Tästä huolimatta valinta meni suomalaisen laitavasemmiston ihon alle. Asiasta kertoneen Ilta-Sanomien mukaan Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta sortui törkeällä tavalla leimakirveen heilutteluun väittämällä, että "Rydmanilla on tunnetusti epäinhimillinen ja ihmisiä eriarvoistava ote politiikkaan".
Häntä säesti Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo nostamalla esille – sinänsä aivan oikein – Rydmanin kokemattomuuden johtoonsa saamansa ministeriön tehtäväkentästä. Mutta hänkään ei malttanut pitäytyä asiallisissa argumenteissa, vaan väitti lisäksi, että perussuomalaisille olisi ollut tärkeintä saada tehtävään ministeri, jolla ”ei ole mitään armoa” leikkausten suhteen.
Tosiasiassa kaikki ministerit ovat velvoitettuja viemään omalla hallinnonalallaan tavalla tai toisella läpi ne päätökset, jotka on yleisellä tasolla tehty koko hallituksen tasolla eli pää- ja valtiovarainministerin johdolla. Käytännössä Rydman vie siten reilun – reilun vuoden mittaisessa pestissään – vain loppuun edeltäjänsä johdolla tehdyt hallitusohjelman mukaisten päätösten kohdistukset, kuten Honkasalo epäilemättä tietää.
Nähtyjen ulostulojen jälkeen näyttääkin siltä, ettei meidän vihervasemmistomme – ainakaan Virran ja Honkasalon kohdalla – ole niin sanotusti sisäsiisti, vaan on valmis epäinhimillistävään retoriikkaan kilpailijoitaan kohtaan. Toivoa tietenkin sopii, että myös vasemmistolaisen politiikan kannattajat huomaavat tämän ja osaavat tehdä tarvittavat johtopäätökset. Eli antaa ensi vuoden eduskuntavaaleissa äänensä Vihreitä ja Vasemmistoliittoa rakentavammille poliittisille voimille.
Tekstit
