keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Grönlannissa koirat juoksevat vedessä

Helsingin Sanomat teki jutun siitä kuinka yksi koiravaljakkokuva tiivistää totuuden merijään sulamisesta. Kuva on Grönlannista ja siinä koirat juoksevat sulamisvesissä, mutta itse tekstissä puhutaan myös koko pohjoisesta merijäästä. Siis siitä samasta napajäästä, jota olen viime aikoina seuraillut.

Jutussa on mukana toinenkin raflaava kuva, jossa tämän vuoden alkukesästä Grönlannin kohdalle osunut 4,4 astetta tavallista lämpimämpi ilmamassa on aiheuttanut poikkeuksellisen piikin jään sulamiselle. Yleiseltä kannalta huolestuttavin uutinen on se, että - jutun mukaan - "arktisella alueella ilmasto lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin".

* * *

Kun viimeksi kirjoitin arktisen alueen merijäistä oli pari viikkoa ajankohtaan nähden kaikkien aikojen pienimpänä pysytelleen napajään laajuus palannut toiseksi pienimmäksi. Sen jälkeen se oli kesäkuun 7. päivään asti sijoilla 2-3 kunnes palasi pienimmäksi.

Merkittävin tapahtumaketju alkoi kuitenkin 11.-13.6., jolloin ajankohtaan nähden selvästi kaikkien aikojen pienimmässä laajuudessaan ollut napajään sulaminen alkoi nopeasti hiipua. Hämmästyttävästi se pysähtyi 15. päivänä ja jopa kasvoi 16. päivän mittaukseen mennessä. Tämä näkyy alla olevassa NSIDC:n nettisivulta kopioimani kuvan vasemmassa reunassa.



Vastaavaa kesken parasta sulamiskautta tapahtunutta arktisen alueen merijään laajuuden kasvua ei tilastohistoria tunne. Kyse on siten erittäin harvinaisesta tapauksesta, jonka seurauksena arktisen napajään laajuus oli tuoreimman mittauksen mukaan eli 17.6. sijalla viisi ajankohtaa nähden.

Grönlantia en ole seurannut, mutta uskon kyllä HS:n uutisen ja sen kahden raflaavan kuvan olevan aitoja. Ehkäpä pohjoisimman napaseudun äkillinen - ja poikkeuksellinen - viileneminen sai vastineensa tavallista lämpimämpänä ilmamassana maailman suurimmalla saarella.

Mitä tämä tarkoittaa koko arktisen alueen lämpötilojen kannalta jää nähtäväksi. Tässä suhteessa on on mielenkiintoista nähdä kesäkuun jälkeinen jään pinta-ala (se on eri asia kuin laajuus): sen kuukausittainen keskiarvohan ei ole tänä vuonna supistunut kertaakaan ajankohtaan nähden kaikkien aikojen pienimmäksi.

* * *

Minun nähdäkseni HS:n uutinen osoittaa kaksi asiaa. Ensimmäinen on se, ettei ilmastonmuutosjuttuja kannattaisi tehdä paikallisista ilmiöistä - ne eivät välttämättä kuvaa ilmastonmuutoksen etenemistä vaan saattavat olla pelkkiä paikallisia anekdootteja.

Toinen merkillepantava seikka on, ettei arktinen merijää Grönlannin ennätyssulamisista huolimatta edelleenkään osoita oikeaksi ilmastonmuutoksen kiihtyvää luonnetta, vaikka elämmekin kiistatta lämpimintä aikaa sitten keskiajan lämpökauden.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutoksessa jälleen uusi käänne
Jäätikkötutkijat tulivat lausuneeksi testattavan hypoteesin
Grönlannin lämpöaalto ja ilmastotilastot


4 kommenttia:

  1. Hesari kertoi myös, että Grönlannin jääpeitteestä on sulaa 40 %.

    Grönlannin jääpeitteellä on paksuutta keskimäärin kaksi kilometriä. Toimittaja voisi itsekin miettiä onko tästä todella sulanut 800 metriä...

    VastaaPoista
  2. Ja kesällä 1942 pakkolaskun tehneet lentokoneet ovat viime vuotisten tietojen mukaan n. 90 m jääkerroksen alla. Yksi kone haettiin 1990 luvun alkupuolella ja silloin jäätä oli päällä 9 m vähemmän kuin nykypäivänä.

    VastaaPoista
  3. Toivottavasti Greta ei ole nähnyt noita kuvia supersilmillään.

    Kyllä Suomessakin vahvan jään päällä voi vettä nähda, kunhan sattuu kohdalle.

    Ainoa mikä koiranystävää säväyttää on noiden kuvan vetokoirien työskentelyolosuhteet. No ei huolta, kyseiset koirat kestävät räntää ja pakkasta:
    http://www.vetokoirat.com/index.php?page=rodut

    VastaaPoista
  4. US Puheenvuorossa oli myös kannanotto Grönlannin vesijäätiköihin:
    http://aveollila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277491-hesari-ja-mtv-levittavat-vaaraa-tietoa-gronlannin-jaatilanteesta

    Kommenttiosuudessa US Puheenvuorossa totuttuun tapaan tiedemiesten rakentavaa keskustelua.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!