Onnellisuus, tyytyväisyys ja sananvapaus
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Tieteestä ja sen tarpeellisuudesta
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
Kansalaisaloitteet ovat lähtökohtaisesti hyvä tapa edistää ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa suoraan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Yksi sellainen asia oli yli 50 000 kannattajaa kerännyt aloite niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämisestä.
Se jää kuitenkin ikävällä tavalla historiaan, sillä vaikka eduskunta on hyväksynyt aloitteen, on oikeusinisteri Leena Meri (ps) ilmoittanut, ettei hallitus ehdi saattaa lakia voimaan. Syynä ovat virkamieskunnan muut kiireet yhdistettynä hallituksen yhden jäsenen - Sari Essayahin (krist) - erimielisyyteen.
Tämä tarkoittaa sitä, ettei hallitus noudata eduskunnan tahtoa, eikä kunnioita Suomen lain tarkoitusta mahdollistaa kansalaisaloitteiden kautta juridisten epäkohtien korjaamista. Tällainen tilanne ei tietenkään ole millään tavalla hyväksyttävä, vaan kyseessä on varsin selkeästä perustuslaillisesta kriisistä.
Tässä tilanteessa ovat vastakkain hallitusohjelman voimaan saattaminen sekä eduskunnan ilmaisema tahto kansalaisaloitteen saattamiseksi voimaan. Näin siitä huolimatta, että loogisesti ajatellen eduskunnan valmiin päätöksen toimeenpanon pitäisi mennä aina hallitusohjelman mukaisen lainvalmistelun edelle.
Oikeusministeri Leena Meri (ps) ei kuitenkaan näytä olevan samoilla linjoilla, enkä löytänyt lainsäädännöstä myöskään tähän liittyvää velvoitetta. Siten ministeri ei ole ilmeisesti rikkomassa virkavelvollisuuttaan, vaikka kuvaannollisesti sanoen sylkeekin kansalaisten kasvoille.
Nähtäväksi siis jää, kuinka nyt hyväksytyn kansalaisaloitteen käy. Eli tuleeko kansalaisten ja eduskunnan hyväksymä tahto jollain tavalla saatetuksi lakiin, vai jääkö se kuolleeksi kirjaimeksi samalla tavalla kuin huomenna jälleen ajankohtaiseksi tulevan kellojen siirtelyn lopettaminen EU:ssa siitä huolimatta, että europarlamentti on hyväksynyt sen.
Jos näin käy, on asialla itse eheytyshoitoasiaa paljon suurempi merkitys, sillä sen seurauksena voidaan kansalaisten aloiteoikeuden katsoa olevan käytännössä pelkkä poliitikkojen keino ihmisten harhaanjohtamiseksi. Eli suoraan sanottuna kansalaisten kusettamista.
Lopuksi totean vielä, etten ota tällä kirjoituksella minkäänlaista kantaa itse eheytyshoitojen hyödyllisyyteen, hyödyttömyyteen, terveellisyyteen, tarpeellisuuteen tai vaarallisuuteen, vaan pelkästään suomalaisen demokratian toimivuuteen.
* * *
Edellä mainitsemastani kellonsiirtelystä todettakoon, että asia saattaa olla lopultakin etenemässä. Näin siksi, että vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas) mukaan "liikennekomissaari Apóstolos Tzitzikóstas on ottanut asian uudelleen komission työohjelmaan ja yrittää vielä Puolan puheenjohtajakaudella saada asiaa neuvoston puolella eteenpäin".
Hyvä näin, mutta ihan vielä en olisi valmis poksauttamaan shamppanjapulloja. Näin siksi, että Puolan puheenjohtajakausi Euroopan unionin neuvostossa päättyy jo kesäkuussa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisaloite Elokapinan lakkauttamiseksi johtaa mielenkiintoisen parlamentaarisen keskusteluun
Nuoriso vaatii Yleisradiolta vastuullisuutta
Kanslaisaloite oikeusvaltion rikkomiseksi
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi, että lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien tutkimus- tai hoitokäyntien määrä nousi perusterveydenhuollossa 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia, kun verrataan vuotta 2023 vuoteen 2020.
Nämä käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä pojilla mutta nuoruusiästä alkaen tytöillä siten, että 18–22-vuotiaista naisista peräti 31 prosenttia oli käynyt mielenterveysongelmien takia terveydenhuollossa vuonna 2023.
