Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste ukrainalaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ukrainalaiset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. toukokuuta 2025

Maaliskuussa Suomessa syntyi 3 734 lasta ja tänne saapui 3 122 maahanmuuttajaa

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille ja heidän lapsilleen!

Äidit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille kansoille, sillä he ovat ennen kaikkea ihania. Lisäksi heidän - ja vain heidän - ansiostaan syntyy uusia ihmisiä. Ja siksi ilman äitejä ei olisi myöskään kansoja - eikä suomalaisia. 

* * *

Tilastokeskuksen mukaan 687 523 suomalaista äitiä - eli 44 prosenttia kaikista äideistä - on kahden lapsen äitejä. Yhden lapsen äitejä on vajaa neljännes ja kolmen lapsen äitejä runsas viidennes äideistä. Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Viime vuonna suomalaiset naiset tulivat äideiksi ensimmäistä kertaa keskimäärin 30,4-vuotiaina eli ihmisen biologiaan nähden kohtuullisen iäkkäinä. Toki monet saivat lapsia vielä paljon myöhemminkin: peräti 221 lasta syntyi 45-vuotiaille äideille. 

Valitettavasti Suomen väestö ei kuitenkaan uusiudu pelkästään suomalaisäitien voimaalla, vaan esimerkiksi tuoreimman tilastotiedon mukaan suomalaisäidit saivat maaliskuussa vain 3 734 lasta, kun taas elämä loppui 5 121 ihmiseltä. Näin olleen maamme luonnollinen väestönkehitys jäi peräti 1 387 ihmistä alle uusiutumisrajan. 

* * *

Suomen väestö ei kuitenkaan pienentynyt, sillä Suomeen saapui 3 122 maahanmuuttajaa. Heistä 639 tuli EU- tai Pohjoismaista ja loput 2 483 muualta. Suomesta puolestaan muutti pois 1 725 ihmistä, joten nettomaahanmuuton määrä oli 2 158 henkeä eli Suomen koko väestö kasvoi alhaisesta syntyvyydestä huolimatta 771 asukkaalla. 

Todettakoon tässä yhteydessä myös se, että Suomeen myönnettiin maaliskuussa 125 turvapaikkaa sekä tehtiin 591 positiivista päätöstä tilapäisestä suojelusta. Niistä 589 eli ylivoimaisesti suurin osa koski ukrainalaisia. 

Niin sanotuista kolmannen maailman kansoista suurimmat myönteisten päätösten määrät olivat 22 somalia ja 21 afgaania. Huomattakoon tässä yhteydessä, että irakilaisista vain kaksi sai myönteisen päätöksen.

* * *

Arvelen, että arvoisaa lukijaani kiinnostaa verrata näitä lukuja vaikkapa neljän vuoden takaiseen Sanna Marinin (sd) hallituksen saman vaiheen aikaisiin lukuihin eli maaliskuuhun 2021. Tuolloin maahanmuuttovirasto teki myönteisen päätöksen 44 afgaanille (109 prosenttia enemmän kuin vuoden 2025 maaliskuussa), ja 34 somalille (62 %), mutta suurin ryhmä olivat tuolloin irakilaiset, joista peräti 74 (3 600 %) sai positiivisen päätöksen joko turvapaikasta tai tilapäisestä suojelusta. Ukrainalaisia ei suojeltu, koska ainoa hakemus hylättiin.

Jätän kuitenkin teidän, arvoisat lukijani, itse pääteltäväksi, mikä osa on näiden lukujen välisistä eroista johtuu Marinin ja Orpon hallituksen harjoittaman maahanmuuttopolitiikan eroista - vai onko niillä mitään vaikutusta. Omasta mielestäni vastaus on ilmiselvä ja pidän siitä syystä äärimmäisen tärkeänä sitä, että Orpon hallitus pysyisi vallassa ja toimintakykyisenä koko vaalikauden ajan.

tiistai 4. helmikuuta 2025

Kielitilastot paljastavat positiivisen yllätyksen, mutta alleviivaavat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kelvottomuutta

Tarkastelin tänä aamuna Suomen väestötilastoja ja tein niistä varsin yllättäviä huomioita. Koska arvelin, että ne saattaisivat kiinnostaa myös teitä - arvoisat lukijani - päätin kirjoittaa tämän aamun tekstin tekemistäni havainnoista. 

Maamme väestöstä 4 757 476 henkilöä oli vuoden 2023 tilaston mukaan suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli 286 030 ja Saamenkielisiä 2 051. Lisäksi maassamme oli 558 294 muunkielistä. Toisin sanoen noin 90 prosenttia maamme asukkaista puhui äidinkielenään kotimaisia ja loppu kymmenes vierasperäisiä kieliä. 

Vieraista kielistä selvästi yleisin oli Venäjä 99 606 puhujineen (1,8 prosenttia väestöstä). Sitä seurasivat viron- (50 202) arabian- (41 311) englannin- (33 796), ukrainan- (26 519), Somalin- (25 654) farsin-/persian- (20 421), albaanin- (17 779), kiinan- (13 778) ja kurdinkieliset (15 369).

Pelkkiä lukuja mielenkiintoisempaa oli kuitenkin tarkastella eri kieliä puhuvien väestönosien kehitystä viime vuosina. Siksi laskin edellä mainittujen kieliryhmien puhujien prosentuaalisen muutoksien vuodesta 2020 vuoteen 2023. 

Eniten oli kasvanut tietenkin ukrainankielisten määrä, peräti 345 prosentilla. Sen jälkeen seurasivat englannin (44 prosenttia), albanian (40 prosenttia), farsin/persian puhujat (35 prosenttia), kiinan (27 prosenttia), arabian (21 prosenttia) ja somalin puhujat (13 prosenttia).

Ainakin itselleni albaanien määrän huikea prosentuaalinen kasvu oli melkoinen yllätys, sillä en muista kiinnittäneeni heidän määräänsä minkäänlaista huomiota vuoden 2016 jälkeen. Odottamatonta oli myös se, että farsin/persian puhujien prosentuaalinen lisäys oli suurempi kuin arabian- tai somalinkielisten. 

Ihmisten määrinä tämä tilasto avautuu hiukan erilaisena. Eniten (20 558 henkilöllä) kasvoi toki ukrainankielisten määrä, mutta toisena tulivat venäläiset (15 416). Heitä seurasivat englannin (10 363), arabian (7 029), farsin/persian (5 316), albanian (5 115) ja somalin (2 860) puhujat. 

Toisin sanoen Suomessa ainakin toistaiseksi kasvavat eniten sellaisen vieraskieliset väestöryhmät, joita ei ole totuttu näkemään suhteettoman paljon rikosuutisissa - eli pitämään ongelmallisina maahanmuuttajina. Tämä on tietenkin lähtökohtaisesti hyvä asia, mutta toisaalta se alleviivaa - jos mahdollista - entistäkin enemmän sitä, kuinka kelvottomia noissa uutisissa eniten näkyvät maahanmuuttajaryhmät tosiasiallisesti ovat. 


tiistai 24. joulukuuta 2024

Erilainen joulu

Tänään me suomalaiset vietämme jouluaattoa kukin omalla tavallamme. Suurin osa meistä nauttii juhlapyhistä rauhassa läheisten kanssa ja vanhoja perinteitä noudattaen. Näin teen myös minä. 

Aina eivät asiat kuitenkaan ole olleet yhtä hyvin, vaan ihmiset ovat joutuneet viettämään joulua hyvinkin erilaisissa tunnelmissa. Ja tänä päivänäkin ukrainalaisten joulua varjostaa käynnissä oleva sota, jonka vaikutusta tunnelmaan on täältä turvallisesta pohjolasta vaikeaa ellei suorastaan mahdotonta edes kuvitella.

Siksi päätin jakaa seuraavan tekstin teidän kanssanne, että muistaisimme olla tyytyväisiä ja kiitollisia siitä rauhasta ja tunnelmasta, josta saamme nauttia tänäkin joulua. Se on yksikön sotapäiväkirjasta löytyvä kuvaus jalkaväkirykmentti 65:n 1. konekiväärikomppanian joulusta talvisodan alkamisvuonna 1939. 

"24.12. Jouluaatto. Majan muutto Räisäselle. Osa komppaniasta tulitaisteluun, vänrikki Micklin. Venäläiset lentokoneet. Jouluaattoiltana viulu + kitara + laulua. Mieliala aika korkealla. Tuvat hyvin lämpimät.
25.12. Kello 4 herätys. Sen jälkeen aika aikainen lähtö etulinjoille. Kuiva-muona lopussa. Huolto äärimmäisen vaikeaa. Miehet asemissa hirmuisessa pakkasessa 35º nälkäisinä, mutta auttaa ei voinut huonojen yhteyksien takia. Kranaatteja useampaan otteeseen. Ryssät perääntyivät n. 3-4 km. Kiivas takaa-ajo. Kers. Taimi haavoittui. Yö kylmä. Huolto hieman paremmin. Pataljoonalla ei telttoja eikä muutakaan muille kuin I komppanialle. Saimme yöllä muonaa.
26.12. Taistelut jatkuivat kiivaina yöllä. Partiot jatkoivat liikettä ja taisteluja. Oma partio vaiensi ryssän krh:n. Aamulla pääsimme lepäämään. Melko rauhallinen päivä yleensä. Kranaatteja + lentokoneita."

