Kirjoitin tämän kuun alussa Nahom Hagosin kyltymättömästä raiskausinnosta. Totesin silloin, että "rangaistusta lieventää edellinen tuomio, koska myös tämä tapaus olisi voitu käsitellä vuoden 2025 oikeudenkäynnissä".
Näin myös kävi ja mies – jos tälle perslävelle voi sellaista arvonimeä antaa – selvisi teostaan kahdeksan kuukauden vankeusrangaistuksella ja parin tonnin korvauksella raiskatulle tuotetusta kärsimyksestä. Siis sellaisella tuomiolla, joka ymmärrettävästi vit... hrhm... harmittaa syvästi ihmisiä.
Asiasta kertonut uutinen kertoi myös, että Hagos "on jäänyt lukuisia kertoja kiinni näpistyksistä sekä huumausainerikoksista sekä rikkonut toistuvasti ehdonalaisen valvonnan määräyksiä". Toisin sanoin kyseessä on patologinen rikollinen, jonka oikea paikka ei ole tavallisten ihmisten joukossa.
Sen sijaan uutinen ei kertonut, karkotetaanko Hagos tuomion kärsittyään sinne, mistä hänen sukujuurensa ovat peräisin. Toivoa kuitenkin sopii, että näin tehtäisiin hänen ja kaikkien muidenkin vastaavanlaisten rikollisten kanssa.
* * *
Jos tästä tapauksesta haluaa nähdä jotain positiivista, sellainen voisi olla se, että jopa Pia Hiltunen (sd) – pesunkestävä demari – totesi tilanteen olevan "aivan karmea ja mielestäni karkotus olisi oikea ratkaisu". Jaan tämän näkemyksen hänen kanssan.
Sen sijaan laitavasemmiston Jessi Jokelainen (vas) ei vieläkään näytä tavoittaneen mainittavaa ymmärryksen tasoa, vaan höpisi haastattelussa painottavansa "ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan työn merkitystä". Aivan kuin mikään tiedostavien tätien hurskas löpinä olisi pidätellyt raiskaaja-Nahomia tämän mielipuuhista. Tai muitakaan hänen kaltaisiaan.
* * *
Tämän kirjoitettuani katson surullisena aamuista tietokoneen näyttöä ja mietin, että missä päin Suomea joku naisihminen joutuu seuraavaksi täältä turvaa hakeneen henkilön tekemän seksuaalirikoksen uhriksi. Ja ihmettelen kaikkia niitä, joiden mielestä tämä on oikein ja kohtuullista käyttäen perusteluna – ei enempää eikä vähempää kuin – maahantulijoiden ihmisoikeuksia.
Eikä kukaan kysy – ei ainakaan politiikan vasemmalla laidalla – että missä ovat näiden ihmisoikeustaistelijoiden lemmikkien raiskaamien naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet. Tai naisten oikeus kulkea vapaasti kaupungin kaduilla mihin aikaan tahansa, pukeutuneena miten haluaa ja ilman pelkoa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Parrasvaloissa Nahom Lagos: Suomen humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan edustaja
Täysjärkinen demari
Runkkurinki voisi olla hopealuoti
Tekstit
