Miksi HS julkaisi virheellistä tietoa?

Helsingin Sanomat väitti tänä aamuna, että "Italian tilanne muistuttaa etäisesti Suomen tilannetta parin vuoden takaa. Suomessa siniset lohkesivat perussuomalaisista, kun siniset halusivat pitää kiinni hallitusvastuustaan."

Väite kiinnitti huomiotani, koska olen sen kanssa vahvasti eri mieltä. Ei niin, etteikö tilanne ehkä muistuttaisi Suomessa nähtyä tilannetta silloin kun siniset irtautui emopuolueestaan, kyllä siinä jotain yhtäläisyyttä on nähtävissä - ellei muuta niin Lega-puolueelle tarjoutuu oppositiossa hyvä tilaisuus nostaa kannatustaan samankaltaisilla teemoilla, joita Perussuomalaiset ovat pitäneet esillä Suomessa.

Sen sijaan puolueen lähtö ei johtunut siitä, etteivätkö puolueen ylivoimaisen enemmistön tukemat halla-aholaiset olisi halunneet pitää kiinni hallitusvastuusta. Päinvastoin, puolueen puheenjohtajan mukaan "nykyinen hallitusohjelma ja turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma riittävät perussuomalaisille, mutta edellytämme, että yhdessä sovitusta pidetään tarkasti kiinni."

Sen sijaan silloinen pääministeri Sipilä itse ei halunnut noudattaa hallitusohjelman maahanmuuttoa koskevia kirjauksia, ja että siitä syystä edellytyksiä hallitusyhteistyön jatkumiselle ei ollut. Sinisten rooli tässä tilanteessa oli mahdollistaa hallituksen jatkaminen ilman, että se toteuttaa koko ohjemaansa. Toisin sanoen sinisten tarkoituksena oli nimenomaisesti olla pitämättä kiinni hallitusvastuusta.

Edelle kirjoittamani perusteella ihmettelen, että eikö HS:n toimittaja muistanut tai tiennyt mitä vuonna 2017 tapahtui? Vai halusiko hän tarkoituksella johtaa lukijakuntaansa harhaan? Jos jälkimmäistä, niin oliko hänen tarkoituksenaan epäsuorasti mustamaalata Perussuomalaisia nyt, kun se ja Kokoomus ovat löytämässä toisensa oppositiossa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Timo Soinin harhakuvitelma
Sinisten poliittinen eriytyminen voisi lisätä maahanmuuttokriittisten kokonaiskannatusta
Riitelevät vennamolaisuuden perilliset

Onko komissio ollut tunteiden vietävänä?

Britannian pääministerin Boris Johnsonin päätös lähettää parlamentti tavallista pidemmälle syystauolle on herättänyt kuohuntaa. On puhuttu jopa vallankaappauksesta, mikä ei tietenkään ole täysin totta, koska on toimittu maan lakien mukaisesti.

Johnsonin päätöksen taustalla lienee se umpisolmu, jonka brittiparlamentti ja EU:n komissio ovat EU-erosta päättäneen kansanäänestyksen jälkeen saaneet aikaiseksi - eli molempia osapuolia tyydyttävän sopimuksen jäämisen pelkäksi haaveeksi.

Vielä on tietenkin liian aikaista sanoa, eroaako Britannia lopulta EU:sta vai vieläkö se päätyy hakemaan lisäaikaa. Puhumattakaan siitä myöntääkö EU sellaista. Mutta ehkäpä pari sanasta nähdystä teatterista on jo nyt paikallaan.

Britannian EU-eron taustalla oli pitkälti saarivaltioon suuntautunut itäeurooppalaisen halpatyövoiman sekä myös EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien tulva. Näin Britannian työväestön asema heikkeni, terveydenhuoltokulut kasvoivat ja monet maahanmuuttajien aiheuttamat lieveilmiöt lisääntyivät.

Mikäli ero nyt toteutuu, jää nähtäväksi onko sillä merkitystä edelle kirjaamieni eron syiden korjaamisen kannalta: ainakaan EU:n ulkopuolisten maahanmuuttoa ei voi panna yksin EU:n syyksi. Joka tapauksessa näiden ratkaisu riippuu uudelleen itsenäistyvän Britannian tulevasta maahanmuuttopolitiikasta.

Ensi alkuun tullee vastaan kuitenkin toinen kansanäänestys ja sen seurauksena EU-myönteisen Skotlannin itsenäistyminen ja EU:n jäsenhakemus. Näin Brexit johtaisi satojen vuosien mittaisen valtioliiton purkautumiseen. Nähtäväksi jää, toimiiko Englanti siinä samalla tavoin kuin EU Britanniaa kohtaan, vai onko asenne rakentavampi.

Meidän kannaltamme Skotlannin itsenäistyminen ja liittyminen Unioniin tarkoittaisi todennäköisesti yhden uuden yhteistyökumppanin liittymistä Unioniin ja siten Suomen aseman vahvistumista. Toisaalta EU:n kannalta Brexitissä on tietenkin kyse isosta tappiosta, mutta myös Saksan ja Ranskan aseman korostumisesta.

Käytännössä Unioni saattaisi tämän kehityksen seurauksena muuttua entistäkin kankeammaksi ja byrokraattisemmaksi, eikä ainakaan vapaakaupan asema vahvistuisi. Se taas olisi Suomen kaltaisen ulkomaankaupasta elävän pikkumaan tappio. Samoin kuin yhden nettomaksajan maksamien jäsenmaksujen siirtyminen muiden - siis myös Suomen - maksettavaksi.

Entä Britannia? Sen tulevaisuus riippuisi vahvasti siitä, minkälaisen aseman se pystyisi rakentamaan erityisesti suhteessa Yhdysvaltioihin ja Kiinaan. Mikäli kauppa näiden kanssa vilkastuu, tarkoittaa se myös Britannian talouden säilymistä vahvana.

Jos näin kävisi - ja vaikkei kävisikään - on selvää, että EU:lla ja Britannialla on niin paljon yhteisiä intressejä, ettei Brexit jättäisi parantumattomia arpia. Kyllä näiden suurten talousvaikuttajien välinen yhteistyö on niin paljon molempia hyödyttävää, että yhteinen sävel löytynee muutamassa vuodessa.

Ja sitten vielä EU:n mekanismeista. Tapaus Brexit on osoittanut, ettei Unionista ole mahdollista erota rakentavasti. Sen osoitti jo se, ettei Britannialle suostuttu antamaan samanlaista asemaa kuin Norjalle, joka nauttii pitkälti samoista eduista kuin jäsenmaat. Minusta on vaikuttanut jatkuvasti siltä, että EU:n komissio on tässä asiassa ollut vähintään yhtä paljon tunteiden vietävissä kuin brittihallituksetkin.

Lopuksi. Mikäli Britannia nyt todella eroaa ilman sopimuksia, herää kysymys siitä, että olisiko EU:n lopulta kuitenkin pitänyt pyrkiä molempia tyydyttävään sopimukseen?  Eli kärsiikö EU brittien eroamisen estämiseksi harrastamastaan nihkeydestä enemmän kuin se olisi saavuttanut rakentavammalla asenteella?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kanaalin yli pyrkijät muistuttivat hallitusneuvottelijoita
Kuinka taipuu briteiltä EU:n iltalypsy
Humanitaarinen paradoksi Holmströmiläisen paradoksin valossa

Valmistellaanko Välimerellä uutta pakolaisvyöryä?

Yleisradio kertoi, että turvapaikanhakijaralli Turkista Kreikkaan on jälleen vilkastunut. Liikkeellä ovat ennen kaikkea afgaanit ja syyrialaiset.

Koko Välimeren alueella vastaavaa lisäystä ei kuitenkaan ole tapahtunut - kiitos siitä kuulunee Italian paljon mediatilaa saaneelle jämäkälle toiminnalle. Nyt kun saapasmaan hallitus on vaihtumassa on siis syytä toivoa, ettei maan politiikka tässä suhteessa muutu.

Riski tähän on kuitenkin varsin suuri, koska hallitusta Viiden tähden liikkeen kanssa muodostavan Demokraattisen puolueen johtaja Nicola Zingaretti tunnetaan vasemmistolaisena sosiaalidemokraattina ja vihreän politiikan ajajana. Lisäksi hän on pullikoinut Italian aiempaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa vastaan.

Jos Italian uusi hallitus tuhoaa edeltäjänsä maahanmuuttopoliittiset saavutukset - kuten lienee todennäköistä - on luultavaa, että Eurooppaan vyöryy uusi vuoden 2015 tapahtumia muistuttava kehitysmaalaisten kansainvaellus. Kysymys tässä tilanteessa kuuluu, että miten  viherpunamultahallituksemme suhtautuu sen Suomeen johtaviin haaroihin.

Vuoden 2015 Suomeen saapuneiden vyöryllehän oli kaksi pääsyytä. Niistä ensimmäinen oli pääministerin järjetön "asuntokutsu" ja toinen Ruotsin törkeä toiminta ihmisvirtojen ohjaamiseksi maahamme. Siten on toivottava, ettei Antti Rinne (sd) tai muu hallitus ryhdy edeltäjänsä mallin mukaisiin kutsuihin. Ja että se toimii tehokkaasti myös silloin jos Ruotsi jälleen ryhtyy aktiivisesti ohjaamaan ihmisiä kohti Torniota.

Valitettavasti Rinteen hallituksen tähänastiset toimet eivät juuri herätä luottamusta. Erityisesti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) näyttäisi tässä suhteessa olevan täysin ymmärtämätön ja siten kyvytön hoitamaan tehtäväänsä mahdollisesti tulossa olevassa kriisitilanteessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU-poliitikkojen toimet johtavat radikalisoitumiseen
"Ei tarvitse olla vihainen maahanmuuttajille, vaikka he välillä raiskaavat yhden tai kaksi pikkutyttöä"
Ketkä ovat syyllisiä Lesboksen leirin kauhuihin?

Suru tieteen puolesta

Ei ole kuin alle kolme viikkoa siitä kun ihmettelin viimeksi Australian Alice Springsin eläväistä ilmastohistoriaa. Keski-Australian ilmastohistoria ei kuitenkaan ollut silloin löytänyt lopullista vakautta, vaan tilanne on jälleen muuttunut.

Alla uusimman mallin mukaan laskettu Alice Springsin ilmastohistoria sellaisena kuin tallensin sen GISS:in sivuilta elokuun 11. päivänä.

Tässä puolestaan tilanne tänä aamuna.

Kuvien vertailu ei tarvinne minun selityksiäni. Totean kuitenkin, etten voi olla hämmästelemättä sitä luovuutta ja innovaatiotasoa, jolla australialaiset (vai GISS:in?) ilmastotieteilijät muuntelevat Alice Springsin ilmastoa. Enkä voi ymmärtää tämän kääntelyn ja vääntelyn mahdollista motivaatiota.

Omalla kohdallani tämä kaikki on muuttunut pelkäksi makaaberiksi viihteeksi, sillä uskottavuus Alice Springsin ja sen myötä kaikkien maanpinnan mittausasemien luotettavuuteen on omalta kohdaltani mennyt jo kauan sitten. Siitä huolimatta tässäkin viihteessä on jotain, joka saa tutkijaminäni suremaan. 