Kaiken kaikkiaan 175 000 7–22-vuotiaista lasta ja nuorta kävi tästä syystä julkisen terveydenhuollon vastaanotolla. Luvusta puuttuvat yksityisellä vastaanotolla käyneet.
* * *
Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan "nuoret ovat saaneet mielenterveyden palveluja aiempaa enemmän, mutta myös kysyntä on kasvanut. Kasvavaan tarpeeseen voidaan palveluissa vastata parantamalla vaikuttavien hoitomenetelmien saatavuutta".
Tästä juolahti mieleeni, että eikö kaikista tärkeintä olisi kuitenkin selvittää - ja poistaa - syyt poikalasten ja nuorten naisten mielenterveysongelmien nopeaan lisääntymiseen. Nyt THL:n tiedote ei kertonut siitä muuta kuin, että "lastensuojeluun sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla mielenterveyskäynnit olivat huomattavasti yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla".
Opetushallitus on kertonut, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko Euroopassa. Ainakin osaksi syynä siihen pidetään koronapandemian torjuntaan liittyvää yhteiskuntien sulkeutumista, mutta vaikuttavatko asiaan myös muut seikat?
Kyse on tärkeästä asiasta, sillä dosentti Silja Kosolan mukaan "nuorten mielenterveysongelmat ovat todellinen uhka yhteiskunnalle, sillä esimerkiksi Suomessa kolmasosa nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy mielenterveysongelmiin". Toisaalta nuorten mielenterveysoireilulla on taipumusta myös "tarttua" eli mitä enemmän mielenterveydestä puhutaan, sitä useampi kokee asian koskevan myös itseään.
Syyllisiä mielenterveyden ongelmista on etsitty toki muualtakin. Erityisesti teknologiasta ja sosiaalisesta mediasta on puhuttu paljon. Niiden roolille on myös tieteellistä näyttöä, sillä esimerkiksi Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan päivittäinen aika sosiaalisessa mediassa oli yhteydessä alempaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon, korkeampaan sosiaalisen median riippuvuuteen, korkeampaan ahdistuksen tasoon sekä huonompaan kehonkuvaan ja mielenterveyden kokemukseen.
* * *
Edellä mainittujen syiden lisäksi on puhuttu paljon heikosta taloudesta ja työllisyydestä, arvojen ja kilpailun kovenemisesta, yleisestä epävarmuuden lisääntymisestä sekä muista globaaleista ongelmista. Näissä selityksissä minua epäilyttää se, ettei Suomessa ole ollut koskaan yhtä hyviä elinolosuhteita kuin nykyisin.
Tosiasia nimittäin on, että vielä 1860-luvulla kuoltiin nälkään, vuosina 1918 ja 1939-1944 käytiin verisiä sotia ja vielä 1960-luvullakin ihmiset joutuivat muuttamaan Ruotsiin saadakseen leipää pöytäänsä. Siksi epäilen, ettei näistä mikään selitä nuorten mielenterveyden ongelmia vaan niissä on kyse samankaltaisesta korrelaatiosta kuin on havaittu jäätelön kulutuksen ja hukkumisonnettomuuksien välillä.
Siksi nostaisin esille myös nykyisen lastenkasvatuksen. Minulla on nimittäin sellainen epäilys, ettei se suuressa osassa perheistä tuota lapsille samanlaisia valmiuksia ottaa vastaan elämässä väistämättä vastaan tulevia ikäviä asioita kuin vielä omassa lapsuudessani. Tarkoitan tällä sitä, että lasten kuri ja velvollisuudet perheen yhteisten asioiden hoitamisessa ovat suurimmassa osassa perheitä lähes kadonneet ja niiden tilalle on tullut lähes rajaton vapaus - joko ylihuolehtimisen tai vanhempien välinpitämättömyyden seurauksena.
Lopuksi totean vielä, etteivät lisääntyneet mielenterveyden käynnit selity maahanmuuttajien ongelmilla, sillä he itse asiassa käyttävät näitä palveluja muuta väestöä vähemmän. Kyse on siten ennen kaikkea kantaväestön ongelmasta ja huolestuttavimmillaan nuorista suomalaiseen kantaväestöön kuuluvista naisista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä
Sensuuria, tekoälyä, moraalia ja eurooppalaista kyvyttömyyttä
Onko Ylen toimittaja narsisti?
Luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on tullut yhä useamman ihmisen huoli tai suoranainen murhe. Siihen on syynä osittain luonnonsuojelua lobbaavien kansalaisjärjestöjen toiminta, mutta peloille on myös tieteellisiä perusteita.
Toisaalta ainakin itselleni on syntynyt sellainen epäilys, että ihmiset kuvittelevat eliöiden ja eliöyhteisöjen olevan jollain tavalla erittäin stabiileja ja sopeutumiskyvyttömiä. Eikä heillä ole selkeää käsitystä siitä, että evoluutio sopeuttaa kaikkia eliöitä sellaiseen ympäristöön, joka niitä ympäröi. Ja samalla vähentää eliölajien sukupuuttoriskejä.
Tästä syystä oli mielenkiintoista lukea Saksassa tutkijana toimivan Elizabeta Briskin ja hänen kumppaneidensa julkaisema tutkimusartikkeli, jossa raportoitiin tähän mennessä laajimmasta selvityksestä siitä, miten eliöt sopeutuvat ihmisen muovaamaan ympäristöön. Tutkimuksessa tarkasteltiin Itämeren eteläosissa elävää sinisimpukkaa sekä kahta katkalajia.
Koeasetelmassa verrattiin toisiinsa kunkin lajin erilaisia populaatioita - eli yksilöitä kerättiin kustakin lajista sekä suojelluista ja ihmisen muokkaamista elinympäristöistä. Sen jälkeen niiden kykyä sietää veden suolapitoisuutta sekä veteen liuenneen hiilidioksidin osapainetta näiden lajien luonnonmukaisessa (14-16 °C lajista riippuen) ja epäluonnollisen korkeassa (25-27 °C) veden lämpötilassa.
Nämä analyysit paljastivat - sinänsä odotetusti - että muokatuista elinympäristöistä peräisin olevat populaatiot suoriutuivat stressaavissa olosuhteissa yleensä paremmin kuin suojelluista elinympäristöistä tulevat populaatiot. Eikä siinä kaikki, sillä eniten muokatuista elinympäristöstä peräisin olevat yksilöt osoittautuivat kaikkia muita kestävimmiksi.
Tulostensa perusteella tutkijat totesivat, että eliöiden populaatiot sopeutuvat elämään ympäristöissä, joita ihmistoiminta muuttaa. Näin tulee käymään mitä ilmeisimmin myös siinä tapauksessa, että maapallon ilmasto lämpenee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Tutkijat eivät kuitenkaan tulleet maininneeksi raportissaan, että he tulivat samalla falsifioineeksi monien ihmisten ja erityisesti luonnonsuojelijoiden näkemyksen eliöiden ominaisuuksien staattisuudesta. Ja siten tuottaneeksi tieteellistä tietoa, jonka pitäisi vähentää ihmisten murhetta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monimuotoisuus tautien taustalla
Lapsiuhreja, sukulaisia ja supernopeaa evoluutiota
Luonnonsuojelubiologian perusteet horjahtivat
Suomen hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä, minkälaisia vanhoja metsiä valtio suojelee alueillaan. Sen mukaan valtapuuston tulee olla metsätyyppistä riippuen vähintään 100-140-vuotiasta - pohjoisessa jopa 200-vuotiasta.
Kuollutta puuta on oltava valtapuustosta riippuen vähintään 10–20 kuutiota. Tarkentavina kriteereinä on metsikön alkuperä, rakenteellinen monipuolisuus, elinympäristöpuut ja indikaattorilajit, eivätkä mukaan kuulu aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät.
Myöskään monimuotoisuustoimet, kuten lahopuun lisääminen, eivät tee kohteesta vanhaa metsää. Eikä sitä tee myöskään kiertoajan pidentäminen tai jatkuva kasvatus.
Lisäksi hallitus päätti yksityismetsien suojeluun käytetyn METSO-ohjelman jatkamisesta. Sen tavoitteena on ollut perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä tavoite saavutettiin jo vuoden 2024 lopussa, joten siihen tullee nyt vuoden mittainen tauko.
