Tuleeko Helsingin sisääntuloväylien varrelle 150 000 euron hintaisia yksityisautoilua kritisoivia taideteoksia?

Mika Merano (ps) on listannut blogiinsa joukon veronmaksajien kustantamia ilmeisen turhia kuluja autonrenkaista tehdyistä strutseista Itä-Afrikan sääennusteisiin. Niitä lukiessa - mitä luonnollisesti suosittelen teille, arvoisat lukijani - ei voi kuin ihmetellä sitä vaikeutta, mikä hallituspuolueilla ja kuntapäättäjillä tuntuu olevan valtion ja kuntien budjetin tasapainoon saattamisessa. 

Julkinen raha on kuitenkin poliitikoille vapaata riistaa. Ja jokaisesta sen käyttämiseen liittyvästä päätöksestä hyötyy tai ainakin tuntee tyytyväisyyttä joku, jolla on äänioikeus. Näin jopa siinä tapauksessa, joka saattoi minut tänä aamuna Meranon blogin äärelle.

Äänioikeus tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että meille suomalaisille avautuu kahden viikon kuluttua mahdollisuus vaikuttaa verovarojen käyttöön kunta- ja aluetasolla. Ja kuntien osalta vieläpä verotuksen tasoon valitsemalla oikein sen henkilön ja puolueen, jolle antaa äänensä.

* * *

Tässä mielessä oli erinomaisen mielenkiintoista havaita tuoreesta Kokoomuksen teettämästä gallupista, että helsinkiläiset aikovat äänestää pääkaupunkimme päättäjien enemmistöksi vihervasemmiston (SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto), joka olisi saamassa 54 prosentin kannatuksen. 

Jos näin käy kahden viikon kuluttua, tulee pääkaupunkimme seuraavien neljän vuoden aikana erottumaan ja erottautumaan entistäkin selvemmin muusta Suomesta. Eihän ole syytä epäillä, ettei punavihreä hallinto jatkaisi ja suorastaan kiihdyttäisi esimerkiksi kaupungin yksityisautoilua vaikeuttavaa liikennepolitiikkaa tai käyttäisi entistäkin suurempia määriä veronmaksajien rahoja erilaisiin identiteettipoliittisiin tarkoituksiin. 

Ties vaikka Helsingin tuleva kaupunginvaltuusto näkisi tarpeelliseksi kustantaa kaikkien kaupungin sisääntuloväylien varrelle myös à 150 000 euron hintaisia autonrenkaista tehtyjä yksityisautoilua kritisoivia taideteoksia. Vaikka sellaisia maasta nousevia käsiä, joiden keskisormi on nostettu pystyyn kansainvälisesti tunnetun käsimerkin tavoin.

Jokaisen kuntalaisen kannattaakin muistaa juuri nyt, että demokratiassa on sellainen sääntö, että kun vaalit on pidetty siirtyy valta voittajille - edesmenneen Johannes Virolaisen sanoin "kansa on puhunut, pulinat pois". Vielä ei kuitenkaan olla siinä tilanteessa, joten kaikilla helsinkiläisillä ja muillakin suomalaisilla on edelleen mahdollisuus vaikuttaa maksamiensa verojen käyttökohteisiin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onnellisuus, tyytyväisyys ja sananvapaus
Ylellistä valitusta ja helsinkiläistä ymmärtämättömyyttä
Tieteestä ja sen tarpeellisuudesta

Kansalaisten kusettamista

Kansalaisaloitteet ovat lähtökohtaisesti hyvä tapa edistää ihmisten mahdollisuutta vaikuttaa suoraan yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Yksi sellainen asia oli yli 50 000 kannattajaa kerännyt aloite niin sanottujen eheytyshoitojen kieltämisestä. 

Se jää kuitenkin ikävällä tavalla historiaan, sillä vaikka eduskunta on hyväksynyt aloitteen, on oikeusinisteri Leena Meri (ps) ilmoittanut, ettei hallitus ehdi saattaa lakia voimaan. Syynä ovat virkamieskunnan muut kiireet yhdistettynä hallituksen yhden jäsenen - Sari Essayahin (krist) - erimielisyyteen. 

Tämä tarkoittaa sitä, ettei hallitus noudata eduskunnan tahtoa, eikä kunnioita Suomen lain tarkoitusta mahdollistaa kansalaisaloitteiden kautta juridisten epäkohtien korjaamista. Tällainen tilanne ei tietenkään ole millään tavalla hyväksyttävä, vaan kyseessä on varsin selkeästä perustuslaillisesta kriisistä. 

Tässä tilanteessa ovat vastakkain hallitusohjelman voimaan saattaminen sekä eduskunnan ilmaisema tahto kansalaisaloitteen saattamiseksi voimaan. Näin siitä huolimatta, että loogisesti ajatellen eduskunnan valmiin päätöksen toimeenpanon pitäisi mennä aina hallitusohjelman mukaisen lainvalmistelun edelle.

Oikeusministeri Leena Meri (ps) ei kuitenkaan näytä olevan samoilla linjoilla, enkä löytänyt lainsäädännöstä myöskään tähän liittyvää velvoitetta. Siten ministeri ei ole ilmeisesti rikkomassa virkavelvollisuuttaan, vaikka kuvaannollisesti sanoen sylkeekin kansalaisten kasvoille. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka nyt hyväksytyn kansalaisaloitteen käy. Eli tuleeko kansalaisten ja eduskunnan hyväksymä tahto jollain tavalla saatetuksi lakiin, vai jääkö se kuolleeksi kirjaimeksi samalla tavalla kuin huomenna jälleen ajankohtaiseksi tulevan kellojen siirtelyn lopettaminen EU:ssa siitä huolimatta, että europarlamentti on hyväksynyt sen.

Jos näin käy, on asialla itse eheytyshoitoasiaa paljon suurempi merkitys, sillä sen seurauksena voidaan kansalaisten aloiteoikeuden katsoa olevan käytännössä pelkkä poliitikkojen keino ihmisten harhaanjohtamiseksi. Eli suoraan sanottuna kansalaisten kusettamista. 

Lopuksi totean vielä, etten ota tällä kirjoituksella minkäänlaista kantaa itse eheytyshoitojen hyödyllisyyteen, hyödyttömyyteen, terveellisyyteen, tarpeellisuuteen tai vaarallisuuteen, vaan pelkästään suomalaisen demokratian toimivuuteen. 

* * *

Edellä mainitsemastani kellonsiirtelystä todettakoon, että asia saattaa olla lopultakin etenemässä. Näin siksi, että vasemmistoliiton europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas) mukaan "liikennekomissaari Apóstolos Tzitzikóstas on ottanut asian uudelleen komission työohjelmaan ja yrittää vielä Puolan puheenjohtajakaudella saada asiaa neuvoston puolella eteenpäin".

Hyvä näin, mutta ihan vielä en olisi valmis poksauttamaan shamppanjapulloja. Näin siksi, että Puolan puheenjohtajakausi Euroopan unionin neuvostossa päättyy jo kesäkuussa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansalaisaloite Elokapinan lakkauttamiseksi johtaa mielenkiintoisen parlamentaarisen keskusteluun
Nuoriso vaatii Yleisradiolta vastuullisuutta
Kanslaisaloite oikeusvaltion rikkomiseksi

Paljastava näytelmä

Opposition kovasti kaipaamat tiedot hallituksen suunnittelemista sote-säästöistä julkaistiin eilen. Lista on pitkä, mutta pääministeri Petteri Orpon (kok) mukaan kuitenkin "ihan kohtuullinen", sillä sen valmistelussa haluttiin löytää säästöjä, joilla olisi mahdollisimman pienet negatiiviset vaikutukset.

Tästä huolimatta oppositio käynnisti Antti Lindtmanin (sd) johdolla eduskunnassa melkoisen näytelmän syyttäen hallitusta edelleen säästöjen piilottamisesta, koska ministeriön tiedotteessa todettiin uudistamistyötä jatkettavan vielä sosiaalihuollon osalta. 

MTV3:n toimittaja totesikin, että kyse on vain vaalipuheesta, jossa "oppositio käyttää tilaisuutta hyväkseen kurmuuttaakseen hallitusta mahdollisimman perusteellisesti... ensin oppositio syytti hallitusta säästöjen salaamisesta ja nyt kun niistä jotakin tiedetään, niin syytetään itse säästöjä ja pelotellaan aivan hirmuisilla seuraamuksilla."

Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps) puolestaan kertoi, että "tosiasiassa sotepaketissa on useita järkeviä toimia, joissa normeja purkamalla ja tehottomia velvoitteita joustavoittamalla tehdään homma paremmin ja saadaan rahaa säästettyä... Oppositiolle on yhdentekevää, onko sotessa tehottomia normeja tai voisiko asioita tehdä järkevämmin. Tänään se vastusti jopa teknologiaa, jota se itse oli edellisellä kaudella edistämässä." 

Valtionvarainministeri totesikin lopuksi, että "ainoa, mikä oppositiota miellyttää, on raha ja sen lisääminen... Ei tarvitse ihmetellä, että Suomi on näin velkainen ja kestävyysvaje ammottava."

Tässä suhteessa olikin suorastaan tragikoomista, että kalliiksi tulevaa kehitysmaalaisten maahanmuuttoa kiihkeästi kannattava Sofia Virta (vihr) halusi tässäkin yhteydessä puolustaa juuri näihin kohdistuvaa julkisten varojen käyttöä. Tämä tapahtui Ylen vaalitentissä, jossa hän puuskahti, että "tämä keskustelu menee aina vain maahanmuuttoon, kun te hallituksessa lisäätte lapsiperheköyhyyttä, mikä syventää näitä ongelmia".

