Helsingin sanomat julkaisi jutun, jonka mukaan Espanjan pääministeri Pedro Sánchez on suositellut Suomelle maahanmuuton lisäämistä. Näin siksi, että Espanjan talous on lähtenyt – BKT:n perusteella – nopeaan 2,9 prosentin kasvuun samalla kun muualla syntyneiden osuus sen 50-miljoonaisesta väestöstä on kasvanut peräti kymmeneen miljoonaan. Siten Espanjan BKT ei ole juurikaan kasvanut henkeä kohti laskettuna.
Näin siitä huolimatta, että Espanjaan asettuneet maahanmuuttajat ovat pääosin espanjankielisiä ja kristittyjä, mikä on helpottanut oleellisesti heidän integroitumistaan yhteiskuntaan. Tosin heidänkin osaltaan ongelmia muodostaa asuntojen tarve, mikä nosti viime vuonna – yhdessä turismiin liittyvän käytön kanssa – niiden hintoja peräti 12,9 prosentilla.
Espanjalaisten talouskasvua on lisännyt myös koronapandemian aikana sille EU:n elpymisvälineestä suunnattu tuki, jota meillä suomalaisillakin on ollut ilo maksaa samalla kun oma taloutemme on sakannut. Lisäksi HS:n jutussa jäi mainitsematta, että Espanjan viennin ja tuonnin välinen negatiivinen ero on kasvamaan päin, mikä tuskin lupaa hyvää tuleville vuosille.
* * *
Edellä kirjoittamani perusteella on selvää, ettei Sánchezin suositusta kannata ottaa kovin vakavasti täällä Pohjantähden alla. Pikemminkin päinvastoin, sillä viime vuoden tilastot osoittavat vientimme lähteneen kasvuun, joka jatkuessaan auttaa vetämään myös maamme julkisen sektorin siitä suosta, johon se ajettiin viimeistään Sanna Marinin (sd) kaudella.
Toki tasapainon saavuttaminen edellyttää viennin kasvun lisäksi myös valtion budjetin supistamista esimerkiksi – Sánchezin hehkuttaman – maahanmuuton kulujen osalta. Mutta se ei yksin riitä, vaan myös kaikkia muita Suomen julkisia palveluita on supistettava seuraavissa hallitusneuvotteluissa sillä ajatuksella, että niiden mitoitus olisi linjassa taloutemme kantokyvyn kanssa.
Tässä yhteydessä on oleellista huomata, että kotimainen talouskasvu on käytännössä rahan kierrättämistä suomalaisten kesken, kun taas vienti on suomalaisessa yhteiskunnassa pyörivän varallisuuden lisäämistä – ja tuonti puolestaan sen vähentämistä.
Siksi Espanjan tilanne ei BKT:n kasvusta huolimatta ole pidemmällä aikavälillä kovin auvoinen. Sen sijaan Suomessa viennin kasvu tarjoaa mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen – edellyttäen, että aiemmin aiheutetut julkisten palveluiden ylimitoitusongelmat saadaan ratkaistuksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suattaapi olla, vuan suattaapa olla olemattakin
Afrikasta Albaniaan ja chileläisistä jengiväkivaltaan
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?
Tekstit
