Myös ihminen on suurikokoinen nisäkäs, joten voidaan kysyä, että koskeeko kääpiöityminen myös meitä - tai ainakin onko se koskenut ennen nykyaikaa. Tähän asiaan liittyen luin Science-lehdestä artikkelin, jossa oli tutkittu Floresin saarella elävän puolitoistametrisen pygmikansan evolutiivisia juuria.
Floresin saarihan tunnetaan parhaiten siellä aikanaan eläneistä pienikokoisista floresinihmisistä, joita myös hobiteiksi kutsutaan. Heidän alkuperänsä ei edelleenkään ole varma, mutta todennäköisimmin he olivat jonkin nykyihmistä edeltäneen ihmislajin viimeisiä jälkeläisiä.
Nyt lukemassani tutkimuksessa selvitettiin, että olisivatko saarella elävät pygmit mahdollisesti risteytyneet floresinihmisen kanssa ja tulleet siitä syystä pienikokoisiksi. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan pygmikansan genomi osoitti läheistä sukulaisuussuhdetta muille saman alueen ihmisille.
Poikkeuksena naapurikansoihin oli vain sellaisten geenimuotojen yleisyys, joiden tiedetään aiheuttavan lyhytkasvuisuutta. Itse geenimuodot eivät olleet sinänsä erikoisia, vaan niitä esiintyy myös muissa ihmisissä - eron teki vain niiden yleisyys pygmeillä.
Tutkimuksen lopputuloksena voitiin siis todeta, että koon pieneneminen eristyksillä olevilla saarilla koskee myös ihmisiä - Floresilla se on tapahtunut kahdesti, ensin floresinihmisellä ja myöhemmin saaren pygmeillä. Emme siis tässäkään suhteessa poikkea muista nisäkkäistä, vaan evoluution lainalaisuudet koskevat myös meitä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
Minulle ei käynyt selväksi syy, miksi koko pienenee saarella. Mikä evoluutiomekanismi tämä on?
VastaaPoistaLuulisin, että Lemminkäisen selitys alla on oikea. Kyse ei varsinaisesti ole evoluutiomekanismista vaan sen seurauksesta. Eli rajatussa saariympäristössä pienikokoiset saavat keskimäärin enemmän jälkeläisiä kuin suurikokoiset.
PoistaMielenkiintoista sinänsä, että pienikokoisilla lajeilla valinta on toisin päin, eli ne kasvavat eristetyillä saarilla usein suuremiksi. Esimerkiksi Solomon-saarilla elää puolimetrisiä rottia.
Mitä isompi korsto, sitä suurempi ruokahalu. Saariasukkailla on käsittääkseni rajoittuneempi mahdollisuus elintarvikkeisiin, joten suurimmat korstot kuolevat ensimmäisenä nälkään. Ahvenanmaa on poikkeus evoluution kaaressa ja tämä poikkeus johtuu siitä että mantereelta kuskataan laivalasteittain kyhnyä ja purtavaa saaren asukkaille. Jos näin ei tehtäisi niin ahvenanmaalaiset olisivat luultavasti kyynärän mittaisia muutaman sadan vuoden kuluttua.
VastaaPoistaMitä suurempi korsto, sitä varmemmin pystyy pitämään puolensa ravinnon jaossa.
PoistaJos ravinnosta on pulaa ja sen joutuu itse hankkimaan niin iso korsto on nälkänsä kanssa kusessa. Pieni, vikkelä ja vähemmällä ravinnolla pärjäävä on tässä evoluution lotossa voittaja.
PoistaKirjailija Lev Kopelev kertoi omana kokemuksenaan, että Stalinin vankileireillä parhaimmin selvisivät jo tuotaessa laihat rimpulat. Isokokoiset ja hyvin syöneet tyypit olivat liisterissä vankileiriannoksien kanssa.
PoistaVaan minkäkokoisia olivat ne vartijat ja heidän suosikkivankinsa, jotka noilla Gulagin leireillä pitivät sinne tuodut laihat rimpulavangit laihoina rimpuloina?
PoistaSaati ne uudet vangit, jotka henkilökunta kohotti tuohon suosikkivangin asemaan, joka Saksan KZ-leirijärjestelmässä tunnettiin termillä "Kapo"?
Hra Kopelev tietenkin vertaili toisiinsa sitä perusvankikansaa, jolla ei ollut etuoikeuksia.
Poista