iraninafgaani palkita seikkailustaan?

MTV3 kertoi tapauksesta, jonka yhteydessä ei voi kuin ihmetellä joidenkin ihmisten logiikkaa. Tällä kertaa Turun Valkonauha ry:n toiminnanjohtajan ja Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherran ajatuksenjuoksua.

Kyse on iranilaissyntyisestä afgaanista, joka saapui vuoden 2015 kansainvaelluksen mukana paremman elintason toivossa Suomeen, on opetellut suomenkielen sekä opiskellut lähihoitajaksi ja tehnyt maassamme myös töitä. Sekä toiminnanjohtaja että kirkkoherra ihmettelivät, että miksi Suomi on palauttamassa henkilön, joka on tehnyt töitä maassamme.

Näille ihmisille tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää, ettei työnteolla ole tässä yhtälössä mitään merkitystä, koska puheena oleva henkilö on saapunut maahamme hakemaan turvapaikkaa ilmeisen kevein perustein. Turvapaikkahan myönnetään vain ja ainoastaan henkilökohtaisen vainon ja hädän perusteella. Sellaista ei ole afgaanilla, joka saapuu turvallisesta Iranista.

Toinen suuri "ongelma" tässä tapauksessa tuntuu olevan se, että afgaania ollaan palauttamassa Afganistaniin, jossa hän ei ole koskaan asunut. Se johtuu kuitenkin vain siitä, että hän on afgaani, jota muut valtiot kuin hänen kotimaansa eivät ota vastaan.

Itseäni tympi tässä tapauksessa erityisesti toiminnanjohtajan ja kirkkoherran kyvyttömyys ymmärtää sitä, että heidän logiikkansa mukaisesti puheena oleva afgaani pitäisi palkita turvapaikka- ja työskentelyoikeudella lähtemisestä kevein perustein seikkailemaan Iranista Suomeen paremman elintason toivossa. Näin siitä huolimatta, että hän varmasti tiesi, ettei Iran ole sen jälkeen enää halukas päästämään häntä takaisin. Sehän oli jo yhden kerran tarjonnut hänelle turvapaikan, jolle kyseinen afgaani kuitenkin haistatti pitkät lähtemällä EU:n alueelle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mielen selvennys
Elintasopakolaisen tarina
Afgaanit shoppailemassa

Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta

Vaikka koronavirus siirtyykin ihmisestä toiseen omin avuin, kulkevat monet muut virustaudit hyttysten välittäminä. Tällaisia vakavia oireita aiheuttavia viruksia ovat mm. dengue- ja Zika-virukset.

Science-lehdessä kerrottiin viime viikolla tutkimuksesta, jossa oli kerätty eri puolilta Afrikkaa hyttysten munia ja kasvatettu niistä aikuisia. Sen jälkeen näiden kasvattien vaintoja oli tutkittu silloin, kun niillä oli vain kaksi mahdollisuutta: hakeutua joko ihmisen tai marsun luokse hankkimaan lisääntymistään varten verta.

Tulokset olivat selkeitä. Afrikan metsistä peräisin olevat hyttyset hakeutuivat kohti marsuja, kun taas puolikuivan ilmaston eli Sahelin alueen hyönteiset suuntasivat kohti ihmistä. Tutkijat selvittivät myös näiden hyttysten sukulaisuussuhteita: mitä samankaltaisempaa niiden perintöaines oli Sahelin alueen hyttysille, sitä hanakampia ne olivat valitsemaan ihmisen imukärsänsä kohteeksi.

Tutkijat huomasivat myös, että hyttyset, jotka olivat peräisin tiheän ihmisasutuksen alueelta, olivat kiinnostuneempia ihmisistä kuin harvaan asuttujen alueiden hyttyset. Lisäksi niiden kiinnostus ihmisiin oli liityksissä ilmaston kuivuuteen: kosteiden olojen kaupunkien hyttyset eivät olleet likimainkaan niin kiinnostuneita ihmisistä kuin kuivia kausia usein kohtaavilta Sahelin alueelta kerätyt.

Jutussa haastateltu tutkija totesikin, että suurten kaupunkien kasvu Afrikan kuiville alueille, kuten Saheliin, saattaa johtaa ajan myötä todelliseen dengue-kuumekatastrofin.

Poimin tämän jutun kirjoitukseni aiheeksi, koska se osoitti jälleen kerran kuinka epäterveellä pohjalla Afrikan nopea väestönkasvu on. Onhan selvää, että väestön kasvaessa ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin riippumatta siitä, kuinka kuivassa ympäristössä he asuvat.

Meille eurooppalaisille tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin verovarojemme käyttämistä afrikkalaisten hyväksi on entistä helpompi vaatia ja toiseksi lisääntyvät hyttysvälitteiset taudit toimivat vahvoina ajureina ihmisten lähdölle kohti pohjoista.

Pidemmällä aikavälillä on lisäksi mahdollista, että kaupungistumisesta seuraavat luonnonvalintapaineet vaikuttavat joidenkin hyttyslajien evoluutioon siten, että niistä kehittyy erityisesti ihmisellä eläviä kantoja, jotka aikanaan levittävät tällä hetkellä tuntemattomia viruslajeja. Kuten olemme koronaviruksista oppineet, saattaa sellaisella olla vakavia seurauksia. Ja ovathan tauteja levittävät hyttyset olleet jo aiemminkin merkittäviä historiantekijöitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tappajavirukset kehittyvät tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin Afrikassa
Hyttynen on historiantekijä
Nujertaako banaanikärpäsen bakteeri Dengue-kuumeen?

Ylen uutinen ja karu todellisuus

Yle teki varsin positiivissävyisen jutun siitä, kuinka Suomi aikoo kesäkuussa hakea Kreikasta 25 "pakolaislapsen" ryhmän. Kaikkiaanhan Suomi on lupautunut roudaamaan elätettäväksemme 175 henkilöä. Pohjoismaista Suomi on ainoana tekemässä näin, eikä Baltian maistakaan mukana ole kuin Liettua.