Nämä kommentit - Orposta Virtaan - ovat sellaisia, että ne kannattaisi panna merkille kaikkien oppositiopuolueita äänestämään aikovien parissa. Ja pohtia vielä kerran sitä, millaisen joukon he aikovat valtuuttaa hoitamaan suomalaisten yhteisiä asioita vaalipäivänä. 

Onhan myös kunta- ja aluevaaleissa viime kädessä kyse kuitenkin ennen kaikkea suomalaisilta kerättyjen verovarojen käytön vastuullisuudesta - eikä eilen nähty näytelmä jättänyt paljastamatta karulla tavalla suomalaisten puolueiden asemia suhteessa siihen.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisdirektiivi ja demaripolitiikan oudot piirteet
Suurin osa ehdokkaista kannattaa monikulttuurista yhteiskuntaa
Vältä epärehellisiä poliitikkoja!

Putinin taskussa ja sveitsiläisellä pankkitilillä

Olen pitänyt mahdollisena, että Venäjän diktaattorilla Vladimir Putinilla on jokin keino ohjailla USA:n presidenttiä Donald Trumpia. Tämä johtuu kahdesta syystä: ensinnäkin tällaisesta on esitetty väitteitä jo kauan sitten ja toiseksi Trumpin toiminta Ukrainan sodassa viittaa päivästä toiseen Venäjän pussiin pelaamiseen juuri sillä tavalla kuin Putin haluaa.

Siksi oli mielenkiintoista kuulla, kun eilisillan uutiset kertoivat Iso-Britannian ulkopoliittisen instituutin arvostetun tutkijan Keir Gilesin näkemyksen asiasta. Hänen mukaaansa "hänen toimintapansa on niin selvä, että meidän pitää olettaa Donald Trumpin työskentelevän Moskovalle, ellei toisin todisteta".

Myös Euroopan suhteen Giles on varsin pessimistinen. Hänen - ja myös minun näkemykseni - mukaan Euroopan pitäisi kohentaa omaa sotilaallista kykyään ja saada rintama pitämään Ukrainassa sen sijaan, että päätyisimme myöhemmin sotimaan lähempänä kotinurkkia. 

Giles ei kuitenkaan pidä tätä todennäköisenä, vaan uskoo, että "Euroopan valtiot jatkavat puhumista, kokouksia ja jahkailua, kunnes tulevaisuudestamme päätetään ilman meitä". Pelkään pahoin, että hän on oikeassa myös tässä asiassa.

* * *

Kysyin neljätoista vuotta sitten, että onko silloin itsenäistymässä olleella Etelä-Sudanilla malttia kehittyä. Näin siksi, että maa on luonnonvaroiltaan erittäin rikas ja omaa siitä syystä erinomaiset mahdollisuudet nousta taloudellisesti riippumattomaksi ja vauraaksi kansakunnaksi. 

Tänään saimme sitten yhden vastauksen. Siitä kertoneen artikkelin otsikon mukaan "Maailman nuorin valtio vajoamassa pikavauhtia sotaan – YK: ”Tänä iltana kuilun partaalla".

Itse jutussa kerrottiin, että Etelä-Sudanissa käytiin vuosina 2013–2018 sisällissota, jossa kuoli noin 400 000 ihmistä. Eikä Etelä-Sudan ole toiminut sen jälkeen kansakuntaa eheyttäen kuten Suomi vuoden 1918 tapahtumien jälkeen, vaan maa on jälleen ajautumassa kohti uutta konfliktia presidentti Kiirin ja varapresidentti Macharin välillä. 

Ensin mainittu nimittäin otti ja pidätytti jälkimmäisen - ja oli tehnyt samaa jo aiemmin tämän poliittisille ja sotilaallisille liittolaisille, joten odotettavissa on jälleen maan sisäisen sotimisen kiihtyminen. Tässä ei sinänsä ole mitään outoa puhuttaessa afrikkalaisista, kuten ei siinäkään, että Etelä-Sudanin talouden tuottoja on alusta asti ohjailtu sen johtajien salaisille pankkitileille. 

Niinpä lienee selvää, että eteläsudanilaiset jatkavat elämäänsä köyhyydessä ja kärttävät YK:n tukemana meitä maksamaan omaa elämänsä. Tai ainakin kartuttamaan kulloisenkin johtajansa sveitsiläistä pankkitiliä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Volodymyr Zelenskyin vierailu USA:ssa herätti ajatuksia
Se mikä ei ole ihmisoikeuksia, maahanmuuttoa tai sisäistä turvallisuutta on aseriisuntaa ja hyödyllisiä idiootteja
Varoittavia esimerkkejä monikulttuurisuuden riskeistä

Nuorten naisten mielenterveys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi, että lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien tutkimus- tai hoitokäyntien määrä nousi perusterveydenhuollossa 18 prosenttia ja asiakkaiden määrä 44 prosenttia, kun verrataan vuotta 2023 vuoteen 2020.

Nämä käynnit ovat lapsuudessa yleisempiä pojilla mutta nuoruusiästä alkaen tytöillä siten, että 18–22-vuotiaista naisista peräti 31 prosenttia oli käynyt mielenterveysongelmien takia terveydenhuollossa vuonna 2023. 

Kaiken kaikkiaan 175 000 7–22-vuotiaista lasta ja nuorta kävi tästä syystä julkisen terveydenhuollon vastaanotolla. Luvusta puuttuvat yksityisellä vastaanotolla käyneet.

* * *

Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan "nuoret ovat saaneet mielenterveyden palveluja aiempaa enemmän, mutta myös kysyntä on kasvanut. Kasvavaan tarpeeseen voidaan palveluissa vastata parantamalla vaikuttavien hoitomenetelmien saatavuutta". 

Tästä juolahti mieleeni, että eikö kaikista tärkeintä olisi kuitenkin selvittää - ja poistaa - syyt poikalasten ja nuorten naisten mielenterveysongelmien nopeaan lisääntymiseen. Nyt THL:n tiedote ei kertonut siitä muuta kuin, että "lastensuojeluun sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla mielenterveyskäynnit olivat huomattavasti yleisempiä kuin muilla lapsilla ja nuorilla".

Opetushallitus on kertonut, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet koko Euroopassa. Ainakin osaksi syynä siihen pidetään koronapandemian torjuntaan liittyvää yhteiskuntien sulkeutumista, mutta vaikuttavatko asiaan myös muut seikat? 

Kyse on tärkeästä asiasta, sillä dosentti Silja Kosolan mukaan "nuorten mielenterveysongelmat ovat todellinen uhka yhteiskunnalle, sillä esimerkiksi Suomessa kolmasosa nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy mielenterveysongelmiin". Toisaalta nuorten mielenterveysoireilulla on taipumusta myös "tarttua" eli mitä enemmän mielenterveydestä puhutaan, sitä useampi kokee asian koskevan myös itseään.

Syyllisiä mielenterveyden ongelmista on etsitty toki muualtakin. Erityisesti teknologiasta ja sosiaalisesta mediasta on puhuttu paljon. Niiden roolille on myös tieteellistä näyttöä, sillä esimerkiksi Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan päivittäinen aika sosiaalisessa mediassa oli yhteydessä alempaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoon, korkeampaan sosiaalisen median riippuvuuteen, korkeampaan ahdistuksen tasoon sekä huonompaan kehonkuvaan ja mielenterveyden kokemukseen. 

* * *

Edellä mainittujen syiden lisäksi on puhuttu paljon heikosta taloudesta ja työllisyydestä, arvojen ja kilpailun kovenemisesta, yleisestä epävarmuuden lisääntymisestä sekä muista globaaleista ongelmista. Näissä selityksissä minua epäilyttää se, ettei Suomessa ole ollut koskaan yhtä hyviä elinolosuhteita kuin nykyisin. 

Tosiasia nimittäin on, että vielä 1860-luvulla kuoltiin nälkään, vuosina 1918 ja 1939-1944 käytiin verisiä sotia ja vielä 1960-luvullakin ihmiset joutuivat muuttamaan Ruotsiin saadakseen leipää pöytäänsä. Siksi epäilen, ettei näistä mikään selitä nuorten mielenterveyden ongelmia vaan niissä on kyse samankaltaisesta korrelaatiosta kuin on havaittu jäätelön kulutuksen ja hukkumisonnettomuuksien välillä.

Siksi nostaisin esille myös nykyisen lastenkasvatuksen. Minulla on nimittäin sellainen epäilys, ettei se suuressa osassa perheistä tuota lapsille samanlaisia valmiuksia ottaa vastaan elämässä väistämättä vastaan tulevia ikäviä asioita kuin vielä omassa lapsuudessani. Tarkoitan tällä sitä, että lasten kuri ja velvollisuudet perheen yhteisten asioiden hoitamisessa ovat suurimmassa osassa perheitä lähes kadonneet ja niiden tilalle on tullut lähes rajaton vapaus - joko ylihuolehtimisen tai vanhempien välinpitämättömyyden seurauksena.  

Lopuksi totean vielä, etteivät lisääntyneet mielenterveyden käynnit selity maahanmuuttajien ongelmilla, sillä he itse asiassa käyttävät näitä palveluja muuta väestöä vähemmän. Kyse on siten ennen kaikkea kantaväestön ongelmasta ja huolestuttavimmillaan nuorista suomalaiseen kantaväestöön kuuluvista naisista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä
Sensuuria, tekoälyä, moraalia ja eurooppalaista kyvyttömyyttä
Onko Ylen toimittaja narsisti?

