Eiliset turvapaikanhakijat syövät reilusti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulevan vuoden säästöt

Suomi sulki eilen neljä raja-asemaa ehkäistäkseen Venäjän hybridivaikuttamista. Tämä tapahtui hyvästä syystä, vaikka joku itäsuomalainen tutkijatohtori ja Venäjän sotatoimia polttoaineita ostamalla tukeva rajanylittäjä protestoivatkin asiaa. Niin, ja tietenkin vanha kommunisti ja ihmisoikeusaktivisti Martin Scheinin. 

Tosiasia kuitenkin on, että pelkästään eilisen päivän aikana Suomeen saapui venäläisten masinoimana yhteensä 163 kehitysmaalaista. Kun muistetaan, että maahan tulleet ihmiset kuuluvat sellaisin väestöryhmiin, joiden nettovaikutus on henkeä kohden ainakin 10 000 euroa vuodessa, voimme laskea tämän joukon - olettaen, että he kaikki ovat oikeutettuja turvapaikkaan - aiheuttamien kustannusten olevan jatkossa minimissäänkin 1,63 miljoonaa euroa vuodessa. Jos nämä ihmiset olisivat keskimäärin 30-vuotiaita ja eläisivät 80 vuoden ikään, syntyisi heistä suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi kustannusta yhteensä 81,5 miljoonaa euroa. 

Summaa voi verrata vaikkapa siihen, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue aikoo karsia menojaan ensi vuoden aikana noin 55 miljoonalla eurolla, joka tarkoittaa noin 80 henkilötyövuotta. Käytännössä se tarkoittaa luopumista joistakin palveluista, mikä luonnollisesti on hankalaa niille, jotka kyseisiä palveluja käyttävät.

Kuten arvoisa lukijani huomaa, olisi pelkästään eilisen päivän aikana tulleiden hybridivaikutusvälineiden aiheuttamilla kustannuksilla voitu turvata reilusti Länsi-Uudenmaan laajuisen alueen hyvinvointipalveluiden säilyminen nykytasolla ensi vuoden ajan. Tai kuten todennäköisemmin käy, heidän maahantulonsa takia joudutaan suomalaisille tarjolla olevista julkisista palveluista tinkimään noin puolitoistakertainen määrä verrattuna siihen, mitä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on suunniteltu tehtävän tulevana vuonna. 

Siksi on selvää, ettei itärajan yli autojaan tankkaamassa käyneiden ihmisten ruikutus saa minulta tippaakaan sympatiaa. Ei etenkään se imatralainen Putinin Venäjää polttoainekaupallaan tukeva älykääpiö, joka esitti näkemyksenään, että "viattomat kärsivät muutaman hassun rajanylittäjän takia".  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talvisodan henki
Vaihtoehtoisia tulkintoja
Maahanmuuton raskas taakka

Valmiuslain muuttaminen on monimutkainen juttu

Poliitikot ovat havahtuneet huomaamaan, että poikkeuslain säätäminen käy Suomessa eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä eli sadan kansanedustajan niin päättäessä. Toisin sanoen tavallinen enemmistöhallitus voi halutessaan kaapata vallan itselleen milloin tahansa.

Juuri nyt lähes kaikki kantaa ottaneet poliitikot tuntuvat olevan aika lailla sitä mieltä, että poikkeusolojen julistaminen käy liian helposti. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen, mistä antoi muistutuksen ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin, joka sai aiheen julistaa omaa maailmankatsomustaan ja pääsi vaatimaan perusoikeuksia kaikissa tilanteissa turvattavaksi. Hänen mukaansa ainakin oikeuden elämään sekä epäinhimillisen kohtelun ja pakkotyön kiellon pitäisi olla voimassa kaikissa tilanteissa.