Tämän kirjoituksen motivoi jutun loppupuolella ollut tieto Suomen näitä "pakolaisiksi" kutsuttuja turvapaikanhakijoita varten hakemasta rahoituksesta. Sen mukaan "maahanmuuttovirasto on hakenut EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF) kaksitoista miljoonaa euroa pakolaisten vastaanoton ja turvapaikkakäsittelyn kuluihin. Tämän lisäksi noin miljoonan euron tukea on haettu komission hätäapurahastosta."

Yksinkertaisen jakolaskun perusteella päädytään siihen, että Suomi hakee noin 75 000 euron tukiaisia per turvapaikanhakija ottaakseen vastaan nämä tulijat. Sitä ei kerrota, paljonko Sanna Marinin (sd) hallitus aikoo lisäksi käyttää omaa suoraa rahoitustaan. Taustaksi on kuitenkin hyvä muistaa, että yleisimpien täältä turvapaikkoja saaneiden henkilöiden kotimaista tulleiden ihmisten elinaikaiset kokonaiskustannukset veronmaksajille ovat lähes miljoona euroa nokkaa päälle.

Siten Ylen jutussa mainostettu tuki on parhaassakin tapauksessa vain murusia ministeri Ohisalon (vihr) halujen täyttämiskustannuksista suomalaisille veronmaksajille, vaikka hätkähdyttävän suurista summista puhutaankin. Siten Ylen uutisen valoisa propaganda ja meidän suomalaisten veronmaksajien karu todellisuus ovat aika kaukana toisistaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
175 onnellista
Maria Ohisalon halut herättivät kysymyksiä
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia

Työoikeus laittomasti maassa oleville

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) halut saivat jälleen eilen yhden pienen täyttymyksen kun hallitus esitti, että turvapaikanhakijat ja laittomasti maassa oleskelevat saisivat työssäteko-oikeuden ilman karenssiaikaa. Näin he voisivat helpommin muuntautua turvapaikanhakijoista työperäisiksi maahanmuuttajiksi.

Suurimpien oppositiopuolueiden kansanedustajista Jussi Halla-aho (ps) totesi, että laittomasti maassa olevien työnteko-oikeus "ei kannusta kyseistä henkilöä poistumaan maasta". Heikki Vestman (kok) huomautti, että "hallitus leikkii tässä nappikauppaa ja leikin säännöt perustuvat ideologiaan, eivät kansalliseen tarpeeseen".

Janne Sankelokin (kok) oli huomannut, että päätöksellä voi olla "rapauttavaa vaikutusta turvapaikkajärjestelmäämme" ja Riikka Purra (ps) piti esitystä huonosti valmisteltuna ja häntä säesti Mari Rantanen (ps) toteamalla, että "kuinka te kehtaatte tuoda tällaisen esityksen, jossa ei ole minkään näköisiä vaikutusarvioita siitä, kuinka moni näistä tuhannesta olisi menossa töihin".

Ministeri Ohisalo ei kuitenkin lotkauttanut korvaansakaan kritiikistä, vaan kertoi muutoksen olevan väliaikainen ja ettei se hänen mielestään lisäisi Suomen vetovoimaa kehitysmaalaisten parissa. Häntä säesti Pekka Aittakumpu (kepu) kertomalla, ettei uudistus estäisi maastapoistamista.

Nyt nähty näytelmä oli kelvoton. Ei opposition kommenttien vaan hallituksen toimintatapojen suhteen. Näin siksi, että huonosti valmisteltujen esitysten tuominen eduskuntaan saattoi olla ymmärrettävää siinä akuutissa kriisissä, jonka aikana koronaviruksen nopeaa leviämistä pyrittiin estämään, mutta se ei missään tapauksessa ole hyväksyttävää elintasopakolaisliikehdinnän kaltaisessa kroonisessa ongelmassa.

Siksi tämä näytelmä on nähtävä ennen kaikkea sisäministeri Ohisalon henkilökohtaisten halujen edistämisenä, jonka muut hallituksen jäsenet - erityisesti Keskustan ja SDP:n puoluekirjaa kantavat - ovat siunanneet ministeriauton takapenkin käyttöoikeuden jatkamiseksi. Samalla se vastaa kysymykseeni siitä, että "myöntääkö sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) jossain vaiheessa, että hän on ollut turhan sinisilmäinen turvapaikanhakijoiden suhteen".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Viisi kysymystä irakilaismiehen ylösnousemuksesta Ohisalon tulevaisuuteen
Fanatismia eduskunnassa
Maria Ohisalon halut herättivät kysymyksiä

Korona valaisee valuuttaunionin luonnetta

Jari Hurri kirjoitti siitä, kuinka Suomen on jossain vaiheessa valittava puolensa siinä kiistassa, jossa Etelä-Euroopan maat haluavat pohjoiseurooppalaisten tukevan heidän koronakriisin takia raunioitunutta talouttaan. Hurrin mukaan asiassa on tiivistetysti kyse siitä, että "jos Suomi ottaa vastatakseen osan joidenkin muiden EU-maiden talousvastuista, näiden muiden maiden julkisen talouden asema kohenee mutta Suomen heikkenee, ja talousvyötä on näissä muissa maissa mahdollista löysentää mutta Suomessa sitä on vastaavasti kiristettävä."

Hurri ei kuitenkaan maininnut, että perimmältään kyse ei ole pelkästä koronakriisistä, vaan mihin tahansa valuuttaunioniin valetusta tosiasiasta, että niiden eri osien taloudellisen tehokkuuden eroja ei voi korjata muokkaamalla valuuttakursseja. Ja siksi kaikissa valuuttaunioneissa tarvitaan mekanismeja rahavirtojen ohjaamiseksi rikkaammilta alueilta köyhemmille.