Luonnonsuojelu ja eliöiden sopeutuminen

Luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on tullut yhä useamman ihmisen huoli tai suoranainen murhe. Siihen on syynä osittain luonnonsuojelua lobbaavien kansalaisjärjestöjen toiminta, mutta peloille on myös tieteellisiä perusteita. 

Toisaalta ainakin itselleni on syntynyt sellainen epäilys, että ihmiset kuvittelevat eliöiden ja eliöyhteisöjen olevan jollain tavalla erittäin stabiileja ja sopeutumiskyvyttömiä. Eikä heillä ole selkeää käsitystä siitä, että evoluutio sopeuttaa kaikkia eliöitä sellaiseen ympäristöön, joka niitä ympäröi. Ja samalla vähentää eliölajien sukupuuttoriskejä.

Tästä syystä oli mielenkiintoista lukea Saksassa tutkijana toimivan Elizabeta Briskin ja hänen kumppaneidensa julkaisema tutkimusartikkeli, jossa raportoitiin tähän mennessä laajimmasta selvityksestä siitä, miten eliöt sopeutuvat ihmisen muovaamaan ympäristöön. Tutkimuksessa tarkasteltiin Itämeren eteläosissa elävää sinisimpukkaa sekä kahta katkalajia.

Koeasetelmassa verrattiin toisiinsa kunkin lajin erilaisia populaatioita - eli yksilöitä kerättiin kustakin lajista sekä suojelluista ja ihmisen muokkaamista elinympäristöistä. Sen jälkeen niiden kykyä sietää veden suolapitoisuutta sekä veteen liuenneen hiilidioksidin osapainetta näiden lajien luonnonmukaisessa (14-16 °C lajista riippuen) ja epäluonnollisen korkeassa (25-27 °C) veden lämpötilassa. 

Nämä analyysit paljastivat - sinänsä odotetusti - että muokatuista elinympäristöistä peräisin olevat populaatiot suoriutuivat stressaavissa olosuhteissa yleensä paremmin kuin suojelluista elinympäristöistä tulevat populaatiot. Eikä siinä kaikki, sillä eniten muokatuista elinympäristöstä peräisin olevat yksilöt osoittautuivat kaikkia muita kestävimmiksi. 

Tulostensa perusteella tutkijat totesivat, että eliöiden populaatiot sopeutuvat elämään ympäristöissä, joita ihmistoiminta muuttaa. Näin tulee käymään mitä ilmeisimmin myös siinä tapauksessa, että maapallon ilmasto lämpenee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. 

Tutkijat eivät kuitenkaan tulleet maininneeksi raportissaan, että he tulivat samalla falsifioineeksi monien ihmisten ja erityisesti luonnonsuojelijoiden näkemyksen eliöiden ominaisuuksien staattisuudesta. Ja siten tuottaneeksi tieteellistä tietoa, jonka pitäisi vähentää ihmisten murhetta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monimuotoisuus tautien taustalla
Lapsiuhreja, sukulaisia ja supernopeaa evoluutiota
Luonnonsuojelubiologian perusteet horjahtivat

Seksuaalirikollisten aateli löytyy pohjoismaista!

MTV3 julkaisi Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tekemään kyselyyn perustuvan jutun, jonka mukaan "Eurooppa ja Suomi keikkuvat naisiin kohdistuvan väkivallan tilastoissa surullisen korkealla... Suomessa asuvista 18–74-vuotiaista naisista 53 prosenttia on kokenut fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa, seksuaalista väkivaltaa ja/tai psykologista väkivaltaa parisuhteessaan elämänsä aikana...  EU-maista vain Unkarissa vastaavat kokemukset ovat yleisempiä kuin Suomessa".

Myös lääkärilehti on kirjoittanut samasta aiheesta. Sen mukaan yliopistonlehtori Heli Siltala Oulun yliopistosta on kertonut, että "esiintyvyysluvut ovat kasvaneet, kun henkisestä väkivallasta on alettu kysyä väestöpohjaisissa tutkimuksissa... Suurella osalla ei ole fyysisiä vammoja, vaan epämääräisempää oireilua kuten vatsakipuja, pääsärkyä tai unettomuutta". 

* * *

Kaivoinpa siis kyseisen raportin esille ja löysin sieltä taulukon, johon oli koottu eri maista saadut tulokset. Sen mukaan naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yleisintä Ruotsissa (41,0 %), Suomessa (37,3%) ja Tanskassa (33 %). 

Toisin sanoen juuri pohjoismaiset miehet ovat EIGE:n raportin mukaan varsinaisia seksuaalisen väkivallan hirviöitä. Sen sijaan fyysisen väkivallan tai sen uhan suhteen he eivät erotu muiden EU-maiden uroista. 

Tämä on sikäli mielenkiintoista, että  samaisen instituutin tekemän tasa-arvokyselyn mukaan naiset ovat Unionin tasa-arvoisimpia Ruotsissa ja Tanskassa ja Suomikin on kahdeksantena. Tarkoittaako tämä siis sitä, että naisten tasa-arvo johtaa seksuaaliseen väkivaltaan ja sen uhkaan? 

Vai voisiko sittenkin olla niin, että Euroopan tasa-arvoisimmat naiset kokevat seksuaaliseksi väkivallaksi sellaiset teot, jotka epätasa-arvoisemmissa maissa ohitetaan olan kohautuksella? 

* * *

Tähän asiaan kysely ei anna vastausta, mutta sen mukaan naisten kohtaama seksuaalinen väkivalta on vähäisintä Bulgariassa (3,4 %), Puolassa (5,0 %) ja Portugalissa (6,4 %). Siis maissa, jotka sijoittuvat tasa-arvokyselyn mukaan sijoille 18, 19 ja 16 eli Euroopan alempaan keskikastiin. 

Sen sijaan EU:n epätasa-arvoisimmissa maissa Romaniassa (13,9 %), Unkarissa (17,9 %) ja Kreikassa (18,1 %) naiset eivät ole kertoneet erityisen alhaisista - jos ei korkeistakaan - seksuaalisen väkivallan määrästä. 

Lopuksi todettakoon, että suomalaiset ovat EU-maiden kansalaisista tyytyväisimpiä elämäänsä. Ruotsalaiset ja tanskalaiset ovat puolestaan sijoilla 11 ja 9 (linkin kuvassa näyttää olevan virhe eli Saksa on siinä kahteen kertaan, karttakuvan perusteella sija 9 näyttäisi kuitenkin kuuluvan Tanskalle). 

Toisaalta naisten kokeman seksuaalisen väkivallan suhteen paras kansa - eli bulgarialaiset - on koko listan viimeisenä ja portugalilaisetkin sijalla 23. Sen sijaan puolalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä eli sijalla kahdeksan. 

Näyttäisi siis siltä, että olipa selitys Euroopan tasa-arvoisimpien pohjoismaisten naisten kyselyssä antamalle kuvalle miestensä hirvittävästä väkivaltataipumuksesta mikä tahansa, se ei ainakaan näyttäisi heijastuvan heidän yleiseen tyytyväisyyteensä omaan elämäänsä. Ja hyvä näin, sillä olisihan se järkyttävää, mikäli pohjoismaiset miehet onnistuisivat tuhoamaan heidän onnellisuutensa seksuaalisella väkivallalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuoret naiset äänestävät seksuaalirikosten lisääntymistä ajavia puolueita
Laitavasemmiston intohimo on johtanut suomalaisten turvallisuuden heikkenemiseen
Ikuinen stigma ja Tshekin tiedeakatemia

Ylen työntekijät kritisoivat johdon niskurointia

Yleisradion budjetin indeksikorotusten peruutusten on väitetty johtaneen niin sanottuun Washington Monument -ilmiöön (esimerkki, toinen ja kolmas). Se tarkoittaa sitä, että julkisesti rahoitettu organisaatio aloittaa menojensa supistamisen tärkeimmistä tehtävistä sen sijaan, että se pyrkisi kohdistamaan ne vähiten vahinkoa aiheuttaviin toimintoihin. Ja toivoo näin kiristävänsä poliitikkoja perumaan päätöksensä.

Tänä aamuna saimme sitten kuulla hätkähdyttävän uutisen, jonka mukaan Ylen työntekijöiden ammattijärjestö (YOT) kritisoi kovasanaisesti yhtiön johdon toimintaa muutosneuvottelujen jälkeisissä toimissa. Sen mukaan "valheet ovat ilmaisia, uutisten teko maksaa... Yhtiö, jonka arvoihin on aina kuulunut ihmisten arvostaminen, ei toimi nyt arvojensa mukaisesti".

Kritiikin kohteena on Ylen johdon päätös maakunnallisten toimitusten kutistamisesta, joka on YOT:n mukaan tekemässä mahdottomaksi yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen aluetasolla. Lisäksi kritisoitiin myös johdon digitaalisuuteen keskittyvää visiota, jonka ammattijärjestö sanoo palvelevan vain osaa suomalaisista.

YOT:n mukaan "kaikilla ei ole pääsyä saati kykyä käyttää pelkästään verkossa julkaistavaa sisältöä. Lisäksi maakunnallisten radiolähetysten alasajo heikentää huoltovarmuutta".

