sunnuntai 11. toukokuuta 2025
Maaliskuussa Suomessa syntyi 3 734 lasta ja tänne saapui 3 122 maahanmuuttajaa
tiistai 4. helmikuuta 2025
Kielitilastot paljastavat positiivisen yllätyksen, mutta alleviivaavat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kelvottomuutta
Nyt jo sveitsiläisetkin ihmettelevät meitä
Veret seisauttavia seksuaalirikostilastoja
Yli puolet Helsingin tunnistetuista seksuaalirikosepäillyistä on maahanmuuttotaustaisia
tiistai 24. joulukuuta 2024
Erilainen joulu
keskiviikko 18. syyskuuta 2024
Hollannin maahanmuuttopoliittiset linjaukset
Suomen hallitus on monilta osin tehnyt ja tekemässä tiukennuksia haitalliseen maahanmuuttoon. Niitä on kuitenkin vastustettu kovasti sekä poliittisessa vihervasemmistossa että halpatyövoimaa kaipaavan elinkeinoelämän piirissä. Siksi on hyvä katsoa, mitä on tapahtumassa muissa EU-maissa.
Olen jo aiemmin kirjoittanut Saksan kiristyvästä maahanmuuttopolitiikasta ja Tanskan sekä Ruotsin linjaukset lienevät muutenkin hyvin lukijoideni tiedossa. Niiden lisäksi päätin tänään ottaa esille vielä Hollannin, jossa maahanmuuttajista on syntynyt valtavat kustannukset yhteiskunnalle ja sen seurauksena Geert Wildersin Vapauspuolue sai vuoden 2023 vaaleissa todellisen rökälevoiton ja sen myötä pääsi hallitusvastuuseen.
Nyt Alankomaiden hallitus on saanut tehdyksi uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman, joka sisältää merkittäviä tiukennuksia turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin. Lisäksi useat siihen kuuluvat toimenpiteet vaikuttavat maassa jo oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin.
* * *
Ensinnäkin hollantilaiset tiukentavat vaatimuksia maansa kansalaisuuden saamiseksi. Kielitaitovaatimusta kiristetään ja kansalaisuuden voi tulevaisuudessa saada vasta kymmenen vuoden maassaolon jälkeen. Lisäksi hallitus haluaa, että uudet kansalaiset luopuisivat pääsääntöisesti alkuperäisestä kansalaisuudestaan saadessaan uuden.
Toiseksi Hollannin hallitus pyrkii vähentämään työperäistä maahanmuuttoa ottamalla käyttöön tiukkoja toimenpiteitä matalapalkkatyön rajoittamiseksi sekä huonojen työolosuhteiden torjumiseksi. Lisäksi todennäkoisesti turvapaikkaan oikeutettujen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sekä näiden mukana tulleiden perheenjäsenten halutaan menevän töihin odottaessaan päätöstä maahan jäämisestä.
Kolmanneksi hallitus pyrkii pitämään kansainvälisten opiskelijoiden määrän tarkituksenmukaisena sekä rajoittamaan Alankomaiden korkeakoulutuksen "englannistumista". Siksi yliopistoja ja korkeakouluja kehotetaan koordinoimaan kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottoa sekä vahvistamaan hollannin kielen asemaa ja laajentamaan kiintiöiden käyttöä.
Neljänneksi hallitus on linjannut, että ukrainalaisten pakolaisten omavaraisuuden ja kotoutumisen tukemista jatketaan. Tähän mennessä on jo aloitettu toimeentulotuen asteittainen lakkauttaminen niille pakolaisille, joilla on riittävät tulot työllistymisestä. Lisäksi pakolaisten odotetaan osallistuvan myös majoituskustannuksiin, jos vain on mahdollista.
Edelle mainittujen neljän kohdan lisäksi hallitus on julistanut "turvapaikkakriisin". Sen perusteella voidaan ottaa tilapäisiä toimenpiteitä käyttöön turvapaikanhakijoiden määrän hallitsemiseksi ilman molempien parlamentin kamareiden välitöntä hyväksyntää.
