Tämä tuli mieleeni lukiessani erkkomediasta kyselytutkimuksesta, jonka mukaan "tekoälyä käyttää alakoulun viimeisillä luokilla jo seitsemän lasta kymmenestä". Siinä toimitusjohtaja Katri Vataja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiöstä Itlasta nosti esille sen, ettei Suomessa ole mietitty juurikaan sitä, "miten tekoäly saataisiin tukemaan turvallisesti lasten ja nuorten kasvua ja hyvinvointia".
Erityisesti asiaa pitäisi miettiä kouluissa ja koulujen opetussuunnitelmissa. Onhan selvää, että nykyisessä järjestelmässä osa koululaisista turvautuu mitä todennäköisimmin erityisesti kotona tarkoitettujen tehtävien – siis läksyjen – tekemisessä oman ajattelunsa sijaan tekoälyn apuun, mikäli se on mahdollista. Ja jättää samalla aivojensa toiminnan kehittämisen narikkaan, mikä sitten aikanaan kostautuu osaamisen puutteena työelämässä ja muutenkin aikuisten maailmassa.
* * *
Yksi ratkaisumalli tähän ongelmaan saattaisi olla kotona tehtäväksi tarkoitettujen läksyjen antamisen korvaaminen pidentämällä koulupäivää kotitehtävien tekemiseen tarkoitetulla tunnilla, jolloin opetushenkilökunta voisi valvoa niiden tekemistä. Ongelmana tässä ratkaisussa lienee lähinnä hinta – onhan suomalaisessa yhteiskunnassa tapana maksaa henkilökunnalle lisäpalkkaa työajan ja -tehtävien lisääntyessä.
Toisaalta kova hinta suomalaiselle yhteiskunnalle olisi sekin, että nykyisistä varhaisnuorista ja lapsista kasvaisi työkyvyttömiä aikuisia yhä enemmän osaamista edellyttävään tulevaisuuden yhteiskuntaan. Siis sellaisia, jotka elelisivät koko elämänsä työnantajien palkan sijaan verovaroista kustannettavalla sosiaalituella – ja joista osa epäilemättä pyrkisi kohottamaan elintasoaan epärehellisin keinoin eli sortuisi rikollisuuteen.
* * *
En mitenkään väitä, että edelle kuvailemani ratkaisumalli olisi ainoa mahdollinen, vaan kehotan suomalaisia päättäjiä ottamaan tekoälyn aiheuttaman riskin lasten oppimiselle vakavasti ja etsimään sen torjumiseksi myös muita keinoja – vaikkapa muokkaamalla koulupäivien pituuden sijaan niiden sisältöjä. Vaarallisinta olisi se, ettei asialle tehtäisi mitään ja kouluistamme valmistuisi 2030-luvulla joukoittain työelämään kelvottomia nuoria aikuisia.
Samalla muistutan, että 2030-luku alkaa jo muutaman vuoden kuluttua, joten tässä asiassa ei ole aikaa vatulointiin. Kysyin asiaa myös ChatGTP:ltä ja se kirjasi hyvän periaatteen ellei suorastaan itsestäänselvyyden: "tarvitaan järjestelmä, jossa oppilaan on mahdollista käyttää tekoälyä oppimisen tukena, mutta jossa hän ei voi korvata sillä oman osaamisensa kehittymistä ja silti tulla arvioiduksi osaavaksi".
Siksi päätän tämän merkinnän toteamalla tekstini mahdollisesti lukeville poliittisille päättäjille kahdella sanalla: "saa suorittaa".
Tekstit