Näillä sanoilla menneisyydestä toivotan teille kaikille - arvoisat lukijani - hyvää, rauhallista ja kiitollista joulun aikaa! Ja ukrainalaisille lisäksi hyvää tulevaisuutta!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

keskiviikko 18. syyskuuta 2024

Hollannin maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Suomen hallitus on monilta osin tehnyt ja tekemässä tiukennuksia haitalliseen maahanmuuttoon. Niitä on kuitenkin vastustettu kovasti sekä poliittisessa vihervasemmistossa että halpatyövoimaa kaipaavan elinkeinoelämän piirissä. Siksi on hyvä katsoa, mitä on tapahtumassa muissa EU-maissa. 

Olen jo aiemmin kirjoittanut Saksan kiristyvästä maahanmuuttopolitiikasta ja Tanskan sekä Ruotsin linjaukset lienevät muutenkin hyvin lukijoideni tiedossa. Niiden lisäksi päätin tänään ottaa esille vielä Hollannin, jossa maahanmuuttajista on syntynyt valtavat kustannukset yhteiskunnalle ja sen seurauksena Geert Wildersin Vapauspuolue sai vuoden 2023 vaaleissa todellisen rökälevoiton ja sen myötä pääsi hallitusvastuuseen.

Nyt Alankomaiden hallitus on saanut tehdyksi uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelman, joka sisältää merkittäviä tiukennuksia turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin. Lisäksi useat siihen kuuluvat toimenpiteet vaikuttavat maassa jo oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin.


* * *

Ensinnäkin hollantilaiset tiukentavat vaatimuksia maansa kansalaisuuden saamiseksi. Kielitaitovaatimusta kiristetään ja kansalaisuuden voi tulevaisuudessa saada vasta kymmenen vuoden maassaolon jälkeen. Lisäksi hallitus haluaa, että uudet kansalaiset luopuisivat pääsääntöisesti alkuperäisestä kansalaisuudestaan saadessaan uuden.

Toiseksi Hollannin hallitus pyrkii vähentämään työperäistä maahanmuuttoa ottamalla käyttöön tiukkoja toimenpiteitä matalapalkkatyön rajoittamiseksi sekä huonojen työolosuhteiden torjumiseksi. Lisäksi todennäkoisesti turvapaikkaan oikeutettujen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sekä näiden mukana tulleiden perheenjäsenten halutaan menevän töihin odottaessaan päätöstä maahan jäämisestä.

Kolmanneksi hallitus pyrkii pitämään kansainvälisten opiskelijoiden määrän tarkituksenmukaisena sekä rajoittamaan Alankomaiden korkeakoulutuksen "englannistumista". Siksi yliopistoja ja korkeakouluja kehotetaan koordinoimaan kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottoa sekä vahvistamaan hollannin kielen asemaa ja laajentamaan kiintiöiden käyttöä.

Neljänneksi hallitus on linjannut, että ukrainalaisten pakolaisten omavaraisuuden ja kotoutumisen tukemista jatketaan. Tähän mennessä on jo aloitettu toimeentulotuen asteittainen lakkauttaminen niille pakolaisille, joilla on riittävät tulot työllistymisestä. Lisäksi pakolaisten odotetaan osallistuvan myös majoituskustannuksiin, jos vain on mahdollista.

Edelle mainittujen neljän kohdan lisäksi hallitus on julistanut "turvapaikkakriisin". Sen perusteella voidaan ottaa tilapäisiä toimenpiteitä käyttöön turvapaikanhakijoiden määrän hallitsemiseksi ilman molempien parlamentin kamareiden välitöntä hyväksyntää.  

Myöskään oleskeluluvan saaneilla ei ole oikeutta tuoda perheenjäseniään maahan, elleivät he ovat pitäneet oleskelulupaansa yllä vähintään kahta vuotta. Lisäksi heillä tulee olla perheelle soveltuva asunto sekä "vakaa ja riittävä tulotaso". Myös aikuisten lasten perheenyhdistämistä rajoitetaan.

Toistuvia turvapaikkahakemuksia tarkastellaan aiempaa tiukemmin uusien faktojen ja olosuhteiden osalta, ja turvapaikkakriisilain käyttöönotto muuttaa myös olemassa olevia sääntöjä. Sen seurauksena sijoituslaki perutaan, uusien turvapaikkahakemusten käsittely keskeytetään, vastaanottokeskusten tasoa alennetaan ja henkilöt, joilla ei ole oikeutta jäädä, voidaan poistaa maasta pakolla.

Lisäksi poistetaan sääntö, jonka mukaan turvapaikanhakijat saavat automaattisesti pysyvän oleskeluluvan viiden vuoden jälkeen. Myös Alankomaissa yli viisi vuotta oleskelleet ihmiset voidaan passittaa kotimaahansa, jos sen katsotaan olevan turvallinen. Lisäksi rajatarkastuksia tiukennetaan valvonnan tehostamiseksi.

* * *

Tämä kaikki edellyttää, että Hollannin hallitus virallisesti pyytää - ja saa - poikkeuksen EU:n tavallisista turvapaikkasäännöistä. Nähtäväksi jää, miten Unioni reagoi siihen. Ja mitä Hollanti tekee, mikäli sen demokraattisen hallituksen linjaukset torpataan EU:ssa. 

Meillä Suomessa on syytä seurata tarkasti eurooppalaista kehitystä. Sekä samalla huolehtia siitä, ettei maastamme tule - muun Euroopan kiristäessä omaa maahanmuuttopolitiikkaansa - uudelleen muihin EU-maihin verrattuna houkuttelevaa haittamaahanmuuton kohdetta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma etenee
Maahanmuuttospesifinen väkivaltarikollisuus kasvaa humanitaarisen maahanmuuton jatkuessa
Humanitaarinen maahanmuutto on taakka ja rikollisuuden lähde

lauantai 7. syyskuuta 2024

Ukrainan sodassa nähtiin jälleen käänne

Ukrainan sodassa oli jonkin aikaa sikäli mielenkiintoinen tilanne, että venäläiset etenivät maan itäosissa samaan aikaan kun Ukrainan hyökkäys Kurskin suuntaan eteni yhä syvemmälle Putinin valtakuntaan. Vaikka jälkimmäinen sotatoimi onkin osoittautunut menestykseksi - ja on sitä edelleen - on venäläisten etenemistä itäukrainalaiseen liikenteen solmukohtaan, Pokrovskiin, pidetty erittäin huolestuttavana Ukrainan kannalta.

Näin on ollut ilmeisesti myös ukrainalaisten mielestä, koska he ovat siirtäneet alueelle pienehkön valiojoukon, joka näyttää kyenneen vastahyökkäyksellään pysäyttämään venäläisten etenemisen - tai jopa työntämään näitä takaisin. Nähtäväksi jää, pystyvätkö venäläiset jatkamaan etenemistään, vai oliko se tällä kertaa tässä.

Toinen uutinen Ukrainasta koskee Zelenskiyn armeijan käyttöönsä saamia uudenlaisia aseita. Niistä ensimmäinen on pitkän kantaman ohjus/drooni, jota seurannee piakkoin myös ballistinen ohjus. Nähtäväksi jää, miten Ukraina hyödyntää näitä aseitaan. 

Toinen ukrainalaisten uusi ase on lohikäärmedrooni, joka pystyy polttamaan pitkän pätkän maastoa pudottamalla vihollisen niskaan palavaa ainetta kuin liekinheittimet. Voi vain kuvitella, miltä venäläissotilaista tuntuu taisteluhaudassa sellaisen hyökätessä.

Nähtäväksi tietenkin jää, minkälainen vaikutus näillä uusilla asejärjestelmillä on sodan kulkuun. Ja missä vaiheessa venäläiset kehittävät oman lohikäärmedrooninsa, jolloin taistelu muuttuvat myös ukrainalaisten puolella entistä helvetillisemmiksi. 

* * *

Oma kysymyksensä on sitten se, että kuinka sota etenee. Juuri nyt näyttää siltä, ettei sille ole näköpiirissä nopeaa ratkaisua suuntaan eikä toiseen. Ja siksi sodan kitaan syötetään myös jatkossa sekä venäläisiä että ukrainalaisia sotilaita - ja lisäksi Putinin armeija jatkaa terroristisia hyökkäyksiään siviilikohteisiin.

Kaiken kaikkiaan sota osoittaa kaikelle maailmalle, kuinka järjetöntä on venäläinen imperialismi, jonka takia tätä idioottimaista sotaa käydään. Peiliin katsomisen paikka on myös Yhdysvalloilla ja Iso-Britannialla, jotka yhdessä venäläisten kanssa uskottelivat ukrainalaisille näiden itsenäistyessä, että ne takaavat sille itsenäisyyden ilman ydinaseitakin. 

