Ketkä ovat syyllisiä Lesboksen leirin kauhuihin?

Helsingin Sanomat jatkoi kuluneella viikolla taisteluaan haittamaahanmuuton puolesta kiinnittämällä huomion Kreikassa Lesboksen saarella sijaitsevan pakolaisleirin sinänsä epäilemättä ala-arvoisiin olosuhteisiin. Lisäksi se nostatti kierroksia julkaisemalla tulikivenkatkuisen mielipidekirjoituksen, joka päättyi sanoihin "avuntarpeessa olevia on autettava".

Tänä aamuna saimme luettavaksemme HS:n pääkirjoituksen, jossa syytettiin EU:ta ja sen epäonnistunutta politiikkaa leiriläisten kärsimyksistä sekä nostatettiin kollektiivista häpeää vedoten leirissä oleviin kärsiviin lapsiin. Lehden virallinen kannanotto päättyi sanoihin "oli turvapaikkapolitiikasta mitä mieltä tahansa, Morian leirillä olevien ihmisten hätä ja kärsimys ovat häpeäksi koko ­Euroopalle".

* * *

Mistä siis on kysymys? Ja ketä meidän pitäisi syyttää? Ja kenen pitäisi hävetä?

Oleellista noiden kysymysten vastaamisen kannalta on Leboksen Morian pakolaisleirin asukkien tausta: ovatko he turvapaikkaa tarvitsevia hädänalaisia vai seikkailuun lähteneitä elintasopakolaisia? Googlaamalla löysin New York Timesin artikkelin, jossa todettiin muun tekstin ohessa, että joukossa on eritrealaisia, etiopialaisia, algerialaisia, marokkolaisia ja tunisialaisia. Siis elintasopakolaisia ja sotilaskarkureita.

Samassa jutussa todettiin myös, että syyrialaiset, irakilaiset ja joskus myös afgaanit ovat eri asemassa kuin Lesboksella majailevat, koska maat ovat avoimessa sotatilassa. Tämäkin vahvistaa, ettei Lesboksella ole juurikaan turvapaikkaa todellisuudessa tarvitsevia vaan lähinnä (tai pelkästään) elintasopakolaisia.

Asian vahvistavat myös leiriltä otetut valokuvat (esimerkki), joissa leiriläisten varsin tumma ihonväri viittaa vahvasti muualle kuin Syyriaan tai Irakiin. Siis lähinnä Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, vaikka toki joukossa on myös vaaleampinahkaisia - ilmeisesti tunisialaisia, marokkolaisia, algerialaisia ja muita vastaavia.

Tämän pienen aiheeseen tutustumisen jälkeen on syytä palata vastuukysymyksiin. Eli kenen vastuulla ovat viime kädessä saaren ihmisten ja lasten kärsimykset? Mieleeni tulevat ainakin seuraavat tahot.

Ensinnäkin Fredrik Reinfeldtin, Juha Sipilän ja Angela Merkelin kaltaiset eurooppalaisten valtioiden johtohenkilöt, jotka ovat puheillaan antaneet ymmärtää Euroopan ottavan mielellään vastaan kehitysmaalaisia. Mutta eivät ole pystyneet kävelemään johtamiensa maiden kansalaisten vastustuksen yli.

Toiseksi häpeää ja vastuuta saavat ottaa kontolleen leirin asukkaat itse. Heillä ei ole tarvetta turvapaikkaan, vaan seikkailuun on lähdetty korkeamman elintason toivossa. Usein vieläpä siten, että kantaväestön on oletettu määränpäässä maksavan elatuksen ilman vaatimuksia työstä sen vastineeksi.

Vaikka varmaan joukossa on niitäkin, jotka ovat kuvitelleet saavansa täältä hyväpalkkaisen työpaikan. Sille ovat antaneet perusteita kolmas syyllisten joukko. Eli laitonta työvoimaa hyväksi käyttävät tahot, kuten espanjalaiset appelsiininviljelijät tai Suomenkin pimeiden työmarkkinoiden toimijat.

* * *

Helsingin Sanomien poliittinen agenda lienee maahanmuuttoon liittyvän tietoisuuden lisääntyessä muuttunut yhä useamman mielestä yhä vastenmielisemmäksi. Sama koskee monia suomalaisia politiikan tekijöitä, jotka edelleen toimivat vastoin suomalaisten enemmistön etua ja tahtoa.

Valitettavasti näillä henkilöillä on toiminnalleen äänestäjien vaaleissa antama valtakirja. Tämä ei muutu ennen kuin myös äänestäjät ymmärtävät oman valtansa ja vastuunsa - ja samalla poistavat Euroopan perusteettoman vetovoiman kehitysmaalaisten parissa. Ja tarpeen Lesboksen Morian kaltaisiin kärsimysleireihin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vanha elokuva HS:n propagandatyökaluna
Jaakko Lehmusvesi: valkoista ihmistä ei sorreta maailmassa
HS:n mukaan Helsinkiin voi hukkua, mutta Bagdadiin piiloutuminen on mahdotonta