Tanska oli aikanaan ensimmäinen pohjoismaa, joka ryhtyi toimiin turvapaikanhakijoiden virran vähentämiseksi. Juuttien maahanmuuttopolitiikan kehitys viimeisen kymmenen vuoden aikana onkin ollut hyviä tuloksia tuottavaa.
Tanskan maahanmuuttopolitiikan käytännöistä ennen vuoden 2011 vaaleja kertoo nykyinen kansanedustaja Sampo Terho täällä. Hänen mukaansa silloin Tanska pyrki ensisijaisesti löytämään sellaisia maahanmuuttajia, joista ei aiheutuisi rasitetta maan talaoudelle.
Vuoden 2011 vaalit päättyivät Tanskassa maailmanparantajien voittoon, mutta maahanmuuttopolitiikan linjaukset pysyivät siitä huolimatta pääosin samoina kuin aiemminkin. Niinpä vuoden (2015) vaaleissa jo vasemmistokin kannatti tiukkaa maahanmuuttolinjaa, koska mikä tahansa muu olisi johtanut poliittiseen itsemurhaan.
Kansallisen konsensuksen seurauksena Tanska on sittemmin jatkanut entistä järkevämmän maahanmuuttopolitiikan etsimistä. Viimeisenä toimenpiteenä se puolitti pakolaisten sosiaalietuudet vähentääkseen Välimeren eteläpuolelta pyrkivien kiinnostusta hakeutua Itämeren portille. Keino on myös tehonnut: siinä missä muualla Euroopassa turvapaikanhakijoiden määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, väheni tulijoiden määrä Tanskaan syyskuussa 400:lla vuoden takaisesta.
Tanskan esimerkki houkuttaa myös muita. Niin myös Norjaa, jonka hallitus on päättänyt seurata entisen emämaansa mallia. Turska- ja öljymaan johtajien innoituksen lähdettä ei ole vaikea arvata, sillä syyskuussa hakemuksensa Norjaan jättäneiden turvapaikanhakijoiden määrä noin kolminkertaistui vuoden takaisesta.
Näyttäisi siis siltä, että edelleen omissa sfääreissään elävä humanitaarinen suurvalta-Ruotsi on jäämässä yhä selvemmin kummallisuudeksi skandinaavisten sisarkansojensa joukossa. Niinpä sinne suuntautuva maahanmuutto tullee jatkossa kasvamaan entisestään, elleivät maan poliitikkojen hermot petä. Tai Ruotsidemokraatit saavuta yli 50 prosentin kannatusta seuraavissa vaaleissa.
Nykyisten arvioiden mukaan Ruotsiin näyttäisi jättävän turvapaikkahakemuksensa vuosittain lähes 200 000 kehitysmaalaista, joista osa saa turvapaikan ja osa jää maahan muuten vain. Näin Ruotsin väestössä on tapahtumassa ennenäkemätön muutos, jonka pitkäaikaisia seurauksia voimme vain arvailla. Eivätkä nuo arvaukset ole välttämättä kovin auvoisia ainakaan mikäli niiden taustalla on tietoisuus Tenstan tai Rosengårdin tapaisten alueiden kehityksestä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hyviä uutisia turvapaikkasirkuksesta
Ohjeita maahanmuuttopolitiikan muuttamiseksi realistiseksi
Miksi Ruotsin rakettisota salataan suomalaisilta
-