sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Napajää ei tue yhteyttä globaalin lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä


Yllä oleva kuva saattaa arvoisasta lukijastani näyttää tutulta. Syynä on se, että tammikuun 27. päivänä 2018 aloitin blogimerkintäni hyvin samankaltaisella kuvalla.

Kuvassa on esitetty X-akselille merkityistä vuosista eteenpäin laskettuna niiden vuosien määrä, joiden jälkeen yhteys ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja pohjoisen napajään minimikoon välillä on regressio-analyysin mukaan tilastollisesti merkitsevä yhden prosentin riskitasolla (P < 0,01) kahtena vuotena peräkkäin.

Hiilidioksidipitoisuuden estimaattina olen käyttänyt Mauna Loan pitkää aikasarjaa ja globaalina lämpötilaestimaattina napajään kokoa sinä kuukautena (syyskuu), jolloin se on pienimmillään. Napajäähän päädyin siksi, että olen aiemmin havainnut kaikenlaisten mittauksiin perustuvien ilmakehän lämpöestimaattien muuttuvan vuosien kuluessa (enkä siksi luota niihin). Napajään vuotuinen minimikoko kuitenkin korreloi tilastollisesti erittäin merkitsevästi lämpötilaestimaatteihin.

Yhden prosentin riskitason käyttämiseen päädyin puolestaan siksi, että laskin tätä kirjoitusta varten 740 regressiota, joten tavanomaisella viiden prosentin riskitasolla (P < 0,05) olisi ollut odotettavissa lähes 40 "väärää tilastollista merkitsevyyttä".

Koska yhden prosentin riskitasollakin sellaisia oli odotettavissa noin seitsemän, päätin laskea aikasarjat aina siihen asti, kunnes vastaan tuli kahden peräkkäisen vuoden tilastollisesti merkitsevä riippuvuus. Vain yhteen tilastolliseen merkitsevyyteen päätyviä aikasarjoja oli aineistossani yllättävänkin hyvin odotuksia vastaavasti eli viisi kappaletta.

Palautan arvoisan lukijani mieleen vielä sen teoreettisen viitekehyksen, johon alussa ollut kuva liittyy. Vallitsevan ilmastoteorian mukaan globaali lämpeneminen on riippuvainen ilmakehän kasvihuonekaasuista (tärkeimpänä hiilidioksidi) ja vieläpä siten, että tuo muutos on ajan myötä kiihtyvä. Siitä voidaan johtaa käyttämieni tilastojen avulla testattavissa oleva hypoteesi, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja sen lämpötilan välinen tilastollinen riippuvuus saavutetaan ajan myötä lyhenevässä aikajaksossa.

Se tarkoittaa, että mikäli testattavana oleva hypoteesi on oikea, eli ilmaston lämpeneminen johtuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, tulisi kuvassa olevien pylväiden lyhentyä koko esitetyn aikasarjan ajan vasemmalta oikealle. Mikäli näin ei käy, on hypoteesi hylättävä.

Edellä oleva kuva ei vasemman laitansa osalta ole muuttunut viime vuodesta. Se tarkoittaa, että vuodesta 1979 vuoteen 2001 asti pylväät lyhenevät. Sen sijaan kuvan oikeassa laidassa oleviin vuoden 2001 jälkeisiin pylväisiin on tullut pituutta yhden vuoden verran lisää, koska näiltä punaisella värillä merkitsemiltäni vuosilta alkaviin tilastoihin ei edelleenkään sisälly kahta perättäistä yhden prosentin riskitasolla tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja napajään pinta-alan välillä. Siten nyt tekemäni analyysi vahvistaa vuoden takaista johtopäätöstäni.

Sen mukaan tämä analyysi ei tue ilmastomalleihin kirjattua kasvihuonekaasujen ratkaisevaa roolia viime vuosikymmenien ilmaston lämpenemisen perimmäisenä syynä. Sen sijaan se näyttäisi osoittavan, että hiilidioksidin ja ilmaston lämpenemisen välinen yhteys vuosina 1979-2001 oli vain korrelatiivinen, eikä syy-seuraussuhde.

Tulos on samansuuntainen kuin myös aiempina vuosina tekemissäni analyyseissä ilmakehän hiilidioksidin ja ilmastotilastojen mukaisen lämpenemisen välisestä riippuvuudesta (niitä voi seurata alkaen täältä ja edeten kohti menneisyyttä hyperlinkkien kautta). Siten tämän blogin historiassa tehdyt analyysit asettavat yhä kyseenalaisempaan valoon ilmastotieteilijöiden esittämän hypoteesin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ratkaisevasta merkityksestä globaalin ilmaston lämpenemisen taustalla.

Nähtäväksi jää, muuttuuko tämä tilanne ja siitä tehty johtopäätös tulevina vuosina. Tiedehän ei tunne lopullisia totuuksia, vaan korjaa tarvittaessa itse itseään. Niin myös tässä blogissa esitetyt analyysit, joista tämä merkintä raportoi viimeisimmän.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hämmentäviä ilmastouutisia
Jääkarhujen epäselvä kohtalo
Kasvihuonekaasuilla ja globaalilla lämpenemisellä ei ole syy-seuraussuhdetta

7 kommenttia:

  1. ””Richard Lindzen (ilmatieteen ei-professori) piti Lontoossa 08-10-2018
    luennon,”

    https://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=26956


    nimimerkki Trackerille kiitokset suomentamisesta.

