Suomessa on OECD:n korkeimmat sosiaaliturvamenot

Eilisen uutisen mukaan Suomen sosiaaliturvamenot ovat OECD-maiden korkeimmat. Raportin mukaan Suomen sosiaaliturvamenot olivat vuonna 2024 noin 32,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on 0,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin toisena olevassa Ranskassa ja 9,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maiden keskiarvo. 

Suomen korkeita menoja selittävät muun muassa perhe-etuudet ja -palvelut, varhaiskasvatus, johon perheillä on laaja oikeus ja jonka maksut ovat pienituloisille alhaiset tai olemattomat sekä työttömyysturva- ja eläkemenot. Toisin sanoen juuri nämä ovat ne yhteiskunnalliset kulut, joita on mahdollista supistaa ilman suurempia ongelmia, koska  niiden osalta myös muualla maailmassa pärjätään pienemmillä kuluilla.

* * *

Nähtäväksi kuitenkin jää, tulkitaanko nyt julkaistua raporttia tulevissa hallitusneuvotteluissa samoin kuin minä, vai etsitäänkö menoleikkauksia jostain muualta. Vai etsitäänkö supistettavaa muista kohteista? 

Eikä kai ole pois luettu sekään, että maahan saataisiin vihervasemmistohallitus, joka siirtää Suomen jälleen talouden tasapainottamiseen tähtäävästä kireän rahan politiikasta perinteiseen jakopolitiikkaan, jossa kulut rahoitetaan kahdella kasvavalla veellä: veloilla ja verotuksella? Ja maksun kuittaavat sitten aikanaan nykyiset nuoret.

* * *

Lopuksi todettakoon kuitenkin se tärkein. Sosiaaliturvamenojen suhteellisiin osuuksiin bkt:stä voi toki vaikuttaa myös kasvattamalla taloutta. Eli uutta luovalla tuotekehityksellä, tuottavilla investoinneilla, rohkealla yrittämisellä, ahkeralla työnteolla ja menestyksellisellä kaupankäynnillä.

Valinta on tietenkin kaikilla suomalaisilla – tavallisista työntekijöistä aina suuryritysten omistajiin ja johtajiin. Ja paras vaikutusmahdollisuus meillä kaikilla on – yhteiskunnallisesta asemastamme riippumatta – juuri omalla kohdalla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SDP kertoi kääntäneensä maahanmuutto- ja koulutuspoliittisen linjansa
Maahanmuuttajien sosiaaliturva on demokratiakysymys
Vihreät talouskasvua vastaan