* * *
Nämä linjaukset saivat konfliktihakuisen punavihreän opposition sekä luonto- ja ympäristöjärjestöt villiintymään. Esimerkiksi Sofia Virta (vihr) väitti, että "Petteri Orpo on tällä päätöksellä osoittanut pettäneensä tärkeimmän luontolupauksensa, jonka hän antoi ennen eduskuntavaaleja ja joka on myös kirjattu hallitusohjelmaan".
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (krist) kuitenkin totesi, että "vanhojen metsien kriteerit täyttävien metsien suojelu on yksi työkalu metsiensuojelun kokonaisuudessa. Vanhojen metsien kriteeripäätöksen myötä voidaan nyt tunnistaa luontoarvoiltaan tärkeimmät, runsaasti lahopuuta sisältävät ja iältään vanhat metsät. Näistä suurin osa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa."
Tämä lausunto heijastaa kahta tosiasiaa. Ensinnäkään eteläisessä Suomessa ei ole käytännössä lainkaan koskematonta metsää - ei ainakaan jo olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolella. Toiseksi valtion metsät sijaitsevat lähes kokonaan Pohjois-Suomessa.
Ympäristöministeri Sari Multala (kok) puolestaan totesi, että "hallituksen esittämä suojelukokonaisuus on huomattava, kyse on kymmenistä tuhansista hehtaareista. Siirrämme historiallisen suuren määrän valtion metsää pysyvään ja tiukkaan suojeluun. Samalla jatkamme myös muuta luonnonsuojelutyötä suomalaisen luonnon puolesta".
* * *
Omasta mielestäni olisi ollut kohtuullista oppositiolta ja ympäristöjärjestöiltä - valittamisen sijaan - kiittää hallitusta tehdystä päätöksestä. Se oli pitkä askel eteenpäin sen lisäksi, että ympäristön- ja luonnonsuojelu huomioidaan valtionmailla myös talousmetsissä jättämällä niihin sekä säästöpuita että kaikki jo valmiiksi kuollut puu. Tämä vähentää tarvetta metsien täyssuojelulle.
Lopuksi on myös syytä huomata, että ennen nyt tehtyä päätöstä toimeenpannut toimenpiteet ovat jo hidastaneet metsälajien uhanalaistumiskehitystä. Siten hallituksen päätösten - sekä edelleen jatkuvien yksityismetsien vapaaehtoisten suojelutoimien - seurauksena metsiemme lajiston uhanalaistumisen voidaan odottaa hidastuvan entisestään tai parhaassa tapauksessa jopa pysähtyvän.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa
Nuorten ahdistuneisuus ja USA:n metsäpalot
Ylen otsikko johti lukijoita harhaan
Helsingin sanomat ylitti tärkeän kynnyksen kertoessaan vantaalaisen kunta- ja aluevaaliehdokas Bahaeldin Abbasin (kesk) harjoittamasta puolison pahoinpitelystä. Tuo raja oli rikollisen ehdokkaan puolueen ilmoittaminen heti otsikossa, vaikka se oli Keskusta eli jokin muu kuin Perussuomalaiset.
Samanlaiseen saavutukseen ylsi myös verorahoitteinen Yleisradiomme, joka kertoi otsikossaan, että "SDP:n kuntavaaliehdokkaalla lukuisia rikostuomioita: vainoamista ja väkivaltaa" tarkoittaen oululaista kuntavaaliehdokasta Abe Zakolea. Mahtoikohan Ylen budjettileikkauksilla olla osansa tässä päätöksessä?
Oli asia niin tai näin, on syytä toivoa, että suomalaiset valtamediat toimisivat samaan tapaan myös jatkossa. Eli kohtelisivat poliittisessa kirjoittelussaan kaikkia puolueita samalla tavalla. Tällainen toimintatapa edistäisi sekä demokratiaa että vähentäisi poliittista polarisaatiota niiden kannattajien välillä.
* * *
On syytä toivoa myös sitä, että Donald Trumpin ja Vladimir Putinin eilinen puhelinkeskustelu avasi ensin mainitun silmät Venäjän suhteen. Tulihan siinä selväksi, ettei Putinilla ole pienintäkään aikomusta suostua oikeudenmukaiseen rauhaan, vaan hänen tarkoituksenaan on edelleen tuhota Ukrainan olemassaolo suvereenina valtiona. Ja samalla valmistella tietä kohti Venäjän seuraavaa erityisoperaatiota jotakin rajanaapuriaan vastaan.
