Antti Rinne: sanahelinää ja jakopolitiikkaa

SDP on valitsi itselleen uuden puheenjohtajan. Tai oikeammin jatkoi vanhan puheenjohtajan valtakautta.

Vastavalittu Antti Rinne linjasi puheessaan puolueen tavoitteita. On siis syytä arvioida, mitä aamun lehti kertoi niistä.

Rinne lupasi kaikille uuden yleisturvan. Siihen olisi yhdistetty muun muassa nykyinen toimeentulotuen perusosa, työttömyysturvan vähimmäisetuudet, opiskelijoiden tuet, kotihoidontuki ja asumisen tuet. Malli eroaa perustulosta siinä, että mukana on edelleen tarveharkintaa, ja ihmisellä pitää olla syy olla yleisturvan saaja. Lisäksi yleisturvan piirissä olevan on haettava töitä, eli turvaan liittyy vastikkeellisuutta.

Olisiko tämä kohta nähtävä siten, että SDP haluaa rakentaa turvaverkostosta entistä kattavamman. Siihen viittaisi ainakin Rinteen kommentti, jonka mukaan "2000-luvun uudet sosiaaliset riskit, epävakaampi työelämä, prekariaatin ahdinko, yksinäisyys tai vanhusten kasvava hoidon tarve edellyttävät meiltä kuitenkin uusia ratkaisuja".

SDP:n ehdotus ei näyttäisi kuitenkaan vähentävän siitä päättävien byrokraattien määrää, eli turvaverkon hallintokulujen suuruutta. Siten sen voi nähdä työttömyysturvasta huolehtimisen ohella myös julkisen hallinnon virkailijoille suunnattuna jakopolitiikkana.

* * *

Antti Rinteen mukaan puolueen on nyt osattava yhdistää uuden teknologian tuomat hyödyt turvallisen ja inhimillisen tulevaisuuden rakentamiseen. "On oikein, että ravintolaruokaa saa tilata netin alustojen kautta. Mutta ruoan tekijöiden ja kuljettajienkin pitää saada säällinen palkka, josta maksetaan veroja. Jos murrosta ei hallita, vaarantuvat ihmisten verovaroilla tuotetut palvelut... Työehtosopimusten merkitys on tässä aivan keskeinen. Yleissitovat sopimukset takaavat vähimmäisehdot työlle."

On sinänsä hyvä, että SDP pitää huolta siitä, ettei Suomesta muodostu halpatyöhön perustuvaa valtiota. Toisaalta pelkällä palkkatyöllä maa ei elä, eikä Rinne ainakaan aamun lehden mukaan puhunut sanaakaan yrityselämästä.

Käytännössä yleissitovuus tarkoittaa työn teettämisen kynnyksen asettamista tietylle tasolle: jokaisen työntekijänhän pitää tuottaa oma palkkansa, sosiaalikulut, yrityksen yleiskustannukset ja vielä liikevoittokin ennen kuin häntä kannattaa palkata. Tästä Rinne ei mainitse halaistua sanaa.

* * *

Uusvanha puheenjohtaja lupasi puolueensa tekevän omaa mallia perhevapaauudistukseen. Puolueen tavoitteena on myös palauttaa subjektiivinen päivähoito-oikeus, jota nykyinen hallitus on heikentänyt. Lisäksi hän on tekemässä "uudistuksen myös päiväkodeissa, kun muutamme varhaiskasvatuksen maksuttomaksi.”

Tässäkin näkyy SDP:n vanha jakopolitiikka. Lisää hyviä ja mukavia etuja ihmisille, mutta ei sanaakaan siitä, millä ne maksetaan.

Rinteen mukaan työn ja perheen yhdistäminen "on vain pakko" tehdä nykyistä helpommaksi. Hän oli aamun lehden mukaan huolissaan suomalaislasten yksinäisyydestä.