Tätä ne eivät ole tehneet, vaan ovat antaneet venäläisten harjoittaa vapaasti omaa terroristista valtapolitiikkaansa Ukrainaa kohtaan. Ja osoittaneet, etteivät kansainväliset sopimukset ole juuri sen arvokkaampia kuin se paperi - tai nykyisin kai tietokoneen muisti - jolle ne on kirjoitettu. Tämä on lievästi sanottuna häpeällistä. 

keskiviikko 14. elokuuta 2024

Huolestuttavaa maahanmuuttokeskustelua

Suomalainen valtionmedia Yle julkaisi tiedon, jonka mukaan 89 prosenttia osaajista pitää suomalaista maahanmuuttokeskustelua huolestuttavana, koska se tekee maassa työskentelevien osaajien olon epämukavaksi. Näkemys perustuu englanninkieliseen kyselyyn, johon vastanneet toimivat Suomessa asiantuntijatehtävissä, vakituisessa työsuhteessa ja ovat asunut täällä useamman vuoden.

Tekniikan akateemisten yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokelan mukaan Suomi on ajamassa ulos maasta juuri ne henkilöt, jotka ovat tekemässä täällä tulevaa talouskasvua. Ja siksi päättäjien on turha puhua kauniita juhlapuheissa, jos suomalainen todellisuus näyttäytyy ulkomaalaisille näin luotaantyöntävänä.

Yli kaksi viidestä ulkomaisesta tekniikan asiantuntijasta oli kokenut myös syrjintää rekrytointitilanteissa. Näitä kokemuksia oli erityisesti Afrikasta ja Aasiasta tulleilla asiantuntijoilla, jotka eivät osanneet puhua suomea. 

Toisaalta noin puolet kansainvälisistä tekniikan asiantuntijoista suosittelisi Suomea asuin- ja työskentelypaikaksi ulkomaalaiselle. Näiden henkilöiden kotimaat jäivät kuitenkin arvoitukseksi. 

* * *

Ylen jutun luettuani jäin miettimään miten Suomessa käytävää maahanmuuttokeskustelua tulisi muuttaa, jotta se houkuttelisi nykyistä paremmin sellaisia ihmisiä, joiden nettovaikutus on positiivinen. Eikä vastausta ollut vaikea löytää.

Olen nimittäin aivan varma siitä, että ongelman perimmäinen syy on suomalaismedioiden - luultavasti tarkoituksellinen - tapa uutisoida maahanmuuttoasioista erittelemättä tarkemmin mistä kulloinkin on kyse. Eli sotketaan otsikoissa ja uutisissa keskenään työperäinen, humanitaarinen ja laiton maahanmuutto.

Ja siksi muun muassa Ylen toimituksen - mikäli se on asiasta aidosti huolissaan - tulisi tarkentaa mistä maahanmuuton sektorista he kulloinkin puhuvat. En nimittäin usko, että kovinkaan monella suomalaisella on pahaa sanottavaa ulkomaisista henkilöistä, jotka ovat tulleet Suomeen menestyviksi yrittäjiksi tai tekemään töitä aloille, joilla meillä on työvoimapulaa. 

Enkä usko suomalaisilla olevan pahaa sanottavaa myöskään humanitaarisista maahanmuuttajista, jotka ovat tulleet maahamme turvaan todetun tarpeen perusteella, eläneet aiheuttamatta haittaa ympäristölleen ja pyrkineet töihin elättääkseen itsensä. Tästä hyväksi esimerkiksi sopivat ukrainalaiset.

Sen sijaan on selvää, että monen turvallisen maan kautta maahamme saapuneet spontaanit turvapaikanhakijat aiheuttavat suomalaisissa vastareaktioita etenkin silloin, kun he eivät halua sopeutua maamme tapoihin tai tehdä töitä, mutta aiheuttavat häiriöitä tai jopa turvallisuusriskejä sekä loisivat sosiaaliturvan varassa. Eikä heitä käsittelevällä kriittisellä yhteiskunnallisella keskustelulla ole mitään yhtymäkohtaa niihin ihmisiin - kuten tekniikan akateemisiin - joiden elämäntavalla ei ole mitään tekemistä maassamme käytävään jaYlen mainitsemaan "huolestuttavan maahanmuuttokeskustelun" kanssa.

* * *

Lopuksi sallittakoon kommentti ihan eri asiaan. Vantaan sanomat nimittäin uutisoi, että "poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja ja vihjeitä epäillyn tekijän tavoittamiseksi. Tiedotteessa kerrotaan, että epäilty tekijä oli tummaihoinen, hoikkavartaloinen ja noin 165 cm pitkä mies. Miehellä oli huivi kasvojensa edessä ja hän kantoi mukanaan mahdollisesti Guccin muotilaukkua."

Kiitos poliisille ja VS:lle erinomaisista tuntomerkeistä. Toivottavasti rikollinen saadaan niiden perusteella kiinni ja vastuuseen teostaan. 

Ja katso: Vantaalla ei tämän seurauksena ole tänään yhtään enempää rasismia kuin ennenkään. 


tiistai 4. kesäkuuta 2024

Ongelmamaista tulevien turvapaikanhakijoiden kansainvaellus Suomeen on kiihtynyt

Kirjoitin eilen kyselytutkimuksesta, jonka mukaan massamaahanmuutto on noussut eurooppalaisnuorison suurimmaksi huolenaiheeksi. Tänään saimme sitten lukea, että maahanmuutto on myös amerikkalaisten äänestäjien keskuudessa suurempi huolenaihe kuin esimerkiksi inflaatio tai talous. 

Siellä kaksi kolmesta äänestäjästä on tyytymättömiä presidentti Joe Bidenin rajapolitiikaan - mukaan lukien 40 prosenttia demokraateista. Ja siksi myös Biden haluaa valtuudet sulkea maan eteläraja väliaikaisesti turvapaikanhakijoilta samaan tapaan kuin edellinen presidentti Donald Trump pystyi tekemään. 

Suomessa kansainvälisen suojelun hakemusten määrä on viimeisten parin vuoden ajan ollut laskusuunnassa, mutta edelleen korkeampi kuin ennen Ukrainan sotaa. Ylivoimaisesti suurin hakijajoukko ovat olleet ukrainalaiset, mutta viimeisen kahdentoista kuukauden aikana heidän jälkeensä seuraavaksi eniten hakemuksia ovat jättäneet somalit, syyrialaiset, irakilaiset ja afgaanit - yhteensä 2525 hakemusta. 

Samana aikana näistä maista tulleille on myönnetty kaikkiaan 895 turvapaikkaa, vaikka hakemukset pääosin hyväksyttiin. Toisin sanoen näistä maista tulevien turvapaikkahakemusten määrä on jälleen kasvussa. Tämän osoittaa se, että 13-24 kuukautta sitten näistä maista tulleet jättivät hakemuksia "vain" 1486, mikä on yli 40 prosenttia vähemmän kuin viimeisten 12 kuukauden aikana.

Siten näyttää vahvasti siltä, ettei nykyaikainen - länsimaiseen yhteiskuntaan heikosti sopeutuvia ihmisiä liikuttava - sosiaaliturvaperusteinen kansainvaellus ole suinkaan päättymässä, vaan pikemminkin kiihtymässä. Ja siksi Petteri Orpon hallituksen ja eduskunnassa vaikuttavien puolueiden on syytä toimia nopeasti vähentääkseen heidän määräänsä. 

tiistai 2. huhtikuuta 2024

Humanitaarisen maahanmuuton vallankumous

Ukrainalainen nainen muutti Suomeen kaksi vuotta sitten ja - asiasta kertoneen uutisen mukaan - on tehnyt kovasti töitä oppiakseen suomen: hän on osallistunut kielikursseille, käynyt kielikahvilassa ja hankkinut ystäviä, joiden kanssa voi puhua suomea. Nainen puhuu myös hyvää englantia, mutta hän yrittää välttää siihen vaihtamista viimeiseen asti, jotta saisi harjoitusta suomen puhumisessa.

Saman lähteen mukaan "yli 90 prosenttia ukrainalaisista on tyytyväisiä tai jopa erittäin tyytyväisiä elämäänsä Suomessa". Ja minun käsittääkseni myös suomalaiset ovat ottaneet ukrainalaiset vastaan ilman suurempia ongelmia. 

Vaikeuksia on sen sijaan monien sellaisten maahanmuuttajaryhmien kanssa, jotka ovat tulleet Suomeen Lähi-idästä tai Pohjois- ja Itä-Afrikasta eli MENA-maista. Tosin heidänkin osaltaan on tapahtumassa hidasta kehitystä ainakin niiden perheiden osalta, joissa vanhemmat ovat päättäneet häivyttää alkuperämaansa kulttuurin ikävimmät piirteet lapsiltaan. 

Siitä huolimatta Suomessa elävien irakilaistaustaisten ihmisten työllisyysaste on 26 ja somalialaistaustaisillakin vain 36 prosenttia. Mutta vastoin ainakin omaa ennakkoluuloani toisen polven somalialaistaustausten naisten työllisyysaste oli korkeampi kuin miehillä, mikä on katsottava positiiviseksi asiaksi. 