Totesin tämän jo lähes kymmenen vuotta sitten Kreikan talousromahduksen yhteydessä, eikä asia ole siitä muuttunut miksikään. Eikä myöskään Kreikka ole maksanut tukiaan takaisin, kuten aikanaan veikkasinkin. Eikä näin tule käymään myöskään koronaviruksen takia eteläisen Euroopan talouteen syydettävien eurojen suhteen.

Tämä kaikki on hyvä ymmärtää myös Suomessa, mikäli lähdemme Etelä-Euroopan yhteisvastuullisen tukemisen tielle. Ja sen jälkeen painaa työtä kahta kauheammin, jotta oma elintaso säilyisi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kykeneekö EU mihinkään?
Fantastista, sanoisi Angela
Kreikasta Italiaan, Espanjaan ja Ranskaan

Helmiä ja sammakoita #III

Tässä tulee osa III blogini kommenteista kokoamiani helmiä ja sammakoita ottamatta kantaa siihen kumpaan kategoriaan mikäkin kommentti liittyy. Eli olkaapa hyvä - arvoisat lukijani - tässä annos omia ajatuksianne.

Anonyymi Aika ajatella Kreikan saaristoleiriläisten auttamisesta: "käsittääkseni näillä Kreikan leireillä operoi myös UNHCR. Kummastelen, miksi UNHCR ei ole järjestänyt kuljetusta UNHCR:n hallinnoimille, vähemmällä käytöllä oleville leireille, kuten Azraqin leirille Jordaniaan."

Anonyymi kommentoija Kreikan saaristoleiriläisten auttamisesta: "tämä on hikipinkojen ja ristiretkeläisten pölhöjen johtama etnomasokistinen persreikämaa".

Anonyymi kommentoija Kreikan saaristoleiriläisten auttamisesta: "piti olla ruskeakielisten eikä ristiretkeläisten. Puhelin sensuroi."

Nils-Aslak Kreikan saaristoleiriläisten auttamisesta: "hän kertoi näille pakolaisille tarjottavan 2.000 euroa paluusta kotimaahansa. Se on arabimaissa jotain 10.000 luokkaa, kun otetaan hintataso huomioon. Afganistanissa ja Afrikassa vielä enemmän. Mutta kun Suomeen pääsy on miljoonien Lottopotti!"

Pertti Ilmari yritystuen ongelmista :"Business Finland ei kuulema sääntöjensä mukaan voi rahoittaa muuta kuin yritysten kehittämishankkeita. Jos siis joku yritys pysyy pystyssä tämän tuen avulla, se ilmeisesti rikkoo saamansa tuen ehtoja."

Veijo Hoikka yritystuen ongelmista: "medisiinarit sekä pandemian kukistamiseen paneutuneet asiantuntijat painavat pitkää päivää. Mutta mitä tekevät korkeasti koulutetut tai ainakin toinen toistaan arvostavat talousasiantuntijat! He kitisevät ja raakkuvat, koska heiltä on viety toimintaedellytykset."

Seppo Oikkonen hallituksen ja EIT:n viemisestä: "länsimaalainen ihminen on luonut omien sisäisten kriisiensä ratkaisupaikaksi "turvapaikan", jonka tosiasiallinen tehtävä on haudata oma historiamme kauniisti kukitetun kummun alle. Sillä kummulla liehittavat lippujaan 'ihmisarvo- ja -oikeusideologit' joita motivoi sama nollatoleranssin itsetuhoinen ja tuhoava henki, joka natsejakin riivasi."

Veijo Hoikka hallituksen ja EIT:n viemisestä: "Johtuisikohan tuon tapaiset asiat siitä, että Euroopassa miehet ovat vallanneet naisilta paikan nyrkin ja hellan välistä?"

Becker viidestä kysymyksestä: "vihreiden agenda ei ole kantaväestön olojen parantaminen vaan niiden kurjistaminen haittamamujen avulla".

Anonyymi kommentoija viidestä kysymyksestä: "yleensäkin kaikissa uusissa avustuksissa avustushakemuksia ei juurikaan alussa tarkisteta vaan ollaan hyvässä uskossa hakemusten oikeutuksesta".

Anonyymi kommentoija vihervasemmistolaisesta sananvapaudesta: "kommunismi ja sen sisarliikkeet harvemmin kannattavat vapaata keskustelua".

J. Jörgensen ruotsalaisten kärsimyksistä: "missä on se vastuu valtuustojen huonoista päätöksistä, kielikouluttajien lepsuiluista, jne? Peilistähän se vastuunkantaja löytyy, tälläkin kertaa."

Veijo Hoikka ruotsalaisten kärsimyksistä: "Ruotsi hankkii laumaimmuniteetin kansalleen sivistystä vastaan".

Anonyymi kommentoija haavoittuvassa asemassa olevien härättämistä kysymyksistä: "Marinin hallituksen ensimmäinen uhri oli totuus. Jos totuus ei palvele sosialismia, totuus on se joka saa mennä, opetti Nordengstreng aikanaan Tampereen Vähemmistö-aatteiden yliopistossa."

Anonyymi kommentoija kuolleesta reppanasta: "reppanaksi nimittely ei kuulosta viileän analyyttiseltä."

Seppo Oikkonen kuolleesta reppanasta: "läksy on, ettei pahutta voi henkilöidä noihin natsijohtajiin. Se on jotain ihan muuta kuin jonkun reppanan omaamaa maagista valtaa yli koko kansakunnan. Se on kokonainen joukkomittainen yhteisöllinen taantumailmiö, joka on koko lajillemme ominainen ja tapahtuu, jos ja kun tietyt kriisiytymisen olosuhteet toteutuvat."

Anonyymi kommentoija kuolleesta reppanasta: "itse arvostan aseveljemme apua, mutta tällaisia uusnatsien höpöteorioita ei kannattaisi levittää..."