Minustakin työ ja perhe tulee voida yhdistää nykyistä paremmin. Näin siksi, että suomalaiset saavat yhä vähemmän lapsia. Se on asia, johon on saatava suunnanmuutos, jotta yhteiskunta pysyisi kuosissaan. Optimaalista olisi saavuttaa väestön uusiutumisen tai hiukan sitä alhaisempi taso.

* * *

Talouspolitiikan osalta Antti Rinne linjasi, että Suomen tulisi tehdä tulevaisuusinvestointeja fyysiseen ja henkiseen pääomaan. "Tarkoitan investointeja sivistykseen, kulttuuriin ja liikuntaan. Ne ovat satsauksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen".

Tärkeitä asioita. Kaikki kolme ovat keskeisiä tekijöitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Ilman muista poikkeavaa osaamista ei meillä voi olla myöskään muita korkeampaa elintasoa.

Toisaalta näistä asioista ei taida kukaan muukaan olla eri mieltä - ei ainakaan puheiden tasolla. Hallitusvastuussa käytäntö voi toki olla erilainen, niin on ollut myös SDP:llä.

* * *

Rinne halusi maakuntien keskuksien ja kasvualueiden elinvoimaisuuden vahvistamista, mutta myös metropolialueen kilpailukyvystä huolehtimista. Niinpä niin, mutta mitä muuta tämä on kuin sanahelinää?

Viime kädessä ne alueet ja kunnat vahvistuvat, jotka onnistuvat houkuttelemaan asukkaikseen osaavia ja yritteliäitä ihmisiä. Ja toimijoikseen kilpailussa aidosti menestyviä yrityksiä. Ne luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja. Niiden houkuttelusta Rinne ei ainakaan aamun lehden mukaan sanonut mitään.

* * *

Ulkopolitiikan osalta demaripomo määritteli nostavansa Eurooppa-politiikan jälleen väkevästi hallituksen agendalle. Hänen mielestään Suomen pitää saada suunsa auki maailman kriisien ratkaisuissa.

Rinteen mukaan ”SDP haluaa palauttaa Suomen aktiiviseksi ulkopolitiikan toimijaksi niin Euroopassa kuin kansainvälisestikin. Suomi oli ennen kokoaan suurempi toimija kansainvälisillä areenoilla. Tämän roolin me otamme uudelleen."

Hienon kuuloista retoriikkaa, mutta jälleen puhdasta sanahelinää. Minkälaisia ratkaisuja noiden kriisien lopettamiseksi Rinne ja hänen puolueensa ovat ajatelleet? Ja minkä kriisien: terrorismin, sotien, nälänhädän, kansainvaellusten, väestöräjähdyksen, valtamerien muoviroskan?

* * *

Kaiken kaikkiaan näyttäisi  siltä, ettei SDP:llä ole poliittisessa ohjelmassaan pihviä. Paljon kaunista puhetta, mutta ei kokonaisvaltaisia ratkaisuehdotuksia. Parhaimmillaankin siis vain lupauksia kaikesta kivasta, jonka rahoittamisesta ei minkäänlaisia ajatuksia.

SDP:n linjausten onttoudesta ei syvimmältään ole kuitenkaan vastuussa sen puheenjohtaja. Näin siksi, että tämä jakopolitiikan ja sanahelinän linjaus näyttää pitävän puolueen mukana kilpailussa maan suurimman puolueen asemasta. Ja se riittää demokratiassa, joka on jo aikoja sitten fokusoitunut ammattipoliitikkojen pelikentäksi, jossa lähes kaikkien toimijoiden perimmäisenä tavoitteena on vain oman leivän hankkiminen.

Jos siihen halutaan muutosta, on äänestäjien syytä katsoa peiliin. Ja miettiä minkälaista politiikkaa he oikeasti haluavat. Ja minkälaisin ratkaisuin haluavat viedä suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin. Ja millä motiiveilla he haluavat päättäjiensä työtään tekevän?

Sekä tekevän ratkaisunsa vaaliuurnilla niiden mukaisesti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demarit syvällä monikulttuurisuuden suossa
HS salailee demari-insestiraiskaajaa
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ilmoitti edustavansa älyllistä epärehellisyyttä