Kysymys kuitenkin kuuluu, että miksi ukrainalaisten ja niin sanottujen MENA-maista humanitaaristen syiden perusteella saapuneiden ihmisten välillä on niin valtava asenteellinen ero. Siinä missä alkujaan lyhyeksi aikaa maahamme aikoneet ukrainalaiset pyrkivät oppimaan maan tavoille ovat MENA-maista koko loppuelämäkseen Suomeen tulleet henkilöt pyrkineet erittäin yleisesti pikemminkin välttämään kuin aktiivisesti harjoittamaan tällaisia toimia. 

Ja sen seurauksena viimeksi mainittujen henkilöiden asema on Suomessa muita ihmisiä heikompi, eikä heistä pidetä myöskään kantaväestön parissa. Vielä oudompaa on, että tämä asia on ollut suomalaispoliitikkojen ja -viranomaisten tiedossa jo vuosikymmeniä, eikä sille ole tehty juuri mitään. 

Tarkoitan tällä sitä, että yhteiskunta on tulijoiden aktivoinnin sijaan tarjonnut maahanmuuttajille heitä passivoivia palveluja kuten tulkkeja eikä edes sosiaaliturvan tai kansalaisuuden saamiseksi ole vaadittu juuri mitään. 

Onneksi tähän on nyt kuitenkin tulossa muutos, sillä Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelmassa on seuraavat kohdat, jotka onnistuessaan voisivat johtaa jopa jonkinlaiseen humanitaarisen maahanmuuton vallankumoukseen.
  1. Toteutetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen korvaaminen maahanmuuttajille kotoutumistuella, johon sisällytetään kannustin ja velvoite kotoutumiseen.
  2. Edistetään kotoutumispalveluihin kuuluvan kielikoulutuksen saatavuutta joustavasti myös työpaikoilla.
  3. Nostetaan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen, sillä se tukee koko perheen kotoutumista ja kielenoppimista. Huolehditaan, että toimeentulotukea saavien alle kouluikäisten lasten vanhemmat ohjataan työmarkkinoille.
  4. Tehostetaan toimeentulotuen ja työmarkkinatuen alentamisen käyttöä sanktiona, jos maahanmuuttaja ei noudata kotoutumissuunnitelmaansa, osallistu kielikoulutukseen tai suorita päättötestausta määräajassa hyväksytysti.
  5. Tehostetaan Kelan myöntämien tukien osalta tietojenvaihtoa väärinkäytösten estämiseksi. Vahvistetaan Kelan suorittamaa valvontaa väärinkäytösten paljastamiseksi.
  6. Varmistetaan, että työnhakua ja työn vastaanottamista koskevat velvoitteet astuvat voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, eivätkä ne katkea kotoutumisjaksolla tarjottavien palveluiden ajaksi.
  7. Varmistetaan, että kotoutuminen on mahdollista molemmilla kotimaisilla kielillä. Tavoitteena on, että noin 5–10 prosenttia kotoutuu ruotsin kielellä. Viranomaisten tulee selkeämmin tiedottaa mahdollisuudesta kotoutua myös ruotsiksi. Maahanmuuttajien tulee saada valita, millä kielellä kotoutuu. 
  8. Tehostetaan kiintiöpakolaisten kuntapaikkojen etsimistä myös ruotsinkielisistä kunnista.
  9. Selvitetään pitkäaikaisen tulkkauspalveluoikeuden rajaaminen kolmeen vuoteen muuten kuin erityistapauksissa, kuten vammaisten henkilöiden osalta.
  10. Lyhennetään kotoutumisen edistämisestä kunnalle ja hyvinvointialueelle maksettavan korvauksen maksuaikaa kolmesta vuodesta kahteen vuoteen ja neljästä vuodesta kolmeen vuoteen.
  11. Perutaan uuden kotoutumislain myötä kunnille lisättäviä tehtäviä, kuten kaupassa käymisen avustamisen.
  12. Selvitetään lain muuttaminen niin, että kotoutumisen suunnitelmia tehdään vain yksi. Esimerkiksi erillisestä alkukartoituksesta luovutaan.
  13. Toteutetaan kotoutumispalvelujen uudistus, jossa järjestelmää tehostetaan ja rahoitus kootaan yhteen kanavaan.
  14. Lyhennetään kotoutumistuen kestoa. Muutetaan kotoutumiskoulutuksen järjestäjälle myönnettävä rahoitus osin tulosperusteiseksi.
  15. Laaditaan perusopetuksen valmistavalle opetukselle selkeät tavoitteet ja testaus, jonka läpäisy on edellytys yleisopetukseen siirtymiselle. Laajennetaan valmistavan opetuksen rahoitus enintään kaksivuotiseksi.
  16. Toteutetaan Norjan mallin käyttöönotto siten, että oikeus kotihoidontukeen alkaa usean vuoden asumisajan jälkeen.
  17. Lasketaan kotoutumislain mukainen aikuistumisen tuen saamisen ikäraja samalle tasolle kuin se on lastensuojelun jälkihuollossa.
  18. Kotoutumisen mittareina seurataan työllistymistä, koulutustasoa ja sosiaalitukien käyttöä.
  19. Tunnistetaan ja tunnustetaan kolmannen sektorin keskeinen rooli kotoutumistoimien monipuolisessa kokonaisuudessa.
Toivoa sopii, että ohjelma saadaan käynnissä olevan hallituskauden aikana toteutetuksi kokonaan. Ja että sen seurauksena myös MENA-maista tulleiden humanitaaristen pakolaisten kotoutuminen paranee nykyisestä. Ja ehkäpä myös heidän arvostuksensa suomalaisen yhteiskunnan jäseninä nousee. 

Jos näin käy, on todennäköistä - tai ainakin toivottavaa - että myös heidän aiheuttamansa taakka yhteiskunnalle pienenee ja myös tämän ihmisryhmän aiheuttama rikollisuus laskee. Ellei aivan ukrainalaisten tasolle, niin ainakin jonkin verran nykyisestä.

tiistai 5. maaliskuuta 2024

Nettomaksajia ja veronmaksajien taakkoja

Yle julkaisi uutisen maahanmuuttajien työllistymisestä. Sen mukaan Suomeen on viime aikoina (käytännössä ennen koronapandemiaa) saapunut eniten työperäisiä maahanmuuttajia, joiden työllisyysaste ja tulotaso ovat aluksi jopa ylittäneet etnisten suomalaisten ansiot, mutta vaipuneet ajan myötä niiden alapuolelle. Kaikkiaan he ovat yhteiskunnan nettomaksajia vielä kymmenen vuotta maahan saapumisensa jälkeenkin.

EU-maista saapuneet ihmiset sen sijaan ovat aluksi selkeästi nettotulonsaajia, mutta hekin muuttuvat ajan myötä yhteiskunnan rahoittajiksi. Eivät toki yhtä selkeästi kuin työperäisen maahanmuuttajat, mutta kuitenkin kantaväestöä enemmän kymmenen vuotta maassa asuttuaan. 

Sama koskee opiskelijoina maahamme saapuneita. Hekin muuttuvat ajan myötä nettotulonsaajista nettomaksajista siitä huolimatta, että heidän keskimääräinen työllisyysasteensa jää edellä mainittuja ryhmiä alemmaksi. 

Tämä selittynee sillä, että Suomessa opiskelleista osa nousee korkeisiin tulonsaajaryhmiin ja kompensoi sitä kautta työelämässään heikommin onnistuneiden vertaistensa aiheuttamat kulut suomalaiselle yhteiskunnalle. Oma veikkaukseni on, että tälle jaolle löytyy selkeä yhteys Suomeen opiskelemaan tulleiden ihmisten lähtömaiden elintasoon.

Niin tai näin. Nämä kaikki ryhmät ovat meidän suomalaisten kannalta positiivista maahanmuuttoa ainakin pidemmällä aikavälillä. Eikä niiden vastustamiselle ole siitä syystä erityisiä taloudellisia syitä.

Sen sijaan humanitaariset maahanmuuttajat ovat selkeä taakka suomalaisille veronmaksajille. Heidän työllisyysasteensa jää suhteellisen matalaksi ja tulot pieniksi, joten heidän elämisensä rahoitus otetaan vielä kymmenenkin vuoden Suomessa asumisen jälkeen suurelta osin etnisten suomalaisten selkänahasta.

Sama koskee perheenjäsenenä saapuneiden ihmisten epämääräistä ryhmää, johon kuuluu sekä työperäisten, opiskeluperusteisten että humanitaaristen maahantulijoiden omaisia. Tässäkin suhteessa on todennäköistä, että perheenjäsenet voidaan ryhmitellä sen mukaan, ovatko he saapuneet maahamme humanitaaristen pakolaisten vai joidenkin muiden maahanmuuttajaryhmien perässä. 