Ylen jutun mukaan valmiuslaki voidaan julistaa vain "jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot". Tässä asiassa näkemys presidentin roolista on siten epäselvä - ja osoittaa nykyisen perustuslain ongelmallisuuden sen jättäessä maan päämiehen ja hallituksen väliset valtasuhteet epämääräiseksi eli alttiiksi ajassa muuttuville tulkinnoille.

Käytännössä voidaan käsillä olevan ongelman monipuolista luonnetta valaista muutamalla esimerkillä.

Nykyisenkaltaisen tautiepidemian yhteydessä ei liene luultavaa, että syntyisi suurempia ongelmia. Yhteinen epäinhimillinen vihollinenhan yhdistää ainakin lähes koko kansan itseään vastaan ja poikkeuslait saadaan aina tarvittaessa ongelmitta voimaan.

Ihmisoikeusprofessorin kannan mukaan ei kuitenkaan voitaisi määrätä lääkäreitä ja sairaanhoitajia hoitamaan taudin uhreja. Eikä myöskään pakottaa poliiseja tekemään ylitöitä taudin leviämistä ehkäisevien toimien valvomiseksi.

Entä sotilaspoliittinen kriisi. Kuinka kävisi jos esimerkiksi itäinen suurvalta ryhtyisi uhkaamaan Suomea aseellisesti, mutta maassamme olisi vahva venäläismielinen oppositio?  Nykyisin asiassa ei olisi ongelmia, vaan tarvittavat toimenpiteet tehtäisiin hallituksen ja presidentin yhteisin päätöksin.

Mutta mitä sitten, jos meillä olisi myös presidenttinä niin ikään venäläismielinen henkilö. Vaikka hän ei olisikaan venäläisten sätkynukke, saattaisi hän sinisilmäisenä luottaa naapurimaan vakuutteluihin liian pitkälle.

Jos sen lisäksi olisi vielä lisätty valmiuslain käyttöönottamiseen vaatimus eduskunnan määräenemmistöstä, saattaisi tällaisesta lainsäädännöstä aiheutua Suomen alueellisen koskemattomuuden vakavasti riskeeraava tilanne. Eli tarvittavat toimenpiteet jäisivät tekemättä tai ainakin liian myöhäiseen ajankohtaan.

Kolmantena esimerkkinä olisi sitten monien poliitikkojen nyt esille ottama vallanhimoinen hallitus. Jos se pystyisi ohittamaan presidentin ja julkistamaan niin tahtoessaan poikkeustilan, tapahtuisi maassa vallankaappaus.

Tätä mahdollisuutta ei olisi, mikäli presidentillä olisi perustuslain selkeästi takaama oikeus kieltää valmiustilan julistaminen. Saman takaisi käytännössä myös määräenemmistön vaatiminen eduskunnassa.

Arvoisa lukijani voi tietenkin kuvitella mielessään lisääkin erilaisia skenaarioita, mutta jo edelle kirjoittamani kolme esimerkkiä osoittavat kuinka valmiuslain sisältö ei suinkaan ole yksinkertainen eikä yhdentekevä asia. Siksi toivon poliitikoiltamme viisautta niiden harkitessa nykyiseen lakiin muutoksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tähän on tultu: ministereiltä odotetaan rehellisyyttä ja totuudessa pysymistä
Hillopurkkihallitus olisi monialainen katastrofi
Perustuslaki turvanamme

Martin Scheininin tapauksen analyysi

Suomen Uutisissa kirjoitettiin, että professori Martin Scheinin on riehaantunut persujahdissaan Juha Mäenpään tapauksesta. Sen mukaan hän olisi nimittäin unohtanut kokonaan syyttömyysolettaman, jonka mukaan ihminen on syytön, kunnes on toisin todistettu.

Kyse on siis siitä, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi torstaina eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pyynnön perusteena oli Mäenpään puheen loppukaneetti, jossa tämä sanoi, että "täällä hallitusohjelmassa on yksi hyvä kirjaus. Täällä lukee: 'Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä'. Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa."

