torstai 8. lokakuuta 2020

Suomalaisvastaiset EU-parlamentaarikot

Arvoisan lukijani on hyvä huomata, että viisi suomalaista europarlamentaarikkoa päätti äänestää EU:n metsien käytöstä sellaisen vaihtoehdon puolesta, joka olisi käytännössä johtanut suurimman uusiutuvan luonnonvaramme käytön oleelliseen vaikeutumiseen – riippumatta siitä onko se kestävää vai ei. Nämä suomalaisvastaiset edustajat olivat kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, vasemmistoliiton Silvia Modig sekä vihreiden Ville Niinistö, Heidi Hautala ja Alviina Alametsä.

Äänestyksessä voittaneen vaihtoehdon valmisteleman raportin valmistelija Petri Sarvamaa (kok) totesikin, että ”onnistuimme kaatamaan ympäristövaliokunnan kantaan perustuneen vaihtoehtoisen mietinnön, jossa painotetaan metsiin liittyviä ulottuvuuksia yksipuolisesti, lähinnä biodiversiteetin suojelun näkökulmasta. On taidettu unohtaa, että kyse on EU:n metsästrategiasta, ei biodiversiteettistrategiasta.”

Sekä edelleen, että ”kestävän metsätalouden rooli tulee nähdä tasapainoisesti ilmaston, ympäristön, talouden, työpaikkojen sekä virkistyskäytön kannalta, eikä mustavalkoiselle vastakkainasettelulle voi antaa tilaa. Siksi lopputulos on merkittävä myös Suomen kannalta.”

Nähtäväksi jää, miten suomalaisen talouden tukijalalle käy tulevaisuudessa. Juuri nyt se on kuitenkin siirtymässä paperintuottajasta kartonkivetoisuuteen. Siis vaihtamassa korkeamman jalostusasteen tuotteesta matalampaan koska markkinat ovat katoamassa paperilta.

Nähtäväksi jääkin, minkälaisina volyymeinä metsäteollisuutemme saa lähitulevaisuudessa markkinoitua vaatekuituja, paperipillejä, vesitiiviitä kartonkinkuppeja, laastareita ja muita tulevaisuuden puutuotteita. Lienee kuitenkin niin, etteivät niiden volyymit ihan nopeasti korvaa katoavaa paperin massatuotantoa. 

Metsien taloudellinen hyödyntäminen on vaikeuksistaan huolimatta kuitenkin meille suomalaisille elämän ja kuoleman kysymys. Tai siis köyhyyden ja rikkauden. 

Siksi on käsittämätöntä, että EU-parlamenttiin on äänestetty viisi suomalaista, jotka tekevät myyräntyötä maamme talouden tukijalan toimintaedellytysten kaatamiseksi. Ja samaan aikaan pääministeri haluaa viedä pohjan puuta hyödyntävän teollisuuden yrityksiltä pitää itsensä elinkelpoisena myös tulevaisuudessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

12 kommenttia:

  1. On se kummallista, miten ihmisen mieltä ohjaillaan. Nämäkin viisi taulapäätä yleinen mielipide olisi lynkannut takavuosina maanpettureiksi. Nyt moni pitää noita rohkeina luonnon sankaripelastajina. Tämä luonnonpalvonta rupeaa korpeamaan kunnolla. Uutisia en voi enää katsoa, kun olen tullut allergiseksi sanalle 'ilmastonmuutos'.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykyisin ei ole mitenkään kummallista, että Suomen hallituksen ministeri voi sanoa, että oman kansan edun ajaminen on vahingollista, kuten Tytti Tuppurainen sanoi. Maanpetoksellista toimintaa.

      Poista
  2. Millä rahoilla vihervasemmisto, johon Pietikäinen (kok) kuuluu, kuvittelee parantavansa maailmaa, jos suomalaisten tärkein luonnonvara, metsä, muutetaan maailman ilmaston pelastajaksi. Suomen metsävarat ovat niin pienet, ettei se mitenkään kompensoi väestöräjähdyksen jatkumisen aiheuttamia tuhoja maapallolle.

    50 vuodessa maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut. Ennusteiden mukaan se kasvaa 11 miljardiin tämän vuosisadan aikana. Vaikka koko Eurooppa muutettaisiin luonnonsuojelualueeksi, josta hävitetään kaikki ihmiselämä, ei se kompensoi maapallon väkiluvun kasvun lisäämää tuhoa. EU:lla on mietintöjä joka lähtöön, mutta väestöräjähdys on pyhä lehmä, jota ei saa tutkia eikä kritisoida. Sitä tarvitaan, jotta koko maailma voidaan sosialisoida ja länsimainen elämäntapa tuhota.

    Pietikäinen on kauppatieteiden maisteri Helsingin kauppakorkeakoulusta. Miten sieltä voi valmistua saamatta alkeellisintakaan tietoa talouden mekanismeista.

