Suomalainen rikosylikomisario Christer Ahlgren - siis varsin suuri tappi suomalaisessa poliisilaitoksessa - esitti eilen huolensa siitä, että Suomeen on syntynyt ensimmäinen vakavasti otettava, eli Ruotsin ja Tanskan mallin mukainen, maahanmuuttajien johtama nuorisorikollisjengi. Ja sen lisäksi useita muita huolestuttavia piirteitä omaavia katujengejä.
Hänen näkemyksensä toisti myös usein tässäkin blogissa esitetyn näkemyksen yhteiskuntamme tulevasta kehityksestä. Ylikomisarion sanoin: "olemme todella vahvasti Tanskan ja Ruotsin tiellä".
Valtamedioista asiaan tarttui ainoastaan MTV3, joka teki aiheesta jutun. Sen sijaan esimerkiksi Helsingin sanomien tai Yleisradion toimituksessa katsottiin, ettei asia ole mediajulkisuuden arvoinen. Tai ettei niiden lukijakunnalle ole syytä välittää kyseistä tietoa.
Nähtäväksi jää, saako ylikomisario jatkossa enemmän julkista näkyvyyttä huolelleen. Näin erityisesti siksi, että hänen sanomansa on luonteeltaan ennaltaehkäisevä, kuten seuraavat lainaukset MTV3:n jutusta osoittavat.
"Tilannekuva on edellytys sille, että voimme ymmärtää mikä on sitä yhteiskunnan kannalta haitallisinta rikollisuutta, johon rajalliset resurssit olisi syytä kohdistaa. Samalla on muistettava, että myös vakiintuneet rikollisorganisaatiot Suomessa ja maailmalla ovat erittäin aktiivisessa tilassa."
Siitä huolimatta edes erilaisten huolestuttavien jengien "tarkka lukumäärä ei todennäköisesti ole edes poliisin tiedossa".
Ongelman hoitamiseksi "meillä tulisi olla sekä pehmeitä että kovia keinoja. Pehmeät keinot ovat juuri näitä yhteiskuntaan integroitumisen tukemista ja syrjäytymisen ehkäisemistä", mutta "järjestäytyneisiin rikollisjengeihin nämä keinot eivät ikävä kyllä tehoa. Ne täytyisi pystyä tunnistamaan ajoissa, jotta niihin voitaisiin myös puuttua ajoissa."
Käykö suomalaisessa mediajulkisuudessa ja sen myötä poliittisessa päätöksenteossa siis siten, että viestintuoja - ellei nyt sentään ammuta, mutta - vaietaan vasemmalle kallellaan olevien toimittajien toimesta kuoliaaksi, jotta nykyisen hallituksen tavoitelistalla korkealla olevaa yhteiskunnan monikulttuuristamista voitaisiin edistää maksimaalista nopeutta ilman enempiä vastalauseita. Lopputulosta - tai pikemminkin vasta sitä ennakoivaa välivaihetta - voi jokainen suomalainen toki seurata ruotsalaisesta mediasta (tai epäsuorasti sieltä juttunsa ammentavasta PT-mediasta), mutta lienee niin, ettei kumpikaan niistä saavuta väestön suurta enemmistöä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jengirikollisuuden tilasta Suomessa ja Ruotsissa
Helsingin rautatieaseman henkirikoksen pitäisi herättää hallitus
Klaanirikollisuuden torjunnalla alkaa olla kiire