Scheininin mukaan käy niiin, että jos Perussuomalaiset estävät eduskunnan suostumuksen syytteen nostamiselle, ei saada tuomioistuimen tai syyttäjän arviota Mäenpään syyllisyydestä, jolloin elämään jäisi poliisin arvio, jonka mukaan sitä on syytä epäillä. Asiaan oli Twitterissä ottanut kantaa myös Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpää, jonka mukaan lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren näkemys on perusteltu ja olisi "kovin erikoista", mikäli voimaan jää syyttäjän näkemys, että syytetty on todennäköisesti syyllinen.

Asia ei jäänyt tähän, vaan Scheinin kirjoitti Suomen uutisiin vastineen, joka julkaistiin saman tien. Siinä hän syytti Suomen uutisten kuvausta tapahtumista puutteelliseksi, väitti Vuorenpään puhuneen eri asiasta ja toisti näkemyksensä, että "eduskunnan päätös estää syytteen nostaminen ei tekisi Mäenpäästä syytöntä vaan tämä jäisi pysyvästi rikoksesta epäillyksi".

Samalla hän kertoi omasta totalitaristisesta taustastaan käyneensä "jo 1980-luvun puolivälissä läpi itsetutkiskelun, jonka kautta päädyin säilyttämään kriittisyyden ja jopa radikaalisuuden, mutta asettaen yksilön vapauden muiden arvojen yläpuolelle". Tällä perusteella hän kertoi, ettei olisi oikein muistuttaa hänen kommunistisesta taustastaan puhuttaessa hänen "oikeustieteellisen asiantuntijan" urastaan.

* * *

Tapaus on varsin mielenkiintoinen ja sitä on siksi syytä kommentoida. Niinpä teen sen tässä sunnuntai-aamuni ratoksi.

Suomen perustuslain 12§:ssä mainitaan, että "jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.  Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä."

Perustuslain 12§:ssä ei siis puhuta mitään mielipiteiden laadusta vaan oikeus on sen mukaan rajoittamaton. Siten Mäenpää on yksiselitteisesti syytön Suomen perustulain 12§:n rikkomiseen.

Kuitenkin rikoslain 10§:ssä todetaan, että "joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Mäenpää puhui eduskunnassa "vieraslajeista" siten, että hän lainasi hallitusohjelman toisen kohdan sanavalintaa tavalla, jonka kaikki kuulijat ymmärsivät tarkoittaneen humanitaarisia maahanmuuttajia. Asiallisesti kommentti tarkoitti sitä, että hänen mielestään Suomen tulisi torjua humanitaarisin perustein tapahtuvan maahanmuuton, siihen liittyvän elintasopakolaisuuden torjunnan ja niiden aiheuttamien ongelmien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.

Toiviainen siis väitti, että Mäenpää olisi näin sanoessaan syyllistynyt kiihotukseen kansanryhmää vastaan. Valitettavasti tämä kertoi enemmän Toiviaisen rajallisesta suomenkielen ymmärryskyvystä kuin puheena olevasta Mäenpään kommentista.

Tämä ilmenee siinä, että vaikka sanan "vieraslajit" käyttäminen suoraan johonkin ihmisryhmään voitaisiin ehkä tulkita sellaiseksi panetteluksi tai solvaamiseksi, jota rikoslaissa tarkoitetaan, oli Mäenpään kommentti eksplisiittinen lainaus hallitusohjelman toisesta kohdasta. Siten sitä ei voida pitää - sen enempää kuin kyseisen hallitusohjelman kyseisen sanan sisältävää kohtaakaan - kenenkään ihmisen tai minkään ihmisryhmän panetteluna tai solvaamisena.

Tulkintani Mäenpään käyttämän sanan "vieraslajit" luonteesta sitaattina vahvisti myös Mäenpään kommenttia seuranneessa puheenvuorossaan kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd). Siten tämän asian ei olisi pitänyt olla epäselvä myöskään valtakunnansyyttäjälle.