Myöskään oleskeluluvan saaneilla ei ole oikeutta tuoda perheenjäseniään maahan, elleivät he ovat pitäneet oleskelulupaansa yllä vähintään kahta vuotta. Lisäksi heillä tulee olla perheelle soveltuva asunto sekä "vakaa ja riittävä tulotaso". Myös aikuisten lasten perheenyhdistämistä rajoitetaan.
Toistuvia turvapaikkahakemuksia tarkastellaan aiempaa tiukemmin uusien faktojen ja olosuhteiden osalta, ja turvapaikkakriisilain käyttöönotto muuttaa myös olemassa olevia sääntöjä. Sen seurauksena sijoituslaki perutaan, uusien turvapaikkahakemusten käsittely keskeytetään, vastaanottokeskusten tasoa alennetaan ja henkilöt, joilla ei ole oikeutta jäädä, voidaan poistaa maasta pakolla.
Lisäksi poistetaan sääntö, jonka mukaan turvapaikanhakijat saavat automaattisesti pysyvän oleskeluluvan viiden vuoden jälkeen. Myös Alankomaissa yli viisi vuotta oleskelleet ihmiset voidaan passittaa kotimaahansa, jos sen katsotaan olevan turvallinen. Lisäksi rajatarkastuksia tiukennetaan valvonnan tehostamiseksi.
* * *
Tämä kaikki edellyttää, että Hollannin hallitus virallisesti pyytää - ja saa - poikkeuksen EU:n tavallisista turvapaikkasäännöistä. Nähtäväksi jää, miten Unioni reagoi siihen. Ja mitä Hollanti tekee, mikäli sen demokraattisen hallituksen linjaukset torpataan EU:ssa.
Meillä Suomessa on syytä seurata tarkasti eurooppalaista kehitystä. Sekä samalla huolehtia siitä, ettei maastamme tule - muun Euroopan kiristäessä omaa maahanmuuttopolitiikkaansa - uudelleen muihin EU-maihin verrattuna houkuttelevaa haittamaahanmuuton kohdetta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma etenee
Maahanmuuttospesifinen väkivaltarikollisuus kasvaa humanitaarisen maahanmuuton jatkuessa
Humanitaarinen maahanmuutto on taakka ja rikollisuuden lähde
lauantai 7. syyskuuta 2024
Ukrainan sodassa nähtiin jälleen käänne
Maahanmuutto ja Ukrainan sota järisyttivät Saksan valtapolitiikkaa
Mitä vikaa venäläisissä?
Liikahduksia järjettömässä sodassa
keskiviikko 14. elokuuta 2024
Huolestuttavaa maahanmuuttokeskustelua
Yle esitti samanmielisten maahanmuuttokeskustelun
Suomeen kaivataan lisää maahanmuuttajia - mutta media uutisoi harhaanjohtavasti
Yle ei halua käydä yhteiskunnallista keskustelua maahanmuutosta
tiistai 4. kesäkuuta 2024
Ongelmamaista tulevien turvapaikanhakijoiden kansainvaellus Suomeen on kiihtynyt
tiistai 2. huhtikuuta 2024
Humanitaarisen maahanmuuton vallankumous
- Toteutetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen korvaaminen maahanmuuttajille kotoutumistuella, johon sisällytetään kannustin ja velvoite kotoutumiseen.
- Edistetään kotoutumispalveluihin kuuluvan kielikoulutuksen saatavuutta joustavasti myös työpaikoilla.
- Nostetaan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen, sillä se tukee koko perheen kotoutumista ja kielenoppimista. Huolehditaan, että toimeentulotukea saavien alle kouluikäisten lasten vanhemmat ohjataan työmarkkinoille.
- Tehostetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen alentamisen käyttöä sanktiona, jos maahanmuuttaja ei noudata kotoutumissuunnitelmaansa, osallistu kielikoulutukseen tai suorita päättötestausta määräajassa hyväksytysti.
- Tehostetaan Kelan myöntämien tukien osalta tietojenvaihtoa väärinkäytösten estämiseksi. Vahvistetaan Kelan suorittamaa valvontaa väärinkäytösten paljastamiseksi.
- Varmistetaan, että työnhakua ja työn vastaanottamista koskevat velvoitteet astuvat voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, eivätkä ne katkea kotoutumisjaksolla tarjottavien palveluiden ajaksi.
