11 300 vuotta ilmastohistoriaa

Olen tämän blogin  historiassa seuraillut vaihtelevasti ilmastonmuutoksen edistymistä sekä sen liepeillä käytyä mediakeskustelua. Niinpä ajattelin näin lauantai-aamun ratoksi selvitellä mitä paras saatavilla oleva tieteellinen tieto kertoo maapallon ilmastohistoriasta jääkauden jälkeen.

Kirjoitukseni innoittajana on jokin aika sitten ilmestynyt tutkimusraportti, jossa asiaa on selvitetty erilaisia proxytietoja hyväksi käyttäen viimeisen 11 300 vuoden aikana. Tutkimuksessa on yhdistetty tiedot yhteensä 73 eri proxylähteestä, joten kyseessä on vakava yritys saada selvyys siitä kuinka poikkeuksellista aikaa elämme parhaillaan.

Sinänsä on varmaa ettemme elä koko maapallon ilmastohistorian lämpimintä kautta (kuten joistain mediassa esiintyvistä kirjoituksista voisi päätellä), sillä jo edellisellä interglasiaalikaudella ilmasto oli merkittävästi nykyistä lämpimämpi. Ja dinosaurusten aikaan vielä selvästi sitäkin kuumempi.

Mutta nyt aiheena on siis viimeisen 11 300 vuoden ilmastohistoria, josta edellä siteeraamani tutkimus kertoo jääkauden jälkeisen ilmaston olleen selvästi nykyistä lämpimämpi. Noin 5000 vuotta sitten tapahtui kuitenkin muutos ja ilmasto alkoi viiletä prosessissa, joka päättyi pieneen jääkauteen.

Sen jälkeen ilmasto on jälleen lämmennyt kiihtyvällä nopeudella siten, että kun vuosina 1900-1909 maapallolla oli viileämpää kuin 95%:ssa jääkauden jälkeisestä ajasta, olivat vuodet 2000-2009 jo lämpimämpiä kuin 72%:ssa tai jopa 82%:ssa (riippuen laskutavasta) jääkauden jälkeisestä ajasta. Muutos on siis ollut huomattavan nopea.

Edelleen tutkijat kertovat, että kaikkien ilmastoskenarioiden mukaan maapallon keskilämpö tulee ylittämään lämpimimmätkin jääkauden jälkeiset ilmastojaksot viimeistään vuoteen 2100 mennessä. Näin siis siinäkin tapauksessa, että kasvihuonepäästöt saataisiin pikaisesti vähenemään. Luvassa on siis kuumia vuosia!

Jääkauden ilmastohistorian on tulkittu osoittavan, että ilmasto lämpenee nopeammin kuin koskaan. Näin saattaa todella olla, mutta toisaalta globaalien muutosnopeuksien määrittäminen proxydatasta ei aina ole helppoa.

Erityisesti ajatuksia herättää pisin tuntemani yhtenäinen todellisiin mittauksiin perustuva aikasarja Keski-Englannista, joka kertoo vielä nykyistäkin nopeammasta ilmastonmuutoksesta. Sellainen tapahtui nimittäin 1700-luvun alussa, jolloin vuosikymmenen keskilämpötila nousi 1690-luvulta 1730-luvulle kokonaista 1,4 astetta, palautakseen seuraavina vuosikymmeninä jonnekin näiden kahden vuosikymmenen puolivälin tienoille.

Nykyisen lämpöjakson muutosnopeus on Keski-Englannissa ollut selvästi vaatimattomampaa: vastaava neljän vuosikymmenen muutos 1970-luvulta 2000-luvulle on ollut "vain" 0,9 astetta (tai sadan vuoden muutos 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä 2000-luvulle 1,1 astetta). Tässä yhteydessä on tietenkin huomattava, että kyse on paikallisesta muutoksesta - ei koko maapallon lämpöhistoriasta.

Lopuksi haluan verrata nyt julkaistua koko maapallon ilmastohistoriaa suomalaiseen puulustoihin perustuvaan yli 7000 vuoden mittaiseen ilmastohistoriaan. Vertailussa nähdään, että myös Suomessa oli 7000 vuotta sitten selvästi nykyistä lämpimämpää - minkä vahvistavat tunturiylänköjen lammista löytyneet vanhat puufossiilit.

Lapin puufossiileista voidaan havaita ilmaston viilenneen noin 6000 vuotta sitten ja lämpötilojen sen jälkeen vaihdelleen varsin paljon. Myös meillä pieni jääkausi näkyy erittäin kylmänä jaksona ennen viimeisten vuosisatojen lämpenemistä. Toisin sanoen näyttäisi siltä, että Suomen ilmasto on varsin uskollisesti seuraillut koko maailman ilmastokehitystä.

Sen sijaan Keski-Englannin nopea lämpötilamuutos 1700-luvun alussa ei juuri näy metsärajamännyn kasvussa. Vai näkyykö sittenkin - mutta parin vuosikymmenen viiveellä?

Puulustojen perusteella Lapin ilmasto on nimittäin lämmennyt merkittävästi 1720-luvulta 1760-luvulle. Myös Tornionjoen jäidenlähdössä näkyy historian poikkeuksellisin lämpenemisjakso 1740-luvulta 1750-luvulle. Nämä ajoituserot kertonevat proxydatan tarkkuusongelmista. On siis tosiaan harmi, ettei Suomesta ole käytettävistä tältä ajalta suoria lämpötilamittauksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hiilidioksidi ja lämpötila seuraavat toisiaan
Hiilidioksidin vaikutus maapallon lämpötilaan on katoamassa
Ennakoiko lämmin syyskuu ilmastonmuutoksen paluuta?