keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Ääriajattelu osoittaa älyllistä epärehellisyyttä

Minä en pidä ns. poliittisesta korrektiudesta, jossa tosiasiat alistetaan tämän päivän arvoliberaaleille tavoitteille. Siis jostain sellaisesta, että vanhoja taideteoksia muutetaan vastaamaan tämän päivän arvoliberaaleja näkemyksiä tai suorastaan piilotetaan kertomasta historiallisesta menneisyydestä.

Itse asiassa poliittinen korrektius on äärimmäisen lähellä poliittista totalitarismia. Retusoitiinhan viime vuosisadalla sosialistisissa diktatuureissa valokuvia vastaamaan kunkin hetkistä poliittista tilannetta ja ääri-islamistit ovat hävittäneet historiallisia monumentteja tälläkin vuosisadalla.

Myös Suomeen on syntynyt epätervettä poliittista korrektiutta. Harmittomimmillaan se on silloin, kun Yle kieltäytyy näyttämästä elokuvia, joiden kautta voisi lähinnä oppia ihmisten yli puolen vuosisadan takaisista ennakkoluuloista. Ja vakavimmillaan silloin kun poliittisen korrektiuden vaatimusten perusteella kieltäydytään edes keskustelemasta yhteiskuntaa syvällisesti muuttavista tapahtumista maan toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajan kanssa, joka on aiemmin tuomittu tahallisen väärinymmärryksen perusteella jopa oikeudessa.

Samaan hengenvetoon totean kuitenkin, että jos äärimmäinen arvoliberaalius on umpimätää ja lähinnä osoittaa sitä toteuttavien ihmisten älyllistä epärehellisyyttä, ei äärimmäinen arvokonservatiivisuus ole sen miellyttävämpää. Hätkähdyttävänä esimerkkinä toimikoon Yhdysvaltain Alabaman senaatin päätös kieltää abortti jopa raiskauksen ja insestin uhreilta.

Se on kohtuutonta uhrin asemaan joutuneelle naiselle, eikä tietenkään johda abortin toteutumattomuuteen vaan ainoastaan sen tekemiseen muualla - joko muissa osavaltioissa tai puoskareiden käsissä. Suomessa tunnetuin tämän suunnan ajattelija on ollut ulkoministeri Timo Soini, jolla toki on ollut hyvät puolensakin, mutta sokeana pisteenä äärimmäisen konservatiivinen katolinen vakaumus.

Toiveenani onkin, että ihmiset ymmärtäisivät ääriajattelun ja sellaiseen usein liittyvän tosiasioiden kieltämisen vahingollisuuden itselleen ja ympäristölleen. Näin voitaisiin ehkä luoda hiukan parempi maailma meille itsellemme ja tuleville sukupolville elettäväksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Paljaalla paneminen herätti huumorintajuttomat väärinymmärtäjät
Aino Frilander: sait minut häpeämään
Tiede totuudenjälkeisen yksisilmäisten maailman poliittisena uhrina

11 kommenttia:

  1. Katolisen kirkon syväuskovat on vilkasliikkeistä väkeä. Toiset käyvät raveissa, toiset tykkää muista peleistä

    https://www.ksml.fi/ulkomaat/Nunnakaksikko-kavalsi-katolisen-koulun-varoja-ja-pelasi-ne-Las-Vegasissa/1296956

    Arvopohjat kunnossa. Eli kuten sanonta kuuluu: sitä mukaa maksetaan kun polle aitaa kaataa. "Katolinen kirkko maksaa seksiuhreille"

    https://yle.fi/uutiset/3-5195320

    VastaaPoista
  2. Liberaalius ei ehkä ole oikea sana tässä. Esimerkiksi postmodernismi voisi olla parempi. Liberalismi on porvariston maailmankatsomus ja perustuu 1700-luvun valistuksen aatteisiin. Postmodernismi on nimenomaan osa valistuksen torjuntaa.

    VastaaPoista
  3. Vierastan käsitettä "ääriajattelu", koska tällaista käsitettä käytettäessä maalitolpat asetetaan mielivaltaisesti johonkin kohtaan.