Sivumennen sanoen: tuo linkitetty puheenvuoro (tässä uudelleen) kannattaa jokaisen kuunnella, mikäli ei ole sitä vielä tehnyt. Mäenpää puhuu siinä maahanmuuttajien omasta huolesta, rauhallisin sanakääntein ja ilman huumorin häivää (kyse ei siis missään tapauksessa ole Mäenpään huonosta vitsistä, kuten olen huomannut yleisesti tulkitun).

Mutta jatketaan. Perustuslain 28§:ssä kerrotaan, että "kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Kuten edeltä ilmenee, on Mäenpää puheessaan lainannut hallitusohjelman sananvalintaa ja kertonut, että siinä keinoiksi esitettyjä "torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä" tulisi soveltaa humanitaarisiin maahanmuuttajiin. Todettakoon tässä yhteydessä vielä, ettei hallitusohjelman kyseinen kirjaus tarkenna sitä, mitä nämä keinot tarkoittaisivat käytännössä. Siten Mäenpään ei voida nähdä rikkoneen myöskään velvoitettaan noudattaa oikeutta ja totuutta.

Edelleen Suomen perustuslain 30§:ssä todetaan, että "kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut".

Tässä palaamme Scheininin kommenttiin siitä, että oikeudenkäynnin evääminen eduskunnassa jättäisi epäilyn Mäenpään syyllisyydestä voimaan. Tämän seikan suhteen on oleellista kysyä, mistä syystä perustuslain säätäjä on tämän kohdan kirjoittanut.

Jos uskomme Scheininiä, ei tuo motivaatio ole voinut olla mikään muu kuin kansanedustajien sananvapauden rajaaminen ja/tai rikoksen tehneiden kansanedustajien suojaaminen oikeudellisilta seurauksilta. Lienee sanomatta selvää, ettei tällaista tulkintaa voi tehdä.

Sen sijaan on syytä olettaa, että kyseinen perustuslain kohta on kirjattu siksi, että näin suojataan kansanedustajat poliittiselta ajojahdilta, jossa keinona käytettäisiin kansanedustajien asettamista syytteeseen lainsäädäntöön liittyvän näkemyksen esittämisen takia. Nyt puheena olevassa tapauksessa - kuten edelle kirjoitin - ei Mäenpään voi nähdä kiihottaneen ketään kansanryhmiä vastaan vaan hän on lainannut hallitusohjelman yhtä kohtaa tarkoituksenaan ehdottaa siellä mainittuja keinoja eli lainsäädännön kehittämistä ja resurssien lisäämistä humanitaarisen maahanmuuton ja siihen liittyvien ongelmien hillitsemiseksi.

Ottaen huomion valtakunnansyyttäjän aiemmat toimet ja ääneen ilmaistun halunsa ottaa erityiseen tarkkailuun tuomioistuinten antamat rangaistukset niin sanotuista vihapuherikoksista, on hänen tarkoituksensa nimenomaisesti vaikuttaminen eduskunnan poliittiseen päätöksentekoon. Siis poliittinen ajojahti.

Edelleen esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan "rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä". Lisäksi Wikipedian mukaan "hyvään journalistiseen tapaan kuuluu syyttömyysolettama. Suomalaisten journalistin ohjeiden mukaan oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen".

Tämä on toinen kohta, joka liittyy suoraan Scheininin kannanottoon. Esitutkintalain mukaan syyttömyysolettama tosiaankin koskee - kuten Scheinin väittää - vain esitutkintaa. Tämä on luonnollista, sillä koko lakipykälähän koskee pelkkää esitutkintaa. Sama koskee journalistin ohjeita.

