keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Ruotsalainen lapsiin kohdistuva väkivalta ja sen kieltäminen

Ruotsissa aikanaan turvapaikanhakijoiden joukossa yleinen lasten apaattinen käytös on saanut selityksensä. Kyse ei ollut fyysisestä sairaudesta vaan sairaan kulttuurin ilmentymästä.

Yle nimittäin kertoi, että Filter-aikakauslehden mukaan kaksi Ruotsista aikanaan turvapaikkaa hakevaa henkilöä oli pakotettu väkivallalla teeskentelemään apaattista. Kuten alla olevista lainauksista voi päätellä, olivat heidän vanhempansa syyllistyneet törkeisiin rikoksiin harhauttaakseen viranomaisia.

"Nermin-niminen poika kertoo vanhempiensa eristäneen hänet ystävistään, estäneen häntä syömästä ja pakottaneen istumaan pyörätuolissa. Ravintoa hän sai vain ravinnejuomista. Poika sai liikkua vain ollessaan yksin huoneessan, joten pian ravinnon ja liikunnan puute alkoi näkyä vartalossa. Raajoista katosi voima, ja nivelet ja jänteet jäykistyivät... Jos poika erehtyi vaikkapa kohottamaan silmäluomiaan lääkärin ollessa paikalla, löi isä poikaa. Isä löi poikaa myös silloin, kun tämä jäi kiinni hakiessaan yöllä salaa ruokaa keittiöstä."

"Armeniasta kotoisin oleva Anahit Arakelyan, joka oli kymmenvuotias, kun isä ja äitipuoli vuonna 2009 päättivät tytön ryhtyvän apaattiseksi. Vanhemmat ohjeistivat Anahitin mukaan häntä jäämään pois koulusta sekä lopettamaan ystäviensä tapaamisen, ulkona liikkumisen, puhumisen, hymyilemisen ja kaikenlaisen reagoimisen... Lopulta syöminen ja juominenkin vähenivät, ja Anahit eli jugurtilla ja ravintojuomilla. Tytöllä olisi kyllä ollut nälkä, mutta vanhemmat eivät antaneet hänen syödä. Joskus hän söi salaa. Kun sairaanhoitajan tekemässä punnituksessa tytön painon todettiin nousseen puoli kiloa, sai hän isältään selkäsaunan."

Mutta mitä ruotsalaisesta yhteiskunnasta kertoo se, että - edelleen Ylen mukaan - "apaattisia lapsia käsittelevä Filterin artikkeli herätti jo ennen julkaisuaan vastalauseita, ja sitä on arvosteltu äärioikeiston pussiin pelaamisesta"? Näin siitä huolimatta, että "artikkeli perustuu lukuisiin haastatteluihin ja Anahitin ja Nerminin luvalla hankittuihin potilasasiakirjoihin sekä muihin kertomukset vahvistaviin asiakirjoihin".

Ja lopuksi on meidän kysyttävä kainosti, että eihän tällainen olisi mitenkään mahdollista Suomessa? Siis tosiasioiden kieltäminen poliittisen aatteen nimissä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi Yle syyllisti suomalaisia, vaikka olisi pitänyt kehua?
Ohjaako persunpelko hallitusneuvotteluita?
Ongelmista vaikenemalla muutamme Suomen paskastaniksi

4 kommenttia:

  1. Näköjään uusia rikkauden muotoja tulee jatkuvasti tietoomme, seuraavien lisäksi. Joukkoraiskaukset, grooming, taharrus, lasten raiskaukset, kunniamurhat, lapsiavioliitot, tyttöjen pakkonaittaminen vanhoille äijille, pikkutyttöjen silpomiset, naisten säkitys ja vangitseminen kotiin, henkilöpaperien katoaminen, partalapset, vääräuskoisten vainoaminen, shiia/sunni-terrori, pommi- ja rynnäkkökiväärihyökkäykset, rekkaiskut, tori- ja katupuukotukset, päiden katkominen, hauskat ruoanlaitto- ja pelihetket.
    Kuinka olisimmekaan tulleet toimeen ilman tätä rikkautta.

    VastaaPoista
  2. Lajimme poikkeaa jopa evolutiivisista lähisukulaisistaankin siinä miten suhteellisesti pitkä lapsuus ihmisellä on. Ja luulenpa että kulttuurievoluutio tuolla tavoin tarkasteltuna vain korostaa lapsuuden erityisyyttä entisestään.