Eikä se suru johdu edellä olevan kuvaparin loogisesta johtopäätöksestä, jonka mukaan Keski-Australian ilmaston lämpeneminen olisi kuluneen vajaan kolmen viikon aikana peruttu, vaan siitä, mitä tällainen soutaminen ja huopaaminen tekevät tieteen asemalle ihmiskunnan luotettavimpana tiedontuottajana. Tästä huolesta kirjoitin jo yhdessä ensimmäisistä blogikirjoituksistani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Australian ilmastohistoria jatkaa edelleen villiä elämäänsä

Tiede totuudenjälkeisen yksisilmäisten maailman poliittisena uhrina

Tiede on hyödyllisin instituutiomme

JK kello 18:40 Kiitos Vesa Haapalan kommentin katsoin tarkemmin noita kahta kuvaa. Niissä suurin muutos ei olekaan "lämpenemisen peruminen", vaan aikasarjan alkupään poistaminen. Tosin myös eräitä muitakin mittaustuloksia näyttää poistetun. Muutos ei ole siis niin dramaattinen kuin ensin näytti. Pahoittelut huolimattomuudestani. Itse asiaa tämä ei kuitenkaan muuta miksikään.

IL:n haastattelu paljasti, ettei Maria Ohisalo ole tehtäviensä tasalla

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) linjasi eilen, että "turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle". Tämä siis tilanteessa, jossa tätä oikeutta käytetään kansainvaellukseen, jonka päätarkoituksena on tulijoiden elintason kohottaminen muuttamalla leveämmän leivän perässä Eurooppaan.

Asiasta uutisoineen Iltalehden toimittaja teki ministerille kerrankin oikeita ja suoria kysymyksiä. Ja ministeri kiemurteli ja kieltäytyi näkemästä nykyaikaisen kansainvaelluksen aiheuttamia ongelmia: turvallisuusuhat johtuivat hänen mielestään tulijoiden marginalisoitumisesta eikä hän suostunut näkemään edes heidän järkyttävän suuressa osuudessaan seksuaalirikoksissa mitään erikoista.

Sen sijaan Ohisalo kertoi, että hän haluaa laskea turvapaikan saamisen näyttökynnystä eli lisätä elintasopakolaisten määrää maassamme. Samoin hän haluaa palvella heitä luomalla kielteisen turvapaikan saaneille kansainvaeltajille varatien maahamme työllistymisen kautta, mistä lähes varmasti seuraisi uudenlainen näennäistyöpaikkabisnes, jossa liikkuisi pimeä raha työntekijältä bisneksen pyörittäjälle.

On siis selvää, ettei ministerimme ole edes likimain tehtäviensä tasalla vaan puhtaasti tunteidensa vietävissä - eikä asiaa paranna se, että myös pääministeri on maahanmuuttoasioista yhtä pihalla. Siten suomalainen yhteiskunta tulee muuttumaan nykyisen valtioneuvoston toimikauden aikana oleellisesti siitä, mitä se oli viime eduskuntavaalien aikaan. Ellei tämä hallitus sitten kaadu nopeasti omaan mahdottomuuteensa.

Lopuksi on syytä todeta, että Suomen hallituksen - ja siis myös Maria Ohisalon - tärkein tehtävä ei ole turvapaikanhakijoiden oikeuksista huolehtiminen, vaan suomalaisen elämäntavan suojeleminen ja suomalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Sisäministerillä se tarkoittaa ennen kaikkea maan sisäisesti turvallisuudesta huolehtimista.

Siinä ensimmäinen askel olisi tosiasioiden tunnustaminen nykyaikaisen kansainvaelluksen luonteesta ja seurauksista. Siis esimerkiksi rehellisten ja perusteltujen vastausten etsimistä Iltalehden toimittajan esittämiin kysymyksiin sekä niiden perusteella loogisten johtopäätösten tekemistä. Ja sisäpolitiikan kehittämistä niiden mukaisesti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU-poliitikkojen toimet johtavat radikalisoitumiseen
Pakolaispolitiikassa on siirryttävä suojelemaan eurooppalaista elämäntapaa
Hallitus aloitti odotetusti korruptiolla

Porvoon tapahtumat kielivät luottamusyhteiskunnan katoamisesta

Viikonlopun aikana kaksi poliisia joutui murhayrityksen kohteeksi mentyään normaalin tuntuiseen hälytystehtävään. Onneksi kumpikaan ei kuollut ja ampujat saatiin ilmeisesti takaa-ajon päätteeksi kiinni.

Vielä ei ole uutisoitu keitä ampujat olivat tai miksi he järjestivät poliisille ansan. Kuvien perusteella miehet ovat vaaleaihoisia, mutta eivät tyypillisen suomalaisen näköisiä. Heidän autonsa oli ruotsalaisissa kilvissä.

Poliisiin ja muihin viranomaisiin kohdistuva väkivalta on asiaa tutkineen Henri Rikanderin mukaan lisääntynyt viime vuosina. Syynä on hänen mukaansa ihmisten eriarvoistuminen ja heidän välisensä luottamuksen heikkeneminen.

Suomi ja muut pohjoismaat onnistuivat 1900-luvulla luomaan ihmiskunnan historiassa poikkeuksellisen vahvaan luottamukseen perustuvan yhteiskunnan. Nyt on ilmeisesti tullut sen ajanjakson loppu, sillä jopa pääministeri Antti Rinteen (sd) mukaan nähty väkivalta kertoo yhteis­kunnallisesta muutoksesta myös Suomessa. Ruotsissa sama on tapahtunut jo aiemmin.

On erinomaista, että pääministeri ymmärtää tämän asian, sillä juuri hänellä ja sisäministeri Maria Ohisalolla (vihr) on vastuu negatiivisen kehityksen pysäyttämisestä. Toistaiseksi he ovat puhuneet pelkästään poliisin resurssien kasvattamisesta, mutta se ei ratkaise perusongelmaa.

On nimittäin selvää, ettei pelkkä poliisien määrän lisääminen pysäytä epätoivottavaa kehitystä, mikäli ihmisten välinen luottamus jatkaa murenemistaan. Siksi hallituksen on paneuduttava niihin tekijöihin, jotka tuota luottamusta murentavat ja ryhdyttävä toimiin näiden kulttuuristen juurisyiden löytämiseksi ja poistamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Altruismi ja pelko leimaamisesta luovat hyvän yhteiskunnan
Miksei Ruotsiin löydy opettajia eikä poliiseja?
Poliisi joutui pakenemaan turvapaikanhakijoita Hennalassa - ei rikostutkintaa

Miksi Yle syyllisti suomalaisia, vaikka olisi pitänyt kehua?

Yle teki joitakin aikoja sitten lanseeraamallaan rasittavalla tavalla luettavan jutun maailmaa riivaavien metsäpalojen syistä. Niissä se löysi kaksi jo annalta arvattavaa syytä: ilmastonmuutoksen ja eurooppalaisten lihanhimon. 

En kiistä lämpenevän ilmaston enkä brasilialaislihan himon osuutta metsäpaloissa, mutta muistelin aiemmin kuulleeni samoille asioille muitakin selityksiä kuin Ylen jutussa mainitut. Niinpä tein muutaman google-haun saadakseni paremman käsityksen metsäpalojen syistä.

Ihan ensiksi törmäsin suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin. Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaa Ilkka Vanha-Majamaata muutama vuosi sitten haastatellut Kaleva nimittäin kommentoi lisääntyvää metsäpalotrendiä ja totesi, että erityisesti Afrikassa, Australiassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Pohjois-Venäjällä palojen syynä on yleensä ihmisen toiminta: tupakka, huonosti sammutetut nuotiot ja metsätyökoneet. 

Samassa jutussa Suomen Ympäristökeskuksen Heikki Toivonen totesi, että "Venäjän ja Kanadan pohjoisissa havumetsissä on hyvin suuria paloja, joita ei teiden ja kaluston puuttuessa pystytä sammuttamaan". Yle itse teki viime vuonna jutun Ruotsin metsäpaloista, joissa se nimesi syyksi ihmisten huolimattoman grillaamiskulttuurin (enkä tarkoita tällä sikäläisiä autojen tuhopolttoja).

Lisäksi Ilta-Sanomat totesi, että Ruotsissa alkavat metsäpalot karkaavat Suomea helpommin käsistä, koska siellä ei ole samanlaista metsäautotieverkostoa eikä vapaapalokuntatoimintaa kuin meillä. Niinpä metsäpalojen alkuja ei saada kiinni eikä sammutuskalustoa paikalle yhtä nopeasti kuin meillä.

Oli myös mielenkiintoista huomata, että jutussa mainittiin pohjoisamerikkalaisten arvioineen, että "he voisivat pienentää metsäpalojen riskiä, ja monet keinoista ovat olleet sellaisia, jotka ovat toteutuneet Suomessa sotien jälkeisen metsänhoidon tuloksena".

Eikä tässä kaikki. Jutusta löytyi myös oikein todellinen helmi. Siinä sanottiin, että "avohakkuualueet estävätkin metsäpalon leviämisen laajemmalle". Tämä ei kaivanne kommenttia - ottaen huomioon minkälaisen kritiikin kohteeksi avohakkuisiin perustuva suomalainen metsätalous on viime vuosina joutunut - vaan ainoastaan syvän huokauksen siitä älyllisestä epärehellisyydestä, joka vallitsee suomalaisessa metsäkeskustelussa.

Vielä yhdenlaisen näkökulman toi samoilla google-hauilla löytynyt Tekniikan Maailman anonyymi kommentoija, joka esitti, että "sata vuotta sitten paloi pohjoisella pallonpuoliskolla vuosittain huomattavasti enemmän metsää kuin nykyisin! Nykyisten pienien metsäpalojen aika alkoi vasta palojen sammutuksen ja havaitsemisen kaikinpuolisen tehostumisen myötä."  Wikipedian mukaan kommentoija oli oikeassa.

Tämän kaiken siis löysin pienellä googletuksella. Ja sen tehtyäni meni sormi suuhun.

Sormi suussani jäin sitten ihmettelemään, että miksi tästä sinänsä äärimmäisen vakavasta asiasta uutisoitaessa halutaan veronmaksajien rahoilla toimittaessa ilmiselvästi unohtaa kaikki neutraalit selitykset? Sekä ylikorostaa ilmaston lämpenemistä ja tehdä eurooppalaisista ja siis myös meistä suomalaisista syyllisiä niihinkin asioihin, joihin meillä ei ole osaa eikä arpaa. Ja joissa erityisesti meillä suomalaisilla on sellaisia ansioita, joista kannattaisi ottaa mallia muuallakin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sademetsätuhon syyt
Se mikä on Afrikassa hyvä, halutaan lopettaa Suomesta
Suomen metsäpolitiikka on kohdallaan

Hyttynen on historiantekijä

Timothy C. Wineguard -niminen sotahistorian tutkija on kirjoittanut kirjan "The Mosquito: A Human History of Our Deadliest Predator", jota en ole lukenut. Sen sijaan luin siitä Karen Masterson -nimisen tutkijan tekemän arvion Nature-lehdestä ja päätin jakaa muutaman sieltä löytämäni tiedonpalasen arvoisan lukijani kanssa. Seuraavassa on siis Mastersonin kirja-arviosta poimittuja tietoja.

Hyttyset ovat siis kirjan mukaan ihmisiä eniten tappavia petoja. Sen levittämät taudinaiheuttajat (jotka omasta mielestäni oikeastaan ovat hyttysten sijasta niitä petoja, mutta unohdetaan tällä kertaa saivartelu) aiheuttavat esimerkiksi kelta-, dengue- ja länsi-Niilin kuumetta sekä malariaa. Pelkästään viimeksi mainittu tappoi vuonna 2017 yhteensä 435 000 ihmistä.