En kuitenkaan löytänyt mistään kohtaa lakiamme pykälää, jonka mukaan käymättä jäävästä oikeudenkäynnistä seuraisi syyllisyys esitutkinnan perusteella epäiltyyn rikokseen - tai edes sen juridinen epäily. Ei myöskään siinä tapauksessa, että eduskunta itse ei ole löytänyt perusteita oikeudenkäyntiin ryhtymiselle.

Siksi katson, että ennen kuin Scheininin väitettä voi ottaa vakavasti, hänen olisi osoitettava laista näkemyksensä vahvistava kohta. Sitä ennen voimme epäillä hyvin perustein, että hänen tarkoituksensa on ollut puhdas poliittinen ajojahti - jonka ehkäiseminen on siis ilmeinen syy sille, että eduskunta itse arvioi oikeudenkäynnin tarpeellisuuden suurella määräenemmistöllä - tai vaihtoehtoisesti hänen ammattitaitonsa oikeustieteellisenä asiantuntijana on asetettava kyseenalaiseksi. Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen lienee oikea ottaen huomioon Scheinin lakimiespoliittisen toiminnan aktiivisuuden myös sen jälkeen, kun hän on suorittanut Suomen uutisissa mainitun itsetutkiskelunsa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina
Viisi ajatusta hallituksen perheenyhdistämissuunnitelmista
Miksi Scheinin ja Halla-aho riitelevät?

Juha Mäenpää (ps) poliittisen farssin objektina

Helsingin poliisi on ryhtynyt selvittelemään ovatko kolmen kansanedustajan esille tuomat näkemykset laillisia. Kansanedustajat ovat Päivi Räsänen (kd), Hussein Al-Taee (sd) ja Juha Mäenpää (ps).

Näistä tapauksista veronmaksajan kannalta mielenkiintoisin on Juha Mäenpään tutkinta, koska hän on esittänyt näkemyksensä kansanedustajana eduskunnassa. Lisäksi hän on kolmesta epäillystä ainoa, jonka tutkinta on jo päätetty lähettää valtakunnansyyttäjänvirastoon, jossa tehdään päätös syytteiden nostamisesta.

Tapaus on veronmaksajan kannalta merkittävä siksi, että jo etukäteen on tiedossa, etteivät Mäenpään puheet johda oikeudenkäyntiin. Tämä johtuu siitä, että kansanedustajalla on eduskunnassa erittäin vahva oikeus puhua mistä tahansa - ja oikeudenkäyntiin voidaan edetä vain, mikäli toimenpide saa eduskunnassa viiden kuudesosan kannatuksen. Tätä ei tulla saamaan, koska pelkästään Mäenpään puolueella on 39 kansanedustajaa eli reilusti yli estämiseen vaadittava määrä.

Siten Mäenpäätä tutkiva poliisikomisario Pekka Hätösen voi tulkita tuhlaavan poliisien resursseja. Motiivia voi vain arvailla, mutta Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arveli kyseessä olevan härskin politikoinnin. Onhan Hätösellä kiinteät suhteen Vihreisiin.

Lisäksi tunnetusti äärivasemmistolainen professori Martin Scheinin on rientänyt lausumaan, että "persujen uskottavuus on nolla, jos he äänillään blokkaavat kansanedustajansa puolustautumisen riippumattoman tuomioistuimen edessä ja syyttömyysolettaman suojaamana". Tämä ei tietenkään ole yllättävää, sillä onhan hän tunnetusti perussuomalaisvastainen.

Farssin eli poliittisen viihteen tekee täydelliseksi se, ettei Helsingissä tapahtuvista rikoksista selviä kuin murto-osa: pääkaupunkimme järjestysvalta saa selvitetyksi esimerkiksi ilmoitetuista väkivaltarikoksista vain noin neljänneksen. Ilmeisesti Hätösen ja/tai hänen esimiestensä mielestä on kuitenkin tärkeämpää käyttää aikaa poliittiseen manifestointiin sen sijaan, että järjestysvalta käyttäisi vähät resurssinsa todellisten rikoksentekijöiden saamiseksi käpälälautaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Husu ei kiihottanut
Uusi ulottuvuus totuuden jälkeiselle ajalle
Rasismia, suunnitelmia ja kiihotusta

Viisi ajatusta hallituksen perheenyhdistämissuunnitelmista

Yleisradio kertoi tänään hallituksen aikeista kiristää perheenyhdistämisen edellytyksiä. Asia ei sinänsä ole mitenkään uusi, sillä jo hallitusohjelmassa todetaan seuraavaa: "perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti".