* * *

Nämä ovat luonnollisesti kovia syytöksiä, joten on syytä katsoa, mitä kaikista muista puolueista kuin Liike Nytistä koostunut parlamentaarinen työryhmä on linjannut Yle-päätöksessään. Seuraavassa on otteita siitä.

Yksi. "Työryhmä pitää tärkeänä, että julkisen palvelun tehtävää toteuttaessaan Yle ottaisi huomioon toimintansa vaikutukset median moniäänisyyteen ja kaupallisten toimijoiden kilpailuedellytyksiin mediamarkkinoilla."

Kaksi. "Työryhmä esittää, että Ylen tulisi lisätä kotimaisten tuotantojen ostoja riippumattomilta tuottajilta, sekä tuotantopalveluiden ja kotimaisten muiden esitys- ja käyttökorvausten hankintoja 15–20 prosentilla vuoteen 2030 mennessä."

Kolme. "Työryhmä pitää myös ensisijaisen tärkeänä, että Ylen valtakunnallinen ja maakunnallinen uutistoiminta ja lähetykset turvataan monimuotoisen tiedonvälityksen varmistamiseksi."

Näistä kohta yksi tarkoittaa selkosuomeksi sitä, että Yle kohdistaa säästötoimensa kaupallisen median kanssa kilpailevaan toimintaan. Siis sellaisiin tuotantoihin kuin "Pillupäiväkirjat" tai "Sohvaperunat" - sikäli kuin niille ylipäänsä löytyy katsojia.

Kohta kaksi taas linjaa selkeästi, että yhtiön tulee ohjelmistossaan suosia kotimaista tuotantoa. Eli kohdistaa säästötoimensa kussakin ohjelmistolajissa ulkomaisiin ohjelmiin, jotka näin jäisivät kaupallisen median hyödynnettäväksi ilman resursseiltaan ylivoimaisen kotimaisen valtionyhtiön kilpailua.

Kohta kolme on selkeästi ristiriidassa sen kuvan kanssa, jonka yleläisten ammattijärjestö on antanut. Eikä siten missään tapauksessa linjassa parlamentaarisen työryhmän linjauksen kanssa.

* * *

Varsinainen syy tälle kirjoitukselle oli kuitenkin se, että sain lukea yleläisten ammattijärjestön kannanotosta Ylen oman uutistoimituksen sijaan kaupallisen median sivustolta. Näin siitä huolimatta, että parlamentaarinen työryhmä linjasi välttämättömäksi sen, "että Yle yhteiskunnallisesti merkittävänä toimijana, julkisen palvelun tuottajana ja verovaroin rahoitettuna yhtiönä näyttää esimerkkiä rahankäytön avoimuudessa ja läpinäkyvyydessä. Työryhmä esittää, että Yle avaisi aktiivisesti omaa toimintaansa ja talouttaan mahdollisimman laajasti."

Ylen toiminta tässä asiassa on lievästi sanottuna käsittämätöntä niskurointia eduskuntaa vastaan. Ja osaltaan vahvistaa sitä, ettei yhtiön johto edes aio hoitaa tehtäväänsä eli Ylen toiminnan ohjaamista omistajan tahdon mukaisesti.

On selvää, että pörssiyrityksessä tällainen toiminta johtaisi välittömiin irtisanomisiin. Vieläpä ilman irtisanomisajan työvelvoitetta. Ylen johdon kohdalla tällaista riskiä ei ilmeisesti ole?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Valtamediat mainitsivat SDP:n ja Keskustan otsikoissaan - ymmärtääkö Donald Trump Vladimir Putinia
Journalistit kaivavat Ylen hautaa olemalla vihervasemmiston asialla
Onko BBC:n rasistis-feministinen henkilöstöpolitiikka leviämässä Yleisradioon?

Suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamisdirektiivi ja demaripolitiikan oudot piirteet

Blogistikollega Yrjöperskeles kirjoitti eilen EU:ssa suunnitellusta lakiluonnoksesta, jonka perusteella saastuttavat takat, kamiinat ja kiukaat kiellettäisiin vuoteen 2027 mennessä. Kirjoitus oli hyvä, enkä toista siinä mainittuja asioita vaan sen sijaan kehotan teitä - arvoisat lukijani - lukemaan kyseisen tekstin. 

Totean kuitenkin yhtyväni kollegan ilmeiseen näkemykseen siitä, että Suomen on syytä torpata tämä luonnos heti alkumetreillä. Näin siksi, että sen kustannus suomalaisten kotien ja kesämökkien omistajille olisi tolkuton - ja se tekisi saman tien laittomiksi myös yksityisten ihmisten ja Metsähallituksen sähköverkoista kaukana sijaitsevat erämaakämpät.

Sinänsä on kuitenkin kiistatonta, että takkojen ja kaminoiden käytöstä ilmakehään joutuvat pienpartikkelit ovat terveydelle haitallisia siinä missä muutkin henkityselimiin joutuvat mikrohiukkaset. Kansanterveyden ongelmaksi niistä ei kuitenkaan ole muualla kuin suurissa asutuskeskuksissa, joten suunnitellun direktiivin kohdistaminen niiden ulkopuolelle olisi silkkaa rahan tuhlaamista. 

Meidän suomalaisten tulisi myös huomata, ettei puheena oleva direktiivi olisi pelkästään kallista, vaan myös täysin järjetöntä suomalaisen kulttuuriperinnön tuhoamista - sillä sitähän kesämökit, rantasaunat ja erämaakämpät mitä suurimmassa määrin ovat. 

* * *

Suomalainen politiikka on saanut alue- ja kuntavaalien lähestyessä outoja piirteitä. Yksi surkuhupaisimmista oli SDP:n toiminta Kela-korvausten korvaamisasiassa. 

Esimerkiksi demareiden terveydenhuoltoasiantuntija, kansanedustaja Aki Lindén, moitti hallitusta sen takia kirjoittamalla, että "hölmöläisen politiikkaa tämä Orpon-Purran hallituksen terveyspolitiikka". Kansanedustaja Joona Räsänen puolestaan syytti hallitusta siitä, että "on pohjanoteeraus vaatia SDP:ltä selkeää politiikkaa vaalien alla kun samaan aikaan hallitus keskittyy pimittämään tulevia säästöjä kansalaisilta". 

Sen jälkeen puolue kuitenkin kannatti hallituksen esitystä eduskunnassa varmistaen sen läpimenon. Ja puheenjohtaja Antti Lindtman väitti mustaa valkoiseksi kertomalla, että puolueen linja olisi tämän asian suhteen ollut johdonmukainen. 

* * *

SDP aikoo nyt tehdä myös välikysymyksen hallituksen sosiaali- ja terveysalaan sekä koulutukseen kohdistuvista budjettileikkauksista. Puolueen mukaan säästökohteet pitää saada julkisuuteen ennen kunta- ja aluevaalien äänestyksen alkamista. 

Näin siitä huolimatta, että hallitus on pääministeri Petteri Orpon (kok) suulla luvannut tuoda asian julkisuuteen heti kun lista on valmis. Ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on kertonut, että "näitä paraikaa neuvotellaan ja toivottavasti ne alkuviikosta viimeistään saataisiin". 

Itse vaalit järjestetään ensi kuun 13. päivänä, eli aikaa on vielä kolmisen viikkoa. Ja tosiasia on, että mitä lähemmäs vaaleja puheena olleiden budjettileikkausten ilmoittaminen menee, sitä enemmän ne vaikuttavat itse vaalitulokseen - mikä saattaisi hyvinkin olla SDP:n vaalimenestyksen kannalta edullista. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU myönsi 2,5 miljardin tukipaketin Syyrian islamistitaustaiselle hallinnolle
Ylen toimitus salasi jälleen SDP:n lapsipornokytköksen
EU:n komissio heräsi ja havaitsi ongelman

Pysäyttääkö opposition ja järjestöjen haukkuma suojelupäätös metsälajien uhanalaistumisen?

Suomen hallitus on tehnyt periaatepäätöksen siitä, minkälaisia vanhoja metsiä valtio suojelee alueillaan. Sen mukaan valtapuuston tulee olla metsätyyppistä riippuen vähintään 100-140-vuotiasta - pohjoisessa jopa 200-vuotiasta. 

Kuollutta puuta on oltava valtapuustosta riippuen vähintään 10–20 kuutiota. Tarkentavina kriteereinä on metsikön alkuperä, rakenteellinen monipuolisuus, elinympäristöpuut ja indikaattorilajit, eivätkä mukaan kuulu aktiivisessa metsätalouskäytössä olevat metsät.

Myöskään monimuotoisuustoimet, kuten lahopuun lisääminen, eivät tee kohteesta vanhaa metsää. Eikä sitä tee myöskään kiertoajan pidentäminen tai jatkuva kasvatus.

Lisäksi hallitus päätti yksityismetsien suojeluun käytetyn METSO-ohjelman jatkamisesta. Sen tavoitteena on ollut perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämä tavoite saavutettiin jo vuoden 2024 lopussa, joten siihen tullee nyt vuoden mittainen tauko.

* * *

Nämä linjaukset saivat konfliktihakuisen punavihreän opposition sekä luonto- ja ympäristöjärjestöt villiintymään. Esimerkiksi Sofia Virta (vihr) väitti, että "Petteri Orpo on tällä päätöksellä osoittanut pettäneensä tärkeimmän luontolupauksensa, jonka hän antoi ennen eduskuntavaaleja ja joka on myös kirjattu hallitusohjelmaan".