Anonyymi kommentoija kuolleesta reppanasta: "Hitler tavallaan jätti meidät länsimaiset ihmiset aseettomiksi rotu-kysymyksissä holokaustin hirveyksien jälkeen".

Jaska Brown vaalikarjan harhaanjohtamisesta: "ihmisen psyykellä on hämmästyttävä kyky selittää asiat itselle parhain päin silloin kun ideologia ja todellisuus eivät kohtaa".

Strix Senex demareiden kannatuksen katoavaisuudesta "avainasia on rahan tehokas käyttö ja oikea kohdentaminen. Tämä on nykyhallitukselle selvästi terveyttä kovempi haaste, sillä koronan varjolla rahastajia ja tuhlaajia löytyy hallituksen piiristäkin pilvin pimein."

Seppo Oikkonen Tanskan mallista: "kuinka kipeä täytyy länsimaisen ihmisen sielun olla -- kuinka syvää historiallista syyllisyyttä hänen myrkyttynyt sielunsa yhä kantaa -- kun hän ihanteellisuudessaan, ääni myötätunnosta väristen vaatii ja puoltaa "turvapaikkaa" esimerkiksi diktaattorin vankilassa kiduttajana toimineelle miehelle, joka diktaattorin kukistuttua on joutunut pakenemaan maasta uhriensa kostoa pelätessään."

Strix Senex nokkelista ja kykenevistä irakilaista: "näissä tapauksissa nämä vihervasemmistolaiset suorastaan haluavat tulla huijatuiksi... Ilmiössä on paljon yhteistä erilaisten Auervaarojen ja nigerialaiskirjeiden huijuksen kohteeksi tuilleiden ihmisten toiminnan kanssa."

Anonyymi kommentoija SDP:n kannatushipusta: "tälläkin hetkellä hallituksen muodostavat edellisten vaalien häviäjät".

Pauli Vahtera julkisten investointien vaikeuksista: "kaikissa asioissa on yksi fiksuin tapa hoitaa se. Ja muista ihmisistä riippumattomat ajattelevat ihmiset löytävät siksi samanlaisen ratkaisun."

Anonyymi Kalergi-suunnitelma julkisten investointien vaikeuksista: "älä sano noin: Ohisalo, P.Haavisto ja muut suvakki-idiootit hukkuvat krokotiilinkyyneleihinsä!"

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Helmiä ja sammakoita #II
Helmiä ja sammakoita #I

Tehtävä faktantarkastajille ja muille halukkaille

Vaikka aamulla julkaisinkin jo yhden ajatuksen, päätin lisätä tänään vielä toisenkin merkinnän, jossa pyydän palvelusta arvoisilta lukijoiltani. Taustana tälle on se, että minua on ilmastonmuutoksesta kirjoittaessani epäilty faktojen keksimisestä ja vääristelystä.

Koska olen aikonut piakkoin kirjoittaa jälleen uuden blogimerkinnän, jossa nostan esille tieteelliseen vääristelyyn viittaavia havaintoja, pyydän faktantarkastamisesta kiinnostuneita lukijoitani tallentamaan tällä nettisivulla olevat tiedon talteen esimerkiksi kopioimalla sen Word-tiedostoksi.

Näin he voivat varmistua siitä, että tuleva kirjoitukseni on ainakin tämän tiedon osalta pilkulleen oikein. Ja tarvittaessa vahvistamaan sen. 

Tiedosto, jonka tahtoisin tulevan kopioitavaksi, löytyy tämän nettisivun linkistä "Download Data" eli siinä ovat RSS-satelliittiaikasarjan lämpötilatiedot, jotka katoavat aina uusien tietojen päivityksen jälkeen. Kopioin nettisivulla tällä hetkellä olevat tiedot myös tähän blogimerkintään, mutta koska pystyn kuitenkin muuttamaan niitä halutessani, ei tällainen dokumentointi kelpaa niille, jotka epäilevät minua faktojen keksimisestä ja vääristelystä.

Kiitän jo etukäteen kaikkia niitä, jotka ottavat kopin tästä pyynnöstäni.

Ja tässä vielä kopioitavaksi haluamani tiedoston sisältö.

