Vantaa kielsi kasvot peittävien burkien käytön peruskouluissaan. Näin siksi, että kaupungin perusopetuksen johtajan – Ilkka Kalon – mukaan "turvallisuuden ja tunnistamisen vuoksi meidän täytyy tietää, ketkä kouluissa ovat. Myös oppilasarvioinnin vuoksi opettajien pitää tunnistaa oppilaat."
Tämä kuulostaa itsestäänselvyydeltä ja siksi on syytä ihmetellä, että asia nousi päätöksen tasolle vasta nyt, 36 vuotta ensimmäisten somalien Suomeen saapumisen jälkeen. Tai 11 vuotta irakilaisten ja afgaanien suuren kansainvaelluksen jälkeen.
Parempi tietenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Ja siksi on hyvä, että "Suomen Mogadishun" esimerkki on herättänyt myös helsinkiläiset päättäjät.
* * *
MTV3:n uutisen mukaan esimerkiksi SDP:n kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Eveliina Heinäluoman mukaan kielto pitäisi saada myös koskemaan Helsingin kouluja. Hän perusteli näkemystään muun muassa lasten vuorovaikutustaitojen kehittymisen turvaamisella sekä sillä, että "täytyy lasten etua katsoa ja varsinkin tyttöjen tasa-arvoa".
Binga Tupamäki (kok) on puolestaan tuonut esille sen, että vaikka burkia ja niqabeita on "vielä vähän, on tärkeää antaa heti signaali, ettei tasa-arvoinen ja liberaali yhteiskunta hyväksy ääriuskonnollista käytäntöä, jossa naiset tehdään näkymättömiksi"
Näiden linjausten mukaisesti myös Helsingin valtuuston perussuomalaiset ovat esittäneet, "että Helsingin kaupungin koulujen ja oppilaitosten järjestyssääntöihin lisätään määräys, jonka mukaan opetustilanteissa kasvot ja pään tulee olla näkyvissä opetuksen, arvioinnin ja vuorovaikutuksen turvaamiseksi. Tämän määräyksen tulee koskee kaikkia oppilaita, opiskelijoita, opettajia ja koulun muuta henkilökuntaa yhdenvertaisesti."
* * *
Valitettavasti nämä asiat eivät kiinnosta kaikkia kuntapäättäjiä. Tällainen henkilö on muun muassa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Shawn Huff (vihr), joka on ottanut burkakieltoon kielteisen kannan, koska hänen mielestään burkakiellolle ei ole tarvetta ja se olisi siksi turha.
Samoilla linjoilla oli Vantaan kaupungin opiskelun ohjaaja Wulayatu Mohamed, jonka mukaan burkan käytön salliminen on tärkeämpää kuin tyttöjen tasa-arvo tai lasten tunnistettavuus koulussa. Niiden sijaan hänestä oli tärkeää, että ihminen "tunnistaa oman itsensä".
* * *
Minun on suoraan sanoen mahdotonta ymmärtää Huffin ja Mohamedin näkemyksiä. Kasvot peittävät burqat ovat tunnetusti tyttöjen ja naisten alistamisen välineitä, kuten lienevät useimmiten myös ihan tavalliset muslimihuivitkin. Jälkimmäisen toteamiseen ei tarvitse muuta kuin katsoa valokuvia 1970-luvun Iranista tai Afganistanista – eli ajalta ennen islamistivaltaa.
Siksi olisi hyvä, että maamme muslimitytöt vapautettaisiin burkasta – ja koko huivipakosta – kaikkialla Suomessa. Siis koulujen lisäksi myös niiden ulkopuolella.
Vielä emme valitettavasti ole vielä niin pitkällä, vaan saamme seurata vain sitä, mitä Helsinki ja muut Suomen kunnat päättävät kasvot peittävien, muslimityttöjä alistavien ja heidän sosiaalista kehitystään sekä koulujen päivittäistä toimintaa vaikeuttavien päähineiden käytöstä. On kuitenkin askel oikeaan suuntaan, että vantaalaiset ovat ottaneet koulutyttöjen ihmisoikeudet vakavasti ja toimineet koulujen osalta esikuvana kaikille muille suomalaispäättäjille.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliisi pidätti miehen Vantaa Länsimäessä
Hallitus sai kansalta valtakirjan kasvojen peittämisen kieltämiselle
Muslimihuiveista tarvitaan tutkimustietoa
Tekstit