Hyttyset ovatkin loistava liittolainen sotatoimissa. Esimerkiksi 2 500 vuotta sitten ateenalaiset ja spartalaiset torjuivat persialaiset sotajoukot Plataiain taistelussa hyttysten avulla. Tämä tapahtui ohjaamalla ne ennen taistelua soiselle alueelle, missä hyttysten levittämä malaria-loinen teki tuhojaan niin, että persialaisten taisteluvahvuus putosi 40 prosentilla. 

Tämä tapahtui siis juuri ennen kreikkalaisen filosofian, tieteen ja taiteen kulta-aikaa, jonka saavutukset viitoittivat tien kohti länsimaista kulttuuria. Eurooppalaisuuden kannalta tärkeää oli myös kristittyjen sairaaloiden toiminta varhaiskeskiajalla kun ne hoitivat valtavia määriä malariapotilaita ja sitä kautta saivat kansanjoukot kääntymään pakanuudesta kristinuskoon. Sen seurauksena Euroopan väestö valmistautui tietämättään Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan syntyyn. 

Mutta ei hyttysten merkitys sotatoimissa rajoitu suinkaan kaukaisiin aikoihin. Kirjan mukaan niillä oli osuutensa myös Yhdysvaltain tappioon Vietnamin sodassa: ei siksi että nämä olisivat hävinneet merkittäviä taisteluita, vaan koska hyttysten levittämät malarialoiset tekivät osaltaan miehistötappioista kotirintamalle kestämättömiä. 

Mielenkiintoinen oli myös tieto siitä, että 95 prosentilta länsiafrikkalaisista puuttuu muilla ihmisillä esiintyvä geeni, jonka koodaamaa pintaproteiinia malarialoinen käyttää infektion alussa. Tämän havaitsivat myös amerikkalaiset orjatyötä teettävät maanviljelijät, joiden tahdosta Amerikan musta väestö on vielä nykyisinkin pääasiassa länsiafrikkalaista alkuperää. Näin siksi, että heidän esi-isänsä eivät sairastuneet muiden afrikkalaisten tapaan malariaan työskennellessään puuvillapelloilla, joten he olivat orjamarkkinoilla haluttua tavaraa.

Malariaa vastaan on tietenkin myös etsitty lääkkeitä. Näin tehtiin myös natsi-Saksassa, missä tahallisissa malarialoisten tartutuksissa kuoli noin 400 ihmistä. Sen sijaan kirjassa vaiettiin - mutta kriitikko toi esille - että samaan aikaan myös Yhdysvalloissa tehtiin samankaltaisia kokeita mm. sotilailla ja vangeilla. Erona oli vain mittakaava - amerikassa onnistuttiin näissä kokeissa tappamaan ainakin 1 000 ja mahdollisesti jopa 3 000 ihmistä.  

Itselläni ei oikeastaan ole näihin tietoihin sen kummempaa lisättävää. Tai ehkä se, että myös meidän kotoiset hyttysemme pystyvät kantamaan ja levittämään malariaa. Ja itse asiassa tautia on myös esiintynyt maassamme aiemmin ja vielä vuosina 1944–1945 esiintyi Suomessa parin tuhannen tapauksen epidemia. Nykyisin sitä esiintyy ainoastaan lomailun ja maahanmuuton seurauksena, mutta ilmaston lämmetessä ennustetulla tavalla se saattaa jälleen yleistyä myös Suomessa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten Y-kromosomi syrjäytynee seuraavien vuosituhansien aikana
Polveutuvatko kreikkalaiset antiikin helleeneistä?
Ilmastonmuutokset korreloivat Euroopan historian suurten tapahtumien kanssa

Vihreät ja kepulaiset nuoret tahtovat sosialisoida työeläkkeet

Ylen otsikon mukaan nuoret haluaisivat leikata työeläkkeistä. Olin hiukan hämmästynyt sen nähdessäni, mutta kun luin jutun paljastuikin, ettei kyse ole kaikista nuorista vaan vihreistä ja kepulaisista. Yle siis harhautti jälleen kerran niitä asiakkaitaan, jotka jäivät pelkän otsikon varaan.

Mutta sitten itse asiaan.

Vihreiden ja kepulaisten tahtoa voi pitää sosialisointina. Näin siksi, että "työeläke on laissa säädetty ja pakollinen vakuutus, jonka työnantaja hoitaa puolestasi. Eläke kertyy työstä eli kaikista työurasi aikaisista ansioista".

Toisin sanoen työeläke ei ole verotusta vaan työelämän aikana pakkokerättyä varallisuutta, josta osa on käytetty edellisen sukupolven eläkkeiden maksuun ja osa on rahastoitu. Siksi se katsotaan ihmisten omaisuudeksi ja sillä on perustuslain suoja.

Sinänsä minua ei ihmetytä vihreiden nuorten sosialisointihalu - ovathan he poliittisesti osa äärivasemmistoa. Kepulaiset sen sijaan hiukan ihmetyttävät, sillä työeläkkeisiin koskeminen alentaisi kynnystä myös ihmisten muuhun omaisuuteen - kuten vaikkapa maatiloihin - puuttumiseen. Ehkäpä puolueen, joka tunnetaan siitä, että se pettää aina,  nuoriso haluaa ulottaa pettämisen myös puolueensa vankimpaan tukijakuntaan.

Niin tai näin. Omalta osaltani olen harmitellut vuosien aikana maksamiani eläkemaksuja. Olisin nimittäin ollut halukas sijoittamaan rahani itse - ja sitä kautta välttänyt eläkelaitosten kulujen maksamisen eli saanut aikanaan korkeamman elintason eläkeläisenä. Tai vaihtoehtoisesti alhaisemman eläkeiän.

Ymmärrän kuitenkin, että eläkejärjestelmän aikanaan synnyttyä silloin eläkkeelle jäämässä olevat sodan käyneet sukupolvet olisivat jääneet ilman työeläkettä. Siis joutuneet elämään varsin köyhän vanhuuden. Siltä heidät pelasti se, että minunkin eläkerahojani käytettiin heidän vanhuutensa turvaksi.

On myös selvää, etteivät kaikki olisi pystyneet siirtämään omaisuutta sivuun, joten ilman nykyistä työeläkejärjestelmää huomattava määrä ihmisiä olisi vanhuksena verorahoitteisen eläkejärjestelmän varassa. Sellainen aiheuttaisi katkeruutta ja vähäosaisuutta, joka on voitu välttää työeläkkeiksi kutsutun pakkosäästämisen kautta. Jo pelkästään siitä syystä myös vihreiden ja kepulaisten nuorten tulisi kunnioittaa ihmisten työeläkkeitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Eläkkeistä kannustin lastenhankintaan
Suvaitsevaisuuspopulismin moraali
Lisäeläke-ehdotus on törkeä huijausyritys

Kaksi poliittista naista kuin yö ja päivä

Päivi Räsänen (kd) halusi, ettei kristityksi kääntyneitä maahanmuuttajia saisi palauttaa lähtömaihinsa. Lisäksi hän totesi, että "epäselvissä tilanteissa mieluummin kunnioittaa ihmisen omaa kertomusta ja kokemusta kuin kiistää se".

Räsäsen kannanotto kertoi varsin paljon kyseisen naispoliitikon järjenjuoksusta. Sen valossa näyttää siltä, että uskonto on hänelle niin keskeinen asia, ettei siitä valehteleminen ole mitenkään mahdollista. Ja sen mukaisesti hän kuvittelee, ettei myöskään muslimi kykene valehtelemaan vaihtaneensa uskontoa maahanpääsyn toivossa.

On todennäköistä, että mikäli Räsäsen näkemys muuttuisi Suomen linjaksi, tapahtuisi maahanmuuttajien parissa varsinainen massakääntyminen kristinuskoon. Ja nämä vastakääntyneet jatkaisivat edelleen rukoiluaan kohti Mekkaa - käytöksellä kun ei olisi merkitystä, koska pelkästään oma sana riittäisi pääsyyn suomalaisten veronmaksajien piikkiin tapahtuvaan ikuiseeen elatukseen.

Maahanmuuttajiin otti kantaa myös Arja Juvonen (ps), joka vaati lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten minimirangaistusten nostamista niin, ettei niistä voisi selvitä ehdonalaisella. Taustalla on tapaus, jossa maahanmuuttajataustainen geelitukkamies sai oikeudessa lapseen kohdistuneesta rikoksestaan ehdonalaisen tuomion, mutta jatkoi tyylillään kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Lisäksi Juvonen vaati, että tällaiset rikolliset tulee palauttaa aina lähtömaihinsa. Ja huolehtia siitä, etteivät he pääse palaamaan takaisin Suomeen. Sen sijaan tänne sopeutuneet ja työtä tekevät maahanmuuttajat ovat hänen mukaansa tervetulleita.

Kun vertaa näiden kahden naispoliitikon näkemyksiä toisiinsa voi vain todeta, ettei kaikkia naisia ole veistetty yhdestä puusta. Siinä missä valtakunnallisesti tunnetumpi heistä on älyllisesti epärehellinen ja sinisilmäinen, on tuntemattomampi selväjärkinen ja tosiasiat tunnustava.

Onneksi näistä naisista tunnetumpi on jo jäämässä syrjään poliittisesta päätöksenteosta, kun jälkimmäisen tähti on vasta nousussa. Harmi vain, etteivät kaikki nousussa olevat naispoliitikot jaa Juvosen kykyä ajatella perustellusti ja loogisesti. Mikä vielä ikävämpää, ei sitä kykyä ole monilla miespoliitikoillakaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kai Mykkänen ilmoittautui älyllisesti epärehelliseksi
Teuvo Hakkainen ja ihmisarvot
Onko Päivi Räsänen tyhmä vai epärehellinen?

Suomalaiset nihkeitä Välimeren taksiliikenteen tukemiselle

Saksa on alkanut ottaa vastaan jihadistien lapsia Syyriasta. Ensimmäinen erä sisälsi neljä lasta, mutta jatkossa on tarkoitus järjestää paljon suurempi ISIS-lasten joukkomuutto germaanien elätettäväksi ja kasvatettavaksi. Toivottavasti heistä yksikään ei kasvaessaan kiitä pelastajiaan terroriteoilla, raiskauksilla tai muilla väkivallanteoilla.

Suomi ei ole vielä muotoillut selkeästi kantaansa ISIS-lapsiin, mutta on selvää, että rajoillemme ilmaantuvat maamme kansalaiset otetaan vastaan. Tämän takaa perustuslakimme. Sen sijaan olisi hämmästyttävää, jos maamme hallitus ryhtyisi aktiivitoimiin heidän pelastamisekseen, vaikka kantaväestöön kuuluvien henkilöiden on annettu jopa kuolla korvaa lotkauttamatta.

Pääministeri Antti Rinne (sd) kertoi Reykjavikissa, että erilainen suhtautuminen maahanmuuttoon on uhka pohjoismaiden väliselle toveruudelle. Tällä hän viittasi Ruotsin ja Tanskan kiristyneisiin väleihin, joihin epäilemättä vaikutti eteläruotsalaisten maahanmuuttajien tekemä Kööpenhaminan verotoimiston räjäyttäminen.

Suomessa on viime aikoina puhuttanut se, että Rinteen hallitus päätti osallistua Välimeren taksiliikenteen tukemiseen, eli loppusijoittaa sen maksavia asiakkaita meidän elätettäväksemme. Nyt on Maaseudun tulevaisuus tuonut tietoa suomalaisten näkemyksiä asiasta, mistä sille kiitos.

Tulosten mukaan 47 % suomalaista vastustaa tällaista maahanmuuttoaktiivisuutta ja vain 37 % kannattaa sitä. 16 %:lla ei ole asiaan kantaa. Siten on selvää, ettei hallituksen toimilla ole kansalaisten hyväksyntää, mutta nähtäväksi jää, onko tällä mitään merkitystä.