Channel = TLT
Region  = Global
Latitude Range =  70.0S to  82.5N
year  mon  TLT Anomaly (K)
------------------------------------------
1978   1  -99.9000
1978   2  -99.9000
1978   3  -99.9000
1978   4  -99.9000
1978   5  -99.9000
1978   6  -99.9000
1978   7  -99.9000
1978   8  -99.9000
1978   9  -99.9000
1978  10  -99.9000
1978  11  -99.9000
1978  12  -99.9000
1979   1   -0.2260
1979   2   -0.2070
1979   3   -0.1967
1979   4   -0.2919
1979   5   -0.2676
1979   6   -0.2214
1979   7   -0.0599
1979   8   -0.1873
1979   9   -0.0483
1979  10    0.0890
1979  11   -0.0634
1979  12   -0.0067
1980   1   -0.0004
1980   2    0.0935
1980   3   -0.0102
1980   4    0.0341
1980   5    0.0851
1980   6    0.1037
1980   7   -0.0297
1980   8    0.0027
1980   9    0.0212
1980  10    0.0067
1980  11   -0.0154
1980  12   -0.1412
1981   1    0.0893
1981   2    0.1642
1981   3    0.0122
1981   4    0.0388
1981   5   -0.0378
1981   6   -0.0894
1981   7   -0.0356
1981   8   -0.0113
1981   9   -0.0793
1981  10   -0.1110
1981  11   -0.0444
1981  12    0.0809
1982   1   -0.1659
1982   2   -0.1211
1982   3   -0.2206
1982   4   -0.1810
1982   5   -0.2335
1982   6   -0.1667
1982   7   -0.3119
1982   8   -0.2380
1982   9   -0.1760
1982  10   -0.2854
1982  11   -0.2249
1982  12   -0.1127
1983   1    0.1045
1983   2   -0.0132
1983   3    0.2598
1983   4    0.1107
1983   5    0.0997
1983   6   -0.1230
1983   7    0.0920
1983   8    0.0627
1983   9    0.0221
1983  10   -0.0570
1983  11    0.0114
1983  12   -0.2434
1984   1   -0.3060
1984   2   -0.1693
1984   3   -0.1269
1984   4   -0.2327
1984   5   -0.0966
1984   6   -0.2222
1984   7   -0.2163
1984   8   -0.1733
1984   9   -0.4630
1984  10   -0.1415
1984  11   -0.3169
1984  12   -0.3643
1985   1   -0.1806
1985   2   -0.2958
1985   3   -0.2825
1985   4   -0.3586
1985   5   -0.3703
1985   6   -0.3750
1985   7   -0.4401
1985   8   -0.2636
1985   9   -0.2446
1985  10   -0.3347
1985  11   -0.1713
1985  12   -0.1645
1986   1   -0.0690
1986   2   -0.2426
1986   3   -0.1846
1986   4   -0.0878
1986   5   -0.1326
1986   6   -0.2013
1986   7   -0.2587
1986   8   -0.2440
1986   9   -0.2377
1986  10   -0.2703
1986  11   -0.0887
1986  12   -0.0625
1987   1    0.1633
1987   2    0.2200
1987   3   -0.0930
1987   4    0.1521
1987   5   -0.0060
1987   6    0.1337
1987   7    0.0833
1987   8    0.0213
1987   9    0.0309
1987  10    0.2048
1987  11    0.1551
1987  12    0.4150
1988   1    0.2588
1988   2    0.0187
1988   3    0.1932
1988   4    0.0829
1988   5    0.1389
1988   6    0.1018
1988   7    0.1974
1988   8    0.0507
1988   9    0.2295
1988  10   -0.0129
1988  11   -0.0294
1988  12   -0.1353
1989   1   -0.3305
1989   2   -0.1780
1989   3   -0.2063
1989   4   -0.0859
1989   5   -0.1643
1989   6   -0.1758
1989   7   -0.0862
1989   8   -0.0846
1989   9    0.0290
1989  10   -0.0090
1989  11   -0.0727
1989  12    0.0250
1990   1   -0.0348
1990   2   -0.1228
1990   3    0.1285
1990   4   -0.0116
1990   5    0.0837
1990   6    0.1221
1990   7    0.0171
1990   8    0.0121
1990   9   -0.0055
1990  10    0.1242
1990  11    0.2786
1990  12    0.1761
1991   1    0.1462
1991   2    0.1749
1991   3    0.3258
1991   4    0.1003
1991   5    0.1848
1991   6    0.3127
1991   7    0.1865
1991   8    0.2056
1991   9    0.0273
1991  10   -0.0548
1991  11   -0.1093
1991  12   -0.1713
1992   1   -0.0307
1992   2   -0.0935
1992   3    0.0299
1992   4   -0.1448
1992   5   -0.1475
1992   6   -0.1478
1992   7   -0.2924
1992   8   -0.3493
1992   9   -0.2897
1992  10   -0.1269
1992  11   -0.1393
1992  12   -0.2093
1993   1   -0.2398
1993   2   -0.1689
1993   3   -0.3012
1993   4   -0.1724
1993   5   -0.0798
1993   6   -0.0023
1993   7    0.0120
1993   8   -0.0959
1993   9   -0.2109
1993  10   -0.0133
1993  11   -0.0343
1993  12    0.1214
1994   1    0.0653
1994   2   -0.0514
1994   3   -0.0557
1994   4   -0.0169
1994   5    0.0241
1994   6    0.1040
1994   7    0.1086
1994   8    0.0596
1994   9    0.0938
1994  10   -0.1030
1994  11    0.0966
1994  12    0.1275
1995   1    0.1969
1995   2    0.1289
1995   3    0.0143
1995   4    0.2956
1995   5    0.1582
1995   6    0.1966
1995   7    0.1176
1995   8    0.3407
1995   9    0.3449
1995  10    0.2064
1995  11    0.2080
1995  12   -0.0665
1996   1   -0.0144
1996   2    0.0994
1996   3    0.1201
1996   4    0.0019
1996   5    0.0201
1996   6   -0.0181
1996   7    0.1035
1996   8    0.0840
1996   9    0.2106
1996  10    0.1605
1996  11    0.1282
1996  12    0.0431
1997   1   -0.0453
1997   2    0.0360
1997   3   -0.0011
1997   4   -0.1255
1997   5    0.0476
1997   6    0.0694
1997   7    0.1847
1997   8    0.1939
1997   9    0.2178
1997  10    0.2396
1997  11    0.2003
1997  12    0.3404
1998   1    0.6193
1998   2    0.7281
1998   3    0.5951
1998   4    0.8928
1998   5    0.6938
1998   6    0.5988
1998   7    0.6283
1998   8    0.6141
1998   9    0.5278
1998  10    0.4887
1998  11    0.2317
1998  12    0.3484
1999   1    0.2020
1999   2    0.3252
