Aalto-yliopiston hallituksen jäsen Ilkka Kivimäki totesi mielipidekirjoituksessaan, että "suuri osa menestyvistä yrityksistä saa alkunsa maailman parhaasta tutkimuksesta ja ovat maailman parhaiden osaajien rakentamia". Tämä pitää tietenkin paikkansa ja on yksi tärkeimmistä - ellei tärkein - syy sille, että kaikissa länsimaissa tutkimusta tuetaan julkisin varoin.
Kirjoittaja mainitsee listan tämän väitteen todeksi osoittavia suomalaisyrityksiä Nokiasta ja Vaisalasta aina Ponsseen ja UPM:ään. Näistä viimeisen osalta ajankohtaista juuri nyt on se, että vanhan metsäyhtiön kannattavin osa on Biorefining-yksikkö, jossa rahaa tahkotaan mm. uudenlaisilla biopolttoaineilla lähes 40 prosentin liikevoitolla.
Tämä osoittaa, että maamme bulkkituotannosta syytetty metsäteollisuus elää ja hengittää edelleen vahvasti. Ja pystyy myös uudistumaan muuttuvassa maailmassa.
Sen sijaan on epävarmaa pysyykö se suomalaisen yhteiskunnan tukipilarina. Uhkatekijöitä sille riittää alkaen Suomen syrjäisestä sijainnista, ammattiliittojen palkankorotustoiveisiin ja luonnonsuojelijoiden vaatimuksiin.
Jälkimmäisistä viimeinen tuli luontopaneelilta, joka haluaisi suojella kymmenen prosenttia Suomen metsistä - ja vieläpä siis juuri niistä, jotka ovat hakkuuikäisiä eli sitä raaka-ainetta, jota teollisuus tarvitsisi juuri tällä hetkellä. Hinnankin - 6,8 miljardia euroa - luontopaneeli ilmoitti, mutta unohti tai jätti tarkoituksella siitä pois teollisuudelle koituvat kulut ja liikevoiton menetykset.
Suurten metsäyritysten rinnalle on kasvanut myös pienyrityksiä. Yksi niistä on puusta tekstiilejä valmistava Spinnova, joka tosin tuo raaka-aineensa Brasiliasta. Tehtaansa se on kuitenkin on rakentamassa Suomeen, koska "Spinnova on suomalainen ja tuotekehitys sijaitsee Jyväskylässä".
Yhtiön viestintäpäällikön mukaan jatkossa ei kuitenkaan ole poissuljettu mahdollisuutta siirtyä Suomesta Etelä-Amerikkaan, jolloin raaka-ainetta ei enää tarvitsisi tuoda Atlantin yli. Ja juuri tässä kohtaa astuu kuvaa politiikka.
Näin siksi, että juuri poliitikot päättävät siitä, kuinka hyvä teollisuuden on sijaita Suomessa. Onko maassamme sitä tukevaa julkista perustutkimusta ja tarvittavan työvoiman osaamisen varmistavaa koulutusta, minkälainen kustannustaso - kuten raaka-aineet, palkat, sivukulut, verot - vallitsee juoksevien kulujen suhteen ja onko yhteiskunta - esimerkiksi asenteet, infrastruktuuri - yrittämistä ylipäänsä suosiva?
Kuten olen jo aiemmin todennut, on esimerkiksi edellä mainittu UPM aidosti kansainvälinen yritys, jolla ei ole estoja siirtää tuotantoaan Suomesta muualle, mikäli sen toiminta Suomessa käy vaikeaksi ja/tai huonosti kannattavaksi. Sama koskee Spinnovaa, vaikka juuri nyt kasvuyhtiö on riippuvainen sen synnyttäneestä yliopistosta. Pidemmällä aikavälillä myös tämän yrityksen tarvitsema tiedon tuotanto on kuitenkin siirrettävissä muualle.
Nähtäväksi siis jää, pystyykö Sanna Marinin hallitus todellisuudesta vieraantuneine Krista Mikkosen tapaisine vihreine ministerineen ylläpitämään suomalaista metsäalan yritystoimintaa. Ja jos ei, löytyykö maamme korkeaa elintasoa turvaamaan tulevaisuudessa metsien sijaan muihin raaka-aineisiin perustuvia taloudellisia ratkaisuja, jotka olisivat elinkelpoisia vihreiden aatteiden muokkaamassa ympäristössä?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomi päätti äänestää omien etujensa puolesta - mutta turhaan
Verohelvetti hidastaa kehitystä
Hyviä metsäuutisia
Tekstit
Teollisuuden toimintaedellytyksillä ei vihreiden maailmassa ole tunnetusti mitään merkitystä, koska sähkö tulee töpselistä, raha seinästä ja tarvittavat tuotteet kaupasta.
VastaaPoistaTutkitusti vain noin 20% ihmisistä pystyy hahmottamaan pitempiä syy-seuraus ketjuja. Katsellessa ja kuunnellessa vihreiden ulostuloja herää vahva epäilys, ettei puolueen nykyjohto kuulu tuon 20% joukkoon. Tällöin on täysin ymmärrettävää, ettei ajetun politiikan vaikutuksia esim. työllisyyteen ja yhteiskunnan verotuloihin kyetä hahmottamaan, vaan asiat saatetaan nähdä jopa erillisiksi toisistaan riippumattomiksi asioiksi.
Mä luulen että tietävät ja siksi toimivat noin, tietentahtoen tuhoavat maan, joka onki kait nykyvihreiden perustava ideologia ..