Tai no. Mikäli Suomi tukee jatkossakin Välimeren taksibisnestä, saattaa sillä olla vaikutusta seuraavien vaalien tuloksiin. Välimeren yli tulijoiden vastaanottamista vastustivat nimittäin selvimmin Perussuomalaisten ja Keskustan kannattajat.

Siten nyt nähdyn kaltaisen holtittoman maahanmuuttopolitiikan jatkaminen on vaaraksi erityisesti hallituspuolue Keskustalle. Heidän kannattajiensa näkemysten vastainen toiminta saattaa nimittäin johtaa näiden äänestyskäyttäytymisen muutokseen siten, että he siirtyvät maahanmuuttoasioissa ainoan kansalaisten enemmistön tahtoa heijastavan suomalaispuolueen kannattajiksi. Tästä varoittavana esimerkkinä toiminee soinilaisten perussuomalaisten kannatuksen katoaminen edellisen hallituskauden aikana.

Lopuksi on syytä todeta jälleen kerran, että myös suomalaisten nihkeydelle maahanmuuttopolitiikkaan on hyvät syyt. Sen osoittaa tänä aamuna lukemani uutinen, jonka mukaan geelitukkainen irakilaismies oli tuomittu ehdonalaiseen 14-vuotiaan tytön raiskauksista, mutta hänen epäillään tuomiosta huolimatta jatkaneen entiseen tapaan raiskaamalla uuden uhrin törkeästi kolmena peräkkäisenä päivänä.

Tässä yhteydessä lienee turha kysellä niiden poliitikkojen ja virkamiesten vastuuta, jotka olivat aikanaan päästäneet geelitukan Suomeen. Tai niiden hovioikeuden jäsenten syyllisyyttä, jotka päästivät miehen tämän edellisten tekojen jälkeen ehdonalaiselle. Mutta toivottavasti voimme kuitenkin luottaa äänestäjäkuntaamme, jotta se valitsee jatkossa sellaisen eduskunnan, joka noudattaa kansan tahtoa ja lopettaa tämän hulluuden.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansa tuomitsi vallankaappauksen
Vakiintuneet maahanmuuttoasenteet
Suomalaisten mielestä kulttuuri ja uskonto ovat seksuaalirikosten tärkeimpiä selittäjiä

Sanna Marin ja työajan lyhennys

Kaunis ministerimme Sanna Marin (sd) haluaisi lyhentää työviikon pituuden neljään päivään. Tai vaihtoehtoisesti työpäivän kuuteen tuntiin.

Tosin ekonomistien enemmistö ei pidä ajatusta järkevänä, koska työn määrä yhteiskunnassa ei ole vakio, eikä työllisyyttä voi siitä syystä ratkaista jakamalla työtä kaikkien työikäisten kesken. Eikä Ranskan 35 tunnin mallikaan oikein vastaa Marinin ajatusta, sillä se tarkoittaa viittä seitsemän tunnin työpäivää. Nyky-Suomessa työpäivä on valtiolla virallisesti 21 ja yksityisillä yleensä yhdeksän minuuttia pidempi (+ ruokatunnit), joten gallialaisten malli ei likimainkaan vastaa Marinin unelmaa kuudesta tunnista tai edes neljästä päivästä.

Marinin perustelu onkin jännittävä. Hänen mukaansa "ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, harrastusten ja muunkin elämän parissa, sivistyksen parissa". Ainakaan edellä linkittämäni Ylen jutun perusteella perustelu ei siis lähde työelämän vaan työntekijöiden tarpeista.

Siitä ei myöskään varsinaisesti näy, millä tavoin Marin arveli työajan lyhennyksen vaikuttavan palkkoihin. Eli pysyisivätkö tunti- vai kuukausipalkat samana - vai syntyisikö jokin välimuoto.

Ranskassa pidettiin kuukausipalkat ennallaan tukemalla työntekoa verovaroista. Siis lisäämällä ihmisten verotaakkaa.

Jos Suomessa toimittaisiin samalla tavalla nousisi veroaste entisestään. Jos taas kuukausittaiset palkkatasot putoaisivat viidenneksellä pienenisivät samalla verotulot, jolloin julkisen sektorin pitäisi niin ikään nostaa veroja tai tinkiä menoistaan.

Yritysten kannalta oleellista on,  että työntekijä tuo kassaan oman palkkansa ja hänestä aiheutuvat kulut sekä päälle vielä jonkinlaisen liikevoiton. Se tarkoittaa, että viidenneksen lyhennys työaikaan ilman kuukausipalkan laskua voitaisiin periaatteessa kompensoida 20 prosentin nousulla työn tuottavuudessa.

Tällainen nousu on tietenkin mahdollistaa saavuttaa teknologian ja työn kehittymisellä. Tosin siinäkin jonkinlaisen reunaehdon asettaa kansainvälinen kilpailu eli ainakaan tavaratuotannossa ei riittäisi 20 prosentin nousu itsessään vaan suhteessa kilpailijamaihin.

Edelle kirjoittamallani perusteella näyttäisikin siltä, ettei yleisen työajan lyhentämiselle ministerimme haaveiden mukaisesti tule tapahtumaan ihan lähitulevaisuudessa. Mutta jos onnistumme tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusasioissa selvästi muuta maailmaa paremmin, saattaa tuollainenkin optio avautua.

Tosin siinäkin tapauksessa kansalaisten olisi hyväksyttävä, ettei heidän työnsä tuottavuuden kasvu nostaisi palkkoja vaan lyhentäisi työaikaa. Olisi mukava tietää, kuinka ihmiset vastaisivat, mikäli asiaa kysyttäisiin heiltä suoraan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelastaisiko 26 ihmisen omaisuuden veronkorotus maailman?
Sanna Marinin märkä päiväuni
Mistä työllisyys syntyy?

Hussein Al-Taeen elämän atomit on tutkittava

Anter Yasa on henkilö, joka toi esille ns. lelusalakuljettajan islamistikytkökset sekä Hussein Al-Taeen vihapuheet. Nyt hän on tuonut esille irakilaiset toisinajattelijat, jotka syyttävät Hussein al-Taeeta Irakin tiedustelupalvelun mieheksi, jonka tehtävänä on sekaantua Suomen politiikkaan ja edesauttaa shia-militian jäseniä Suomeen turvapaikkajärjestelmän kautta.

Olen eilisestä alkaen seuraillut maamme valtamedioita, mutta yksikään niistä ei ole tarttunut Yasan esille tuomaan väitteeseen. Syitä siihen voimme tietenkin vain arvailla, mutta on toivottava, että ainakin poliisi kiinnostuisi niistä. Väitetyt teot ovat siksi vakavia, että oman näkemykseni mukaan kyse saattaa olla jopa maanpetoksesta.

Tässä vaiheessa kyse on kuitenkin pelkistä väitteistä, joiden todisteena on vain anynyymejä puheita ja valokuvia. Siksi lopullinen totuus on selvitettävä paitsi väitteiden totuusarvon, niin myös A-Taeen oman maineen takia.

Selvää on kuitenkin, että Al-Taeen vihapuheisiin liittyvä muotoilu oli kysymyksiä herättävä: "jos kenen tahansa elämä pilkotaan atomeiksi, niin kaikki on mahdollista". Oman kokemukseni mukaan ihmiset käyttävät tämäntyyppisiä ilmauksia silloin, kun he haluavat salata jotain, mutta eivät kuitenkaan tahdo valehdella suoraan.

Jääkäämme siis seuraamaan, millä tavoin demareiden uussuomalainen nouseva tähti selviää nyt esille tulleista syytöksistä. Mikäli ne osoittautuvat oikeiksi, on Husseinin poliittinen ura lopussa - ja on syytäkin olla. Mikäli vääriksi, saattaa miehen suosio hyvinkin nousta uuteen lentoon, jonka polttoaineena toimivat perusteettomat syytökset, jollaiset herättävät usein sympatiaa suomalaisissa ihmisissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Al-Taeen ja Halla-ahon kirjoitusten "pieni" ero
Poistaisiko lisäraha maahanmuuton ongelmat?
Hussein Al-Taee ja yhteiskunnallinen omistajuudentunne

Kunniväkivallasta ja ilmastorikoksista

Aamun Helsingin Sanomat julkaisi kaksi kirjoitusta, joilla on sellainen yhteys nykyajan kansainvaellukseen, että haluan lausua niistä muutaman sanan. Ilmiselvä yhteys oli professori Päivi Honkatukian ja akatemiatutkija Suvi Keskisen mielipidekirjoituksella, jossa he toivat esille toiveensa siitä, ettei maahanmuuttajien kunniaväkivallasta saisi oikeastaan keskustella.

Tämän näkemyksensä he muotoilivat seuraavasti: "keskustelu kunniaväkivallasta langettaa epäilyksen varjon kaikkien maahanmuuttotaustaisten nuorten ja heidän perheidensä ylle. Tällöin esimerkiksi huivia käyttävän tytön on jatkuvasti vastattava kysymykseen, onko hän perheensä alistama. Tämä voi olla raskasta sen lisäksi, millaisia ennakkoluuloja ja syrjintää monet saavat osakseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Yleistävä tapa vahvistaa yhteiskunnassamme esiintyvää rasismia ja maahanmuuttovastaisuutta."

Kirjoituksesta tuli hakematta mieleen HS:n taannoin julkaiseman somalitaustaisen henkilön mielipidekirjoitus, jonka luettuani totesin, että "kaikilla suomalaisilla on oikeus tietää - ja lehdistöllä velvollisuus kertoa - mitä maassamme tapahtuu. Tämä tieto on nimittäin välttämätöntä demokraattisessa järjestelmässä, jotta valitsijat pystyvät tekemään vaaleissa valistuneita ja oikeita äänestyspäätöksiä ja sitä kautta ohjaamaan yhteiskuntaamme paremmaksi kaikille sen jäsenille."

Kunniaväkivallan osalta tämä olisi erityisen tärkeää, koska sen erottaa muusta väkivallasta tekijän nauttima tuki oman yhteisönsä parissa. Sitä eivät muuta miksikään tutkimustulokset - kuten Honkatukia ja Keskinen kirjoittivat - joiden mukaan useimmissa maahanmuuttajaperheissä asioista voidaan neuvotella ja sopia, kaikki maahanmuuttajien kokema perheväkivalta ei ole kunniaväkivaltaa ja seurustelusuhteiden väkivaltaista kontrollia esiintyy myös valtakulttuurin piirissä.

Oleellista kunniaväkivallan osalta on se, että sitä harjoittavien yhteisöjen asenneilmapiiri on saatava muutetuksi, jotta väkivallantekijää ei pidetä edes läheistensä parissa minään muuna kuin sinä, mikä hän tosiasiassa on. Siis parhaimmillaankin täydellinen mulkku, joka ansaitsee muiden halveksunnan ja lain mukaisen tuomion.

* * *

Toinen kirjoitus, johon kiinnitin huomiotani, oli artikkeli, jossa pohdittiin tuoretta Lundin yliopiston tutkimusta. Sen mukaan lapsen hankkiminen on suurin ilmastorikos, johon tavallinen länsimainen ihminen voi syyllistyä.

Mikäli nykyinen käsitys ilmastonmuutoksesta ja sen syistä on oikea, on asia luultavasti juuri näin. Mutta sen johtopäätökset eivät rajoitu pelkästään länsimaisiin ihmisiin vaan koskevat myös kehitysmaalaisia. Erityisesti se koskee niitä kehitysmaalaisia, jotka muuttavat kotimaistaan länsimaihin. Onhan esimerkiksi suomalaisen hiilijalanjälki noin viisinkertainen verrattuna irakilaiseen.