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (krist) kuitenkin totesi, että "vanhojen metsien kriteerit täyttävien metsien suojelu on yksi työkalu metsiensuojelun kokonaisuudessa. Vanhojen metsien kriteeripäätöksen myötä voidaan nyt tunnistaa luontoarvoiltaan tärkeimmät, runsaasti lahopuuta sisältävät ja iältään vanhat metsät. Näistä suurin osa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa."

Tämä lausunto heijastaa kahta tosiasiaa. Ensinnäkään eteläisessä Suomessa ei ole käytännössä lainkaan koskematonta metsää - ei ainakaan jo olemassa olevien suojelualueiden ulkopuolella. Toiseksi valtion metsät sijaitsevat lähes kokonaan Pohjois-Suomessa.

Ympäristöministeri Sari Multala (kok) puolestaan totesi, että "hallituksen esittämä suojelukokonaisuus on huomattava, kyse on kymmenistä tuhansista hehtaareista. Siirrämme historiallisen suuren määrän valtion metsää pysyvään ja tiukkaan suojeluun. Samalla jatkamme myös muuta luonnonsuojelutyötä suomalaisen luonnon puolesta".

* * *

Omasta mielestäni olisi ollut kohtuullista oppositiolta ja ympäristöjärjestöiltä - valittamisen sijaan - kiittää hallitusta tehdystä päätöksestä. Se oli pitkä askel eteenpäin sen lisäksi, että ympäristön- ja luonnonsuojelu huomioidaan valtionmailla myös talousmetsissä jättämällä niihin sekä säästöpuita että kaikki jo valmiiksi kuollut puu. Tämä vähentää tarvetta metsien täyssuojelulle.

Lopuksi on myös syytä huomata, että ennen nyt tehtyä päätöstä toimeenpannut toimenpiteet ovat jo hidastaneet metsälajien uhanalaistumiskehitystä. Siten hallituksen päätösten - sekä edelleen jatkuvien yksityismetsien vapaaehtoisten suojelutoimien - seurauksena metsiemme lajiston uhanalaistumisen voidaan odottaa hidastuvan entisestään tai parhaassa tapauksessa jopa pysähtyvän.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itärajan sulkemisella on vahva kansalaisten tuki, mutta metsätieto on hakusessa
Nuorten ahdistuneisuus ja USA:n metsäpalot
Ylen otsikko johti lukijoita harhaan

Onnellisuus, tyytyväisyys ja sananvapaus

Olemme edelleen maailman onnellisin kansa. Tai ainakin tyytyväisin. 

Tyytyväisiä lienevät suomalaiset rotatkin, joiden elämää on evolutiobiologi Tuomas Aivelon mukaan helpottanut poikkeuksellisen leuto talvi. Eikä niitä ole helppo pyydystää ainakaan loukuilla. 

Mutta mitä pitäisi ajatella apulaispormestari Paavo Arhinmäestä (vas), joka haluaa rajata osan suomalaisista kirjastojen käytön ulkopuolelle näiden poliittisten näkemysten perusteella. 

Eikä hän ole ainoa, sillä - Arhinmäen mukaan - "kuusi ja puoli vuotta sitten ensin valtuusto ja sitten kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupungin tiloja ei anneta rasistiseen tai fasistiseen tarkoitukseen. Ja nyt Helsingin poliisi on sitä mieltä, että demokraattisesti tehty päätös on väärä ja kaupungin pitäisi muuttaa linjausta siitä, että fasisteille ja rasisteille ei anneta tiloja."

* * *

Taustalla on siis taannoinen sinimustien lukupiiri, jota poliittinen vasemmisto - Arhinmäen pyynnöstä - lähti häiritsemään taaten sille valtakunnantasoisen näkyvyyden. Ja josta poliisin edustaja on ihmetellyt, että sen vastamielenosoittajat eivät kannata mielenosoitusvapautta äärioikeistolle, vaikka ovat siitä itse huolissaan.

Asiaan otti kantaa myös pormestari Juhana Vartiainen (kok) joka on kertonut, että "meillä on selvä yhteinen linjaus kaupungilla ja kirjaston johdolla. Kirjasto on avoin tila, jonne kaikki saa tulla, mutta jos järjestetään yleisötilaisuutta, jota mainostetaan julkisesti, silloin ei tarvitse antaa tilavarausta sellaiselle toiminnalle, joka on rasistista ja yhdenvertaisuuden vastaista".

* * *

Pormestarin apulaisineen luulisi huomanneen, että järjestyshäiriötä puheena olevassa tilanteessa eivät aiheuttaneet sinimustat lukupiiriläiset vaan äärivasemmistolaiset mielenosoittajat. Ja kaiken järjen mukaan laillista menoa kannattavien poliittisten päättäjien luulisi tuomitsevan erityisesti heidän toimintansa.

Tästä syystä voi ihmetellä Arhinmäen ulostuloa. Ja sitä, ettei pormestari Vartiainen ole tehnyt pesäeroa järjestyshäiriöitä aiheuttaneeseen apulaiseensa. Tai puolustanut selkein sanoin kaikkien helsinkiläisten sananvapautta.

Ehkä Vartiaisen ja Arhinmäen kannattaisi tutustua tähän blogiin tai ainakin lukea ajatuksella sen kuvaus, jossa todetaan yksinkertaisesti, että "niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus".

Samalla he voisivat pohdiskella mikä merkitys Suomen perustuslaissa turvatulla sananvapaudella on siihen, että me tosiaankin olemme jo kahdeksatta vuotta maailman onnellisin kansa. Ja selvittää julkisesti koko Suomen kansalle, miksi he haluavat muuttaa tätä asiantilaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhdenvertaisuusvaltuutettu äärivasemmiston asialla ja perustuslakia vastaan
Totalitaristiset huligaanit ja rakkauden sanoma
Onko tarkka tieto terrorismiepäillyn taustasta merkki suomalaismedioiden muutoksesta?

Valtamediat mainitsivat SDP:n ja Keskustan otsikoissaan - ymmärtääkö Donald Trump Vladimir Putinia

Helsingin sanomat ylitti tärkeän kynnyksen kertoessaan vantaalaisen kunta- ja aluevaaliehdokas Bahaeldin Abbasin (kesk) harjoittamasta puolison pahoinpitelystä. Tuo raja oli rikollisen ehdokkaan puolueen ilmoittaminen heti otsikossa, vaikka se oli Keskusta eli jokin muu kuin Perussuomalaiset. 

Samanlaiseen saavutukseen ylsi myös verorahoitteinen Yleisradiomme, joka kertoi otsikossaan, että "SDP:n kunta­vaaliehdokkaalla lukuisia rikos­tuomioita: vainoamista ja väkivaltaa" tarkoittaen oululaista kuntavaaliehdokasta Abe Zakolea. Mahtoikohan Ylen budjettileikkauksilla olla osansa tässä päätöksessä?

Oli asia niin tai näin, on syytä toivoa, että suomalaiset valtamediat toimisivat samaan tapaan myös jatkossa. Eli kohtelisivat poliittisessa kirjoittelussaan kaikkia puolueita samalla tavalla. Tällainen toimintatapa edistäisi sekä demokratiaa että vähentäisi poliittista polarisaatiota niiden kannattajien välillä. 

* * *

On syytä toivoa myös sitä, että Donald Trumpin ja Vladimir Putinin eilinen puhelinkeskustelu avasi ensin mainitun silmät Venäjän suhteen. Tulihan siinä selväksi, ettei Putinilla ole pienintäkään aikomusta suostua oikeudenmukaiseen rauhaan, vaan hänen tarkoituksenaan on edelleen tuhota Ukrainan olemassaolo suvereenina valtiona. Ja samalla valmistella tietä kohti Venäjän seuraavaa erityisoperaatiota jotakin rajanaapuriaan vastaan. 

Jos ja kun Trump ymmärsi tämän, on syytä toivoa myös sitä, että hän kykenisi tekemään Putinin suhteen oikeat johtopäätökset. Ja keskittyisi yhdessä eurooppalaisten valtioiden kanssa vahvistamaan Ukrainan sotilaallista kykyä, jotta Venäjän aloittama sota voisi jonain päivänä päättyä hyökkääjän tappioon. Ja sitä kautta lisätä turvallisuutta niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Volodymyr Zelenskyin vierailu USA:ssa herätti ajatuksia
Riikka Purraa harmittaa juuri nyt kuin pientä eläintä
HS:n ja Ylen toimituskunnat hyväksyvät poliittisen väkivallan

EU myönsi 2,5 miljardin tukipaketin Syyrian islamistitaustaiselle hallinnolle

Euroopan unioni on luvannut syyrialaisille noin 2,5 miljardin euron tukipaketin. Belgianalgerialaisen tasa-arvo-, valmius- ja kriisinhallintakomissaari Hadja Lahbibin mukaan "kansainvälinen yhteisö on tänään vahvistanut vahvan solidaarisuutensa Syyrian kansaa kohtaan sen kaikessa moninaisuudessa... Euroopan unioni seisoo jatkossakin Syyrian kansan rinnalla, ei ainoastaan ​​kiireellisiin humanitaarisiin tarpeisiin vastaamisessa, vaan myös oikeudenmukaisen, osallistavan ja vakaan tulevaisuuden rakentamisessa. Yhdessä emme tarjoa vain apua – investoimme toivoon, kestävyyteen ja tielle kohti kestävää rauhaa."