Jos ja kun Trump ymmärsi tämän, on syytä toivoa myös sitä, että hän kykenisi tekemään Putinin suhteen oikeat johtopäätökset. Ja keskittyisi yhdessä eurooppalaisten valtioiden kanssa vahvistamaan Ukrainan sotilaallista kykyä, jotta Venäjän aloittama sota voisi jonain päivänä päättyä hyökkääjän tappioon. Ja sitä kautta lisätä turvallisuutta niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Volodymyr Zelenskyin vierailu USA:ssa herätti ajatuksia
Riikka Purraa harmittaa juuri nyt kuin pientä eläintä
HS:n ja Ylen toimituskunnat hyväksyvät poliittisen väkivallan
Euroopan unioni on luvannut syyrialaisille noin 2,5 miljardin euron tukipaketin. Belgianalgerialaisen tasa-arvo-, valmius- ja kriisinhallintakomissaari Hadja Lahbibin mukaan "kansainvälinen yhteisö on tänään vahvistanut vahvan solidaarisuutensa Syyrian kansaa kohtaan sen kaikessa moninaisuudessa... Euroopan unioni seisoo jatkossakin Syyrian kansan rinnalla, ei ainoastaan kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamisessa, vaan myös oikeudenmukaisen, osallistavan ja vakaan tulevaisuuden rakentamisessa. Yhdessä emme tarjoa vain apua – investoimme toivoon, kestävyyteen ja tielle kohti kestävää rauhaa."
Toivoa tietenkin sopii, että islamistitaustainen Syyrian johto on komissaarin kanssa samaa mieltä EU:n - eli myös suomalaisten veronmaksajien - antaman rahan käytöstä, eikä ryhdy alistamaan mitään maan monista kansallisuuksista tai uskonnollisista ryhmistä. Hallinnon alku ei kuitenkaan ole ollut kovin lupaava, koska maassa ryhdyttiin pian vallanvaihdon jälkeen tappamaan sekä alaviittejä että kristittyjä.
Toinen asia on, että monen EU-maan talous on melkoisissa vaikeuksissa. Ja surkeinta sen kehitys on viime vuosina ollut - missäpä muuallakaan kuin - Suomessa.
Samaan aikaan Venäjän uhka on pakottanut eurooppalaisia nostamaan omaa sotilaallista kykyään nopeasti ja aivan uudelle tasolle. Eikä se tapahdu ilmaiseksi, vaan esimerkiksi Saksa on juuri tänään muuttamassa jopa perustuslakiaan löytääkseen rahaa oman turvallisuutensa varmistamiseen.
Siksi on kysyttävä, että onko 2,5 miljardin eurooppalaisilta kerätyn euron lahjoittaminen Syyriaan ihan varmasti järkevää rahankäyttöä? Vai voisivatko syyrialaiset itse ottaa vastuun tulevaisuudestaan siten kuin suomalaisetkin ottivat toisen maailmansodan jälkeen? Tai jo sitä aiemmin vuosien 1917 ja 1918 tapahtumien jälkeen?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi suomalainen lehdistö vaikenee muslimien kristittyihin kohdistamasta vainosta?
Trump säätää maahanmuuttoa, mutta joutuuko EU maksamaan?
Syyriaan vallankumous, entä sitten?
Monet suomalaiset kokevat, että maamme lehdistö - etenkin sen suurimmat mediat - on uutisoinnissaan kallellaan vasemmalle ja vihreisiin. Tämän epäilyn taustalla ovat sekä tutkimukset journalistiikan opiskelijoiden puoluekannoista että poliittista vihervasemmistoa myötäilevä päivittäinen uutisvirta.
Siksi oli mielenkiintoista kuulla, että Suomen journalistiliiton uusi puheenjohtaja - Helsingin sanomain Marjaana Varmavuori - nosti valintansa jälkeen ensimmäiseksi asiakseen sen, että "meidän on pystyttävä vakuuttamaan poliitikoille, että riippumaton journalistinen media on aivan keskeinen demokratialle".
Lisäksi hän kiinnitti huomiotaan siihen, että "on poliitikkoja, jotka ovat vaatimassa jo uusia Yle-leikkauksia, vaikka edellisiäkään ei ole ehditty vielä toteuttamaan täysmääräisesti. Meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan asiaan."