1999   3    0.0417
1999   4    0.1675
1999   5    0.1021
1999   6   -0.0673
1999   7    0.1057
1999   8    0.0615
1999   9    0.1732
1999  10    0.1129
1999  11    0.0522
1999  12    0.1063
2000   1   -0.0841
2000   2    0.1210
2000   3    0.1478
2000   4    0.2437
2000   5    0.1828
2000   6    0.1373
2000   7    0.0725
2000   8    0.0438
2000   9    0.1459
2000  10    0.1708
2000  11    0.0796
2000  12    0.0435
2001   1    0.1167
2001   2    0.2044
2001   3    0.2260
2001   4    0.3383
2001   5    0.3082
2001   6    0.1381
2001   7    0.2122
2001   8    0.4713
2001   9    0.2549
2001  10    0.3855
2001  11    0.3436
2001  12    0.3113
2002   1    0.4248
2002   2    0.4860
2002   3    0.4192
2002   4    0.3855
2002   5    0.3653
2002   6    0.4455
2002   7    0.4123
2002   8    0.4015
2002   9    0.3877
2002  10    0.2608
2002  11    0.3764
2002  12    0.2937
2003   1    0.5226
2003   2    0.4059
2003   3    0.3187
2003   4    0.3500
2003   5    0.4178
2003   6    0.2230
2003   7    0.3618
2003   8    0.3631
2003   9    0.4026
2003  10    0.5449
2003  11    0.4094
2003  12    0.5199
2004   1    0.4206
2004   2    0.4402
2004   3    0.5616
2004   4    0.3600
2004   5    0.2632
2004   6    0.2294
2004   7    0.1296
2004   8    0.2188
2004   9    0.3367
2004  10    0.4383
2004  11    0.3409
2004  12    0.2329
2005   1    0.5529
2005   2    0.4702
2005   3    0.4464
2005   4    0.5824
2005   5    0.4011
2005   6    0.3954
2005   7    0.4956
2005   8    0.3978
2005   9    0.5297
2005  10    0.5468
2005  11    0.4701
2005  12    0.2952
2006   1    0.3709
2006   2    0.3984
2006   3    0.4052
2006   4    0.3467
2006   5    0.1905
2006   6    0.3122
2006   7    0.3818
2006   8    0.3899
2006   9    0.4598
2006  10    0.4861
2006  11    0.3577
2006  12    0.4350
2007   1    0.7004
2007   2    0.5004
2007   3    0.5109
2007   4    0.4213
2007   5    0.3212
2007   6    0.3389
2007   7    0.4162
2007   8    0.4778
2007   9    0.4115
2007  10    0.4031
2007  11    0.2805
2007  12    0.2036
2008   1    0.0455
2008   2    0.1054
2008   3    0.2046
2008   4    0.1690
2008   5    0.0088
2008   6    0.1247
2008   7    0.2362
2008   8    0.2261
2008   9    0.3418
2008  10    0.3666
2008  11    0.3712
2008  12    0.2871
2009   1    0.4010
2009   2    0.3540
2009   3    0.3166
2009   4    0.3006
2009   5    0.1939
2009   6    0.1563
2009   7    0.4803
2009   8    0.3948
2009   9    0.6185
2009  10    0.4783
2009  11    0.4886
2009  12    0.3429
2010   1    0.7402
2010   2    0.6770
2010   3    0.7583
2010   4    0.6345
2010   5    0.6658
2010   6    0.6400
2010   7    0.7039
2010   8    0.6939
2010   9    0.6611
2010  10    0.4849
2010  11    0.4719
2010  12    0.3618
2011   1    0.2232
2011   2    0.2037
2011   3    0.1330
2011   4    0.2308
2011   5    0.2569
2011   6    0.4312
2011   7    0.4867
2011   8    0.4531
2011   9    0.4429
2011  10    0.2659
2011  11    0.1805
2011  12    0.2478
2012   1    0.0739
2012   2    0.0147
2012   3    0.2074
2012   4    0.4490
2012   5    0.3470
2012   6    0.4720
2012   7    0.4207
2012   8    0.4377
2012   9    0.5846
2012  10    0.5373
2012  11    0.4153
2012  12    0.2748
2013   1    0.6209
2013   2    0.4007
2013   3    0.4154
2013   4    0.3980
2013   5    0.3075
2013   6    0.4821
2013   7    0.4072
2013   8    0.3643
2013   9    0.4761
2013  10    0.4700
2013  11    0.3717
2013  12    0.3637
2014   1    0.4745
2014   2    0.4006
2014   3    0.4433
2014   4    0.4560
2014   5    0.4796
2014   6    0.5451
2014   7    0.5459
2014   8    0.4140
2014   9    0.4274
2014  10    0.5559
2014  11    0.4821
2014  12    0.4989
2015   1    0.5910
2015   2    0.5642
2015   3    0.5119
2015   4    0.3931
2015   5    0.5191
2015   6    0.5897
2015   7    0.4994
2015   8    0.6206
2015   9    0.6516
2015  10    0.7965
2015  11    0.7001
2015  12    0.7876
2016   1    0.9030
2016   2    1.2297
2016   3    1.1034
2016   4    0.9948
2016   5    0.7258
2016   6    0.6704
2016   7    0.6882
2016   8    0.6827
2016   9    0.8145
2016  10    0.6593
2016  11    0.6289
2016  12    0.4494
2017   1    0.6342
2017   2    0.7237
2017   3    0.6191
2017   4    0.5863
2017   5    0.6636
2017   6    0.5225
2017   7    0.6333
2017   8    0.7500
2017   9    0.8826
2017  10    0.8419
2017  11    0.5842
2017  12    0.6222
2018   1    0.5774
2018   2    0.5174
2018   3    0.5682
2018   4    0.4757
2018   5    0.4363
2018   6    0.4818
2018   7    0.6483
2018   8    0.5270
2018   9    0.5165
2018  10    0.5535
2018  11    0.5459
2018  12    0.5279
2019   1    0.6910
2019   2    0.6688
2019   3    0.7247
2019   4    0.8009
2019   5    0.6280
2019   6    0.8210
2019   7    0.7062
2019   8    0.6917
2019   9    0.8897
2019  10    0.7042
2019  11    0.7109
2019  12    0.7999
2020   1    0.8858
2020   2    1.0156
2020   3    0.8402
2020   4    0.7565
2020   5  -99.9000
2020   6  -99.9000
2020   7  -99.9000
2020   8  -99.9000
2020   9  -99.9000
2020  10  -99.9000
2020  11  -99.9000
2020  12  -99.9000