Siten yhden irakilaisen muuttaminen Suomeen nostaa hänen hiilijalanjälkensä viisinkertaiseksi. Tätä kautta irakilaisten holtiton lisääntyminen ja sen aiheuttama epävakaus ja paine etsiä parempaa tulevaisuutta korkean elintason maista on yhtä lailla ilmastorikos kuin suomalaisten lapsenhankintakin.

HS:n kirjoitus ja mahdollisesti myös siinä käsitelty Lundin yliopiston tutkimus onkin nähtävissä jälleen yhdeksi yritykseksi suistaa suomalaiset kansakuntana näivetykseen ja sitä kautta itsetuhoon. Valitettavasti se lienee siinä tarkoituksessa myös äärimmäisen tehokas, sillä kuten jutussa mainittiin "etenkin pääkaupunkiseudulla monet nuoret aikuiset jo sanovat, että he eivät halua lapsia ilmastonmuutoksen takia".

HS:n jutussa pohdittiin varsinaisesti sitä, pitäisikö lasten hankkimisen välttäminen nostaa sellaisille listoille, joilla ihmisille kerrotaan tehokkaista keinoista vähentää omaa ilmastovaikutustaan. Selkeää johtopäätöstä asiaan ei tullut, mutta - kuten jo yllä totesin - kirjoitus itsessään tulee lähes varmasti vaikuttamaan siten, että kantaväestölle syntyy vähemmän lapsia kuin olisi syntynyt ilman sitä.

Sen sijaan kysymättä jäi, että pitäisikö samalle listalle nostaa myös humanitaarinen maahanmuutto, joka yhtä lailla lisää - ellei suomalaisten, niin kuitenkin koko Suomen (ja muiden länsimaiden) kasvihuonepäästöjä. Vastaamatta jäi myös se, että pitäisikö kehitysmaiden väestöräjähdystä ylläpitävä katastrofiapu lopettaa samasta syystä. Ainakin olisi syytä selvittää tutkimuksen keinoin - vaikkapa Lundin yliopistossa - mikä on näiden toimenpiteiden hiilijalanjälki per länsimainen ihminen.

Tässä yhteydessä onkin syytä kysyä - kuten tein eräässä aiemmassakin kirjoituksessani - että tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?
Paljaalla paneminen herätti huumorintajuttomat väärinymmärtäjät
Pitäisikö somaleiden ongelmat käsitellä mediahiljaisuudessa?

Rinteen hallitus on marokkolaisen enon ja turkkilaisen espoolaismiehen kaltaisten asialla

Kun Oulun raiskausvyyhti paljastui, syntyi meille vilkas keskustelu siitä, miksi juuri Oulussa. Sen yhteydessä ne, jotka ymmärsivät viime vuosien nykyaikaisen kansainvaelluksen todellisen luonteen ymmärsivät, ettei Oulu ole suurten kaupunkien joukossa poikkeus muuten kuin siinä, että siellä asia tuli esille kansalaisaktivismin takia.

Tämä näkemys on valitettavasti saanut järkyttävää vahvistusta viime aikoina, kun ensin paljastui, että "Eno"-nimellä tunnettu Helsingin Laajasalossa asuva Marokosta peräisin oleva uusssuomalainen oli hyväksikäyttänyt useita lapsia. Tämän hetken tietojen mukaan epäiltyjä uhreja on peräti 19.

Järkyttävää kyllä, Espoossa vaikuttava turkkilaistaustainen uussuomalainen on pannut vielä "paremmaksi". Hän on nykyisten tietojen mukaan hyväksikäyttänyt peräti 52 lasta ja nähtäväksi jää paljastuuko jatkossa vielä useampia lasten viihdekäyttöepäilyjä.

Jo pelkästään nämä tapaukset riittänevät osoittamaan, ettei Oulun seksuaalirikosvyyhti ollut mikään satunnainen episodi, vaan pikemminkin jäävuoren huippu. Nähtäväksi jää, milloin samankaltaisia rikosvyyhtejä paljastuu myös muista suurista asutuskeskittymistä kuten Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Kuopion seudulta.

Vaikka edellä mainitut tapaukset ovat äärimmäisen järkyttäviä, on mielestäni vielä järkyttävämpää se, ettei niistä ole noussut samanlaista kohua kuin Oulun tapauksista. Olemmeko me siis jo turtuneet siihen, että sotaa ja vainoa pakenevat käyttävät lapsiamme (ja naisiamme) laajamittaisesti hyväkseen? Ja seuraako siitä se, ettei asialle tehdä sen kummempaa poliittisella tai hallinnollisella tasolla?

Toisin sanoen olemmeko niin sinisilmäisiä, ettei edes lastemme viihdekäyttö saa meitä heräämään maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin. Ja vaatimaan uudelta Antti Rinteen (sd) vetämältä hallitukseltamme tehokkaita toimia sen lopettamiseksi.

Valitettavasti en ole ainakaan itse huomannut Rinteen kabinetin ehdottaneen tehokkaita keinoja nyt esille tulleiden vyyhtien kaltaisten ja monien lastemme tulevaisuuden tuhoavien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Päinvastoin, hallituksen linjauksista näkyy vahvasti se, että Suomesta halutaan tehdä jälleen haluttu elintasopakolaisten kohde.

Nuo linjaukset pitävät nimittäin sisällään mm. seuraavat nimenomaisesti parempaa taloudellista tulevaisuutta etsiviä kehitysmaalaisia houkuttavat muutokset: kiintiöpakolaisten määrä nousee sadalla, perheenyhdistämistä helpotetaan, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa parannetaan ja kielteisen päätöksen saaneelle annetaan mahdollisuus jäädä töihin.

En tässä ryhdy käsittelemään muita kohtia, mutta tuosta viimeisestä haluan sanoa pari sanaa. Näin siksi, että tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, millä tavoin maahanmuuttoteollinen klusteri hyödyntää tilanteen.

Itse ole varma siitä, että meille syntyy toimijoita, jotka tarjoavat pimeää rahaa vastaan näennäistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille siksi aikaa, että nämä saavat työperäisen oleskeluluvan maassamme. Perustan tämä siihen, että taloudellista toimintaa syntyy tunnetusti aina sinne, missä tuloa tuottava toiminta on mahdollista. Ja voittojen ollessa riittäviä, ei toiminnan laittomuuskaan ole este.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko mediahuomion ja -hiljaisuuden ero yksi pilalle mennyt elämä?
Miksi puhumme maahanmuuttajien, mutta emme kantaväestön seksuaalirikoksista?
Oulun tapahtumia ei saa käyttää vihan lietsontaan, vaan maahanmuuttopolitiikan perusteena

Onnittelurunoja viisivuotiaalle PT-medialle

PT-media kertoi täyttäneensä viisi vuotta. Toimintansa aikana se on noussut korvaamattoman arvokkaaksi tietolähteeksi, joka pitää lukijansa ajan tasalla siitä, mitä tapahtuu muissa pohjoismaissa - erityisesti Ruotsissa - sekä myös Suomessa silloin kun maamme vero- ja markkinarahoitteiset valtamediat vaikenevat.

PT-median syntymäpäivän kunniaksi päätin muistuttaa arvoisaa lukijaani erään François-Marie Arouetin eli valistusfilosofi Voltairen aikanaan tiivistämästä sananvapauden keskeisimmästä ja tärkeimmästä piirteestä, joka tuntuu nykyisin unohtuneen jopa korkeimmilta oikeusoppineilta ja laadukkaimmilta journalisteilta. Se kuuluu näin: "en ole samaa mieltä mistään mitä sanot, mutta puolustan täysin oikeuttasi ilmaista sanomasi".

Sananvapauden merkityksestä puolestaan lausui yksi aikamme merkittävimmistä suomalaispoliitikoista äskettäin, että "sananvapaus länsimaisessa merkityksessä nimenomaan sisältää oikeuden ilmaista mielipiteitä, vaikka ne loukkaisivat jotakuta ja ilman pelkoa oikeudellisista tai hallinnollisista seurauksista".

Itse olen puolestaan nostanut tämän blogin tunnuslauseeksi sen huomion, että "niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus."

Näiden "onnittelurunojen" myötä toivotan parhaat onnitteluni PT-medialle ja toivotan sille pitkää ikää ja loistavaa menestystä tärkeässä tehtävässään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Toimiiko Itä-Helsingissä väkivaltainen maahanmuuttajajengi?
Uusi ulottuvuus totuuden jälkeiselle ajalle
Blogin syvin olemus

Jaakko Hämeen-Anttila osoitti maahanmuuttokeskustelun vaikeuden

Palaan tänään vielä lyhyesti Helsingin Sanomissa julkaistuun professori Jaakko Hämeen-Anttilan kolumniin, jonka otsikon mukaan "Ihmisoikeus­asioissa ei kaivata moni­kulttuurista ymmärrystä".

Otsikosta uskoisin ainakin lähes kaikkien lukijoideni olevan Hämeen-Anttilan kanssa samaa mieltä. Ja niin olen minäkin.

Sen sijaan itse tekstistä löytyi kaksi oikein erityisen hyvin maahanmuutto- ja kotouttamiskeskustelun vaikeutta valaisevaa kohtaa. Nostan ne esille siksi, että kirjoittaja oli professoritasoinen ja vieläpä yhden maahanmuuttajien suurimman ryhmän kulttuurin erityisasiantuntija, jonka näkemyksillä voisi olla huomattava painoarvo käytävässä keskustelussa.

Niistä ensimmäinen on heti tekstin alussa. Siinä kolumnisti kirjoitti, että "maassa maan tavalla tai maasta pois! Tätä vanhaa sanontaa ovat viime aikoina viljelleet innokkaimmin maahanmuuttovastaiset piirit, jotka tuntuvat asettavan niin uskonnon kuin ihonvärinkin vaihtamisen maan tavalla elämisen ehdoksi."

Kirjoituksen tämä kohta on järjetön paristakin syystä. Niistä ensimmäinen liittyy mainintaan "maahanmuuttovastaisista piireistä", jollaisia Suomessa tuskin on edes olemassa - tai jos on, niin niihin kuuluu korkeintaan muutamia kymmeniä ihmisiä. Siten tuollaisten maahanmuuttovastaisten piirien näkemyksistä ei kannattane kommentoida sen enempää.

Toinen järjettömyys liittyy tuohon oletukseen noiden maahanmuuttovastaisten piirien näkemykseen kotoutumisesta. On vaikea kuvitella, että edes kyseisissä piireissä oltaisiin niin järjettömiä, että vaadittaisiin ihonvärin vaihtamista maassa elämisen ehdoksi.

Tosiasiassa luulenkin, ettei professorikollega itse asiassa tarkoittanut lausahduksellaan maahanmuuttovastaisia piirejä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan käytti termiä maahanmuuttoon realistisesti ja kriittisesti suhtautuvista ihmisistä, joita suomalaista on selvä enemmistö. Mikäli "maahanmuuttovastainen"-termin käyttö suomalaisten enemmistöstä oli tarkoituksellista, ei Hämeen-Anttilan tavoitteena ole voinut olla muu kuin hänen kanssaan eri tavalla ajattelevien halventaminen. Siis leimakirveen heiluttelu.