Lyhyesti sanottuna kyse on nyt siitä, että oleskelulupa myönnetään Suomeen aikovalle puolisolle vain, mikäli perheenyhdistäjällä on vähintään 1 700 euron nettotulot kuukaudessa (ellei yhdistettävällä ole Suomessa työpaikkaa valmiina). Nelihenkisen perheen yhdistämiseksi vaaditaan tuloja verojen jälkeen käteen 2 600 euroa kuukaudessa.

Esitys lienee seurausta siitä, että viime aikoina on turvapaikan anomisoikeutta käytetty laajamittaisesti väärin, mistä on seurannut ennenäkemätön kehitysmaalaisten kansainvaellus maahamme.

Syntyneen ongelman ratkaisemiseksi Suomen houkuttelevuutta pyritään vähentämään muun muassa kiristämällä perheiden yhdistämiskriteerejä. Työtä tekeville ulkomaan kansalaisillehan ovat jo aiemmin olleet voimassa perheen elättämiskyvyn varmistavat tulorajat, kuten muistamme Etelä-Pohjanmaalle perheenyhdistämistä halunneen vietnamilaisen tapauksesta.

Ylen tämän päivän uutisessa on haastateltu kahta suomalaisnaista. Heistä ensimmäinen asuu Suomessa ja haluaisi tuoda uuden turkkilaismiehensä Suomeen.

Toinen taas asuu nyt Venäjällä, mutta haluaa myöhemmin tuoda perheensä isiensä maahan. Molempien ratkaisuna hallituksen esitykseen on aikaistaa maahantuloa, jotta mahdollisesti voimaan tuleva lainsäädäntö ei ehtisi vaikuttaa päätöksentekoon heidän tapauksissaan.

* * *

Ylen uutinen herätti minussa viisi ajatusta.

Ensinnäkin tämä tapaus osoittaa, kuinka hallitsematon maahanmuutto kehitysmaista vaikuttaa myös maan kansalaisten elämään. Tässä tapauksessa subjektiivinen oikeus puolison ja perheen maahantuontiin muuttuu elintasoperusteiseksi, jolloin köyhimmille ulkomaalaiseen rakastuneille voi aiheutua ongelmia. Tämä on ikävää, mutta kuitenkin pienempi paha kuin hallitsemattoman maahanmuuton seuraukset.

Toiseksi näemme tässä tapauksessa kahden perustavaa laatua olevan periaatteen välisen törmäyksen. Vastakkainhan ovat perustuslain turvaama kaikkien ihmisten tasa-arvo sekä toisaalta yhteiskunnan velvollisuus käyttää verovaroja vastuullisesti sekä huolehtia maan taloudesta ja yleisestä järjestyksestä.

Kolmaskin ajatus liittyy perustuslakiin. Arvelen että hallitus on tulkinnut sitä niin, että koska laissa edellytetään kaikkia ihmisiä kohdeltavan tasa-arvoisesti, ei yhdistettävien elättämiskykyvaatimusta voida säätää pelkästään kansalaisuuden tai pakolaisstatuksen saaneita maahanmuuttajia koskevaksi. Siksi se on täytynyt ulottaa myös syntyperäisiin Suomen kansalaisiin.

