lauantai 22. maaliskuuta 2025
Suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisdirektiivi ja demaripolitiikan oudot piirteet
sunnuntai 2. maaliskuuta 2025
EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman
maanantai 20. joulukuuta 2021
Ville Niinistö haluaa suomalaisille muita tiukempia rajoitteita
Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) on päässyt syksyllä mieleiseensä tehtävään eli EU-parlamentin ympäristövaliokunnan pääneuvottelijaksi hiilinieluja koskevassa, niin sanotussa Lulucf-asetuksessa. Tätä mandaattiaan hän on käyttänyt tekemällä ehdotuksen maankäyttösektorin hiilinielun kokonaistavoiteen nostamiseksi 490 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin vuonna 2030.
Se on 58 prosenttia enemmän kuin komission heinäkuussa antamassa esityksessä, jossa tavoite oli 310 miljoonaa tonnia. Suomen osuus kasvaisi 17,8 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin eli yli 68 prosenttia.
Niinistö siis haluaisi asettaa Suomelle muita EU-maita tiukemman tavoitteen ja siten vaikeuttavan entisestään metsänhoitoa ja maataloutta täällä pohjoisen ankarissa oloissa. Näin siitä huolimatta, että Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja totesi viime viikolla, etteivät muut toimialat pystyisi korvamaan metsäsektorin alasajoa. n
Uutta tuotantoa ei hänen mukaansa syntyisi riittävän paljon eikä riittävän nopeasti, koska ongelmana ei ole pelkästään metsäsektorin uusien innovaatioiden syntyminen riittävän nopeasti, vaan myös sen arvonlisän aleneminen, jota nykyiset tuotteet synnyttävät. Hänen mukaansa metsäsektorin toimintaedellytysten raju heikentäminen vaarantaisi nykytuotteitakin.
Uusien tuotteiden osaltakin EU on asettanut erilaisia kapuloita suomalaisten rattaisiin. Yhden esimerkin nosti tänä aamuna esille VTT:n tutkimusprofessori, joka kertoi puusta tehtyjen muovia korvaavien tuotteiden tulleen EU:ssa luokitelluksi yhtä haitallisiksi kuin fossiilisista raaka-aineista tehdyt muovit.
Maatalous on Suomessa puolestaan ruokaturvan tuoja. Ilman toimivaa maataloutta olisimme ruuan osalta tuonnin varassa, ja kuten tämän syksyn sähkön hintojen nousu on osoittanut, sellaisella saattaa olla ikäviä seurauksia.
Nähtäväksi siis jää, miten Ville Niinistön kannattajat reagoivat hänen toimiinsa ja miten suomalaiset ylipäänsä suhtautuvat EU:n edesottamuksiin suomalaisten hyvinvoinnin perustan alasajajana. Jatkammeko entiseen malliin nyökyttelemällä päätämme mitä erilaisimpiin meille haitallisiin direktiiveihin, vai ryhdymmekö jossain vaiheessa puolustamaan myös omaa etuamme?
Entä kuinka käy vihreän siirtymän, jos kansalaisten elämä siihen liittyvine muutoksineen käy sietämättömäksi? Reagoivatko siihen ainoastaan ranskalaiset, vai nähdäänkö myös Suomessa aiempaa vahvempaa kansalaisaktivismia?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreiden ärhäköityminen on hyvä asia
Suomalaisvastaiset EU-parlamentaarikot
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä
torstai 28. tammikuuta 2021
Eduskunnan hallintovaliokunta vaati törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia poistettavaksi Suomesta
Iltalehti uutisoi, että Riikka Purran (ps) johtama eduskunnan hallintovaliokunta vaatii yksimielisesti törkeisiin rikoksiin syyllistyneitä ulkomaalaisia poistettavaksi nopeasti maasta. Jutun mukaan kyse on EU-direktiivin yhden osan implemetoinnista myös Suomen lakiin. Tämä oli aikanaan jätetty tekemättä, koska sen nähtiin olevan vastoin Geneven pakolaissopimusta.
Hallintovaliokunnan lausunto menee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn ja siellä toivottavasti läpi. Sen jälkeen hallituksen on ryhdyttävä toimiin lain muuttamiseksi.