- Varmistetaan, että kotoutuminen on mahdollista molemmilla kotimaisilla kielillä. Tavoitteena on, että noin 5–10 prosenttia kotoutuu ruotsin kielellä. Viranomaisten tulee selkeämmin tiedottaa mahdollisuudesta kotoutua myös ruotsiksi. Maahanmuuttajien tulee saada valita, millä kielellä kotoutuu.
- Tehostetaan kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen etsimistä myös ruotsinkielisistä kunnista.
- Selvitetään pitkäaikaisen tulkkauspalveluoikeuden rajaaminen kolmeen vuoteen muuten kuin erityistapauksissa, kuten vammaisten henkilöiden osalta.
- Lyhennetään kotoutumisen edistämisestä kunnalle ja hyvinvointialueelle maksettavan korvauksen maksuaikaa kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ja neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.
- Perutaan uuden kotoutumislain myötä kunnille lisättäviä tehtäviä, kuten kaupassa käymisen avustamisen.
- Selvitetään lain muuttaminen niin, että kotoutumisen suunnitelmia tehdään vain yksi. Esimerkiksi erillisestä alkukartoituksesta luovutaan.
- Toteutetaan kotoutumispalvelujen uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan.
- Lyhennetään kotoutumistuen kestoa. Muutetaan kotoutumiskoulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus osin tulosperusteiseksi.
- Laaditaan perusopetuksen valmistavalle opetukselle selkeät tavoitteet ja testaus, jonka läpäisy on edellytys yleisopetukseen siirtymiselle. Laajennetaan valmistavan opetuksen rahoitus enintään kaksivuotiseksi.
- Toteutetaan Norjan mallin käyttöönotto siten, että oikeus kotihoidontukeen alkaa usean vuoden asumisajan jälkeen.
- Lasketaan kotoutumislain mukainen aikuistumisen tuen saamisen ikäraja samalle tasolle kuin se on lastensuojelun jälkihuollossa.
- Kotoutumisen mittareina seurataan työllistymistä, koulutustasoa ja sosiaalitukien käyttöä.
- Tunnistetaan ja tunnustetaan kolmannen sektorin keskeinen rooli kotoutumistoimien monipuolisessa kokonaisuudessa.
tiistai 5. maaliskuuta 2024
Nettomaksajia ja veronmaksajien taakkoja
Hallitus muuttaa maahanmuuttolinjauksiaan
Maahanmuuttajien työllisyys lähestyy Suomessa syntyneiden työllisyysastetta
tiistai 20. helmikuuta 2024
Lännen väsymys, Ukrainan saamattomuus ja Venäjän voiton hinta
tiistai 16. tammikuuta 2024
Hallinto vai hoito - terveydenhuolto hölmöjen käsissä
Terveydenhuolto tuli äärimmäiselle rajalle
Hyvinvointialueilla loppuvat rahat ja kädet
Virtahevon kokoinen osoitus sosialismin seurauksista
perjantai 24. marraskuuta 2023
O tempora, o mores!
torstai 14. syyskuuta 2023
Välimerellisiä tunnelmia Lampedusalta
Välimerellä Tunisian rannikon lähellä sijaitseva, mutta Italialle kuuluva, Lampedusan saari on tullut tunnetuksi EU:n alueelle pyrkivien kehitysmaalaisten astinlautana. Siksi oli mielenkiintoista havaita Samuli Salmisen linkittämä italialaisen toimittajan raportti.
Valitettavasti en osaa italiaa, joten jouduin teettämän käännöstyön tekoälyllä. Lopputulos välittänee toimittajan sanoman, joten tarjoan sen hiukan paremmalle suomelle muokattuna teille, arvoisat lukijani. Samalla vihjaisen, että kyseinen toimittaja on upottanut mielenkiintoisia videoita viestiketjuunsa.
Angela Caponnetto: "riittää! On aika tehdä konkreettinen analyysi hallitsemattomista ihmisvirtauksista kohti Lampedusaa. Nämä eivät ole siirtolaisia, vaan poikkeuksellisia ihmisiä. Vuoden alusta on tapahtunut noin 125 000 maihinnousua eli suunnilleen saman verran kuin vuonna 2016. Silloin kuitenkaan saarella ei ollut niin paljon kaaosta kuin nyt: miksi?