Toivoa tietenkin sopii, että islamistitaustainen Syyrian johto on komissaarin kanssa samaa mieltä EU:n - eli myös suomalaisten veronmaksajien - antaman rahan käytöstä, eikä ryhdy alistamaan mitään maan monista kansallisuuksista tai uskonnollisista ryhmistä. Hallinnon alku ei kuitenkaan ole ollut kovin lupaava, koska maassa ryhdyttiin pian vallanvaihdon jälkeen tappamaan sekä alaviittejä että kristittyjä.

Toinen asia on, että monen EU-maan talous on melkoisissa vaikeuksissa. Ja surkeinta sen kehitys on viime vuosina ollut - missäpä muuallakaan kuin - Suomessa. 

Samaan aikaan Venäjän uhka on pakottanut eurooppalaisia nostamaan omaa sotilaallista kykyään nopeasti ja aivan uudelle tasolle. Eikä se tapahdu ilmaiseksi, vaan esimerkiksi Saksa on juuri tänään muuttamassa jopa perustuslakiaan löytääkseen rahaa oman turvallisuutensa varmistamiseen.

Siksi on kysyttävä, että onko 2,5 miljardin eurooppalaisilta kerätyn euron lahjoittaminen Syyriaan ihan varmasti järkevää rahankäyttöä? Vai voisivatko syyrialaiset itse ottaa vastuun tulevaisuudestaan siten kuin suomalaisetkin ottivat toisen maailmansodan jälkeen? Tai jo sitä aiemmin vuosien 1917 ja 1918 tapahtumien jälkeen?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi suomalainen lehdistö vaikenee muslimien kristittyihin kohdistamasta vainosta?
Trump säätää maahanmuuttoa, mutta joutuuko EU maksamaan?
Syyriaan vallankumous, entä sitten?

Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa

Traficom kertoi maahanmuuttajien järjestäytyneestä toiminnasta ajokorttiin ja taksinkuljettajan oikeuksien saamiseen vaadittavien kokeiden yhteydessä. Sen mukaan suomen kieltä sujuvasti puhuneet henkilöt ovat suorittaneet niitä kielitaidottomien ja ajotaidottomien maanmiestensä puolesta. 

Motiivina tälle toiminnalle ei ole maahanmuuttajien keskinäinen solidaarisuus, vaan huijarit ovat vaatineet palveluksistaan rahaa. Siten kyse ei ole millään mittapuulla hyväksyttävästä toiminnasta vaan yksiselitteisesti rikollisuudesta.

Sinänsä tällainen uutinen ei suuremmin yllätä ainakaan allekirjoittanutta. Onhan kyse "ainoastaan" yhdestä uudesta askeleesta Suomen kehitysmaalaistumisprosessissa, josta suurimman huomion ovat saaneet vielä tätäkin vakavammat rikostyypit.

* * *

Suomalaisen yhteiskunnan muutokseen maahanmuuton seurauksena liittyi sekin uutinen, jonka mukaan opetusministeri Anders Adlercreutz (ruots) ei kannata islamin lisäämistä ylioppilaskokeeseen, kuten katsomusaineiden uudistamista pohtinut kehittämisryhmä on ehdottanut. Sen sijaan hän ehdotti uskonnon korvaamista kaikille yhteisellä katsomusaineella. 

Ministerin ajatus ei ole uusi, vaan kouluissamme opetettavien uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineiden korvaamista yhdellä katsomusaineella on pohdittu jo viime vuosituhannella suomalaisten sekularisoitumisen takia. Siksi asia ei olisi itsessään mielenkiintoinen, ellei sen liikkeelle ajava voima olisi väärinymmärretty suvaitsevaisuus eli muslimimaahanmuuttajien vaatimusten edessä rähmällään oleminen.

Omalta osaltani olen kuitenkin tyytyväinen Adlercreutzin ehdotukseen, koska katson lasten uskonnollisen kasvatuksen kuuluvan heidän vanhemmilleen eikä yhteiskunnalle. Toisaalta näen kuitenkin tärkeäksi, että nuoret saisivat koulussa opetusta, joka auttaisi heitä sovittamaan omaa maailmankatsomustaan suhteessa muiden ihmisten uskomuksiin. Ja näin vähentäisi uskonnollisiin ääriliikkeisiin liittyviä riskejä.

Itse asiassa tällainen opetus olisi erityisen tärkeää juuri kehitysmaalaistuvassa Suomessa, jossa yhtenä polarisoitumisen akselina tulee epäilemättä olemaan islamin ja muiden uskomusten - tai niiden puutteen - välinen ristiriita. Ellei sitten käy niin onnellisesti, että suomalaiset poliitikot - tai oikeammin heidän äänestäjänsä - ymmärtävät huolehtia siitä, että maamme kehitysmaalaistumisen eteneminen pysäytetään järkevien poliittisten ratkaisujen kautta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla muslimikiima?
Ruotsalaismiehiä, ihmiskauppaa ja islamia ylioppilaskirjoituksiin
Terveystiedon ylioppilaskirjoituskysymys referoi Professorin ajatuksia -blogia

Serge Mballa Assolon ja Jacob Donner-Amnellin oppitunti Minja Koskelalle

Vasemmistoliiton Minja Koskela teki politiikkaa sanomalla, että "perussuomalaiset puhuvat wokesta, mutta vaaliteltoilla ihmiset tulevat puhumaan margariinin nousseesta hinnasta. Kokoomuslaiset hehkuttavat yksityisen hoidon Kela-korvauksia, mutta vaalikentillä ihmiset miettivät, pääsevätkö he ajoissa lääkäriin. Kristillisdemokraatit puhuvat suvivirrestä, mutta nälkä ei katoa pyhällä hengellä."

Epäilemättä Koskela on perustanut kommenttinsa kokemusasiantuntijuuteen, eli hänen luonnehdintansa heijastaa Vasemmistoliiton vaaliteltoilla puhuttavia aiheita ja ajatuksia. Vastaavasti muiden puolueiden edustajat lienevät tarttuneet sellaisiin aiheisiin, jotka kiinnostavat heidän kannattajiaan. 

Sellainen suomalainen yhteiskunta on: yksiä kiinnostaa ovi ja toista oven karmit. Ja poliitikkojen tehtävänä on huolehtia molemmista - mutta kaikki eivät ehdi korjata kaikkea, tai vaikka ehtisivätkin, niin vääränlaisten karmien valinta voi johtaa siihen, ettei ovi mene enää kiinni.

Tämä on myös yksi tärkeä syy sille, että moniarvoiset demokratiat ovat historian kulussa pärjänneet paljon paremmin kuin tunkkaiset yhden asian diktatuurit. Ja siksi soisin Minja Koskelankin lotkauttavan korviaan myös perussuomalaisten huolenaiheita kohtaan sen sijaan, että hän sivuuttaa ne.

Tarkoitan tällä vaikkapa sitä, että halutessaan auttaa maailman köyhimmissä maissa asuvia ihmisiä ottamalla heidät Suomeen, hän tulee samalla vaarantaneeksi maamme sisäisen turvallisuuden. Tästä asiasta kirjoitti tuoreen uutisartikkelin Helsingin sanomat, jonka mukaan "Helsingin käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1987 syntyneen Serge Mballa Assolon vankeuteen kahdeksi vuodeksi raiskauksesta ja myöhemmin tapahtuneesta huumausaineiden käyttörikoksesta".

Mitä taas tulee soteen, on myös se rahoitettava. Ja siksi Kokoomuksen huoli maamme vientiteollisuudesta liittyy keskeisesti siihen prosessiin, jonka seurauksena ihmiset pääsevät ajoissa lääkäriin. 

Tästä kirjoitti joensuulainen projektitutkija Jacob Donner-Amnell, jonka mukaan puun käyttö eli "hakkuut ovat Suomessa supistuneet viime vuosina ja supistuvat todennäköisesti jatkossakin". Tämä voi merkitä "enemmän nielun kannalta kuin moni ehdotettu, usein hidasvaikutteinen toimi", mutta samalla julkisen sektorin käytettäväksi tuleva rahavirta supistuu. Ja sen seurauksena ihmisten pääsy lääkärille viivästyy entisestään.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmistoliitto avaisi rajat Putinin hybridisodalle
Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?
Voiko kirjoittaja, väitöskirjatutkija ja feministi olla näin tyhmä?

Journalistit kaivavat Ylen hautaa olemalla vihervasemmiston asialla

Monet suomalaiset kokevat, että maamme lehdistö - etenkin sen suurimmat mediat - on uutisoinnissaan kallellaan vasemmalle ja vihreisiin. Tämän epäilyn taustalla ovat sekä tutkimukset journalistiikan opiskelijoiden puoluekannoista että poliittista vihervasemmistoa myötäilevä päivittäinen uutisvirta. 

Siksi oli mielenkiintoista kuulla, että Suomen journalistiliiton uusi puheenjohtaja - Helsingin sanomain Marjaana Varmavuori - nosti valintansa jälkeen ensimmäiseksi asiakseen sen, että "meidän on pystyttävä vakuuttamaan poliitikoille, että riippumaton journalistinen media on aivan keskeinen demokratialle". 

Lisäksi hän kiinnitti huomiotaan siihen, että "on poliitikkoja, jotka ovat vaatimassa jo uusia Yle-leikkauksia, vaikka edellisiäkään ei ole ehditty vielä toteuttamaan täysmääräisesti. Meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan asiaan."