Uutinen oli sikäli mukava, että normaalin loogisen ajattelun perusteella vakavien rikosten tekijöitä ei ole mitään syytä hyysätä maassamme. Eikä etenkään, mikäli he ovat saapuneet tänne oman kertomansa mukaan kotimaassaan uhkaavan vainon takia.
Sen sijaan on hämmästyttävää, ettei Suomi sisällyttänyt kansalliseen lainsäädäntöönsä tätä EU-direktiivin osaa jo vuosia sitten, vaan on oikein erikseen tahtonut suojella muulle väestölle uhan muodostavia vakavien rikosten tekijöitä. Kysymys tietenkin kuuluu, että ketkä olivat eduskunnassamme keskeisiä vaikuttajia, joiden vaikutuksesta eduskunta on aikanaan päätynyt tähän nurinkuriseen direktiivin pilkkomiseen?
Valitettavasti tämän aamun lyhyt googlaussessio ei johtanut tämän asian selvittämiseen, joten jätän asian selvittämisen tutkivasta journalismista palkkansa saaville ammattitoimittajille. Omalta osaltani jään puolestaan seuraamaan, kuinka asian käsittely etenee eduskunnassa ja missä vaiheessa edellä mainittu direktiivi saadaan voimaan kokonaisuudessaan - ja ketkä vastustavat sitä mahdollisesti kuluvan vuoden käsittelyssä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uudenvuodenlupauspyyntö valtamedialle, poliitikoille ja virkamiehille
Voidaanko yli 90% kannatusta nauttiva kansalaisaloite hylätä eduskunnassa?
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle
torstai 12. helmikuuta 2015
EU kusee omille nilkoilleen
Kun EU:ta on syytetty byrokraattiseksi ja todellisuudesta vieraantuneeksi, on usein käytetty esimerkkinä kurkkudirektiiviä, jossa määrättiin tuotteen muoto tarkasti. Riittävän pilkan jälkeen direktiivi poistettiin, mutta vahinko EU:n imagolle ehti jo tapahtua.
Nyt ovat EU:n herrat siis kehitelleet uuden, jos mahdollista vielä kurkkudirektiiviäkin, turhemman määräyksen. Eikö kenenkään kallispalkkaisen virkamiehen tai Eurooppa-poliitikon mieleen tullut, että myös tämä uudistus saattaisi vetää lokaan yhteisen unionimme maineen?
Ja mikä vielä vakavampaa, osoittaa se Brysselin herrojen painiskelevan täysin turhien asioiden kanssa samaan aikaan kun lähialueilla käydään sotaa, joidenkin jäsenmaiden talous on kuralla ja terrorismi nostaa päätään.
Jos EU siis saa kritiikkiä jäsenmaiden asukkaiden parissa on ilmeistä, että sen on syytä katsoa peiliin. Eivät eurooppalaiset ole tyhmiä, vaan ymmärtävät kyllä, milloin heidän elätettävänään on liian monia virkamiehiä. Ainakin jos nämä väsäävät turhia päätöksiä, joiden ainoa seuraus on Unionin legitimiteetin heikkeneminen.
Näyttää siis siltä, ettei EU tarvitse ilkeämielisiä mustamaalaajia, vaan se näyttää kykenevän tuhoamaan oman maineensa ihan itse niin sanotusti kusemalla omille nilkoilleen. Ehkäpä tämän päivän uutisen aiheuttaman vahingon voisi korjata irtisanomalla ne Brysselin virkamiehet, jotka ovat olleet aloitteellisia latinankieliset nimet edellyttävän direktiivin laadinnassa?
Säästyneet rahat voisi käyttää vaikka Kreikan maksamatta jäävien lainojen aiheuttamiin kustannuksiin, terrorismin ehkäisemiseen tai sodasta kärsivien ukrainalaisten humanitaariseen apuun.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittisia näkökulmia Kreikan vaalien vaikutuksiin Suomessa
EU:lta miljoonia euroja Suomen köyhille
Münchausen - poliitikkojen ilmeinen esikuva!