PoistaVihreillä on kyky ymmärtää asiat juuri päinvastoin kuin muut ne ymmärtävät. Esimerkiksi, että kaikki ilmastonmuutoksen estämiseen käytettävät muita "kunnianhimoisemmat" panostukset heikentävät suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä. Nurinkurisuutta kuvaavat myös vaikkapa Mikkosen lausunnot, että jos rajat laitetaan kiinni hybridisodassa, Lukasenka voittaa. Tai Hyrkön lausunto, että yhteiskunta on pettänyt täällä yhteiskunnan kustannuksella notkuvat laittomat maahanmuuttajat. Tai kun kaikki tilastot kertovat, että humanitaarinen maahanmuutto on erittäin haitallista, sitä pitää saada lisää, ja Ohisalo lisää kiintiöpakolaisten määrää.
PoistaTuntuu tuohon Hyrkön lausuntoon viitaten, että kun vihreillä on kierrokset tapissa, niin siellä on jonkinlainen kisa siitä, kuka onnistuu esittämään kaikkein päättömimmän ajatuksen julkisuuteen.
Onneksi kansa alkaa gallup-luvuista päätellen vähitellen ymmärtää vihreiden kaiken kattavan hölmöyden.
Viherkommunisteilla on pään lisäksi myös jalat tukevasti pilvissä.
PoistaNiin, onhan noi palkat tuossa hommassa ihan oikeasti mitätön kuluerä, mutta sen sijaan kaiken maailman proffessorit, lisensiaatit, tohtorit ja muut asiantuntijat nostattavat verovaroista maksettavaa palkkaansa, apurahoja ja tietenkin ylen vaativista lausunnoista saatavia palkkiota joka helkkarin vuosi ja akavakin on aina vaatimassa lisää, taanoinhan lehtikin kirjoitti ylistävään sävyyn näistä laumassa marssivista korkeastikoulutetuista kultamunista kuinka ne pitäisi päästää eteenpäin eurooppaan.. Ihmetyttää, että kyseiseen järjestöön edes kuuluu kukaan kun niiden julkaisuja lukee.
VastaaPoistaNiin eikä nuo suomalaiset proffessorit juuri työelämästä mitään ymmärrä sen takia piti yhdysvalloista asti hakea työelämäproffessori suomeen kun suomesta ei löydy tuohon pätevää henkilöä..
PoistaSuomeen on kasvanut sotien jälkeen hyvivoinnin tylsistyttämä väestönosa, jossa jo kolmannessa polvessa on ollut aina rahaa lapsesta lähtien. Isoisä ajaa volvolla, isukki Lexuksella, äiti Bemarilla ja tytär muka vanhempiensa materialismia vastaan kapinoiden sähköpolkupyörällä.
VastaaPoistaKoskaan tällä pimulla ei ole ollut vanhoja kuluneita vaatteita päällään kouluikäisenä, jolloin olisi joutunut niitä häpeämään. Vasta päästyään opiskelemaan sukupuolensa tuomien lisäpinnojen turvin yliopistoon käsienheiluttelutieteen opintoja, hän päätti ruveta kapinalliseksi uhriutujaksi, joka kärsii luonnon tuhoamisesta. Siihen kuuluu tietysti vappaaehtoinen köyhäily, jonka tunnusmerkiksi pitää kirpparilta ostaa epämiellyttävännäköinen asukokonaisuus pannumyssyksikin kelpaavine villapipoineen. Sähköpyöräkin saa jäädä isukin autotalliin odottelemaan kesäkelejä. Kampukselle pitää polkea tiedostavannäköisenä mummomankelilla.
Kun lapsosena on jo saanut kaiken haluamansa, tällaisen tyllerön itstunto on jo valmiiksi ylimitoitettu kykyihin nähden. Kun nyt vielä on tiedossa, että joutava tutkinto tuo maisterin tittelin ja akateemisuuden kirkkauden, yltyy meno pidäkkeettömäksi: on päästävä eduskuntaan.
Toivottavasti suomalaiset eivät enää äänestä näitä pimuja, joiden ei ole koskaan täytynyt miettiä, mistä raha tulee. Heille se tulee vanhemmilta avustuksina, mikäli tilille talletetut lapsilisät eivä riitä. Jos heidät äänestetään eduskuntaan, palkkiot ja eläkkeet tulevat veronmaksajien selkänahasta. Vaikka ei tulisi valituksikaan, oma taloudellinen turva on taattu perinnön avulla loppuiäksi.
Eduskuntaan pitäisi valita järkeviä ihmisiä, eikä tyrkkyjä. Sellaisia, jotka eivät sinne oikein haluaisi mennä, mutta menevät, kun haluavat maan ja kansan parasta.
Kannattaa tutustua Calhounin hiirien paratiisiin :)
Poistahttps://fee.org/articles/john-b-calhoun-s-mouse-utopia-experiment-and-reflections-on-the-welfare-state/
2000-luvun alkuvuosina Etelä-Korea laati ohjelman tietoyhteiskunnan edistämiseksi. Tavoitteeksi asetettiin laajakaistaverkon nopea rakentaminen ja näin myös tehtiin. Suomessakin oli tietoyhteiskuntahanke. Sen tavoitteeksi asetettiin humanististen ja yhteiskuntatieeteellisten näkökulmien tuominen mukaan insinöörivetoiseen tietotekniikan kehittämiseen. ( Nokia oli tuolloin maailman johtava kännykkäfirma). Suomessa on nyt hyvät laajakaistapalvelut - erityisesti mobiililaajakaistan ansiosta, mutta silloin käynnistetyistä tietoyhteiskuntahankkeista ei ole isompia tuloksia saatu, mutta onpahan joitakin humanisteja ja yhteiskuntatietelijöitä onnistuttu työllistämään. Ratkaisevaa ei ole miten paljon panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen, vaan se, mihin rahat laitetaan.
VastaaPoista