    Vihreät eivät taloudesta ymmärrä mitään siitä riippumatta, millainen korkeakoulututkinto heillä on ja minkä ikäisiä he ovat. Yhteistä vihreille mepeille on se, etteivät ole toimineet yksityissektorilla päivääkään. No oli Hautala sentään perustamassa kasvisravintolaa Helsinkiin 1974. Se ei pelastunut konkurssilta Hautalan 2002 antamilla tukirahoilla. Konkurssi on kova elämänkoulu, mutta ei kuitenkaan ideologiasta leipänsä saaville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän tulee pelastaa maailma. Kerää sinäkin roska päivässä. Tässä mallia intiasta:
      https://www.youtube.com/watch?v=pmryr65iTwM

      Poista
    2. Nostetaan meillä veroja ja pelastetaan Amazon-joki näyttämällä sen alueen ihmisille hyvää esimerkkiä. Me voimme muuttaa tämän:
      https://www.youtube.com/watch?v=wVnMBGXVVUI

      Poista
    3. Hyvä, ettei meillä ole enää muovisia mehupillejä!

      Poista
    4. Onko ilmastopolitiikkamme tarpeeksi kunnianhimoista? Riittääkö 50 sentin korotus polttoaineisiin mihinkään?
      https://www.youtube.com/watch?v=rEbNsn91XV0

      Poista
  3. Stalinistien Suomi-viha on ehtymätön ja stalinismilla on Suomessa suuri kannatus.

    VastaaPoista
  4. Televisiossa oli vuosi, pari sitten pitkä ja hyvä englantilainen dokumentti "Vihreätä kultaa". Siinä käytiin läpi palmuöljyt ja metsänhoito eri vaiheissaan ympäri maailmaa.

    Ohjelman lopussa kerrottiin sitten mentävän katsomaan uutta ja oikeaa metsänhoitoa ja tultiin Suomeen. Kehuja tuli!

    Siinä kerrottiin myös EU parlamentin ja vihreiden petoksesta palmuöljyäänestyksessä. Lobbarit lahjoivat kymmeniä tai satoja EU- edustajia. Miten äänestivät suomalaiset?

    VIHREÄTÄ KULTAA pitäisi ehdottomasti esittää uusintana. Kaikki muu on sensuuria, valheellista propagandan, etc.

    https://areena.yle.fi/1-4245604

    VastaaPoista
  5. Mieltäni on silloin tällöin kaivellut eräs puunkäyttöön liittyvä seikka, joka palasi mieleen nyt kun Professori mainitsi kartongin matalamman arvon paperiin verrattuna.

    Usein hakkuiden ohi ajaessani tai metsissä niiden läpi/vieritse kulkiessani on tullut seurattua maastoa ja olen huomannut hakkuulla olevan kallioisempia kohtia, huonosti harvennettuja rytöjä ym. kasvua hidastavaa paikkaa. Näissä paikoissa kasvanut puu on yleensä kitukasvuisuuttaan tiheäsyistä ja siten sopivaa rakennus- ja huonekalupuuta.

    Tämä tavara heitetään kuitenkin surutta sellupuuksi kaiken muun mukana. Sellainen on mielestäni hulluutta. Eikö olisi viisaampaa ja taloudellisesti kannattavampaa palkata asiaa tuntevia kavereita kiertämmän hakkuilla arvioimassa tukkikasoista sopivaa ainesta rakennus- ja huonekalutarpeiksi? Näitä voisi sitten myydä eteenpäin tuntuvasti sellupuuta kovemmalla mottihinnalla. Tunteeko joku kommentoija alaa paremmin, että tietäisi kertoa, onko tällaiselle toiminnalle olemassa jokin tekninen/taloudellinen este?

    Puurakentamisen palaaminen muotiin suurissakin komplekseissa on nyt joka tapauksessa kovaa huutoa - eikös joku iso koulu tässä tehtykin hirrestä hiljakkoin?

    Tämän lisäksi olisi hyvä, että puutavara työllistäisi laajempaa sektoria pelkän selluväen ohella. Noin niin kuin BKT:n puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja tämä ei ollut mikään puolustuspuhe valikoivan hakkuun suuntaan. Jotenkin sitä vain toivoisi, että vanhan kansan tapa katsella metsästä sopivaa puuta eri tarkoituksiin (esim. mutkalle menneestä rungosta sai hyviä ikkunanpuitteita, jotka eivät 'eläneet' kuivuessaan) näkisi uuden päivänvalon tässä "uudessa" metsätaloudessamme.

      Poista
    2. ehdotus, että joku kävisi kasoja mylläämässä ja valkkaamassa puita muihin käyttötarkoituksiin on suoraan vihreästä todellisuudesta. Palkkakustannukset ovat niin poskettomat että se ei ikinä kannattaisi, ellei raha tule seinästä. Kyllä se motokuski voidaan kouluttaa tekemään käkkärämännyt omaksi laadukseen, tukkien, pylväiden, pikkutukkien, erikoistyvien, sorvitukkien, kuitujen, lahojen, ylilahojen yms lisäksi. Se vaan, että aikojen saatossa on todettu, että mutkaisista puista saanto sahatavarana on niin huono, että mikään saha ei niitä halua ostaa. Näin metsänomistajana, mulle kyllä kelpaisi se, nyt kuiduksi menevä puu menisi kovempaan hintaan muualle, mutta nykyiset työvoima kustanukset estävät optimoinnin jokaisen kalikan kohdalla

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!