    Omassa kreikkalais-kristillis-länsimaisessa kulttuuripiirissämme aika pitkään historiassa lapsiin on suhtauduttu kuin he olisivat pieniä aikuisia. Vasta uudella ajalla lapsuuden omanlaisuus on noussut huomion kohteeksi. Neil Postmanin "Lyhenevä lapsuus" on edelleenkin tärkeä kirja -- se kertoo siitä miten me nyt olemme jälleen hukkaamassa lapsuuden. Oma evolutiivinen ymmärryksemme on surkastunut yhtäältä sosiaalidarwinismiksi, toisaalta kilpailuvietiksi, jonka seurauksena me sitten ylpeilemme sillä miten "valmiita" omat lapsemme mahdollisimman nuorina jo ovat.

    Tämä Gretan tapaus on aika karmea esimerkki siitä mitä ruotsalaisella "hyvinvointiyhteiskunnalla" on maailmalle enää annettavanaan.

    Kun silmät suljetaan yhdessä paikassa, eipä niillä nähdä sitten enää maailmaa muuallakaan. Kun taju oman kulttuurisen ihmisyyden erityisiä piirteitä kohtaan katoaa, vieraskulttuureissakaan ei nähdä niille ominaisia piirteitä. Eikä etenkään niitä piirteitä, jotka ovat synkän kielteisiä. Kuten nyt tämä tiettyihin kulttuureihin edelleen kuuluva täydellinen sokeus lapsuuden omaehtoisuutta kohtaan.

    On huolestuttavaa, että todellisuudentajumme oman kulttuurimmekin piirissä alkaa pettää. Koululaitoksemme kasvattaa pelkkää "käsitetietoa" omaksuvia lapsia, joista kaikista lopulta tulee pikkugretoja -- aikuisten poliittisten agendojen kilpiä. Kuinka tällaiset aikuiset sitten edes voisivat tuomita vieraskulttuurisia jotka invalidisoivat lapsiaan päästäkseen säälipisteillä muutenkin madaltuvien nationalististen kynnysten paremmalle puolelle?

    Kun kuulin Trumpin puhuvan siitä, että tulevaisuus ei ole globalistien, vaan nationalistien, ajattelin, että teesille voisi kuvitella tosifaktillisen sisällön. Siis sellaisen joka nostaisi esille juuri nämä nyt aktiivisesti valkopestyt vieraskulttuurien raakuudet, joista oman kulttuurimme olisi pitänyt jo aikapäiviä päästä irti -- mutta joita emme nyt siis enää pysty omassakaan piirissämme käsittelemään.

    VastaaPoista
  3. Voisiko tapahtua niin, että koululainen saa joulukuussa Nobelin rauhanpalkinnon ja puoli vuotta myöhemmin hän jää luokalle.

    VastaaPoista
  4. Ylen artikkelista poimittua:

    Kun perhe yhdeksän kuukautta oireiden ilmaantumisen jälkeen sai oleskeluluvan, kotiutettiin poika sairaalasta.
    Pyörätuolissa istunutta poikaa ryhdyttiin ulkoiluttamaan ja muutaman päivän kuluttua hän "heräsi". Neljä viikkoa myöhemmin hän oli parantunut,
    kertoo poikaa hoitanut psykiatri Lars Joelsson tutkivaa journalismia tekevän ruotsalaisen Filter-lehden haastattelussa(siirryt toiseen palveluun).
    ...
    ...
    Mikään hoito ei näyttänyt auttavan, mutta lapset parantuivat pysyvän oleskeluluvan myöntämisen jälkeen.
    Osalla paraneminen tapahtui selvityksen mukaan salamannopeasti, osalla siihen kului kuukausia.
    ...
    ...
    Epäilykset siitä, ovatko kaikki lapsipotilaat oikeasti sairaita heräsi nopeasti.
    Hoitohenkilökunnan vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellinen potilassuhde rajoittivat kuitenkin ongelman esille tuomista.
    ///////////////////////

    Eikö näissä tapauksissa ole mitään jälkiseurantaa? Valheen paljastuttua olisi pitänyt lupa evätä ja suorittaa karkotus.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!