Neljänneksi minusta tuntuu, että nyt suunnitteilla oleva uudistus tulee osoittautumaan erittäin tehokkaaksi keinoksi vähentää kehitysmaalaisten innokkuutta hakeutua Suomeen. Jos näin käy, se on iso askel suomalaisen yhteiskunnan pelastamiseksi nykyaikaisen kansainvaelluksen aiheuttamien ja väistämättä edessä olevien ongelmien jaloista.

Viidenneksi totean, että asetetut tulorajat ovat niin alhaiset, ettei korkeasti koulutetuilla ja työtä tekevillä Suomen kansalaisilla ole vaikeuksia mahdollisten ulkomaisten perheidensä yhdistämiseen. Kuten ei nytkään ole maassa asuvilla ulkomaalaisilla Nokian insinööreillä tai yliopistojen professoreilla. Siten lailla ei ole vaikutusta sellaisen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin, jolla voisi olla suurempaa merkitystä hankittaessa Suomeen sellaista erityisosaamista, jota meiltä puuttuu.

* * *

Sivumennen sanottuna, en olisi lainkaan yllättynyt, mikäli saisimme ensi viikolla kuultavaksemme tiettyjen lausuntoautomaatteina tunnettujen oikeustieteen professoreiden hallituksen esitystä perustuslain nojalla vastustavan näkemyksen. Sen sijaan olisin äärimmäisen hämmästynyt, mikäli he esittäisivät käyttökelpoisen ratkaisun siihen ongelmaan, jota varten hallitus joutuu tekemään nyt esille nousseen esityksen.

Tulevan alkuviikon keskustelunavaus on siis tehty ja jäämme odottamaan sen jatkoja. Omana kantanani esitän, ettei perheenyhdistäminen toisten elätettäväksi vastaa omaa oikeustajuani, enkä siksi ole valmis omien verojeni kiristämiseen sen takia. Siksi tuen lämpimästi hallituksen aikeita tässä asiassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS tänään: muunneltua totuutta ja demokratiavihaa
Ulkomaalaiset raiskaavat kantasuomalaisia törkeämmin
Miksi Scheinin ja Halla-aho riitelevät?

Miksi Scheinin ja Halla-aho riitelevät?

Professori Martin Scheinin ja Jussi Halla-aho ovat nousseet julkisuuteen keskustelemaan Perussuomalaisten maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Koska molemmat ovat menneet lausunnoissaan äärimmäisyyksiin, on lukijani syytä lukea tuo ohjelma kokonaisuudessaan, jotta voi muodostaa oman käsityksensä asiasta.

Linkki ohjelman pariin on tässä. Scheininin kommentointia löytyy täältä. Ja Jussi Halla-ahon kannanotto puolestaan täältä.

Luin myös itse tuon kiistaa herättäneen ohjelman ja olen sitä mieltä, että kaikkien muidenkin puolueiden kannattaisi kopioida se omakseen. Ja panna toimeen heti, jos onnistuvat nousemaan seuraavaan hallitukseen. Toisin sanoen ohjelma on minusta loistava.

Mutta entä tämän kirjoituksen otsikossa oleva kysymys?

Minusta professori Martin Scheinin ja europarlamentaarikko Jussi Halla-aho riitelevät siksi, että ensimmäinen uskoo omaan jo nuorena äärivasemmiston piirissä oppimaansa ideologiaan kansojen yhtymisestä ja solidaarisuudesta kun taas jälkimmäinen on luonut näkemyksensä maahanmuuttoon liittyvien tosiasioiden pohjalta. Riita tästä on syntynyt siksi, etteivät marxilainen uuteen neuvostoihmiseen uskova internationalismi ja pragmaattinen järjen käyttö ole sovitettavissa yhteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreiden vaaliohjelma on puhtaasti vasemmistolaista jakopolitiikkaa
Kuinka EU voi toteuttaa YK:n vaatimuksen ihmishenkien pelastamisesta Välimerellä?
Sipilän venkoilu osoittaa Keskustan pettävän aina