* * *

Jos edellä käsittelemääni vastaava tutkimus tehtäisiin vaikkapa viiden vuoden kuluttua pidän todennäköisenä, että humanitaaristen maahanmuuttajien suomalaisille veronmaksajille aiheuttama taakka muuttuisi tämänhetkistä pienemmäksi. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Vladimir Putinin erikoisoperaation seurauksena Suomeen on saapunut paljon ukrainalaisia, joiden integroituminen yhteiskuntaamme näyttää tapahtuvan oleellisesti nopeammin kuin esimerkiksi vuonna 2015 maahamme saapuneiden ihmisryhmien. 

Lisäksi nykyinen hallitus on valtiontaloudellisista syistä vähentämässä yhteiskunnan tukia kaikilta maassaolijoilta. Myös tämä tulee näkymään maahanmuuttajien saamissa tulonsiirroissa, mikä lisää yhteiskunnan nettomaksajien määrää ja pienentää humanitaarisin perustein maahamme saapuneiden ihmisten aiheuttamia kustannuksia veronmaksajille. 

Lopuksi on syytä todeta, että olisi hyvä, mikäli Ylen uutisessa esitetyt tiedot ja niistä edelle kirjoittamani johtopäätökset otettaisiin pohjaksi suunniteltaessa tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikkaa. Painopistettä tulisi siirtää työperäiseen maahanmuuttoon ja lisäksi humanitaarisessa suojelussa kannattaisi katsoa erityisesti tulijoiden lähtömaita. 

Valikointiin olisi sikäli hyvät mahdollisuudet, että maailmassa on yli 100 miljoonaa pakolaista, joista vain promilleluokkaa oleva osuus voidaan ottaa elätettäväksi Suomeen. Ja siksi sen luomaa valinnanvapautta ei kannata jättää käyttämättä.

tiistai 20. helmikuuta 2024

Lännen väsymys, Ukrainan saamattomuus ja Venäjän voiton hinta

Venäjä on yhä selkeämmin päässyt niskan päälle Ukrainassa. Sen merkkinä se valloitti Avdijivkan, josta käytiin pitkä ja verinen taistelu. 

Yksi tärkeimmistä syistä tilanteen muuttumiselle on ollut USA:n sisäpolitiikan umpisolmu, jonka seurauksena Ukraina ei ole saanut riittävästä aseistusta - ja etenkään ammuksia - taistellakseen tehokkaasti hyökkääjää vastaan. Sekä toisaalta Euroopan maiden sotilaallisen varustautumisen surullinen tila, joka ei mahdollista riittävää aseapua Zelenskiyn armeijalle. 

Ukrainan tilanteessa on kuitenkin myös maan sisäsyntyinen ongelma eli se, että 33 miljoonan asukkaan maasta ovat loppumassa miehet - tai oikeammin sotilaat. Näin ei tietenkään tarvitsisi olla, vaan maassa olisi voitu aloittaa laajamittainen sotilaskoulutus jo vuoden 2014 tapahtumien - tai viimeistää nyt käynnissä olevan hyökkäyksen - jälkeen, jolloin ainakaan miehistöpulasta ei olisi riesaa enää tässä vaiheessa. 

Toki on niin, että koulutetuille miehille pitäisi olla aseita ja ammuksia, mikäli haluttaisiin heidän kykenevän tehokkaaseen sotaan. Mutta toisaalta koulutettu reservi mahdollistaisi nykyiselläkin varustautumistasolla edes joukkojen säännöllisen vaihtamisen etulinjasta ja lisäisi sitä kautta niiden taistelukykyä.

Meidän suomalaisten ja muidenkin maailman ihmisten kannalta olisi ikävää, mikäli Vladimir Putinin toive toteutuisi ja länsimaiden tuki Ukrainalle hiipuisi entisestään. Se rohkaisisi Venäjää ja muitakin totalitaristisia valtioita käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa ajamiseen luottaen myös jatkossa siiheen, etteivät demokratiat kykene pitkäaikaiseen sodankäyntiin.

Ukrainan sotilaallinen tappio voisi tämän seurauksena johtaa tilanteiden nopeaan eskaloitumiseen esimerkiksi Taiwanilla, Venezuelassa ja Koreassa sekä Venäjän toivuttua nykyisestä sodastaan myös itäisessä Euroopassa - Baltia ja Suomi mukaan luettuna. Enkä sulkisi ulos edes islamististen fundamentalistien uutta nousua Lähi- ja Keski-idässä tai kiinalaisten aktiivisuutta itäisen Siperian alueella.

Tällainen vaihtoehto ei olisi länsimaiden eikä ihmiskunnan etu, vaan kammottava katastrofi. Ja siksi demokraattisten valtioiden poliittisten johtajien olisi syytä ymmärtää, että akuutti aseapu Ukrainalle on halpa hinta paremmasta tulevaisuudesta. Mutta samalla heidän tulisi myös vaatia Zelenskiyn armeijalta ja Ukrainan kansalta ryhdistäytymistä ja taistelukykyisen miesvahvuuden nopeaa kasvattamista.

tiistai 16. tammikuuta 2024

Hallinto vai hoito - terveydenhuolto hölmöjen käsissä

Suomalainen terveydenhuolto on kriisissä ja sen ratkaisemiseksi ovat hyvä neuvot kalliita. Sellaisesta vihjaisi entinen HUS:in päällikkö Eero Hirvensalo. 

Hän nimittäin itsestäänselvyyden sanomalla, ettei "hyväksy sitä, että meidän ydintehtävästämme, potilaan hoidosta, joudutaan säästämään ja hallinto toimii samalla normaalisti". Toisin sanoen hän totesi, että lisäresursseja ihmisten hoitamiseen olisi saatavissa hyvinvointialueiden monikerroksista hallintoa supistamalla.  

Toivottavasti hyvinvointialueiden hulppeasti palkatut johtajat ymmärtävät asian ja ryhtyvät hallintohimmeleidensä saneeraamiseen. Ja suuntaavat siitä vapautuvat resurssit potilastyöhön. Vasta kun se on tehty, on mahdollista arvioida pitäisikö myös Petteri Orpon (kok) hallituksen avata rahahanoja.

* * *

Terveydenhuollosta kirjoittaessani tuli mieleeni nykyinen poliitikko ja aktiivinen sosiaalisen median vaikuttaja Aki Lindén. Tämä entinen kommunisti ja nykyinen sosiaalidemokraatti toimi nimittäin vuosina 2010–2018 - eli eläköitymiseensä asti - HUSin toimitusjohtajana.

Hänen kirjoituksiaan seuratessa alkaa nimittäin ymmärtää, miksi suomalainen terveydenhuolto on ajautunut vaikeuksiin. Otan vain kaksi esimerkkiä. 

Lindén julkaisi eilen viestin, joka paljasti turhankin selvästi hänen kyvyttömyytensä ymmärtää edes talouden perusasioista. Eli "palkkojen hyvä nousu turvasi loppuvuonna ostovoimaa. Ja se on puolestaan yksinomaan palkansaajajärjestöjen ansiota, jotka ovat taistelleet korotukset jäsenilleen. Nyt @PetteriOrpo hallitus halua heikentää ay-liikettä. Sen seurauksena vaikeutuu palkkojen nostaminen."

Tästä ei voi päätellä muuta kuin sen, että Lindénin maailmassa palkat maksaa ilmeisesti ay-liike eikä työnantaja. Ilmeisesti tälle koko uransa julkisella sektorilla työuransa tehneellä eläkeläispoliitikolle ei ole koskaan tullut mieleen, että suomalaisten elintason - ja samalla julkisten palveluiden laadun - määrittävät viime kädessä yksityiset yritykset suorina veroina ja työntekijoidensä verotettavina palkkoina. 

* * *

Siltä varalta, että arvoisa lukijani epäilisi edelle kirjaamani sosiaalisen median viestin olleen Lindénille lapsus, joka ei oikeasti kuvaisi hänen ajatteluaan, otettakoon siitä malliksi myös hänen toissapäiväinen viestinsä.

Sen mukaan "henkilöstövajetta käytetään nyt perustelemaan sairaalaverkon supistamista ja julkisten menojen säästöä. @PetteriOrpo Nurinkurista. Tällä ajattelulla ei ole uskottavaa, että henkilstövaje helpottuisi. Ja juuri sen puolesta pitäisi nyt tehdä kaikki mahdollinen."

Sairaalaverkoston supistaminen olisi toki sikäli ikävää, että se kasvattaisi etenkin syrjäseuduilla asuvien matkoja terveyspalveluihin. Mutta Lindén ei tässä kritisoinut sitä, vaan väitti, ettei sairaalarakennusten ylläpitokustannuksista säästyvillä varoja voitaisi käyttää lisähenkilöstön palkkaamiseen. 

Kuitenkin juuri resurssien nykyistä tehokkaampi kohdentaminen on ääneen lausuttu peruste hallituksen suunnitelmille. Ja perustuu sellaisena ministeriöiden asiantuntijoiden parhaalle mahdolliselle tiedolle ja ymmärrykselle. 