    Lisäksi tämän kirjoituksen rinnastus ei osu täysin kohdalleen, koska poliittisessa korrektiudessa ja abortin vastustamisessa kyse ei ole keskenään vertailukelpoisista asioista.

    Poliittinen korrektius ei ole mitään arvoliberalismia vaan pakottavaa pehmototalitarismia. Siinä lisäksi arvioidaan menneiden aikojen ihmisiä ja taideteoksia nykypäivän vasemmistolaisen "eettisten periaatteiden" mukaan. Poliittisen korrektiuden premissejä eli identiteettipolitiikkaa ja siihen liittyvää uhristatusta ei saa asettaa kyseenalaiseksi.

    Abortti taas on moraalisena ongelmana astetta monimutkaisempi kuin Alabaman senaatin päätös antaa ymmärtää. Senaatin aborttikanta perustuu käsitykseen ihmiselämän pyhyydestä ja siitä, että ihmiselämä alkaa hedelmöityshetkellä.

    Jos tälle hakisi toista ääripäätä, se löytyisi niistä, jotka haluavat sallia äidille abortin milloin tahansa raskauden aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Identiteettipolitiikka ja siihen liittyvä uhristatus palautuvat inhimillisen kehityksen perspektiivissä hyvin syviin vesiin. Kun oman oppineisuutemme laatu on taantunut likimain keskiaikaisen skolastiikan ja käsiterealismin toimintatapoihin, meille on vaikeaa ottaa tarvittavaa etäisyyttä käyttämiimme käsitteisiin.

      Tällainen kyvyttömyytemme käy meille kalliiksi, koska emme näillä henkisillä resursseillamme enää pysty näkemään esimerkiksi sitä miten kovia kognitiivisia tosiasioita eri kulttuurit ovat. Emme siis kertakaikkiaan pysty näkemään miten toisilleen sopimattomat kulttuurit romauttavat paitsi yhteiskunnat sosiaalisesti, taloudellisesti ja terveydellisesti, myös tuhoavat käsitteellisen, "tiedollisen" ajattelun.

      Poista
  4. Jatkan vielä, että puhtaan inhorealistisesta näkökulmasta abortti on naiselle oikeus paeta valintojensa seurauksia tappamalla lapsensa. Toki kaikissa tapauksissa kyse ei ole omasta valinnasta vaan ulkopuolisen pakottamisen seurauksista kuten kirjoituksessa kerrottiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Solu ei ole lapsi millään mittareilla osoitettuna. Sen sijaan raskaana oleva nainen on kiistattomasti ihmisyksilö, jota ei voida todeta tsygootista kiistattomasti. Tätä taustaa vasten abortti on täysin oikeutettu ratkaisu, mikäli nainen ei halua solun kehittyvän lapseksi.

      Poista
  5. Eipä unohdeta Ylen epätervettä poliittista korrektiutta ja sensuroimaa Kummelin huumorijuttua "Aziz - Combat Fighter".

    VastaaPoista
  6. Orwell kuvaa totalitarismin tyypilliset ominaisuudet hyvin "1984"ssa. Tuo historian väärentäminen vastaamaan nykyhetken poliittista korrektiutta on yksi olennaisimmista tunnusmerkeistä.

    Totalitarismi alkaa siitä että jäädään yhden "aatteellisen" -- maailmaa kuvaavan ja selittävän -- käsitekoneiston vangiksi. Se että tämä oikean opin sementoiminen sisältää aina vielä vahvemman tarpeen tuomita vastakkainen väärä oppi, kuuluu olemuksellisesti kuvaan. Totalitarismeissa ei koskaan ole totalitaristeja, vaan nimenomaan oikeassaolijoita. Ja jokainen joka ei ole oikealla puolella, on vihollisen puolella.

