Terroristien kuva paljastaa seuraavan sukupolven terroristien isät ja äidit

Tänään meille kerrottiin seuraavaa: "kaikki Pariisin-iskun terroristiepäillyt ovat toistaiseksi saatujen tietojen mukaan kasvaneet joko Pariisin tai Brysselin lähiöissä ja radikalisoituneet Euroopassa. Osa heistä oli saanut Isisiltä taistelukoulutusta Syyriassa. Pariisin iskupaikalta löytyneen Syyrian kansalaisen passin epäillään olevan harhautus.

Charlie Hebdo -satiirilehteen iskeneet asemiehet olivat syntyneet Ranskassa. Juutalaiseen supermarkettiin hyökännyt mies oli senegalilais-ranskalaisesta perheestä ja kasvanut Pariisissa. Helmikuussa Tanskassa kulttuurikeskuksessa ja synagogan edessä kaksi ihmistä ampunut hyökkääjä oli syntynyt Tanskassa ja asunut myös Jordaniassa."

Näemme, että kaikki viime aikoiha huomiota herättäneet terroristit ovat pitkäaikaisia Euroopassa asujia. Joukossa ei siis ole ensimmäistäkään nyt meneillään olevan kansainvaelluksen mukana tullutta muslimia.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että presidentti Niinistö oli oikeassa väittäessään, että "turvapaikanhakijat ovat kokonaan eri asia kuin terroristit"? Ja ettei nykyinen turvapaikanhakijavirta aiheuta Suomelle eikä muulle Euroopalle minkäänlaista terrorismiriskin nousua?

Vastaus on sekä kyllä että ei. Asia nimittäin näyttäisi riippuvan tarkastelun aikajänteestä.

Edelle lainatun todistusaineiston perusteella näyttäisi olevan niin, ettei nykyisistä turvapaikanhakijoista ole meille terrorismivaaraa. He lienevät paenneet Lähi-idän ja muun kolmannen maailman kauhuja, eivätkä halua samaa tänne.

Siten rumaan kukkaansa viime vuosina puhjenneen terrorismin perimmäisenä syynä ei ole Eurooppaan viime aikoina tulleiden muslimimaahanmuuttajien joukko, vaan jokin aivan muu tekijä. Eikä tuo tekijä ole mikään muu kuin tänne tulleiden kateus kantaväestöä kohtaan.

Selitys kateudelle on mitä todennäköisimmin se, että islamilaiset maahanmuuttajat menestyvät länsimaisissa yhteiskunnissa merkittävästi heikommin kuin kantaväestö. Esimerkiksi Suomessa heidän työllistymisensä takkuilee ja sitä kautta muslimien elintaso on heikompi kuin kantaväestöllä.

Tutkittaessa työllistymisen vaikeutta olisi helppo väittää taustalla olevan kantaväestöstä selvästi poikkeavaan väestöön kohdistuvan rasismin. Mikäli kyse olisi siitä, ei meillä voisi olla selvästi erottuvia maahanmuuttajaryhmiä, joiden työllistymisessä ei ole ongelmia. Kuitenkin tällaisia ryhmiä on - merkittävämpänä niistä kenialaiset. Ja tietenkin tataarit, jotka ovat integroituneet täydellisesti Suomeen.

Todellisia syitä terrorismin kasvulle onkin etsittävä Eurooppaan muutamia vuosikymmeniä sitten tulleiden muslimien heikosta integroitumistahdosta. Vaikka esimerkiksi perinteisen vaatetuksen on todettu ehkäisevän työllistymistä, eivät musliminaiset ole valmiita muuttamaan sitä työnsaannin helpottamiseksi.

Oman kokemukseni mukaan monet muslimit jättävät myös syömättä päivisin ramadanin aikana, jolloin suoritustaso töissä on silmin nähden alentunut. Jotkut miehet taas eivät kättele naisia tai ota heiltä vastaan ohjeita ja määräyksiä.

Maahanmuuttajanuorilla on myös suuri riski syrjäytyä. Heidän koulumenestyksensä on muita huonompi, joten myös aikuistuvan nuoren eväät löytää oma vihreä oksansa aikuisena ovat muita suomalaisia heikommat. Tähän lienee monia syitä, kuten perheen huono integroituneisuus ja vanhempien oman koulutustaustan vähäisyys, joka kantaväestölläkin heijastuu seuraavan sukupolven koulutustasoon.

Tiedämme myös, että muslimit haluavat asua samoilla asuinalueilla toisten muslimien kanssa - jos turvapaikan tai oleskeluluvan saaneelle humanitaariselle maahanmuuttajalle järjestetään asunto maalaiskylään, hän ei viihdy siellä hetkeä pidempään.

Samanlaisten seuraan hakeutuminen on tietenkin inhimillistä, mutta osoittaa myös integroitumishaluttomuutta. Niinpä meillekin on syntynyt muslimivähemmistön leimaamia kaupunginosia pääkaupunkiseudulle ja Turkuun.

Kaikki tämä johtaa siihen, että kantaväestön ja maahanmuuttajien väliset elintasoerot ovat niin meillä kuin muuallakin Euroopassa selvästi näkyvissä. Siten huono-osaisuudelle on syntynyt etnis-uskonnollinen leima, joka siirtää syrjäytymisen näennäisen syyn intergroitumishaluttomuudesta tietynnäköisten ja -tapaisten ihmisten syrjimiseen. Sen seurauksena jotkut katkeroituvat niin paljon, että he hakevat pahalle ololleen ratkaisua äärimmäisistä keinoista - siis terrorismista.

Lopuksi palaan Sauli Niinistön kommenttiin. On tosiaankin niin etteivät nykyiset terroristit ole samaa joukkoa kuin turvapaikkaa hakevat muslimit. Sen sijaan - ellemme keksi jotain mullistavaa - he ovat meidän lastemme tai lastenlastemme maailmankuvaa järkyttävien terroristien äitejä ja isiä.

Näin tulee olemaan sitä varmemmin, mitä suuremmaksi muodostuu muslimien määrä Suomessa. Ja mitä vähemmässä määrin he ovat luopuneet oman kulttuurinsa sellaisista piirteistä, jotka johtavat kantaväestöä heikompaan menestykseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Avaimet seuraavan terroristisukupolven välttämiselle löytyvät siis tiukasta maahanmuuttopolitiikasta sekä tehokkaista ja tosiasiat tunnustavista kotouttamistoimista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vähäinen viharikos Ranskassa
Miksi unohdit Ranskan muslimit, Elina Ravantti?