* * *

Tosiasiassa suomalaisen terveydenhuollon kriisin taustalla on kaksi vaikeasti ratkaistavaa perustekijää. Yksi on ikäluokkien supistuminen, joka tarkoittaa kaikille aloille pienempää työntekijämäärää. Ja toinen on lääketieteen jatkuva kehittyminen, joka mahdollistaa yhä useampien ja vakavampien sairauksien hoitamisen. Usein vielä suurella kustannuksella, joka tarkoittaa jatkuvasti kasvavaa taakkaa julkiselle sektorille eli veronmaksajille. 

Tästä syystä terveydenhuollon kestävä ratkaisu edellyttäisi näiden ongelmien korjaamista. Maahanmuutosta voisi ainakin periaatteessa olla apua ikäluokkien supistumiseen - eli väestörakenteen ikääntymiseen - mutta valitettavasti Suomeen muuttaminen ei ole maailman ammattitaitoisille työntekijöille ensisijainen haave. 

Asiaa voisi auttaa korkeampi palkkataso tai ainakin nykyistä suurempi käteen jäävä ansio. Valitettavasti puolitoista vuosikymmentä velkaantunut suomalainen julkinen sektori ei pysty sellaisia tarjoamaan. Eikä humanitaarisista maahanmuuttajista - ehkä ukrainalaisia lukuun ottamatta - taida olla tekijöiksi yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. 

Pientä toivoa on kuitenkin nähtävissä. Tieteen kehittyessä saattaa nimittäin olla mahdollista löytää terveydenhuollon työvoimapulaan apua sen robotisoimisesta. Ainakin se on yksi horisontissa yhä selvemmin siintävä ratkaisumalli.

Varsinaisen lääketieteen kehityksen osalta ratkaisu olisi periaatteessa helpompi. Eli määritettäisiin budjettiperusteisesti ne palvelut, jotka hoidettaisiin kaikille kansalaisille - ja erikseen muille maassa asuville - ne palvelut, jotka kustannettaisiin heille. Ja loput hoidot olisivat sitten saatavissa omalla kustannuksella yksityiseltä sektorilta. 

On kuitenkin selvää, ettei tällainen periaateratkaisu saisi puolisosialistiseen hyvinvointivaltioonsa tottuneiden suomalaisten kannatusta - vaan jo sellaisen ehdottaminen olisi kenelle tahansa poliitikolle tai puolueelle itsemurha. Ja siitä syystä lääketieteen kehityksen tuottama ongelma ei ole ratkeamassa, vaan eskaloituu tutkimus tutkimukselta.  

perjantai 24. marraskuuta 2023

O tempora, o mores!

Harvoin on pistänyt niin vihaksi kuin äsken huomattuani, että Maahanmuuttovirastossa joku ääliö on keksinyt siirrättää Ouluun asettuneet ukrainalaiset Kemijärvelle Venäjältä eli turvallisesta maasta viime päivinä saapuneiden ns. turvapaikanhakijoiden tieltä. Siis siirrättää sotaa Suomeen paenneet ihmiset parhaimmillaankin elintasopakolaisten ja luultavammin hybridisodankäyntivälineiden tieltä. 

Minulle jäi epäselväksi vain se, että onko tämä viraston kannanotto Vladimir Putinin Suomeen kohdistuneen hybridisotaretken vai hänen Ukrainaa vastaan suunnatun erityisoperaationsa puolesta. O tempora, o mores! 

torstai 14. syyskuuta 2023

Välimerellisiä tunnelmia Lampedusalta

Välimerellä Tunisian rannikon lähellä sijaitseva, mutta Italialle kuuluva, Lampedusan saari on tullut tunnetuksi EU:n alueelle pyrkivien kehitysmaalaisten astinlautana. Siksi oli mielenkiintoista havaita Samuli Salmisen linkittämä italialaisen toimittajan raportti. 

Valitettavasti en osaa italiaa, joten jouduin teettämän käännöstyön tekoälyllä. Lopputulos välittänee toimittajan sanoman, joten tarjoan sen hiukan paremmalle suomelle muokattuna teille, arvoisat lukijani. Samalla vihjaisen, että kyseinen toimittaja on upottanut mielenkiintoisia videoita viestiketjuunsa. 

Angela Caponnetto: "riittää! On aika tehdä konkreettinen analyysi hallitsemattomista ihmisvirtauksista kohti Lampedusaa. Nämä eivät ole siirtolaisia, vaan poikkeuksellisia ihmisiä. Vuoden alusta on tapahtunut noin 125 000 maihinnousua eli suunnilleen saman verran kuin vuonna 2016. Silloin kuitenkaan saarella ei ollut niin paljon kaaosta kuin nyt: miksi? 

Miksi Keski-Välimerellä tuntuu kuin olisimme Rooman kehätiellä? Me harvat akkreditoidut toimittajat liikumme edestakaisin sotilas- ja siviilialuksilla dokumentoidaksemme lähes Pohjois-Afrikan rannikon tuntumassa tapahtuvia pelastustoimia - jopa 3 000 päivässä. 

Tietenkin puhumme liikehdinnästä, joka on palautunut pitkään aikaan suurimittaisimmaksi - tosin se oli ennakoitavissa. Miksi sitten päädymme tähän tilanteeseen, jossa Lampedusa on vaarassa räjähtää milloin tahansa?"

Sama toimittaja: "kello 13.09 saapui 5 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin Lampedusan väestömäärä. Tämä johti Agrigenton syyttäjän vetoomukseen instituutioille ja kansalaisille tilanteen poikkeuksellisuuden vuoksi."

* * *

Kysymys täällä pohjolan perukoilla kuuluu tietenkin, että näkyvätkö Välimeren tapahtumat myös meillä. Tulevaisuutta on tietenkin mahdotonta ennustaa, mutta maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan humanitaarisen suojelun hakemusten määrät ovat  lisääntyneet myös Suomessa. 

Syynä tähän ovat kuitenkin lähinnä Ukrainasta tulevat pakolaiset. Suurin ongelmamaahanmuuttajien ryhmä on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut irakilaiset, jotka ovat jättäneet yhteensä vajaat 1 800 kansainvälisen suojelun hakemusta, joista noin puolet on ollut hylkäyspäätöksiä saaneiden henkilöiden uusia vedätysyrityksiä. 

Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö kehitysmaalaiset  jossain vaiheessa keksisi jälleen lähteä etsimään onneaan Suomesta. Tämän mahdollisuuden toteutuminen on tietenkin sitä suurempi, mitä innokkaammin suomalaiset päättäjät viestivät oman maamme erinomaisuutta tulijoiden vastaanottajana. 

Siksi on aivan erinomaista, että Suomella on uusi hallitus, jolla ei ole edeltäjänsä kaltaista intohimoa houkutella luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia "paikkaamaan" työvoimapulaa. Tosin myöskään vuonna 2015 ei ollut vallassa vihervasemmistolainen kabinetti, vaan pääministeri Juha Sipilän (kepu) johtama hallitus, joka päämiehensä suulla lähetti Irakiin erityisviestin suomalaisten poikkeuksellisesta halukkuudesta ottaa koteihinsa sikäläisiä nuorukaisia. 

Toivottavasti Petteri Orpo (kok) ei toista edeltäjänsä virhettä. Siis nimenomaan toivottavasti, sillä emmehän me valitettavasti ole unohtaneet nykyisen pääministerimme tätä päätöstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Välimeren tilanne edellyttää kansan tahdon noudattamista
Kehitysmaalaisten määrä Välimerellä on jälleen kasvussa
Petteri Orpo myi Suomen laittomille maahanmuuttajille

maanantai 28. elokuuta 2023

Pakolaisiin suhtautuminen ei ole muuttunut

Yksi tämän blogin kestoaiheista on ollut maahanmuutto, erityisesti humanitaarinen sellainen. Siinähän ongelmana on ollut se, että vainoa ja sotaa paenneiden ihmisten hätää ovat hyödyntäneet myös sellaiset kehitysmaalaiset, joiden ainoana tavoitteena on ollut nostaa elintasoaan - pahimmillaan länsimaisen sosiaaliturvan varassa sekä seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistyen.

Tästä äärimmäinen esimerkki oli vuonna 2015 Suomeen saapuneiden ihmisten kansallisuusjakauma, jossa korostuivat siinä vaiheessa rauhallisen Irakin nuoret miehet, joiden määrä oli yli kaksikymmenkertainen verrattuna syyrialaisiin. Näin siitä huolimatta, että pakolaisuuden hyväksyttävä syy olisi silloin ollut Syyrian sisällissota, joka toi muualle Eurooppaan noin 2,3 miljoonaa turvapaikkaa hakevaa henkilöä. 

Tänä päivänä suurin maahanmuuttajaryhmä ovat ukrainalaiset, joista yli kahdeksan miljoonaa on hakenut suojaa eri puolilta Eurooppaa. Toisin kuin kahdeksan vuoden takaiset irakilaiset, he eivät ole aiheuttaneet ongelmia Suomessa tai muualla. 