Lisäksi on huomattava vielä sekin, että mikäli Hämeen-Anttila todellakin tarkoitti, että suomalaisten enemmistö haluaisi ihmisten jopa vaihtavan ihonväriään käyttäytyäkseen maassa maan tavalla, oli hän yksinkertaisesti väärässä. Eivät suomalaiset sentään ihan niin tyhmiä ole, vaikka asiaa katsoisi täältä professoreiden norsunluutornista käsin.

Se tuosta aloituksesta.

Toinen huomiotani kiinnittänyt kohta Hämeen-Anttilan kirjoituksessa oli virke, jossa hän päätteli, että "jos kieltää poikaansa pukeutumasta hameeseen, on hieman vaikea lähteä syyttämään maahanmuuttajaa, joka kieltää tytärtään liikkumasta ilman huivia. Puututaanhan molemmissa lapsen oikeuteen päättää pukeutumisestaan."

Myös minusta molemmat kolumnistiprofessorin mainitsemat tapaukset ovat ongelmallisia. On nimittäin niin, että jos musliminainen käyttää huivia, vaikeuttaa se ihan oleellisesti hänen työnsaantiaan ja sitä kautta oman elämän rakentamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Sama koskee miestä, joka haluaa käyttää hametta: myös sillä on epäilemättä nyky-Suomessa vaikutusta siihen, miten henkilö sijoittuu työelämässään - tämä on tosiasia riippumatta siitä, mitä me sen moraalista ajattelemme.

Niinpä hameenkäytön pojaltaan kieltävän vanhemman käskyn noudattaminen edesauttaa tämän oman elämän rakentamista ainakin taloudellisen turvallisuuden osalta. Sen sijaan muslimivanhemman tyttären pakottaminen huiviin on tämän elämän ohjaamista taloudelliselle sivuraiteelle, jonka päässä näkyy syrjäytyminen, ja/tai toisen muslimimiehen alistetuksi kotiorjattareksi ohjaamista.

Totta tietenkin on, että miehellä hameen pitäminen ja muslimitytöllä huivin pitäminen on Suomessa sallittu. Siten on myös selvää, että vanhemman puuttumisen niihin tulee loppua lapsen saavuttaessa aikuisuuden.

Näin käsittääkseni tapahtuukin ilman seurauksia sille pojalle, joka vielä aikuisenakin haluaa sonnustautua transvestiitiksi. Sen sijaan olen käsittänyt viime aikojen keskustelusta, että musliminaiselle huivin poistaminen täysi-ikäisenäkin saattaa johtaa julmiin seurauksiin.

Lopetan tämän blogimerkintäni toteamalla, että mikäli ihan oikeasti haluamme täällä rakkaassa kotimaassamme käydä rakentavaa keskustelua, tulisi kaikkien siihen osallistuvien pidättäytyä Hämeen-Anttilan kolumnin kaltaisista puheenvuoroista. Parempi olisi, että kaikki perustaisivat näkemyksensä tosiasioille ja jättäisivät tahalliset väärinymmärrykset, loukkaavaksi tarkoitetut leimakirveet ja mahdolliset olkiukot käyttämättä oman näkemyksensä ajamisessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ääriajattelu osoittaa älyllistä epärehellisyyttä
Tosiasiat eivät ole vihapuhetta
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa

Vihervasemmistossa ei ymmärretä jakopolitiikan ja verotuksen yhteyttä

Helsingin Sanomien mukaan suurin osa suomalaisista vastustaa polttoaineverojen korotusta. Näin tekee myös enemmistö hallituspuolueiden kannattajista pois lukien vihreät - joista vähän yli puolet kannattaa hallituksen aikeita.

Kaikkiaan 68 prosenttia suomalaisista vastustaa polttoaineverotuksen kiristystä ja 24 prosenttia kannattaa sitä. Tämä on hyvässä linjassa aiemman selvityksen kanssa, jonka mukaan 23 prosenttia suomalaisista kaipaisi lisää veroja.

HS:n jutun mukaan Antti Rinteen (sd) hallitus on luvannut ohjelmassaan, että polttoaineverojen korotuksen vaikutus pienituloisille otettaisiin huomioon tuloverotuksen ja etuustasojen muutoksilla. Toisin sanoen hallitus haluaa kiristää keski- ja hyvätuloisten verotusta ennestään jakaakseen rahaa pienituloisille ja sitä jakaville byrokraateille.

Mielestäni on erittäin mielenkiintoista, että huolimatta verotuksen korottamisen alle neljänneksen kannatuksesta äänesti viime eduskuntavaaleissa varsinaisia tulonjakopuolueita eli Vihreitä, SDP:tä ja Vasemmistoliittoa yhteensä noin 37 prosenttia äänestäjistä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että lähes puolet heistä ei ymmärtänyt oman äänestyskäyttäytymisensä, mainittujen puolueiden ajaman jakopolitiikan ja verotuksen välistä yhteyttä.

Ehkäpä tämä yhteys aukeaa näille äänestäjille tällä hallituskaudella, kun Suomessa toteutetaan SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton veropoliittista linjaa Keskustan tukeman vihervasemmiston vallankaappauksen seurauksena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vähemmistön päätöksellä verohelvetiksi
23 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää veroja

Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina

Helsingin poliisi on ryhtynyt selvittelemään ovatko kolmen kansanedustajan esille tuomat näkemykset laillisia. Kansanedustajat ovat Päivi Räsänen (kd), Hussein Al-Taee (sd) ja Juha Mäenpää (ps).

Näistä tapauksista veronmaksajan kannalta mielenkiintoisin on Juha Mäenpään tutkinta, koska hän on esittänyt näkemyksensä kansanedustajana eduskunnassa. Lisäksi hän on kolmesta epäillystä ainoa, jonka tutkinta on jo päätetty lähettää valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa tehdään päätös syytteiden nostamisesta.

Tapaus on veronmaksajan kannalta merkittävä siksi, että jo etukäteen on tiedossa, etteivät Mäenpään puheet johda oikeudenkäyntiin. Tämä johtuu siitä, että kansanedustajalla on eduskunnassa erittäin vahva oikeus puhua mistä tahansa - ja oikeudenkäyntiin voidaan edetä vain, mikäli toimenpide saa eduskunnassa viiden kuudesosan kannatuksen. Tätä ei tulla saamaan, koska pelkästään Mäenpään puolueella on 39 kansanedustajaa eli reilusti yli estämiseen vaadittava määrä.

Siten Mäenpäätä tutkiva poliisikomisario Pekka Hätösen voi tulkita tuhlaavan poliisien resursseja. Motiivia voi vain arvailla, mutta Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arveli kyseessä olevan härskin politikoinnin. Onhan Hätösellä kiinteät suhteen Vihreisiin.

Lisäksi tunnetusti äärivasemmistolainen professori Martin Scheinin on rientänyt lausumaan, että "persujen uskottavuus on nolla, jos he äänillään blokkaavat kansanedustajansa puolustautumisen riippumattoman tuomioistuimen edessä ja syyttömyysolettaman suojaamana". Tämä ei tietenkään ole yllättävää, sillä onhan hän tunnetusti perussuomalaisvastainen.

Farssin eli poliittisen viihteen tekee täydelliseksi se, ettei Helsingissä tapahtuvista rikoksista selviä kuin murto-osa: pääkaupunkimme järjestysvalta saa selvitetyksi esimerkiksi ilmoitetuista väkivaltarikoksista vain noin neljänneksen. Ilmeisesti Hätösen ja/tai hänen esimiestensä mielestä on kuitenkin tärkeämpää käyttää aikaa poliittiseen manifestointiin sen sijaan, että järjestysvalta käyttäisi vähät resurssinsa todellisten rikoksentekijöiden saamiseksi käpälälautaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Husu ei kiihottanut
Uusi ulottuvuus totuuden jälkeiselle ajalle
Rasismia, suunnitelmia ja kiihotusta

Jarkko Eloranta keksi oivan sloganin

Etlan uudesta selvityksestä on syntynyt mielenkiintoinen debatti suomalaisessa julkisuudessa. Kyse on siis työnantajaleiriin kuuluvan tutkimuslaitoksen näkemyksestä, jonka mukaan taannoinen kilpailukykysopimus olisi lisännyt työpaikkojen määrää Suomessa kymmenillä tuhansilla.

Jännittävästi ja ehkä vähän poikkeuksellisesti myös SAK myönsi työajan pidennyksen lisänneen työpaikkoja - toki hiukan vaatimattomammin kuin Etla sanoi. Tämä lähtökohta on hyvä jatkokeskusteluille.

Tosin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Elorannan kommentti siitä, ettei Suomen talouskasvu voi olla ilmaisen työn varassa on vähintäänkin outo. Tai ainakaan minä en ole kuullut, että kilpailukykysopimuksen varjolla olisi teetetty ilmaista työtä - sen sijaan sitä kautta voitiin nostaa jonkin verran työnteon kustannustehokkuutta alentamatta ihmisten kuukausiansioita eli elämiseen jäävää rahaa.

En myöskään usko, että Eloranta oikeasti kuvittelisi työnantajien teettävän kilpailukykysopimuksen varjolla ilmaista työtä. Sen sijaan hän on keksinyt oivan sloganin, jolla voidaan lisätä työntekijöiden ennakkoluuloja työnantajia kohtaan ja sitä kautta vahvistaa oman leirin yhtenäisyyttä tulevissa työmarkkinaneuvotteluissa. Sekä ehkäpä aikanaan myös ohjata ihmisten äänestyskäyttäytymistä kohti poliittista vasemmistoa.

On siis syytä onnitella Elorantaa hyvästä oivalluksesta. Sekä toivoa, että työmarkkinaneuvotteluissa lähdettäisiin siitä huolimatta molemmilla puolilla tosiasioiden tunnustamisesta pyrkimyksenä ohjata Suomi kerrankin tulossa olevan talouden laskusuhdanteen yli hyvässä kunnossa, jotta vastaan aikanaan tuleva uusi nousukausi voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti.

Tässä opettavaisena kertomuksena toimikoon niin ikään hieno slogan Sari Sairaanhoitajasta, jonka avulla elinkeinoelämämme kilpailukyky saatiin romahtamaan juuri ennen alkamassa ollutta talouden laskukautta, eikä sitä saatu kuntoon ennen kuin aivan nyt päättymässä olevan nousukauden lopussa. Ja siihenkin tarvittiin vihervasemmiston jättäminen pois hallituksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ann Selin perussuomalaisella linjalla
Vasemmistonaiset upottavalla suolla
Kilpailukykysopimus maaliin ja Sipilälle sulka hattuun

EU-poliitikkojen toimet johtavat radikalisoitumiseen

Eurooppalaisten poliitikkojen kuten Emmanuel Macronin, Angela Merkelin, Antti Rinteen (sd) ja Maria Ohisalon (vihr) aktiivisuus ihmissalakuljettajien auttamiseksi on jälleen tuottanut tuloksia. Välimerellä ranskalais-norjalainen yhteistyö on nimittäin jälleen johtanut suuren Eurooppaan pyrkijöiden joukon noutamiseen Libyan rannikolta Ocean Viking -nimiseen alukseen.

Seuraava jakso tässä näytelmässä näytellään EU:n sisällä, kun Ocean Viking etsii rantautumispaikkaa. Italian Matteo Salvini on nimittäin kieltäytynyt päästämästä siirtolaisia maihin, jos muut EU-maat eivät suostu auttamaan ja ottamaan heitä vastaan. Nähtäväksi jää, ryhtyykö Suomen hallitus jälleen ihmissalakuljettajien rengiksi ottamalla jälleen nipun tulijoita kotimaahamme.

