Suojelupoliisin tiistaina julkaiseman kansallisen turvallisuuden katsauksen mukaan kotiopetuskoulut voivat pidemmän päälle lisätä yhteiskunnan eriytymiseen liittyviä turvallisuusuhkia. Tätä riskiä kasvattaa se, että viranomaisten on erittäin vaikea valvoa kotiopetuksessa ja epävirallisissa kotiopetuskouluissa tapahtuvaa opetusta.
Myös eduskuntapuolueet jakavat huolen näistä turvallisuusuhista. Niiden ratkaisut vaihtelevat kotikoulujen nykyistä tehokkaammasta valvonnasta yksiselitteiseen koulupakkoon, johon myönnettäisiin poikkeuksia vain erittäin painavista syistä.
Siten lienee todennäköistä, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan enemmän tai vähemmän radikaaleja rajoituksia lasten kotiopetukseen. Ja samalla vähennetään ihmisten valinnanvapautta lastensa kasvatuksen suhteen.
Käytännössä tämä muutos tapahtuu Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksena, koska sen myötä yhteiskuntaamme on ilmaantunut sekä radikaali-islamismia että sen – sekä muun wokelluksen – vastareaktiona äärioikeistolaisuutta. Siis teemoja, jotka ovat Supon päällikön Juha Marteliuksen mukaan sellaisia ei-toivottuja asioita, joita edistetään yhä useammassa kotikoulussa.
Nähtäväksi kuitenkin jää, kuinka hyvin suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa tunnistetaan maahanmuuton negatiivinen vaikutus ihmisten vapauteen. Siis siihen perustuslaissa säädettyyn oikeuteen, jonka mukaan "jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen".
Edellä kuvaamani koulupakkokeskustelu on toki vain osa tätä prosessia. Lisäksi siihen liittyvät esimerkiksi – etenkin naisten, mutta myös nuorten – turvallisuuteen liittyvät uhat ja pelot, sekä sananvapauden rajoittaminen orwellilaisen kielikäsityksen mukaisesti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen ensimmäinen muslimirehtori on Suaad Onniselkä
Naistaksi
Suojelupoliisin Juha Marteliuksen mukaan lapsia radikalisoidaan kotiopetuksessa
Tekstit