Uusimmassa Nature-lehdessä julkaistiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin eurooppalaisten asenteiden muuttumista humanitaarisiin pakolaisiin, sekä otetaanko ukrainalaiset tulijat vastaan myönteisemmin kuin muualta tulevat turvapaikanhakijat. Siinä oli oli aineistona vuosien 2015–2016 ja 2022 pakolaiskriisien ajalta tehtyjä kyselyitä, joissa oli pyydetty kaikkiaan 33 000 kansalaista viidestätoista Euroopan maasta arvioimaan satunnaisesti vaihtelevia turvapaikanhakijoiden profiileja. 

Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että ihmisten näkemykset tiettyjä ominaisuuksia omaavia turvapaikanhakijoita kohtaan ovat pysyneet huomattavan vakaana ja yleinen tuki on jopa hieman kasvanut ajan kuluessa. Ukrainalaiset turvapaikanhakijat otettiin tervetulleina vastaan vuonna 2022, ja heidän demografisella ja uskonnollisella profiilillaan oli suurempi rooli kuin kansallisuudella. 

Myötämielisyys ukrainalaisia kohtaan ei kuitenkaan tutkimuksen mukaan ole heikentänyt eurooppalaisten tukea muille pakolaisryhmille, kuten muslimipakolaisille, joihin suhtaudutaan tällä hetkellä suunnilleen samalla tavalla tai jopa aavistuksen myötämielisemmin tai jopa hiukan positiivisemmin kuin vuonna 2016. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että syyrialaisiin muslimeihin suhtaudutaan joka tapauksessa selvästi varauksellisemmin kuin ukrainalaisiin kristittyihin. Ja naisiin selvästi myötämielisemmin kuin miespuolisiin turvapaikanhakijoihin.

Vähemmän yllättävää oli se, että tutkimuksen vastaajista itsensä poliittiseen vasemmistoon mieltävät olivat huomattavasti innokkaampia ottamaan vastaan pakolaisia kuin oikeistolaiset. 

Lisäksi panin suurella mielenkiinnolla merkille, ettei maahanmuuttajaväestönsä kanssa vaikeuksissa olleiden ruotsalaisten suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ollut muuttunut vuodesta 2016 vuoteen 2022 yhtään negatiivisemmaksi. Länsinaapurissa vallitsi siis ainakin vielä viime vuonna samanlainen sinisilmäisyys kuin viime vuosikymmenellä. 

Harmi kyllä Naturen tutkimuksessa ei valitettavasti ollut mukana suomalaisia. Näin siksi, että vuoden 2016 maahanmuutto poikkesi meillä muusta Euroopasta siinä, etteivät tulijat olleet sotaa käyvästä Syyriasta, vaan tuolloin suhteellisen rauhallisesta Irakista. 

Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko tämä ilmeinen turvapaikkaoikeuden väärinkäyttö vaikuttanut ihmisten asenteisiin - sikäli kuin asia nyt edes on yleisessä tiedossa suomalaisten parissa, koska ainakaan valtamediamme ei ole sitä painottanut.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteellinen tieto ei tue Kristiina Silvanin ihonvärilausuntoa
Maahanmuuttajien kohtaamisteoria osoittautui virheelliseksi
Leimattu ryhmä

lauantai 5. elokuuta 2023

Arkkipiispan rasismi, Jani Mäkelän määritelmä ja todellisuus

Arkkipiispa Tapio Luoma tuli julkisuuteen sanomaan, että "jokaisen on oltava valmis tunnistamaan rasismia heijastavia piirteitä juuri omassa ajattelussaan. Miksi minun on vaikea nähdä erilainen ihminen vertaisenani? Miksi pelkään erilaisuutta ja minkä takia erilaisuus herättää ahdistusta, aggressiota ja jopa suoranaista vihaa?"

Vaikka en arkkipiispan laumaan kuulukaan, jäin miettimään, mitä hänen lausahduksensa tarkoitti omalla kohdallani. Teenhän kuitenkin työtäni monikulttuurisessa ympäristössä ja arvostan kaikkia siellä työskenteleviä kollegoitani ihmisinä täysin riippumatta heidän etnisestä taustastaan. 

Tosin joitakin heistä pidän suuremmassa arvossa kuin toisia - tämä liittyy esimerkiksi siihen, miten menestyksekkäästi he ammattiaan harjoittavat. Ovathan tutkijat ja heitä avustavat tekniset henkilöt työn tuottavuudeltaan erilaisia aivan samoin kuin muissakin työpaikoissa. 

Pieni joukko tutkijoista saa kerta toisensa jälkeen nerokkaita oivalluksia ja toteuttaa niiden pohjalta tutkimuksia, joiden kautta ihmiskunnan tieteellinen tieto kasvaa oleellisesti. Toiset taas tekevät julkaisuja, joiden suurin merkitys taitaa olla heidän julkaisuluettelonsa piteneminen yhdellä merkinnällä.

Tekniset työntekijätkin poikkeavat ammattitaidoiltaan ja osaamiseltaan. Heistä toiset tekevät pyydetyt analyysit erittäin luotettavasti, kun taas joidenkin kohdalla virheitä sattuu tämän tästä. Eivät jälkimmäiset sinänsä ole sen huonompia ihmisiä, mutta toki pyydän omia analyysejäni mieluiten tekemään jonkun ensin mainitsemaani ryhmään kuuluvalta.  

Jotkut muita enemmän arvostamani henkilöt taas ovat mukavia kavereita, joiden kanssa on mukava vaihtaa ajatuksia kahvitauolla tai muussa sopivassa tilanteessa. He luovat työyhteisöön mukavaa tunnelmaa, mutta jos pitäisi luokitella työyhteisöni jäsenet tämän ominaisuuden perusteella, olisi järjestys suurelta osin toinen kuin työn tuottavuutta mittarina käyttäen. 

Saattaisipa joku loistavaa tutkimusta tekevä - ja sitä kautta suuresti arvostamani - henkilö olla jopa niin sanotusti varsin epämiellyttävä tyyppi. Sellainen olisi sikäli ristiriitainen tapaus, että arvostaisin kyllä hänen tieteellistä kyvykkyyttään, mutta käyttäytymisen puolesta pikemminkin päinvastoin.

* * *

Luulen kuitenkin, ettei arkkipiispa tarkoittanut näitä - ihmisten yksilöllisiä ominaisuuksia korostavia - erilaisuuden lajeja vaan ihmisten perinnöllistä olemusta. Siis ennen kaikkea heidän etnistä taustaansa, joka on ollut ennennäkemättömällä tavalla esillä viime vuosien rasismikeskustelussa.

Tässä suhteessa oli hyvä, että rasisteiksi syytettyjen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä antoi haastattelun siitä, mitä rasismi hänen ja hänen puoluetovereidensa mielestä tarkoittaa. 

Mäkelän mukaan "Suomen lainsäädäntö antaa aika hyvät raamit sille, mikä on kiellettyä syrjintää ja mikä ei. Jos sinulla on edessäsi yksilö, joka on esimerkiksi eri värinen kuin sinä, niin et saa kohdella häntä eri tavalla, kuin miten kohtelisit jonkun toisen väristä ihmistä. Syrjintä tällaisella perusteella, johon henkilö itse ei voi vaikuttaa, on kiellettyä."

Tämä on hyvä määritelmä rasismille, ja voin hyvin allekirjoittaa sen. Tarkempi määritelmä löytyy Suomen perustuslaista, jonka mukaan "ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella... Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti... Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään." 

Kun nyt puhutaan vaikkapa Riikka Purran (ps) tunnetusta turkkilaista apinaa koskevasta kirjoituksesta, on hyvä huomata, ettei se perustunut puheena olleen henkilön edellä mainittuihin ominaisuuksiin, vaan hänen käyttäytymiseensä naisen edessä - siis seksuaaliseen häirintään. Eikä se siten ole rasistinen. 

* * *

Mäkelä nosti esille myös toisen nyt käynnissä olevaan keskusteluun liittyvän oleellisen asian. Hän nimittäin totesi, että "jotkut poliittiset suuntaukset... ottavat tämän termin, määrittelevät sille mielivaltaisesti oman sisältönsä ja alkavat peilaamaan muita keskustelijoita sen oman määrittelemänsä mukaan". 

Tämä - Orwellinkin mainitseman uuskielen lanseeraaminen - on asia, johon vastuullisen median tulisi ehdottomasti tarttua, mikäli Suomessa olisi sellainen. Toisin kuin vihervasemmisto näyttäisi ajattelevan, ei rasismia ole esimerkiksi maahanmuuton rajoittaminen sellaisilta ihmisryhmiltä, joiden maahantulo aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia, lisää suhteettomasti seksuaalirikollisuutta ja on naapurimaissa johtanut vakavan rikollisuuden kasvuun. 

Rasismia olisi, mikäli rajoituksen syynä olisi esimerkiksi muslimien maahanmuuton rajoittaminen siitä syystä, että heillä on erilainen ihonväri, uskonto ja ruokakulttuuri kuin meillä suomalaisilla. Rasismia ei ole myöskään näiden ihmisten pukeutumiseen puuttuminen silloin, kun se estää heitä osallistumasta työelämään tai toimii sukupuolisen syrjinnän ja/tai naisten alistamisen työkaluna. 

