tiistai 30. marraskuuta 2021

Mitä USA:n väestöryhmien koulutuserot kertovat intersektionaalisesta feminismistä

Intersektionallisen feminismin kannattajat perustelevat ihmisten luokittelua synnynnäisten ominaisuuksien perusteella sillä, että siten voitaisiin lisätä eri väestöryhmien tosiasiallista tasa-arvoisuutta. Näkemyksen taustalla on - mahdollisesti tiedostamaton - rasistis-sovinistinen käsitys siitä, että jotkin väestöryhmät olisivat synnynnäisesti muita kyvyttömämpiä. 

Tämän näkemyksen kannalta oli mielenkiintoista lukea jokin aika sitten julkaistu tutkimus, jossa oli selvitetty koulutuksen vaikutusta eri väestöryhmien välisiin eliniän eroihin USA:ssa vuosina 1990 - 2018. 

Siinä verrattiin vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita muuhun väestöön 25 - 75-vuotiaiden joukossa eli sellaisten ihmisten parissa, joilla kuolleisuus on tutkimuksessa tarkasteltuna aikana kasvanut huumeiden yliannostusten, itsemurhien ja alkoholiperäisen maksasairauden kautta, mutta laskenut sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Toisin sanoen mitattiin koulutuksen vaikutusta amerikkalaisten elämänlaatuun.

Tutkimuksen mukaan koulutettujen ja kouluttamattomien ihmisten eliniän erot kasvoivat tässä joukossa yli kaksinkertaiseksi tutkittuna aikavälinä. Sama trendi päti erikseen tarkasteltuna sekä valkoisiin että mustiin. Samaan aikaan mustien ja valkoisten välinen ero koulutettujen joukossa supistui peräti 70 prosentilla, mutta ei ollut kadonnut vielä kokonaan. 

Tutkimus siis osoitti, että USA:n musta väestö voisi parantaa elämänlaatuaan oleellisesti kouluttautumalla ja antaisi heille mahdollisuuden jopa saavuttaa valkoisen väestön tasoinen elämän laadukkuus lähivuosina. Sen sijaan kouluttautumatta jättäminen heikentää elämänlaatua sekä mustien että valkoisten parissa, mikä näkyy ennenaikaisten kuolemien lisääntymisenä.

Kysymys tietenkin kuuluu, että millä tavoin tämä pitäisi tulkita intersektionaalisen feminismin vaatimusten suhteen. Tukeeko se rasistis-sovinistisia vaatimuksia väestöryhmien erilaisesta kohtelusta synnynnäisten ominaisuuksien takia, vai päinvastoin. Eli olisiko sittenkin niin, että ihonväri pitäisi Martin Luther Kingin unelman mukaisesti vain jättää huomiotta ja rohkaista kaikkia ihmisiä synnynnäisiin ominaisuuksiin katsomatta huolehtimaan omista asioistaan nykyistä paremmin - ja kannustaa kaikkia nuoria pyrkimään parempaan elämään ns. mahdollisuuksien tasa-arvon kautta?

13 kommenttia:

  1. Mutta kun näyttää siltä, että jotkut väestöryhmät _ovat_ synnynnäisesti kyvyttömämpiä.

    VastaaPoista
  2. Vali tettavasti..biologinen fakta on, et kikkureillla on noin 20 points äo alhaisempi mitä arjalaisilla

    öööh..its true, vaikka kuinka suvakit kokos sen vääräksi...

    VastaaPoista
  3. mutkun maailma..ei kysele..eikä tiede..se on mitä se on...mustat voi valittaaa..mellakoida....mut se ei muuta tätä biologista faktaa

    VastaaPoista
  4. Intersektionalismissa on kaikenlaista ristiriitaa ja ongelmaa nähtävissä. Vaikka yhteinen mantra on, että kaikki ihmisryhmät ovat kaikin puolin yhtä hyviä ja älyllisestikin samalla tasolla, joillekin ryhmille pitäisi kuitenkin vaikkapa ihon pigmentin perusteella antaa jonkinlaista tasoitusta. Tämä on todellisuudessa alastoman rasistinen ajattelutapa, koska siinä ihon pigmentin oletetaan aiheuttavan automaattisesti alhaisemman suorituskyvyn. Mistä lienee peräisin moinen ajatus.
    Yhteiskunnan kannalta ajattelutapa on myös vahingollinen, se kun suosii kyvyttömiä kyvykkäiden kustannuksella, mikä johtaa yleiseen tyhmistymiseen ja tehottomuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no eihän se ihon pigmentti vaikuta älykkyyteen, vaan se mitä on pään sisällä eli aivot.