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmaston lämpeneminen kiihtyi noin 0,2 asteella
Ilmaston mittaamista vai tilastohuijausta?
Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina

Himoverotuksella on Suomessa vahva kannatus

Maaseudun tulevaisuus teetti mielipidekyselyn siitä, millä tavalla koronakriisin aiheuttamat talousongelmat tulisi ratkaista. Se oli erittäin valaiseva kaikessa etukäteen ennustettavuudessaan.

Entistä himokkaampaa verotusta kannatti nimittäin 24 prosenttia vastanneista, mikä oli suurin joukko, ellei mukaan lasketa niitä, jotka eivät ottaneet asiaan kantaa. Julkisia palveluita sen sijaan karsisi 18 prosenttia ja sosiaaliturvaa sekä muita etuuksia leikkaisi vain 12 prosenttia. Vähiten kannatusta sai eläkeiän nosto, jota suosi 6 prosenttia vastaajista. 14 prosentilla oli omia ideoita.

Etukäteen ennustettavaa oli myös vastausten puoluesidonnaisuus. Veronkiristyksiä tahdottiin puolueittain seuraavassa järjestyksessä: Vasemmistoliitto (51 %), Vihreät (45 %), SDP (42 %), Kokoomus (17 %), Keskusta (16 %) ja Perussuomalaiset (13 %).

Merkille pantavaa tässä oli Keskustan kannattajien sijoittuminen Kokoomuksen kannattajien taakse, jota tosin saattoi selittää se, että Maalaisliiton jälkeläisten kannattajista huomattavan suuri joukko ei osannut ottaa minkäänlaista kantaa. Sekä tietenkin valtava railo vihervasemmiston ja muiden puolueiden kannattajien välillä.

Julkisten palvelujen supistamisen suhteen järjestys oli seuraava: Kokoomus (30 %), Keskusta (23 %), Perussuomalaiset (22 %), SDP (17 %), Vihreät (13 %) ja Vasemmistoliitto (4 %). Etuuksien suhteen vastaavat luvut olivat seuraavat: Kokoomus (25 %),  Keskusta (20 %), Vihreät (9 %), Vasemmistoliitto (6 %) ja SDP (2 %). Perussuomalaisten kannattajien osalta ei MT:n jutussa mainittu etuuksiin vähentämisetä kannattavien osuutta, mutta heistä peräti 22 % ehdotti jotain muuta keinoa.

Kaiken kaikkiaan MT:n kysely paljasti jälleen kerran mielenkiintoisella tavalla sen, että suuri osa meistä suomalaisista on opetettu siirtämään tulomme jaettavaksi poliitikkojen päätöksin. Samalla kysely demonstroi sen fundamentaalisen poliittisen eron, joka edelleen vallitsee vasemmiston ja oikeiston välillä: puolueiden kannattajien näkemykset jakaantuivat kaikissa kolmessa kysymyksessä siten, että punavihreät muodostivat oman vahvasti jakopoliittisen blokkinsa ja muut omansa.

Näitä näkemyksiä on hyvä verrata myös eilisen kirjoitukseni aiheena olleisiin Björn Wahlströmin näkemyksiin siitä, millä keinoilla Suomi voisi helpoiten nousta koronaviruksen myötä syntyneestä ja edelleen pahenevasta talousahdingosta. Sen oleellinen sisältöhän oli, että meillä ei ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin, vaan tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja.

Tämä siis muistaen, mitkä puolueet juuri nyt johtavat tasavaltaa hallitusvastuussa istuen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronakriisi ja julkisten investointien vaikeus
Onko hallitukselta unohtumassa oleellinen?
Katri Kulmuni ja poliittinen realismi

Koronakriisi ja julkisten investointien vaikeus

Mainitsin eilisessä kirjoituksessani Vesa Vihriälän työryhmän ehdotuksesta, jonka mukaan maassamme pitäisi ensin huolehtia yritysten selviämisestä akuutin koronakriisin yli ja sen jälkeen alkaa tehdä julkisia investointeja talouden elvyttämiseksi. Tämän aamun Helsingin Sanomissa Björn Wahlroos nosti esille tähän asiaan liittyvän mielenkiintoisen näkemyksen. 

Hänen mukaansa "emme tarvitse, eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin. Itseään ei voi tukasta vetäen nostaa. Me tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja."

Wahlroos totesi myös sen, että "emme rakenna Suomen taloudellista tulevaisuutta sillä, että koronaelvytyksellä rakennetaan maata kattava pyöräilybaana. Jos meillä olisi fantastisia julkisia projekteja, ne olisi jo toteutettu."

Ja edelleen, että menestyvimpien yritystemme toiminta on pitkälti ulkomailla, koska niiden investointien sijaintiin vaikuttavat sellaiset tekijät kuin raaka-aineiden saatavuus, kuljetusyhteydet ja asiakkaiden läheisyys - eikä Suomi useinkaan ole näiden suhteen paras vaihtoehto. Siksi maahamme suuntautuvien investointien kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kilpailukykyinen verotus ja kohtuulliset investointikustannukset.

Wahlroos näyttäisi siis ajattelevan, että Vihriälän työryhmän ehdottamat veroja kasvattavat julkiset investoinnit heikentävät juuri näitä tekijöitä ja ovat siten vaikutuksiltaan lopulta negatiivisia. Näkemys ei tietenkään ole yllättävä yksityisen talouden merkkimiehelle, mutta se on myös hyvin looginen. 

Toisaalta Vihriälän työryhmän ajatus julkisista investoinneista ei olisi aivan niin kallista kuin pelkistä numeroista voisi päätellä. Onhan niin, että työllistämisen kustannuksista veronmaksajille olisi poistettava ainakin työttömyysturvasta palkansaajaksi nousseen työntekijän työttömyystuet sekä hänen palkastaan maksamat verot. Ja onhan asia Wahlroosin skeptismistä huolimatta myös niin, että jos investoinnit onnistuvat parantamaan teollisuuden toimintaedellytyksiä, lisää se myös Suomen kilpailukykyä yksityisistä investoinneista.