Näistä kommenteista syntyi sellainen kuva, ettei liiton uusi puheenjohtaja näe erityisen tärkeäksi lehdistön varsinaista asiakaskuntaa eli lukijoita, katsojia ja kuuntelijoita, vaan asettaa näiden edelle poliittiset päätöksentekijät. Eikä hän siten pyrkisi niinkään edistämään medioiden luotettavuutta, riippumattomuutta tai puolueettomuutta, vaan kiinnittäisi niiden sijaan huomionsa poliittiseen apparaattiin, jotta se tukisi maamme lehdistöä riippumatta sen tuottamasta sisällöstä. 

On kuitenkin päivänselvää, että esimerkiksi Ylen joutuminen leikkausten kohteeksi ei ole johtunut niinkään sen rahoittamiseksi kerätyn veron suuruudesta, vaan yhtiön tarjoaman ohjelmiston laadusta. Ja siksi myös tehokkain tapa torjua Yleen kohdistuvat lisäleikkaukset olisi huolehtia ohjelmiston poliittisesta neutraaliudesta, jossa eri aatesuuntia ja maailmankatsomuksia kohdeltaisiin tasapuolisesti mitään lisäämättä tai pois jättämättä sillonkin, kun journalistin omat poliittiset näkemykset sellaiseen houkuttaisivat. 

Tämä olisi erityisen tärkeää juuri nyt, kun sosiaalisen median taipumus ihmisten kuplautumiseen tarjoaa kaikille ihmisille rajattomasti heidän omia poliittisia näkökantojaan myötäilevää materiaalia. Sen seurauksena erityisesti vihervasemmistolaisten ihmisten näkemys maailman asioista saattaa jäädä täysin haastamatta ja siten muuttua heidän mielissään kiistattomaksi totuudeksi, mikä luonnollisesti lisää vastakkainasettelua heidän ja toisin ajattelevien välillä.

Siksi toivon, että Marjaana Varmavuori huomioisi tämän riskin tulevassa työssään paremmin kuin ensimmäisissä lausunnoissaan. Ja pyrkisi vaikuttamaan siihen, että jokainen suomalainen journalisti tunnistaisi omat poliittiset näkemyksensä ja jättäisi niiden esilletuomisen pelkästään pääkirjoituksiin ja kolumneihin. Näin myös Yleen kohdistuvien leikkausten riski pienenisi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen toimitus salasi pedofiilidemarin, mutta paljasti perheriitelijäpersun puolueen
Velkaa, kustannuksia ja maahanmuuttoa
Ylen kannattaisi kutsua Matti Viren, Eemil Nuuttila, Matias Mäkynen ja Mika Maliranta A-studioon

Suomen tulevaisuus on mielenterveysongelmaisten käsissä

Suomessa annetaan ihmisille monenlaista koulutusta. Niistä arvostetuin ja eniten aikaa vievä on ylempi korkeakoulu- eli maisterintutkinto, joka opiskelijoiden tulisi suorittaa viidessä vuodessa. 

Tämä tutkinto määrittelee koulutustason, joka vaaditaan moniin valtion ja kunnan virkoihin, mutta käytännössä sen suorittaneet henkilöt muodostavat myös - erityisesti suurten - yritysten parhaiten palkatun työvoiman ja johtajiston. Toisin sanoen maisterintutkinnon suorittaneiden henkilöiden työsuorituksella on erityisen tärkeä rooli suomalaisen yhteiskunnan yleisen ja erityisesti taloudellisen menestyksen kannalta.  

Yleisradio kuitenkin kertoi, että juuri ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen tässä tavoiteajassa onnistuu alle puolelta opiskelijoista, koska he kärsivät yleisesti mielenterveysongelmista. 

Siksi on kysyttävä, että onko suomalaisen yhteiskunnan tuleva menestys siis kiinni mielenterveysongelmaisista? Ja jos vastaus on myöntävä - kuten näyttäisi - mitä se tarkoittaa maamme nykyisyyden ja tulevaisuuden kannalta?

Tämä on kysymys, josta en ole huomannut juurikaan keskusteltavan poliittisissa yhteyksissä. Eikä ylimmän väestönosan mielenterveysongelmia ole huomioitu pohdittaessa syitä sille, että maamme talous on ollut halvaantuneessa tilassa vuodesta 2008 alkaen - siis nyt jo seitsemättätoista vuotta.

Eikä suomalaisten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden mielenterveydestä ole edes hiiskahdettu mahdollisena selittäjänä sille, että haitallisen maahanmuuttajaväestön määrän on annettu räjähtää vuoden 2015 jälkeen. Eikä näitä ihmisiä ole pystytty sopeuttamaan suomalaiseen yhteiskuntaan, vaan he erottuvat edelleen aivan liian selvästi rikos- ja työttömyystilastoissa.

* * *

Siksi kysyn, että olisiko Suomessa tullut aika selvittää niitä syitä, jotka ovat johtaneet siihen, että maan suurimmat tulevaisuuden toivot joutuvat niin yleisesti mielenterveysongelmien kouriin. Omalta osaltani epäilen, että ongelman syitä olisi etsittävä ennen kaikkea suomalaislasten ja -nuorten kasvatuksesta. Eli viime kädessä suomalaisten muuttuneista kasvatuksen arvoista ja käytännöistä. 

Epäilen nimittäin, että meille on pesiytynyt kasvatukseen - lainsäädännön ja arvojen muuttumisen takia - käytäntöjä, joiden seurauksena lapsille ei kehity aiempien sukupolvien tapaan resilienssiä kohdata elämässä väistämättä vastaan tulevia vaikeuksia. Eikä opiskeleville nuorille aikuisille siten ole kehittynyt keinoja selvitä opintojen ja samanaikaisen itsenäisen elämään siirtymisen mukanaan tuomasta stressistä? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuorten mielenterveysongelmista
Pojat ovat tyttöjä uskonnollisempia, mutta miksi?
Kuplautuminen johtaa ahdistukseen

Onko BBC:n rasistis-feministinen henkilöstöpolitiikka leviämässä Yleisradioon?

Verkkouutiset kertoi, että maailman yleisradioyhtiöiden esikuva BBC on vuosina 2023–2024 maksanut seksuaalivähemmistöön kuuluville ylemmän tason johtajille 15,6 prosenttia ja etnisten vähemmistöjen edustajille 12,6 prosenttia korkeampaa palkkaa kuin valkoihoisille heteroseksuaaleille. Lisäksi yhtiön uusien työntekijöiden valinta tapahtuu etnis-rasistisin perustein, joiden mukaan heistä tulee olla 50 prosenttia naisia, 20 prosenttia tummaihoisia ja ainakin 12 prosenttia vammaisia.

Tähän on johtanut niin sanottu DEI-ajattelu, jossa korostetaan työyhteisön diversiteettiä, tasa-arvoa ja integraatiota lähinnä niin sanotun intersektionaalisen tasa-arvokäsitteen kautta. Ei siis ihme, että TaxPayers’ Alliance -järjestön johtaja Elliot Keck on todennut pakkomielteisen diversiteettiajattelun johtaneen sellaiseen syrjintään, jolta sen pitäisi ihmisiä suojata.

Tämä uutinen on myös meidän suomalaisten kannalta mielenkiintoinen siitä syystä, että BBC on ollut kautta aikain verovaroin toimivan Yleisradiomme esikuva. Ja siksi olisi mielenkiintoista nähdä selvitys, jossa myös sen harjoittamaa diversiteettipolitiikkaa tarkastellaan puolueettomasti.

* * *

Ylen oman nettisivut kertoivat viime syyskuussa, että yhtiössä "tehdään säännöllisesti henkilöstökyselyjä, joissa selvitetään mm. yleläisten työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja keskustelukulttuuriin liittyviä kokemuksia. Seuraavassa kyselyssä on mahdollisuus antaa palautetta myös työyhteisön yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä toimenpiteistä". 

Lisäksi yhtiössä on järjestetty henkilöstölle pakollista "monimuotoisuuskoulutusta", josta kaikki osallistujat eivät ole olleet kovin innostuneita.  Lisäksi yhtiö on jo vuonna 2023 ilmoittanut, että se "pyrkii edistämään henkilöstön monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta rekrytoimalla mahdollisimman monipuolisesti eri taustoista tulevia työntekijöitä".

Toisin sanoen verorahoitteinen mediamme ei näyttäisi vielä sortuneen aivan samanlaiseen rasistis-feministiseen henkilöstöpolitiikkaan kuin esikuvansa, mutta on kuitenkin ottanut jo pitkiä askeleita siihen suuntaan. Lisäksi on selvää, että tämä kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, mikäli yhtiön hallintoneuvosto ei ole hereillä ja huolehdi erityisen tarkkaavaisesti sen rekrytointi- ja palkkauspolitiikan meritokraattisuudesta sekä työsuoritusperusteisuudesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradio ja feministinen dramaturgi
Mistä 274 000 euron keinu ja Ylen monimuotoisuuspuuhat kertovat?
Ylen hallintoneuvoston tulee huolehtia lain noudattamisesta yhtiön toimituksessa

Biaudetilla ei ole merkitystä

RKP:n Eva Biaudet (ruots) osoitti jälleen olevansa kyvytön hallitusyhteistyöhön poliittisen oikeiston kanssa äänestämällä viime perjantaina hallituksen ulkomaalaislain muuttamista vastaan. Hänen käytöksellään ei ollut mitään merkitystä lopputuloksen kannalta, mutta se osoitti jälleen sen, että Biaudetin yhteistyökyky on olematon. 

Asia on tietenkin ollut jo kauan sitten kaikkien suomalaisten tiedossa. Ja siksi on ihmeteltävä hänen äänestäjiään, jotka tieten tahtoen äänestävät ehdokasta, jonka näkemyksillä ei ole mitään vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon.