Miksi Keski-Välimerellä tuntuu kuin olisimme Rooman kehätiellä? Me harvat akkreditoidut toimittajat liikumme edestakaisin sotilas- ja siviilialuksilla dokumentoidaksemme lähes Pohjois-Afrikan rannikon tuntumassa tapahtuvia pelastustoimia - jopa 3 000 päivässä.
Tietenkin puhumme liikehdinnästä, joka on palautunut pitkään aikaan suurimittaisimmaksi - tosin se oli ennakoitavissa. Miksi sitten päädymme tähän tilanteeseen, jossa Lampedusa on vaarassa räjähtää milloin tahansa?"
Sama toimittaja: "kello 13.09 saapui 5 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin Lampedusan väestömäärä. Tämä johti Agrigenton syyttäjän vetoomukseen instituutioille ja kansalaisille tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi."
* * *
Kysymys täällä pohjolan perukoilla kuuluu tietenkin, että näkyvätkö Välimeren tapahtumat myös meillä. Tulevaisuutta on tietenkin mahdotonta ennustaa, mutta maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan humanitaarisen suojelun hakemusten määrät ovat lisääntyneet myös Suomessa.
Syynä tähän ovat kuitenkin lähinnä Ukrainasta tulevat pakolaiset. Suurin ongelmamaahanmuuttajien ryhmä on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut irakilaiset, jotka ovat jättäneet yhteensä vajaat 1 800 kansainvälisen suojelun hakemusta, joista noin puolet on ollut hylkäyspäätöksiä saaneiden henkilöiden uusia vedätysyrityksiä.
Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö kehitysmaalaiset jossain vaiheessa keksisi jälleen lähteä etsimään onneaan Suomesta. Tämän mahdollisuuden toteutuminen on tietenkin sitä suurempi, mitä innokkaammin suomalaiset päättäjät viestivät oman maamme erinomaisuutta tulijoiden vastaanottajana.
Siksi on aivan erinomaista, että Suomella on uusi hallitus, jolla ei ole edeltäjänsä kaltaista intohimoa houkutella luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia "paikkaamaan" työvoimapulaa. Tosin myöskään vuonna 2015 ei ollut vallassa vihervasemmistolainen kabinetti, vaan pääministeri Juha Sipilän (kepu) johtama hallitus, joka päämiehensä suulla lähetti Irakiin erityisviestin suomalaisten poikkeuksellisesta halukkuudesta ottaa koteihinsa sikäläisiä nuorukaisia.
Toivottavasti Petteri Orpo (kok) ei toista edeltäjänsä virhettä. Siis nimenomaan toivottavasti, sillä emmehän me valitettavasti ole unohtaneet nykyisen pääministerimme tätä päätöstä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Välimeren tilanne edellyttää kansan tahdon noudattamista
Kehitysmaalaisten määrä Välimerellä on jälleen kasvussa
Petteri Orpo myi Suomen laittomille maahanmuuttajille
maanantai 28. elokuuta 2023
Pakolaisiin suhtautuminen ei ole muuttunut
Yksi tämän blogin kestoaiheista on ollut maahanmuutto, erityisesti humanitaarinen sellainen. Siinähän ongelmana on ollut se, että vainoa ja sotaa paenneiden ihmisten hätää ovat hyödyntäneet myös sellaiset kehitysmaalaiset, joiden ainoana tavoitteena on ollut nostaa elintasoaan - pahimmillaan länsimaisen sosiaaliturvan varassa sekä seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistyen.
Tästä äärimmäinen esimerkki oli vuonna 2015 Suomeen saapuneiden ihmisten kansallisuusjakauma, jossa korostuivat siinä vaiheessa rauhallisen Irakin nuoret miehet, joiden määrä oli yli kaksikymmenkertainen verrattuna syyrialaisiin. Näin siitä huolimatta, että pakolaisuuden hyväksyttävä syy olisi silloin ollut Syyrian sisällissota, joka toi muualle Eurooppaan noin 2,3 miljoonaa turvapaikkaa hakevaa henkilöä.