    Jokaisen, varsinkin politiikon, pitäisi lukea tuo suomennos.
    Yksinkertaisesti selitetty monimutkainen asia.

    Lindzeniklä mielenkiintoinen kommentti IPCC:n kuviosta 1, heheh

    ”Tämän hölynpölyn keskiössä on kyvyttömyys erottaa säätä ilmastosta. Näin ollen ilmaston lämpenemisellä tarkoitetaan tervetullutta noin yhden asteen lämpötilan nousua pienen jääkauden päättymisestä noin 200 vuotta sitten. Toisaalta sään ääri-ilmiöiden muodostuminen edellyttää noin 20 C asteen suuruista lämpötilan muutosta. Näin isoilla muutoksilla on aivan eri luokan alkuperä kuin mainitulla ilmaston lämpenemisellä. Karkeasti sanottuna ne syntyvät tuulista, jotka kuljettavat lämmintä ja kylmää ilmaa kaukaisilta alueilta, jotka ovat joko hyvin kuumia tai hyvin kylmiä. Nämä tuulet ovat aaltomaisia. Tällaisten aaltojen voima riippuu tropiikin ja pohjoisen napa-alueen lämpötilojen eroista (suurempi ero synnyttää voimakkaampia aaltoja). Kaikki mallit, joilla ennustetaan maapallon ilmaston lämpenemistä, kertovat lämpötilaerojen mieluummin alenevan kuin kasvavan. Siten äärilämpötilaerojen kasvu tukisi pikemmin maapallon jäähtymistä kuin sen lämpenemistä. Kuitenkin, luonnontieteiden suhteen lukutaidottomat ihmiset näyttävät olevan kykenemättömiä erottamaan toisistaan ilmaston globaalin lämpenemisen ja paikallisessa säässä ilmenevät äärilämpötilat. Oikeastaan, kuten aiemmin todettiin, äärisääoloissa ei tunnu olevan havaittavissa minkäänlaista muutostrendiä. Löytyy vain median suurempi kiinnostus sääasioihin, sekä näiden uutisten hyödyntäminen sellaisten ihmisten toimesta, jotka tajuavat, että tällaisten katastrofien projisointi kaukaiseen tulevaisuuteen tuskin pakottaa mihinkään toimeen. Siksi heidän on keksittävä keinot, millä vakuuttaa yleisöä, että vaara on todellinen, vaikka se ei sitä olekaan... jne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse asiassa käännöksen suoritti
      ”Tämä käännös valmistui 11.11.2018 Boris Winterhalterin toimesta”

      Joten kiitokset kuuluvat Borikselle :)

      Poista
    2. Lisäys: alkuperäinen suomennos löytyy siis Boris Winterhalerin blogisivustolta ...
      https://ilmasto.wordpress.com

      Poista
  2. Näin talvella vesihöyryn eli pilvien vaikutus paikalliseen lämpötilaan on sananmukaisesti kouriintuntuvaa. Miksi sillä ei olisi merkitystä ilmaston kokonaislämpötilalle - tai miksi ihmeessä kohkataan vain tuosta hiilidioksidista? Tietysti ilmassa olevan vesihöyryn pitoisuuksiin ihmisellä lienee vielä pienempi mahdollisuus vaikuttaa kuin CO2:n pitoisuuksiin - eli käytännössä ei mitään.

    VastaaPoista
  3. Hmm... jos hiilidioksidi ei ole sovelias mitta, niin voisiko pohjoisen napajään minimikoon vaihtelun selittää Sastamalassa sijaitsevan Illon kylän vuosittain järjestämien sikajuhlien kävijämäärillä?

    Ilmasto on varsin kaaottinen järjestelmä, jossa "kaikki vaikuttaa kaikkeen", joten paikkansapitävien ennusteiden tekeminen on todella vaikeaa. Lisäksi hiilinielujen dynamiikka on vain arvailujen varassa, eli miten pitoisuuden muutos vaikuttaa sitoutumiseen maahan ja mereen.

    VastaaPoista
  4. "Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja sen lämpötilan välinen tilastollinen riippuvuus saavutetaan ajan myötä lyhenevässä aikajaksossa." Mitä tämä on tarkoittavinaan? Lisäksi professori kertoi: "Hiilidioksidipitoisuuden estimaattina olen käyttänyt Mauna Loan pitkää aikasarjaa ja globaalina lämpötilaestimaattina napajään kokoa sinä kuukautena (syyskuu), jolloin se on pienimmillään." Onko professorin mielestä asiallista käyttää ilmeisesti jonkinlaisena globaalin hiilidioksidipitoisuuden estimaattina vain yhden mittauspisteen antamia arvoja? Tämä vaikuttaa aika lailla samantapaiselta (mutta "poliittisesti" vastakkaissuuntaiselta) tutkimukselliselta roskalta kuin vaikkapa se äskettäin Helsingin Sanomissa kahden sivun laajuisesti esitelty "tulos", jonka mukaan pohjoisen napajään sulaminen kiihdyttää hiilidioksidipitoisuuden lisääntymistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikaisu edelliseen: Kysymys oli Grönlannin jäätiköstä ja metaanista; https://www.hs.fi/paivanlehti/18012019/art-2000005969099.html

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!