* * *

Lopuksi on vielä todettava, ettei rasismia ole myöskään se, ettei yhteiskunta ota vastaan kantokykyään enempää pakolaisia - heitähän on koko maailmassa yli sata miljoonaa, joten on selvää, ettei 5,5 miljoonan asukkaan Suomi pysty ottamaan heitä kaikkia vastaan. Mutta sitä enemmän me kuitenkin pystymme, mitä nopeammin tänne jo saapuneet sopeutuvat yhteiskuntaamme ja ryhtyvät osaltaan lisäämään sen taloudellisia voimavaroja. 

Tässä suhteessa hyvän vertailukohdan tarjoavat kymmeniä vuosia maassamme asuneet somalit, joiden työllisyysaste on edelleen vain noin 30 prosenttia kun taas viime vuosina maahamme saapuneista yli 15-vuotiaista ukrainalaisista on jo nyt työllisinä noin 22 prosenttia. Näiden lukujen valossa on selvää, että Suomessa asuvien ukrainalaisten työllisyysaste nousee somaleiden ohi hyvinkin nopeasti, joten heidän aiheuttamansa taakka suomalaiselle yhteiskunnalle tulee jo lähivuosina olemaan pienempi kuin somaleiden aiheuttama. 

Tämän seurauksena Suomi voi vähentää maailman pakolaisten määrää huomattavasti tehokkaammin ottamalla maahamme ukrainalaisia somaleiden sijaan. Eikä tämän asian ääneen sanominen ole rasismia vaan tosiasioiden toteamista. 

lauantai 13. toukokuuta 2023

Venäjän erikoisoperaation erikoisin vaihe on alkamassa

Ukrainan puolustustaistelu Venäjän erikoisoperaatiota vastaan näyttäisi siirtyneen uuteen vaiheeseen, sillä ainakin Bahmutin luoteispuolella Venäläisiä on työnnetty takaisin niiden raskain tappioin valtaamilta alueilta. Tosin ukrainalaiset itse sanovat, etteivät he ole vielä aloittaneet paljon puhuttua vastahyökkäystään. 

Nähtäväksi siis jää, onko nyt käynnissä ensinäytös siirtymisestä sodan ratkaisutaisteluihin vai sittenkin vain yksi pieni vaihe sodan kulussa. Selvää kuitenkin on, että ukrainalaisten talven mittaan saama moderni aseistus (esimerkki, toinen ja kolmas) on tehnyt heistä viime kesää selvästi vahvemman sotilaallisen toimijan. Ja samaan aikaan parasta aseistustaan vanhalla raudalla korvannut Venäjä on heikentynyt.

Ukrainan vapauttaminen on lähtökohtaisesti äärimmäisen hankala tehtävä, sillä Putin ei luovu saavutuksistaan helposti. Siihen viittaavat myös mittavat puolustusjärjestelyt, joiden kukistaminen on ainakin periaatteessa lähes mahdotonta. 

Siksi onkin jännittävä nähdä kuinka taistelut edistyvät itäisessä ja eteläisessä Ukrainassa. Pahimmassa tapauksessa kesän aikana nähdään ensimmäisestä maailmansodasta tuttua kulutustaistelua, jossa sotilaita kuolee kuin kärpäsiä, mutta linjat liikkuvat vain vähän.

Parhaassa tapauksessa taas jo aiemmin motivaatiovaikeuksista kärsineiden venäläisten sotilaiden moraali pettää lopullisesti ja taisteluosastot antautuvat joukoittain tai syöksyvät paniikissa ukrainalaisia karkuun. Jotenkin minusta tuntuu juuri nyt, että tämä on se skenaario, jonka toteutumisen tulemme näkemään alkaneen kesän aikana - ei ehkä heti hyökkäyksen alettua, mutta viimeistään keskikesän helteillä. 

Jos olen oikeassa, olisi kyseessä Venäjän erikoisoperaation erikoisin vaihe. Ja ehdottomasti myös positiivisin.

JK kello 13:03: Näyttää siltä, että erikoisoperaation erikoisvaihe käynnistyi saman tien: Britti­tiedustelu: Venäläiset vetäytyneet seka­sortoisessa tilassa Bahmutissa – pulaa uskottavista taistelu­yksiköistä

torstai 27. huhtikuuta 2023

Maahanmuuttajien työllisyys lähestyy Suomessa syntyneiden työllisyysastetta

Helsingin sanomat kertoi, että 15-64-vuotiaiden maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut kahdessa vuodessa 64 prosentista 72 prosenttiin. Niinpä heidän työllisyysasteensa lähestyy vauhdilla Suomessa syntyneiden työllisyysastetta, joka oli viime vuoden lopulla 75 prosenttia.

Hieno homma, että nyt ovat lopultakin paperinsa hukanneet somalialaiset koneinsinöörit, syyrialaiset lääkärit, iranilaiset fyysikot ja irakilaiset taksikuskit saaneet töitä. Hiphiphurraa... vai ovatko sittenkään?

Jutussahan ei oltu eritelty eri maahanmuuttajaryhmiä, joten minun piti asiasta varmistuakseni mennä tiedon lähteille katsomaan. Ja näyttihän sieltä löytyvän ainakin jotain suuntaa antavaa.

Dokumentin sivulla 16 oli nimittäin kuvaaja eri maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien työnhakijoiden määrän kehityksestä vuoden aikana. Siitä näkee, että irakilaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli tosiaan laskenut kahdella ja turkkilaisten yhdellä prosentilla. Sen sijaan työttömien afgaanityönhakijoiden määrä oli kasvanut kymmenellä, syyrialaisten neljällätoista, somaleiden neljällä ja iranilaisten kahdellatoista prosentilla. 

Muista ryhmistä venäläisten työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut neljällä prosentilla ja ukrainalaisten peräti 961 prosentilla. Sen sijaan esimerkiksi virolaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut kuudella ja kiinalaisten jopa 12 prosentilla. 

Nyt kun vielä tietäisi, missä suhteessa keskeisten maahanmuuttajaryhmien määrä on muuttunut suhteessa toisiinsa. Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt sitä tietoa. 

Sen verran kuitenkin, että Migrin tilastoista löytyi tieto vuosittain oleskeluluvan saaneista. Laskin sen perusteella yhteen suurimpien tulijamaiden maahanmuuttajat vuosilta 2022 ja 2023 sekä lisäksi tässä kiinnostavien iranilaisten, afgaanien, somaleiden ja syyrialaisten määrät. Lopputuloksena syntyi oheinen taulukko.



Näemme, että vuosina 2022-23 saapuneista suurimman ryhmän eli venäläisten määrä oli yli nelinkertainen irakilaisten määrään nähden ja vielä suurempi verrattuna muihin 2015 suurina joukkoina saapuneisiin kansallisuuksiin. Uusiin somaleihin tai syyrialaisiin verrattuna uusien venäläisten määrä oli yli kahdeksankertainen ja intialaistenkin reilusti nelinkertainen.  

Tämän perusteella voidaan epäillä, että ulkomaisen työvoiman määrä olisi Suomessa kasvanut muiden kuin paperit hukanneista koneinsinööreistään tai lääkäreistään tunnettujen kansallisuuksien takia. 

Jos sitten yhdistämme tämän tiedon TEM:in ilmoittamiin lukuihin, näyttää siltä, että työllistyneiden maahanmuuttajien osuuden kasvuun on mitä ilmeisimmin vaikuttanut lähtömaiden suhteellisen merkityksen muuttuminen. Eli maahanmuuttajien työllisyyden kohoaminen saattaisi johtua pikemminkin venäläisten, intialaisten, ukrainalaisten, filippiiniläisten ja kiinalaisten hyvän työllistymisen kuin kehitysmaalaisten onnistuneen kotouttamisen seurauksena. 

Toki asiasta saisi paremman varmuuden, mikäli käytössä olisi Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrät kansalaisuuksittain. Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt sellaista tilastoa vuosilta 2022-23.

Vuodelta 2021 kuitenkin löytyi ja sen mukaan selvästi suurin Suomessa asuva maahanmuuttajien (eli muualla syntyneiden) ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa syntyneet yli 60 000 ihmistä, jota seurasivat pitkin välein virolaiset (noin 47 000) ja ruotsalaiset (noin 33 000). Sitten tulivat edelleen selvästi pienempinä ryhminä irakilaiset (noin 21 000), venäläiset (noin 18 000), kiinalaiset (noin 13 000) ja somalit (noin 12 000). 

Tämä tieto vahvistaa edelle kirjaamaani epäilyä siitä, että viimeisen kahden vuoden aikana huomiota herättävän hyvin työllistyneiden maahanmuuttajien tausta ei ole vuonna 2015 suurta huomioita saaneissa maissa. Valitettavasti tämä jää kuitenkin pelkäksi arveluksi, koska TEM ei julkaissut keräämiään työllisyystietoja suoraan maahanmuuttajaryhmittäin jaoteltuna, vaan minun täytyi asiaa ymmärtääkseni tyytyä edelle kirjaamiini jossain määrin epämääräisiin laskelmiin. 

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!