Näistä kommenteista syntyi sellainen kuva, ettei liiton uusi puheenjohtaja näe erityisen tärkeäksi lehdistön varsinaista asiakaskuntaa eli lukijoita, katsojia ja kuuntelijoita, vaan asettaa näiden edelle poliittiset päätöksentekijät. Eikä hän siten pyrkisi niinkään edistämään medioiden luotettavuutta, riippumattomuutta tai puolueettomuutta, vaan kiinnittäisi niiden sijaan huomionsa poliittiseen apparaattiin, jotta se tukisi maamme lehdistöä riippumatta sen tuottamasta sisällöstä.
On kuitenkin päivänselvää, että esimerkiksi Ylen joutuminen leikkausten kohteeksi ei ole johtunut niinkään sen rahoittamiseksi kerätyn veron suuruudesta, vaan yhtiön tarjoaman ohjelmiston laadusta. Ja siksi myös tehokkain tapa torjua Yleen kohdistuvat lisäleikkaukset olisi huolehtia ohjelmiston poliittisesta neutraaliudesta, jossa eri aatesuuntia ja maailmankatsomuksia kohdeltaisiin tasapuolisesti mitään lisäämättä tai pois jättämättä sillonkin, kun journalistin omat poliittiset näkemykset sellaiseen houkuttaisivat.
Tämä olisi erityisen tärkeää juuri nyt, kun sosiaalisen median taipumus ihmisten kuplautumiseen tarjoaa kaikille ihmisille rajattomasti heidän omia poliittisia näkökantojaan myötäilevää materiaalia. Sen seurauksena erityisesti vihervasemmistolaisten ihmisten näkemys maailman asioista saattaa jäädä täysin haastamatta ja siten muuttua heidän mielissään kiistattomaksi totuudeksi, mikä luonnollisesti lisää vastakkainasettelua heidän ja toisin ajattelevien välillä.
Siksi toivon, että Marjaana Varmavuori huomioisi tämän riskin tulevassa työssään paremmin kuin ensimmäisissä lausunnoissaan. Ja pyrkisi vaikuttamaan siihen, että jokainen suomalainen journalisti tunnistaisi omat poliittiset näkemyksensä ja jättäisi niiden esilletuomisen pelkästään pääkirjoituksiin ja kolumneihin. Näin myös Yleen kohdistuvien leikkausten riski pienenisi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen toimitus salasi pedofiilidemarin, mutta paljasti perheriitelijäpersun puolueen
Velkaa, kustannuksia ja maahanmuuttoa
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon
Hyvää huomenta, arvoisat lukijani. Minulla on tänään kerrottavana kaksi äärimmäisen tärkeätä asiaa.
Ensimmäinen niistä on tiedotusluontoinen. Kuten tiedätte, olen jo jonkin aikaa kirjoittanut englanninkielistä rinnakkaisblogia, jonka sisältö on ollut samankaltainen kuin tämän suomenkielisenkin, joskin kirjoitukset ovat olleet pääosin erillisiä.
Nyt olen kuitenkin ajatellut, että pyrin jatkossa kirjoittamaan kotimaahan liittyvistä aiheista lähinnä suomenkielellä ja kansainvälisistä asioista englanniksi. Toki saatan hyvästä syystä edelleen julkaista samoja juttuja molemmilla kielillä tai vaikkapa maailmanpolitiikkaa suomeksi, mutta päälinjana tulee kuitenkin olemaan edellä kuvaamani käytäntö.
* * *
Toinen tärkeä asiani liittyy norjalaisten mäkimiesten ilmi tulleeseen huijaamiseen. Se on tärkeää siitä syystä, että vuonomaa on ollut sekä todellinen talviurheilun supervalta että myös vilpittömän puhtoinen maineeltaan. Etenkin näin oli Suomen joukkueen kärähdettyä dopingista pari vuosikymmentä sitten.
Nyt ilmi tullut mäkihyppupukuhuijaus kuitenkin osoittaa, etteivät norjalaiset ole lähtökohtaisesti sen puhtoisempia kuin kukaan muukaan. Ja vahvistaa osaltaan sitä käsitystäni, että myös heidän maastohiihtäjänsä käyttivät vuosituhannen alussa kiellettyjä aineita suorituskykynsä parantamiseen siinä missä muutkin.