Tänä päivänä suurin maahanmuuttajaryhmä ovat ukrainalaiset, joista yli kahdeksan miljoonaa on hakenut suojaa eri puolilta Eurooppaa. Toisin kuin kahdeksan vuoden takaiset irakilaiset, he eivät ole aiheuttaneet ongelmia Suomessa tai muualla.
Uusimmassa Nature-lehdessä julkaistiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin eurooppalaisten asenteiden muuttumista humanitaarisiin pakolaisiin, sekä otetaanko ukrainalaiset tulijat vastaan myönteisemmin kuin muualta tulevat turvapaikanhakijat. Siinä oli oli aineistona vuosien 2015–2016 ja 2022 pakolaiskriisien ajalta tehtyjä kyselyitä, joissa oli pyydetty kaikkiaan 33 000 kansalaista viidestätoista Euroopan maasta arvioimaan satunnaisesti vaihtelevia turvapaikanhakijoiden profiileja.
Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että ihmisten näkemykset tiettyjä ominaisuuksia omaavia turvapaikanhakijoita kohtaan ovat pysyneet huomattavan vakaana ja yleinen tuki on jopa hieman kasvanut ajan kuluessa. Ukrainalaiset turvapaikanhakijat otettiin tervetulleina vastaan vuonna 2022, ja heidän demografisella ja uskonnollisella profiilillaan oli suurempi rooli kuin kansallisuudella.
Myötämielisyys ukrainalaisia kohtaan ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan ole heikentänyt eurooppalaisten tukea muille pakolaisryhmille, kuten muslimipakolaisille, joihin suhtaudutaan tällä hetkellä suunnilleen samalla tavalla tai jopa aavistuksen myötämielisemmin tai jopa hiukan positiivisemmin kuin vuonna 2016. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että syyrialaisiin muslimeihin suhtaudutaan joka tapauksessa selvästi varauksellisemmin kuin ukrainalaisiin kristittyihin. Ja naisiin selvästi myötämielisemmin kuin miespuolisiin turvapaikanhakijoihin.
Vähemmän yllättävää oli se, että tutkimuksen vastaajista itsensä poliittiseen vasemmistoon mieltävät olivat huomattavasti innokkaampia ottamaan vastaan pakolaisia kuin oikeistolaiset.
Lisäksi panin suurella mielenkiinnolla merkille, ettei maahanmuuttajaväestönsä kanssa vaikeuksissa olleiden ruotsalaisten suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ollut muuttunut vuodesta 2016 vuoteen 2022 yhtään negatiivisemmaksi. Länsinaapurissa vallitsi siis ainakin vielä viime vuonna samanlainen sinisilmäisyys kuin viime vuosikymmenellä.
Harmi kyllä Naturen tutkimuksessa ei valitettavasti ollut mukana suomalaisia. Näin siksi, että vuoden 2016 maahanmuutto poikkesi meillä muusta Euroopasta siinä, etteivät tulijat olleet sotaa käyvästä Syyriasta, vaan tuolloin suhteellisen rauhallisesta Irakista.
Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko tämä ilmeinen turvapaikkaoikeuden väärinkäyttö vaikuttanut ihmisten asenteisiin - sikäli kuin asia nyt edes on yleisessä tiedossa suomalaisten parissa, koska ainakaan valtamediamme ei ole sitä painottanut.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteellinen tieto ei tue Kristiina Silvanin ihonvärilausuntoa
Maahanmuuttajien kohtaamisteoria osoittautui virheelliseksi
Leimattu ryhmä
lauantai 5. elokuuta 2023
Arkkipiispan rasismi, Jani Mäkelän määritelmä ja todellisuus
Maahanmuuttajien työllisyys lähestyy Suomessa syntyneiden työllisyysastetta
Hyväksyttävää rasismia ja sovinismia?
Rasismia vai itsesuojeluvaistoa?
lauantai 13. toukokuuta 2023
Venäjän erikoisoperaation erikoisin vaihe on alkamassa
Kiina osoittaa Putinin Venäjälle paikan
Venäläisten stressi kasvaa kunnes Ukraina iskee
Vuosi sotaa on takana, mutta muistettakoon kuitenkin tosiasiat