Suomalaisessa demokratiassa asioiden ajaminen perustuu ennen kaikkea kykyyn tehdä yhteistyötä, jossa asioita edistetään sopimalla hallitukseen osallistuvien puolueiden välillä hallitusohjelmasta. Sitä muotoiltaessa jokainen osapuoli saa läpi sekä itse tärkeiksi kokemiaan asioita että lupaa vastineeksi tukea muiden puolueiden ajamia asioita, vaikka ne eivät miellyttäisikään. 

Koska Biaudetin vastahankaisuudesta ei käytännössä seuraa mitään, ovat Biaudetia viime eduskuntavaaleissa äänestäneet ihmiset antaneet äänensä Petteri Orpon (kok) hallituspolitiikalle sen sijaan, että olisivat äänestäneet Biaudetin ilmaisemia poliittisia näkemyksiä paremmin vastaavaa vihervasemmistolaista puoluetta. Ellei sitten heidän ainoana poliittisena motiivinaan ole ruotsinkielisen väestön etuoikeutetun aseman säilyttäminen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tosin Biaudetin näkemykset laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden suhteen ovat haitallisia kaikille Suomessa laillisesti asuville. Niin suomen-, ruotsin-, saamen- kuin kaikkien muidenkin kielten puhujille. Tätä osa suomenruotsalaisista ei ilmeisesti kuitenkaan ymmärrä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmistoliitto avaisi rajat Putinin hybridisodalle
Eva Biaudet vaati afgaaninaisia Suomeen - kyllä, mutta vain yhdellä ehdolla
Käännytyslakiin on tulossa hybridisodankäynnin mahdollistava työkalu

Suurin osa ehdokkaista kannattaa monikulttuurista yhteiskuntaa

Lähes neljä viidestä aluevaalien ehdokkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä kuin vaalikoneen väittämä ”suhtaudun myönteisesti ajatukseen siitä, että omalla hyvinvointialueellani olisi tulevaisuudessa nykyistä enemmän maahanmuuttajataustaista hoitohenkilökuntaa”. Täysin tai jokseenkin eri mieltä on 16 prosenttia ehdokkaista. Viisi prosenttia ei osaa sanoa.

Lähes yhtä suuri osa ehdokkaista on myös täysin tai jokseenkin samaa mieltä kuin väittämä "suhtaudun myönteisesti ajatukseen siitä, että kotikuntani olisi tulevaisuudessa entistä monikulttuurisempi".

Näyttää siis siltä, että äänestäjän kannattaa selvittää tarkasti ehdokkaiden ajatukset tästä aihepiiristä, jotta tulee äänestäneeksi ehdokasta, jonka näkemykset yhteiskunnan käynnissä olevasta muutoksesta vastaa hänen omiaan. Näin siksi, että väärän valinnan seuraukset saattavat olla varsin ikävät.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen toimitus salasi jälleen SDP:n lapsipornokytköksen
Ruotsalaismiehiä, ihmiskauppaa ja islamia ylioppilaskirjoituksiin
Vältä epärehellisiä poliitikkoja!

Pari poikkeuksellisen tärkeätä asiaa

Hyvää huomenta, arvoisat lukijani. Minulla on tänään kerrottavana kaksi äärimmäisen tärkeätä asiaa. 

Ensimmäinen niistä on tiedotusluontoinen. Kuten tiedätte, olen jo jonkin aikaa kirjoittanut englanninkielistä rinnakkaisblogia, jonka sisältö on ollut samankaltainen kuin tämän suomenkielisenkin, joskin kirjoitukset ovat olleet pääosin erillisiä.

Nyt olen kuitenkin ajatellut, että pyrin jatkossa kirjoittamaan kotimaahan liittyvistä aiheista lähinnä suomenkielellä ja kansainvälisistä asioista englanniksi. Toki saatan hyvästä syystä edelleen julkaista samoja juttuja molemmilla kielillä tai vaikkapa maailmanpolitiikkaa suomeksi, mutta päälinjana tulee kuitenkin olemaan edellä kuvaamani käytäntö.

* * * 

Toinen tärkeä asiani liittyy norjalaisten mäkimiesten ilmi tulleeseen huijaamiseen. Se on tärkeää siitä syystä, että vuonomaa on ollut sekä todellinen talviurheilun supervalta että myös vilpittömän puhtoinen maineeltaan. Etenkin näin oli Suomen joukkueen kärähdettyä dopingista pari vuosikymmentä sitten. 

Nyt ilmi tullut mäkihyppupukuhuijaus kuitenkin osoittaa, etteivät norjalaiset ole lähtökohtaisesti sen puhtoisempia kuin kukaan muukaan. Ja vahvistaa osaltaan sitä käsitystäni, että myös heidän maastohiihtäjänsä käyttivät vuosituhannen alussa kiellettyjä aineita suorituskykynsä parantamiseen siinä missä muutkin.  

Tämä ei tarkoita, etteivätkö norjalaiset olisi ansainneet sitä mitalisadetta, jonka heidän mieshiihtäjänsä saalistivat eilen päättyneissä Trondheimin MM-hiihdoissa. Tai himmentänyt tämän aikakauden ykköshiihtäjän eli Johannes Kläbon saavutuksia. 

Tosin aina voidaan spekuloida sillä, että kisojen perinteisellä hiihtotavalla hiihdetyn väliaikalähdön voittaja olisi todennäköisesti ollut Iivo Niskanen, mikäli olisi voinut osallistua MM-hiihtoihin. Valitettavasti meidän suomalaisten kannalta on kuitenkin niin, että arvokisojen mitalit jaetaan osallistujien kesken - ja siinä joukossa Kläbo oli joka kerralla kaikkia muita etevämpi. Se oli kerrassaan upea saavutus!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
"Täysin riippumattoman tahon" analyysi
Tiedote - Announcement
Poikkeuksellinen ylivoima

Miksi suomalainen lehdistö vaikenee muslimien kristittyihin kohdistamasta vainosta?

Syyrian uuden hallinnon kuherruskuukausi muun maailman kanssa on ilmeisesti päättynyt, sillä suomalaismedioiden uutiset kertoivat sen surmanneen aiemman hallitsijan Bashar al-Assadin heimoveljiä eli alaviittejä summittaisissa teloituksissa. Lisäksi Eija-Riikka Korhola kertoi myös kristittyjä tapetun joukoittain. Asian vahvistaa Newsweekin tuore artikkeli.

Sinänsä tämän ei tietenkään pitäisi yllättää ketään, sillä valtaa pitävällä Hayat Tahrir al-Šamilla on juuret terroriteoistaan tunnettuun Al-Qaidaan. Sen sijaan on outoa, että suomalaiset valtamediat - kuten Yle ja Helsingin sanomat - ovat vaienneet kokonaan kristittyjen vainosta. 

Asia liittyy muutaman päivän takaiseen yhdenvertaisuusvaltuutetun vaatimukseen siitä, ettei kristinuskon takia vainoamista saisi käyttää kriteerinä valittaessa Suomeen otettavia kiintiöpakolaisia. Tästä syystä on tärkeää, että kristittyihin kohdistuvat vainot Syyriassa tuodaan esille edes sosiaalisessa mediassa - jollaiseksi kai blogitkin luetaan. 

Sama koskee toki myös esimerkiksi Afganistania, missä Open doors -järjestön mukaan maata hallitsevan Talebanin murhaajat kulkevat ihmisten ovelta ovelle löytääkseen ja tappaakseen maassaan elävät kristityt. Tai Kongoa, missä islamistit ovat viime viikkoina - saman järjestön mukaan - tappaneet joukoittain ihmisiä näiden kristinuskon takia. 

Tästä syystä voi vain ihmetellä suomalaisen lehdistön harjoittamaa tiedon pimittämistä, joka näyttää sikäli tarkoitukselliselta, että esimerkiksi edelle linkittämässäni Newsweekin artikkelissa on käsitelty sekä Syyrian alaviittien että kristittyjen kokemaa vainoa. Eli tieto tästä asiasta on ollut journalisteille helposti saatavissa. 

Siksi voidaan vain toivoa, etteivät suomalaisten valtamedioidenkin toimituskunnat ole - yhdenvertaisuusvaltuutetun tavoin - muslimikiimassa, vaan kertovat lukijoilleen jo tänään myös muslimien kristittyihin kohdistamasta vainosta. 

Sinänsä en kaipaa Suomeen ensimmäistäkään kiintiöpakolaista, mutta jos sellaisia otetaan tänne, tulisi - jo pelkästään terveen järjenkäytön perusteella - valita ensisijaisesti ihmisiä, joita vainotaan heidän henkilökohtaisen poliittisen ja/tai uskonnollisen vakaumuksensa takia ja joilla on mahdollisimman hyvät edellytykset sopeutua Suomeen. Muslimien vainoamat kristityt täyttävät molemmat mainitsemani vaatimukset keskimäärin merkittävästi paremmin kuin aiemmin Suomen kiintiöpakolaisvalinnoissa korostuneet Allahin seuraajat. Ja siksi heillä tulisi olla etusija näihin nähden.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Suomen yhdenvertaisuusvaltuutetulla muslimikiima?
Elon Musk palautti mieleemme sen, että joka 72. vastaan kävelevä afgaani on tuomittu seksuaalirikoksesta
Avasiko New Orleansin ISIS-lippumies vasemmiston silmät?