Itse näkisinkin, että talouden julkista liikkeelletöytäisyä verovaroin kannattaa kyllä käyttää, mutta investoinnit on suunnattava siten, että ne palvelevat ensisijaisesti suomalaista elinkeinoelämää ja vientiteollisuutta. Siten Wahlroosin mainitseman pyöräilybaanan tapaiset rahareiät on syytä unohtaa listalta ja pitäytyä - erityisesti vientiin suuntautuvaa - elinkeinoelämää tavalla tai toisella edistävissä hankkeissa. 

Samalla olisi syytä supistaa sellaisia julkisia menoja, joiden perusta on pikemminkin ideologinen kuin taloudellinen. Näin verorahaa uudelleen allokoimalla voitaisiin edistää maamme taloudellista nousua koronakriisin jälkeen ilman, että se lisäisi veroastetta ja sitä kautta heikentäisi vientiyritystemme toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Onko SDP saavuttanut kannatushuipun?

Hyvä veli!

Valtion tehtävät

Onko SDP saavuttanut kannatushuipun?

Koronaepidemia on kasvattanut nuoren pääministerin käytännössä - vaikka ei muodollisesti - johtaman Suomen sosialidemokraattisen puolueen kannatusta nopeasti. Syynä on se, että kriisien keskellä ihmisillä on taipumus siirtyä maansa johdon taakse. Sekä se, että Sanna Marin (sd) pystyy esiintymään rauhallisesti ja uskottavan tuntuisesti.

Tänä aamuna luin kuitenkin kaksi uutista, jotka saattavat viitata siihen, että SDP:n suosio olisi saavuttanut huippunsa. Niistä ensimmäinen oli kyselytutkimus, jonka mukaan suomalaisten luottamus hallitukseen ja viranomaisiin olisi kääntynyt laskuun. Se, vaikuttaako tämä myös SDP:n kannatukseen nähdään kesäkuussa julkaistavissa puolueiden kannatuskyselyissä.

Toisen uutisen luin Helsingin Sanomista. Siinä kerrottiin Vesa Vihriälän johtaman työryhmän suosittelevan hallitukselle ensin yritysten tukemista koronakriisin yli ja sitten julkisia investointeja talouden elvyttämiseksi. Niiden jälkeen on kuitenkin myrkyn aika, eli kahden ensimmäisen vaiheen aikana syntyneen velkaantumisen pysäyttäminen.

Tähän työryhmä suositteli julkisten menojen leikkaamista, verotuksen kiristämistä sekä työllisyyttä ja tuottavuutta tukevia toimia. Lienee selvää, etteivät nämä toimet tule lisäämään vasemmistolaisen hallituksen kannatusta.

Toistaiseksi myrkyn tarjoilemiseen on kuitenkin vielä aikaa. Siten hallitus pystynee jatkamaan kohtuullisen suosittuna vielä jonkin aikaa, ellei jostain ilmaannu lisäyllätyksiä tai hallitus itse kömmähtele viime aikoina nähtyä enempää.

Sitä paitsi hallituksessa saattaa olla pelimiehen henkeä ja se hajotetaan siinä vaiheessa, kun tulee myrkyn jakamisen aika. Tällöin Suomi joutuisi melkoiseen kriisiin, sillä kuka tahansa vastuun ottaisikin, hän ottaisi valtavan riskin oman poliittisen tulevaisuutensa tuhoamisesta.

Nähtäväksi siis jää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko demareiden kannatuksen koronalisä katoavaista?
Onko hallitukselta unohtumassa oleellinen?
Tähän on tultu: ministereiltä odotetaan rehellisyyttä ja totuudessa pysymistä

Koronavirus tappaa tänä vuonna 190 000 afrikkalaista

Iltalehti kertoi, että Afrikan ensimmäisen epidemiavuoden koronavirusluku saattaa nousta jopa 190 000 kuolleeseen. Se on kieltämättä suuri määrä ihmisiä.

Toisaalta Afrikassa elää nykyisin noin 1,3 miljardia ihmistä, joten kuolleiden määrä olisi noin 0,015 prosenttia maan väestöstä. Siis yhden ja kahden promillen kymmenesosan välillä.

Samaan aikaan Afrikan väestö kasvaa Wikipedian mukaan 20 miljoonalla ihmisellä. Siten koronaviruksen uhrien määrä olisi hiukan alle yhden prosentin vuotuisesta väestönkasvusta.

Yksi kymmeniä vuosia vanha narratiivi, johon edelleen tunnutaan uskottavan, liittyy afrikkalaisten lisääntymisen motiiveihin. Sen mukaan köyhät perheet tekevät paljon lapsia, koska näin he varmistavat, että edes yksi jälkeläisistä saavuttaa aikuisuuden ja takaa heille vanhuudenturvan.

Narratiivia ei ole onnistunut tukahduttamaan edes se tosiasia - edelleen Wikipedian mukaan - että Saharan eteläpuolisista afrikkalaislapsista kuolee alle viisivuotiaina noin 4,3 prosenttia, eli esimerkiksi kaksilapsien perheen molempien jälkeläisten kuoleman todennäköisyys on noin 1,8 promillea. Tämä on saavutettu mustaan maanosaan viedyn lääketieteellisen ja muun kehitysavun voimalla.

Edelle kirjoittamani perusteella on selvää, ettei koronapandemialla ole oleellista vaikutusta Afrikan tulevaisuuteen. Sen sijaan maanosaan edelleen virtaava kehitysapu varmistaa tulevaisuudessakin nopean väestönkasvun, joka vie jatkossakin pohjan afrikkalaisten paremmalta tulevaisuudelta. Ja nuorten toimettomien miesten määrän kasvaessa synnyttää myös yhteiskunnallista levottomuutta, rikollisuutta ja kansainvaellusta kohti hyvinvoivia länsimaita.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikassa tarvittaisiin vapaaehtoista kehitysapuaa
Afrikka ja koronavirus
Ruuasta on ehkä pula, mutta ei sentään lapsista