Tämä ei tarkoita, etteivätkö norjalaiset olisi ansainneet sitä mitalisadetta, jonka heidän mieshiihtäjänsä saalistivat eilen päättyneissä Trondheimin MM-hiihdoissa. Tai himmentänyt tämän aikakauden ykköshiihtäjän eli Johannes Kläbon saavutuksia.
Tosin aina voidaan spekuloida sillä, että kisojen perinteisellä hiihtotavalla hiihdetyn väliaikalähdön voittaja olisi todennäköisesti ollut Iivo Niskanen, mikäli olisi voinut osallistua MM-hiihtoihin. Valitettavasti meidän suomalaisten kannalta on kuitenkin niin, että arvokisojen mitalit jaetaan osallistujien kesken - ja siinä joukossa Kläbo oli joka kerralla kaikkia muita etevämpi. Se oli kerrassaan upea saavutus!
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
"Täysin riippumattoman tahon" analyysi
Tiedote - Announcement
Poikkeuksellinen ylivoima
Syyrian uuden hallinnon kuherruskuukausi muun maailman kanssa on ilmeisesti päättynyt, sillä suomalaismedioiden uutiset kertoivat sen surmanneen aiemman hallitsijan Bashar al-Assadin heimoveljiä eli alaviittejä summittaisissa teloituksissa. Lisäksi Eija-Riikka Korhola kertoi myös kristittyjä tapetun joukoittain. Asian vahvistaa Newsweekin tuore artikkeli.
Sinänsä tämän ei tietenkään pitäisi yllättää ketään, sillä valtaa pitävällä Hayat Tahrir al-Šamilla on juuret terroriteoistaan tunnettuun Al-Qaidaan. Sen sijaan on outoa, että suomalaiset valtamediat - kuten Yle ja Helsingin sanomat - ovat vaienneet kokonaan kristittyjen vainosta.
Asia liittyy muutaman päivän takaiseen yhdenvertaisuusvaltuutetun vaatimukseen siitä, ettei kristinuskon takia vainoamista saisi käyttää kriteerinä valittaessa Suomeen otettavia kiintiöpakolaisia. Tästä syystä on tärkeää, että kristittyihin kohdistuvat vainot Syyriassa tuodaan esille edes sosiaalisessa mediassa - jollaiseksi kai blogitkin luetaan.
Sama koskee toki myös esimerkiksi Afganistania, missä Open doors -järjestön mukaan maata hallitsevan Talebanin murhaajat kulkevat ihmisten ovelta ovelle löytääkseen ja tappaakseen maassaan elävät kristityt. Tai Kongoa, missä islamistit ovat viime viikkoina - saman järjestön mukaan - tappaneet joukoittain ihmisiä näiden kristinuskon takia.
Tästä syystä voi vain ihmetellä suomalaisen lehdistön harjoittamaa tiedon pimittämistä, joka näyttää sikäli tarkoitukselliselta, että esimerkiksi edelle linkittämässäni Newsweekin artikkelissa on käsitelty sekä Syyrian alaviittien että kristittyjen kokemaa vainoa. Eli tieto tästä asiasta on ollut journalisteille helposti saatavissa.
Siksi voidaan vain toivoa, etteivät suomalaisten valtamedioidenkin toimituskunnat ole - yhdenvertaisuusvaltuutetun tavoin - muslimikiimassa, vaan kertovat lukijoilleen jo tänään myös muslimien kristittyihin kohdistamasta vainosta.
Sinänsä en kaipaa Suomeen ensimmäistäkään kiintiöpakolaista, mutta jos sellaisia otetaan tänne, tulisi - jo pelkästään terveen järjenkäytön perusteella - valita ensisijaisesti ihmisiä, joita vainotaan heidän henkilökohtaisen poliittisen ja/tai uskonnollisen vakaumuksensa takia ja joilla on mahdollisimman hyvät edellytykset sopeutua Suomeen. Muslimien vainoamat kristityt täyttävät molemmat mainitsemani vaatimukset keskimäärin merkittävästi paremmin kuin aiemmin Suomen kiintiöpakolaisvalinnoissa korostuneet Allahin seuraajat. Ja siksi heillä tulisi olla etusija näihin nähden.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla muslimikiima?
Elon Musk palautti mieleemme sen, että joka 72. vastaan kävelevä afgaani on tuomittu seksuaalirikoksesta
Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?