Tulijat ovat ilmiselviä elintasopakolaisia, sillä heidän lähtömainaan mainitaan mm. Senegal, Sudan ja Norsunluurannikko, joista he ovat lähteneet Libyaan työskentelemään. Libyan valtataistelun seurauksena he eivät kuitenkaan ole palanneet rauhallisiin kotimaihinsa, vaan ovat lähteneet leveämmän leivän perässä kohti pohjoista.

Nähtäväksi jää kuinka kauan eurooppalaiset poliitikot haluavat tukea Välimeren ihmissalakuljettajia. Varmaa on kuitenkin, että meritaksiliikenne uhreineen jatkuu yli Välimeren täsmälleen yhtä kauan kuin sen tukeminen jatkuu.

Samalla on selvää, että saamme yhä enemmän maahanmuuttajien tekemiä rikoksia raiskauksista terrorismiin sekä sen vastareaktiona eurooppalaisten joukossa tapahtuvaa poliittista polarisoitumista, jonka ääri-ilmiönä tullaan näkemään myös äärimmäistä radikalisoitumista. Näiden molempien ehkäisemiseksi olisi hyvä ymmärtää, että perimmäisiä syyllisiä molempiin ilmiöihin ovat johtavien eurooppalaisten poliitikkojen maahanmuuttopoliittiset linjaukset. Ja että näillä on myös vapaat kädet lopettaa tämä kehitys kieltäytymällä tukemasta Välimeren ihmissalakuljettajien toimintaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Johtiko EU:n, Rinteen ja Ohisalon aktiivisuus kuolonuhreihin?
Kahdeksasta tuli kolmetoista
Vihervasemmiston hallitus ryhtyi tukemaan ihmissalakuljettajia

Australian ilmastohistoria jatkaa edelleen villiä elämäänsä

Näin sunnuntaipäivän ratoksi päätin huvikseni katsahtaa, mitä kuuluu pitkään seuraamalleni Australian Alice Springsin ilmastohistorialle. Edellisen kerranhan kävin tutkailemassa sitä viime helmikuussa, jolloin se oli säilynyt samanlaisena kuin nelisen kuukautta aiemmin.

Tänään avatessani tietokoneellani olevan kirjanmerkin sain eteeni kuvan, jossa oli linkki uudempaan kuvaversioon v4. Kirjanmerkin avulla avaamani kuva perustui versioon v3. Eipä sitten muuta kuin vertailemaan helmikuista tilannetta molempiin versioihin tämän hetken tilanteesta.

Alla on kuvakaappaukset kaikista kolmesta: helmikuinen tilanne on otettu tietokoneeni muistista ja muut kaksi GISSin nettisivuilta, joilta löytyy vanhempi ja uudempi dataversio. Niistä ensimmäisen otsikkona on pelkkä "Alice Springs" ja jälkimmäisen "Alice Springs Airport". Tämä tarkoittanee, että lämpömittarin paikkaa on vaihdettu etenkin kun kuvissa annetut koordinaatit viittaavat siihen (tai sitten kahdessa ensimmäisessä kuvassa on pyöristysvirhe).

Tässä siis viime helmikuun tilanne:

Tässä v3-version nykytilanne:

Ja tässä v4-version nykytilanne:

Arvoisa lukijani huomanne pelkästään katsahtamalla kuvia, että ne kaikki ovat erilaisia. Helpoiten sen voi havaita käyrän ensimmäisestä pisteestä eli ensimmäisestä havainnosta (1880). Se oli viime helmikuussa alle 19 °C, mutta nyt v3-datan mukaan lähes 20,5 °C ja v4-aineistossa hiukan alle 21 °C. Eroa eri ilmastohistorioiden välillä on siis noin kaksi astetta.

Huomionarvoista lienee sekin, että helmikuussa Australian Alice Springsin ilmastohistoria osoitti hyvin tasaista lämpenemistä reilusti yli sadan vuoden ajan. Sen sijaan nykyisessä v3-datassa lämpeneminen on hiipunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Ja mikä vielä mielenkiintoisempaa, nykyisen v4-version mukaan lämpötila on ensin laskenut yli 20 vuoden ajan ja kääntynyt sitten tasaiseen nousuun.

Lisäksi kun katsotaan kuviin piirrettyjä korkeimpia lämpöpiikkejä voidaan todeta, että molempien nykyisten Alice Springsin ilmastohistorioiden korkeimmat lämpötilat ovat reilusti yli 22 °C, kun taas helmikuussa korkein piikki jäi sen alle. Tämän hetken v3-versioon eroa kertyy jopa yli kokonainen aste.

* * *

Kuten arvoisa lukija tietää, olen myös itse tutkija. Sellaisena olen tottunut ajattelemaan, että mittausdata - on se luonteeltaan minkälaista tahansa - on se vahva peruskallio, jolle tutkimuskohteesta ja -kysymyksestä tehdyt johtopäätöksen nojaavat.

Näin ollen tieteellisen tiedon luotettavuus riippuu ensisijaisesti mitatun datan luotettavuudesta. Toisin sanoen, mitä luotettavampaa dataa on käytettävissä, sitä varmempia johtopäätöksiä siitä voidaan tehdä. Ja päinvastoin, mitä epäluotettavampi data on käytettävissä, sitä varovaisempi pitäisi olla johtopäätösten kanssa.

Tähän asiaan ei siis vaikuta se, onko datan analysointi tehty silmämääräisesti päättelemällä, mallintamalla ilmiö hienosyisillä matemaattisilla yhtälöillä tai vaikkapa simuloimalla. Tässä asiassa kun pätee tieteessä hyvin tunnettu sääntö: "rubbish in, rubbish out" eli "roskaa sisään, roskaa ulos".

Vaikka Australian Alice Springsin villit ilmastohistoriat eivät (toivottavasti) edustakaan ilmastodatan valtavirtaa, päätän tämän kirjoitukseni jättämällä arvoisan lukijani oman arvion varaan se, kuinka syvällisesti ilmastonmuutostutkimuksen johtopäätösten perusteella meidän tulisi heikentää talouselämämme toimintaedellytyksiä, rajoittaa ihmisten harrastuksia ja evätä heiltä kulinaarisia nautintoja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneeli onnistui jälleen
Metsien kasvusta ja ilmastohistoriasta
Hämmentäviä ilmastouutisia

Kuinka sosialismi lisääntyy suomalaisessa yhteiskunnassa

Olen usein todennut, että Antti Rinne (sd) ja hänen puolueensa hakevat kannatusta vastuuttomalla jakopolitiikalla. Eli siirtämällä ihmisten ansioita verotuksen kautta viranomaisten käytettäväksi, vaikka sille ei todellakaan ole suomalaisten enemmistön antamaa oikeutusta.

Eilen saimme jälleen esimerkin siitä, mitä demareiden jakopolitiikka tarkoittaa käytännössä. Pääministeri Rinne nimittäin kertoi, ettei edellisen hallituksen säätämää aktiivimallia leikkureineen pureta kokonaan, vaan siitä jätetään voimaan työttömyyskorvausta eli verovarojen kulutusta nostava aiempaa lyhyempi omavastuuaika.

Edellinen eli Juha Sipilän (kepu) hallitushan päätti lyhentää omavastuuaikaa, koska sen kustannukset voitiin kattaa ns. viiden prosentin leikkurin ansiosta. Nyt tuo tulolähde katoaa, mutta kustannukset säilyvät.

Tämän kaiken nettovaikutuksena veronmaksajille jokaisesta työttömästä aiheutuva taakka kasvaa. Eli toisin sanoen jokaisen itse tulonsa hankkivan ihmisten rahoista sosialisoidaan aiempaa suurempi osa. Tässä yhteydessä on huomattava, ettei Rinne perustele päätöstään työttömyyden vähentämisellä eli veronmaksajan taakkaa ei ole edes ajateltu kevennettävän työttömien määriä vähentämällä.

Käytännössä toimenpide tehdään siis pelkästään sosialismin lisäämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Huomaamattomasti, hyvää tarkoittaen ja ilman fyysistä väkivaltaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
23 prosenttia suomalaisista kaipaa lisää veroja
Aktiivimalli näyttäisi toimivan
Antti Rinne: sanahelinää ja jakopolitiikkaa

Ilmastonmuutoksen suurimmat uhat

Ilta-Sanomissa Olli Waris kommentoi suomalaista ilmastopolitiikkaa. Sen lisäksi että hän monen muun lailla on huomannut aiheen suosivan erityisesti Vihreitä, mutta myös Perussuomalaisia, otti hän esille myös maailma ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen koko ongelman perusteista muistuttavan kommentin.

Taalas on nimittäin todennut, ettei ilmaston lämpenemisen ehkäisemisessä oleellista ole ruokavalio eikä edes lentäminen. Pääasia hänen mukaansa on kasvihuonekaasujen kasvun ilmakehässä aiheuttaneet fossiiliset polttoaineet, joiden käytön lopettamiseen kannattaisi käyttää "kaikki paukut".

Waris viittasi kirjoituksessaan myös viikon takaiseen Ylen juttuun, jossa Taalas sanoi, että "hiilinieluilla voidaan saada ongelmaan helpotusta, mutta jos fossiilipäästöihin ei puututa, ilmastonmuutokseen liittyvät pulmat eivät ratkea". Hän siis kumosi monien tutkijoiden usein esittämän väitteen, jonka mukaan hiilinielujen kasvattaminen olisi kasvihuonekaasujen vähentämisen kannalta sama asia kuin fossiilisten päästöjen vähentämien. Ei ole.

En tässä kirjoituksessa ota kantaa ihmisen rooliin ilmastonmuutoksessa enkä sen aiheuttaman suunnattoman uhan reaalisuuteen. Kuumenneessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on kuitenkin erinomaista, että Petteri Taalas tuo kuumenneeseen keskusteluun jonkinlaista järjen ääntä, jota myös keskustelun vihervasemmistolaisen ääripään luulisi kuuntelevan.

Meille suomalaisille tuo ääni kertoo erityisesti sen, ettei meidän ole syytä vaikeuttaa kohtuuttomasti taloutemme yhtenä selkärankana toimivan metsä- ja muun teollisuuden toimintaedellytyksiä. Eikä muutenkaan luoda yhteiskuntaan toivottomuuden ilmapiiriä, koska siihen ei reaalitodellisuudessa ole tarvetta.

Edelle linkitetyssä Ylen jutussa Taalas totesi olevansa huolissaan nuorisomme ilmastoahdistuksesta, ja linjasi, että "emme ratkaise ongelmaa tänään, mutta lähivuosien aikana meidän on keksittävä keinoja muuttaa toimintatapojamme". Itse näen asian samalla tavalla: oli ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos niin suuri uhkakuva kuin väitetään tai ei, on ihmiskunnan - tai ainakin sen kehittyneimmän osan - teknologinen kehitys menossa eteenpäin, ja ratkaisee tarvittaessa myös kasvihuonekaasu- eli ilmastonmuutosongelman.

Aikamme suurimman uhan näenkin maailman kehitysmaalaistumisessa eli ihmiskunnan innovaatiopotentiaalin katoamisessa. Sen suhteen taas avainasioita ovat kehitysmaiden väestönkasvun pysäyttäminen sekä länsimaihin suuntautuvan kansainvaelluksen suitsiminen sellaisiin mittoihin, etteivät niiden yhteiskuntarakenteet sorru.

Edellisiin liittyen kolmas suuri tekijä on ilmastoahdistuksen ja myös länsimaisen nuorison vuosi vuodelta kasvaneen hedonismin seurauksena uhanalaistunut väestön uusiutuminen. Mikäli länsimaiden kantaväestö on siirtynyt pysyvästi lasku-uralle, tulee väestönvaihto olemaan väistämätön ennemmin tai myöhemmin.