    Kahtiajakautuminen, ideologisten maagisten propagandasanojen ja leimojen muodostuminen, ilmianto- ja irtisanoutumiskulttuurin nousu, tabujen muodostuminen ja poliittisen korrektiuden virallistaminen, sananvapauden rajoitaminen, asenteiden ja ajatusten kriminalisoiminen -- sellaisia ovat eskalaatioaskelmat totalitarismiin. Kun demokratia amputoi itsensä, historiaakin aletaan retusoida ja kirjoittaa uudelleen.

    Kaikessa tuollaisessahan me Euroopassa olemme jo pitkällä. Totalitaristinen oikeassaoleminen ja voimantunto suorastaan huokuu EU:ssa, joka on kansalliset juuret ja historiat tuhoava internatsionalismin valtakoineisto. Jos Orwell eläisi, hän ehkä kirjottaisi siitä miten EU:n aikanaan kiihkeimmät vastustajat, "vihreät", nyt pyyhkivät tajuntansa puhtaaksi, kirjoittavat sinne uuden historian ja julistavat kansainvälisyyden ilosanomaa.

    Historiattomassa maailmassa tarvitaan eniten kaikkea mikä on olemuksellisesti historiatonta, ja esimerkiksi numerot ovat sitä. Ne ovat iättömiä ja ajattomia, ne voidaan liimata minkä reaalitodellisuuden päälle tahansa. Ei suinkaan ole sattumaa että samaan hengenvetoon kun kansalliset historiat pyyhitään yli, uusi uljas EU toimii nimenomaan rahan kaikkivoipaisuuskuvitelman ja numerotalouden runnaajana.

    Vaikka kaikilla totalitarismeilla on Johtajansa, ne ovat vain vallan kulisseja. Ei Isoveli oikeasti ollut olemassa. Ja kuka sitten pitää todellista valtaa totalitarismissa? Ei kukaan -- tai ehkä jokin passiivinen verbimuoto, tai kun lauseissa numeraali voi toimia subjektina.

    Taannutaanko totalitarismiin jonkin opin, ehkä äärioikeistolaisuuden tai -vasemmistolaisuuden myötä. Kyllä, mutta vain myötä. Opillinen sisältö voi olla mikä tahansa, ja mitä suurimmalla varmuudella seuraavaan totalitarismiin ajaudutaan "ihmisarvo- ja -oikeusideologioiden" nimissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piipahdin alkon kassalla, luulin tarjonnan jo loppuneen, mutta huomasinkin toinen toistaan parempien tuotteiden ilmaantuneen tarjolle! Siitä kiitos Seppo Oikkoselle!
      Suosittelen kaikille.
      http://alkonkassalla.blogspot.com/?view=flipcard

      Poista
    2. Luin Orwellin nuorena, kuten niin monet lukevat. Nyt kävin läpi uudelleen, ja myös uuden käännösversion, ja kirjasin ylös joitakin ajatuksiani. Lähinnä lukukokemus oli hämmentävä, ei niinkään nostalginen.

      Ennen muuta se, että Orwell kuvaa totalitarismin ikuiset ominaisuudet, hämmästytti minua. Kyseessähän on yhteisöilmiö, yhteisöllisen taantumisen mekanismi, joka on ollut samanlainen, hmmm, sanotaanko satoja tuhansia vuosia -- vaikka oma, jo käsiterealismiksi taantunut opillinen ajattelumme kokee ja kuvittelee, että totalitarismi olisi jonkin omien vuosisatojemme tietynnimisen aatteen tai ideologian ilmiö.

      Poista
  7. Ikävä esimerkki yhdenlaisesta äärimmäisyydestä:

    Yle tänään:

    "Instagram-äänestyksen epäillään johtaneen teinitytön itsemurhaan Malesiassa – 69 prosenttia seuraajista suositteli kuolemaa"
    16-vuotias malesialaistyttö oli kärsinyt masennuksesta.

    https://yle.fi/uutiset/3-10783949

    Artikkelista poimittua:

    Masennuksesta kärsineen 16-vuotiaan malesialaistytön epäillään tehneen itsemurhan sosiaalisen median yllyttämänä.
    Tyttö julkaisi Instagramissa maanantaina viestin, jossa hän pyysi apua tärkeän päätöksen tekemisessä.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!