      jos nyt taas pitäää kertoo perustotuuksii, niin valkoisilla otsalohko on suurempi mitä kikkureilla..ja jossa...lohkossa tieteen mukaan on korkeitä älykkyystoimintoja, kuten ylipäätäään valkoisten aivojen pinta on poimuttuneenpi, ja vallkosten aivot myös painavat vähän enemmään mitä kikkureiden (joka fakta..nyt ei sinääänsä takaa älykkyyttä)

      Poista
    2. tuon ny näkee jokainen jolla on silmät päässä...kikkureiden otsa on aika matala ja luisu täh? verrattuna arjalaisiin..siis keskimäärin

      Poista
    3. mutta tuotakaan ilmiselvää faktaa..suvakit kieltäytyvät näkemästä

      Poista
  5. Ihmisen tarina on kasvun ja kehityksen tarina, eikä mitään visioita siitä millainen ihminen "pohjimmiltaan" on tai mihin hänellä on tai riittää edellytyksiä voida tehdä miltään muulta kuin lajia koskevan kehitysajattelun pohjalta.

    Ja suuren tarinamme suuri kokonaiskuva on hyvin yksiselitteinen: olemme sosiaalisia olentoja, laumaeläimiä, jotka ovat selviytyneet olemassaolon taistelusta vain lajina ja yhteisöinä, ei toisiaan vastaan taistelevina yksilöinä.

    Tämä on niin yksinkertainen ja kiistaton tosiasia, että on suorastaan mykistävän merkillistä, ettemme tajua omasta ominaislaadustamme mitään, vaan koko ajan kuvittelemme silmiemme eteen "yksilön", joka jossain annetussa tilanteessa tekee yksilölähtöisesti yksilökohtaisia ratkaisuja.

    Ihan yksinkertaiset jutut, kuten esimerkiksi se, että nyt yksilölliseksi kokemamme "vapaa tahto" voidaan koska tahansa palauttaa erityistä regressoivaa metodia, hypnoosia, käyttäen alkuperäiseen kollektiivitajunnan tilaan, jolloin "tahto" yllättäen siirtyykin henkilöltä toiselle -- sellaiset ilmiöt ovat jääneet meiltä ymmärtämättä, ja suhtaudumme niihin kuin kuriositeetteihoin tai sirkustemppuihin. Kuitenkin ne kertovat yhtä paljon todellisesta ihmisestä kuin vaikkapa sosiaalipsykologiassa tehty Milgramin koe.

    Saamme luultavasti odotella turhaan sitä päivää, jolloin niin sanotut "kulttuurit" -- eli yhteisöolennon omianisuuksia määräävät yhteisövoimat -- antaisivat kaikille maailman yksilöille jotkut ideaaliset -- eli idealistiset, ihanteelliset -- lähtökohdat joiden pohjalta kaikki selviytyminen jäisi vain yksilön käsiin, hänen tahtonsa varaan. Sellaista aikaa ei tule. Sen sijaan maailma romahtaa kehittymättömien maiden väestönkasvuun ja väestöpaineen aiheuttamiin kansainvaelluksiin, jotka romauttavat kehittyneen maailman kehitysedellytykset.

    Mutta wokeltakaamme oikein sydämemme pohhjasta, koska se antaa uhriutujille niin hyvän mielen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisryhmien "kulttuuri" ei tipu taivaaasta eikä se ole ylhäältä annettu, vaan jokainen ihmisryhmä kehittää itse itselleen sopivan kulttuurin tai ideologian

      Poista
  6. Kouluttautuminen tuskin lisää terveyttä sinänsä. Koulutuskelpoiset yksilöt vaan todennäköisesti ovat kaikin tavoin paremmin rakennettuja. Älykkyys on hyvin polygeeninen ominaisuus, joka heijastaa koko koneiston yleistilaa ihan kohtuullisesti.

    VastaaPoista
  7. Pidän itseäni melko tyhmänä,mutta"kaikkea on ja rahani riittää". Koska olen pitkäjännitteinen,
    Aikoinaan sijoitin rahastoihin kun minua älykkäämmät pitivät hauskaa. Lisäksi minulta puuttu turha ylpeys, ja kysyin viisaammilta neuvoja. Älykkyys yksin ei auta menestymään.

    VastaaPoista
  8. "...Ympäristöongelmien lisäksi väestönkasvu vaikeuttaa köyhyyden vähentämistä sekä terveydenhuollon ja koulutuksen kehittämistä..."
    https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/4be6d12e-7f70-4edd-8871-7f550b5a0729

    VastaaPoista
  9. Ikävä...fakta, suvakkien ainakin mielestä, nyt vain sattuu olemaan se, että mustien ÄO on selvästi keskimäärin valkoisia huononpi. Sitä ei mikäään kouluttautuminen voi milloinkaan muuttaa

    Maailmassa ei ole mitään luonnonlakia, että eri ihmisrotujen älykkyys pitäisi olla täsmälleen sama

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!