Siihen liittyen Riikka Purra (ps) esitti mielenkiintoisen tieteelliseen tietoon perustuvan kuvan. Sen mukaan etnisesti ruotsalaiset jäävät maassaan vähemmistöön joskus 2050-luvulla ja etnisesti suomalaistenkin osuus laskee Pohjanlahden tällä puolella 70 prosenttiin vuosisadan loppuun mennessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastopaneeli onnistui jälleen
Vihreä aate johtaa harmaaseen ja masentavaan tulevaisuuteen
Pakolaispolitiikassa on siirryttävä suojelemaan eurooppalaista elämäntapaa

Ilmastopaneeli onnistui jälleen

Ilmastopaneeli onnistui jälleen valtaamaan mediakentän ja synnytti monenlaista keskustelua. Omasta mielestäni ehkä mielenkiintoisin kuulemani kommentti oli Greenpeacen Sini Harkin luonnehdinta siitä, mitä turvetuotannolle pitäisi tehdä.

Helsingin Sanomien mukaan Harkki vaati, että Suomen pitäisi päästä eroon turpeenpoltosta, mutta siten, että turpeesta työllistyvät ihmiset eivät putoa tyhjän päälle. Tuon luettuani kysymys tietenkin kuului, että millä se tyhjän päälle putoaminen sitten estetään.

Kysymys ei nimittäin ole mistään pikkuasiasta, sillä turvetuotanto työllisti VTT:n vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan noin 10 000 ihmistä. Toivottavasti Greenpeace ei halua näitä ihmisiä ainakaan verovaroilla elätettäväksi.

Sinänsä Greenpeacen ulostulo oli tyypillinen esimerkki siitä, miten yhden asian populistiliikkeet saavat palstatilaa: ne osaavat huutaa ilmoille räväköitä vaatimuksia, mutta keinojen toteutettavuuden kanssa on valitettavan usein kyse ns. käsien heiluttelusta. Vastaava esimerkki, josta olen kirjoittanut jo aiemmin, on turkistuotannon alasajovaatimus peräti kansalaisaloitteen voimin.

Mielenkiintoisin kuvaaja löytyi puolestaan Ylen jutusta, jossa esitettiin käyrät ihmiskunnan väkiluvun kasvusta ja lihankulutuksesta. Siitä näkyi selvästi, että väestönkasvu on ollut jopa nopeampaa kuin lihan kulutuksen kasvu. Kuitenkin vain jälkimmäistä on vaadittu suitsittavaksi.

Kysymys kuuluukin, että miksi kehitysmaiden väestöräjähdys on suomalaiselle medialle (ja mahdollisesti myös ilmastonmuutoksen tutkijoille) sellainen pyhä lehmä, ettei sitä voi nostaa pöydälle? Ei edes koko maapalloa uhkaavaksi väitetyn ilmastonmuutoksen torjumiseksi!?!

Muilta osin kiinnitin huomiotani Jussi Halla-ahon näkemykseen, jonka mukaan "Suomen ei pidä vähentää hakkuita eikä lopettaa turpeen polttoa", mutta globaalisti saastuttavimmat maat olisi ohjattava vähentämään omia päästöjään esimerkiksi hiilitullien ja puhtaan teknologian viennin avulla. Huomattavaa tässä on, että toisin kuin Greenpeacen Harkilla, Halla-aholla oli tarjottavanaan myös toteuttamiskelpoisia ratkaisukeinoja.

Tästä eteenpäin varmaa on vain se, että ilmastonmuutos pysyy otsikoissa ainakin niin kauan kuin maapaloon lämpötila jatkaa nousuaan. Sekä myös se, että vain harvat valtiot päättävät sen torjumiseksi ajaa oman elinkeinoelämänsä alas. Valitettavasti Suomi taitaa olla yksi niistä, joissa sellaistenkin toimenpiteiden takana on ällistyttävän suuri osa kansasta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Aatteesta ja aatteettomasta ilmastopopulismista
Suomalaisten metsien talouskäyttö on ilmastoteko
Jaana Pelkonen ei tunne empatiaa eikä huolta

Vihreä aate johtaa harmaaseen ja masentavaan tulevaisuuteen

Helsingin Sanomien mielipidesivulla oli vihreää aatetta ja sen luomaa tulevaisuudennäkymää kuvaava mielipidekirjoitus. Sen oli laatinut lappeenrantalainen Erkki Heinilä, jonka mukaan Antti Rinteeltä (sd) oli virhe käydä katsomassa Jyväskylän MM-rallia, koska siitä aiheutuu päästöjä.

Lisäksi Heinilä halusi, että kaikenlaista muutakin urheilua rajoitettaisiin. Näin siksi, että "ihmisiä, eläimiä ja kilpailuvälineitä rahdataan maailman laidasta toiseen", mikä on "saastuttavaa".

Sinänsähän Heinilän näkemys on ilmastonmuutoksen kannalta looginen. Mutta loogista on myös se, että vihreän aatteen noudattamisen lopputuloksena ihmisten elämä muuttuu harmaaksi ja masentavaksi. 

Hämmästyttävintä tässä asiassa on, että vihreällä aatteella ja sen eduspuolueella on 15 prosentin kannatus kansan parissa. Ja että se - ainakin Ylen tuoreen mittauksen mukaan - on vieläpä nousussa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Oras Tynkkysen suuri huoli
Tiedostava etujoukko ei välitä kansan tahdosta
Vihreät on luovien mielikuvien mestari

Husu ei kiihottanut

Poliisi päätti olla nostamatta syytettä Abdirahim "Husu" Husseinia vastaan kansanryhmää vastaan kiihottamisesta. Kyseessähän oli tapaus, jossa Husu väitti kaikkien perussuomalaisten ja heitä äänestäneiden olevan rasisteja.

Poliisi perusteli päätöstään sillä, ettei puolue tai puolueen äänestäjät muodosta ryhmää, joka nauttisi kiihottamisrikossäännöksen tarjoamaa suojaa. Husun viesti ei myöskään kohdistunut tunnistettavaan ja rajattuun ihmisryhmään, joten asiassa ei ole syytä epäillä myöskään kunnianloukkausta.

Sananvapauden kannalta poliisin päätös oli hyvä. Nyt on siis jokaisella pienellä husulla oikeus sanoa sensuroimaton mielipiteensä kaikista ihmisistä, joiden elämään kuuluu poliittista toimintaa edes äänestämisen verran.

Nähtäväksi siis jää yleistyvätkö esimerkiksi seuraavan kaltaiset mölähdykset jatkossa.

"Kaikki demarit ja heitä äänestäneet ovat islamisteja ja pedofiilejä".

"Kaikki kokoomuslaiset ja heitä äänestäneet ovat väkivaltaisia pahoinpitelijöitä ja rattijuoppoja".

"Kaikki vihreät ja heitä äänestäneet ovat viherfasisteja ja seksuaalisia pervertikkoja".

"Kaikki vasemmistoliittolaiset ja heitä äänestäneet ovat väkivaltaisia anarkisteja".

"Kaikki kepulaiset ja heitä äänestäneet ovat korruptoituneita oman edun tavoittelijoita."

"Kaikki RKP:läiset ja heitä äänestäneet ovat rasistisia germaanisen ylivallan ja rotuhygienian kannattajia."

"Kaikki kristillisdemokraatit ja heitä äänestäneet ovat homofoobikkoja."

Itse en nyt poliisilta saadusta luvasta huolimatta menisi moisia möläytyksiä suustani päästämään, vaikka ne kuhunkin luonnehdintaan liittämäni linkin perusteella ovatkin yhtä perusteltuja kuin Husun kannanotto. Näin siksi, että tuollaisten yleistysten huutaminen taitaa kertoa enemmän niiden lausujasta kuin sanomisen kohteesta. Sitä paitsi, huonosti perusteltu ihmisten leimaaminen on huonoa käytöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ovatko toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset?
Rasisteja, sanoi Husu
Omituisten demariotusten kerho laajenee

Helteisen heinäkuun ennätysmurskajaiset

Kulunut heinäkuu oli EU:n maailman lämpötilaa tarkkailevan Copernicus-verkoston mukaan mittaushistorian lämpimin. Sen mukaan se ylitti aiemman, vuoden 2016 ennätyksen, 0,04 celsiusasteella.

Tällainen maapallon lämpötilaestimaatti on tietenkin epätarkka. Mutta otetaan kuitenkin vakavasti se, mitä meille on uutisoitu ja katsotaan miten se näkyy maapallon nopeimmin lämpenevällä eli arktisella alueella.

Lähteenä käytän jälleen National Snow and Ice Data Centerin eli NSIDC:n nettisivuja, joilta löytyy tieto pohjoisen jääpeitteen pinta-alasta ("reikäjuusto ilman reikiä") ja laajuudesta ("reikäjuusto reikineen"). Jälkimmäisestä löytyy myös päivittäinen seuranta.

Päivittäisen seurannan mukaan pohjoisen napajään laajuus oli pienempi kuin se oli ollut vuoden 2012 heinäkuun 8. päivästä lähtien kuun loppuun saakka. Vuosi 2012 on oleellinen vertailukohta, sillä tuolloin saavutettiin jään laajuuden koon minimiennätys. Tämän mukaisesti myös tämän vuoden heinäkuussa jään laajuuden keskiarvo oli vuodesta 1979 alkaneen tilaston pienin.

Sen sijaan kun katsotaan samasta tilastosta pohjoisen merijään pinta-alaa jää heinäkuu 2019 hiukan tämän tilaston ennätysvuodesta 2012. Lähelle menee myös aiempi ennätysvuosi 2007. Näiden vuosien heinäkuiden aikana napajäiden pinta-alat ovat olleet 5,10, 5,09 ja 5,13 miljoonaa neliökilometriä. Vertailun vuoksi: viime vuoden heinäkuussa se oli 6,76 ja pinta-alan ennätysvuonna 1996 peräti 7,44 miljoonaa neliökilometriä.

Nähtäväksi jää millä tavalla maapallon ilmaston lämpeneminen jatkuu loppuvuoden aikana. Joka tapauksessa sekä jääpeitteen laajuus että sen pinta-ala ovat tänä kesänä olleet suunnilleen samassa linjassa vuoden 2012 kanssa. Siis sen vuoden, kun jääpeite saavutti ylivoimaisesti mittaushistorian pienimmän kokonsa syyskuussa.

Meitä kilpailuhenkisiä tietenkin jännittää erityisesti se, saavutetaanko uusi ennätys. Tosin tuo ennätys lienee syntyessäänkin varsin väliaikainen, sillä esimerkiksi keskiajan lämpökaudella ainakin Suomessa lämpötilat olivat pitkään nykyisissä lukemissa - ja reilut 5000 vuotta sitten paljon nykyistä lämpimämpi ilmasto mahdollisti mäntymetsien kasvun tunturien huipuilla satoja metrejä nykyistä puurajaa korkeammalla.

Vielä lämpimämpää oli edellisellä interglasiaalikaudella ennen viime jääkautta. Niinpä jääkarhutkin voivat katsoa luottavaisesti omaan tulevaisuuteensa, koska laji on aiemminkin selvinnyt paljon nykyistä lämpimämmässä ilmastossa, jossa pohjoinen napajää on kesän aikana mitä todennäköisimmin sulanut kokonaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tuhoaako poliittinen korrektius ilmaston?
Aatteesta ja aatteettomasta ilmastopopulismista
Grönlannissa koirat juoksevat vedessä