lauantai 2. toukokuuta 2020

Onko demareiden kannatuksen koronalisä katoavaista?

Suomen sosialidemokraattinen puolue on ottanut koronaviruksen tukemana niskalenkin maamme muusta poliittisesta kentästä. Näin voisi ainakin päätellä Alma Median mielipidekyselystä.

SDP:n kannatus oli nimittäin noussut peräti 24,1 prosenttiin, eli tasolle, jolla se ei ole ollut aikoihin. Seuraavina tulivat oppositiopuolueista Perussuomalaiset, jonka suosio oli pudonnut 18,8 prosenttiin ja Kokoomus 16,2 prosentin kannatuksella.

Myös Keskusta oli saanut koronalisää ja sen kannatus oli noussut toivottomuuden alhosta edes 12,9 prosenttiin. Vihreiden maailmanparannuslinja oli sen sijaan torpannut ohisalolaisilta koronalisän ja puolueen kannatus on laskenut vain 9,7 prosenttiin. Kadonneet vihreiden äänet eivät olleet menneet hallituksen toiselle maailmanparannusliikkeelle, koska Vasemmistoliitonkin kannatus oli vain 7,3 prosenttia.

Jatkossa on mielenkiintoista nähdä, kuinka puolueiden kannatus suhtautuu koronaepidemian ja sen jälkiseurausten tuleviin vaiheisiin. Niin kauan kuin pandemiatilanne on päällimmäisenä, olettaisin SDP:n ja Keskustan kannatuksen säilyvän tai jopa lisääntyvän edelleen.

Sen sijaan sitten kun talouden alamäki alkaa tosissaan vaikuttamaan ihmisten elämään, saattaa näiden puolueiden kannatuksessa tapahtua suuriakin muutoksia. Se riippuu kuitenkin EU:n ja maamme hallituksen tekemistä ratkaisuista.

Eli mitä tiukemmalle ihmiset joutuvat omassa elämässään, sitä suuremmassa vaarassa on hallituspuolueiden kannatuksen koronalisän haihtuminen. Samaan suuntaan vaikuttanee myös mahdollinen mukaanmeno EU:n yhteisvastuisiin Italian, Espanjan ja Ranskan pelastamiseksi. Ja tietenkin äärimäisen vihervasemmiston ajama rahavirta maailmanparantamiseen.

Jos hallitus taas onnistuu luovimaan siten, että ihmiset kokevat lopulta päässeensä suhteellisen helpolla koronapandemiasta, saattavat johtavat hallituspuolueet päästä pitkään kestävän kannatusaallon harjalle. Tämä on tekijä, joka saattaa hyvinkin vaikuttaa siihen, millä keinoilla taloutta lähdetään elvyttämään.

Esillä olleista ratkaisuista jonkinlainen helikopteriraha olisi tietenkin houkutteleva, etenkin jos se onnistuttaisiin jakamaan siten, ettei inflaatio lähtisi kovin voimakkaasti liikkeelle. Ja ettei talousjärjestelmän muu toiminta häiriintyisi kovin vakavasti - valitettavasti näiden riskin toteutuminen olisi kuitenkin varsin todennäköistä.

Ellei käytettävissä ole helikopterirahaa, voi valtio tietenkin aina ottaa velkaa. Tämän velan maksaminen veroja keräämällä saattaisi kuitenkin aiheuttaa ajan myötä kasvavaa tyytymättömyyttä. Näin etenkin, jos julkisia velkoja kerrytettäisiin siirrettäväksi EU:n sisäisen solidaarisuuden nimissä maamme rajojen ulkopuolelle.

Hallituspuolueiden kannatukselle olisi tietenkin melkoista myrkkyä sekin, jos yrityksiä ja työpaikkoja alkaisi kadota suuria määriä. Siksi niiden pelastamisen voisi kuvitella Marinin kabinetin ensisijaisena tavoitteena, vaikka politiikan vasemmalla laidalla kapitalistien tukeminen voikin tuntua vastenmieliseltä. Pelissä ovat kuitenkin kapitalistien rahojen lisäksi myös työläisten ansiot.

Ja sitten on vielä poliittisesti aktiivinen eläkeläisten joukko. Kuten muistamme, ehdotti Antti Rinne (sd) jo ennen koronakriisiä eläkevarojen sosialisointia, eikä eläkeyhtiöiden omaisuuden käyttämisen houkuttelevuus koronakriisin seurausten paikkaamiseen liene tällä hetkellä ainakaan vähäisempi kuin viime syksynä.

Jos eläkevaroihin kuitenkin koskettaisiin kansalliseen hätään vedoten, tulisivat eläkeläiset varmuudella reagoimaan siihen. Poliittisesti aktiivisena, väestörakenteemme takia kasvavana ja etenkin SDP:n kannalta tärkeänä ryhmänä eläkeläisten reaktiot olisivat varsinkin Marinin puolueelle valtava riski.

Lyhyessä blogikirjoituksessa ei voi tietenkään käydä kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja ja yksityiskohtia läpi, enkä muutenkaan osaisi sitä tehdä. Kuitenkin jo edelle kirjoittamani muutamat vaihtoehdot osoittavat, että hallituksella on edessään hankalia päätöksiä, joita tehdessä yksikin harha-askel saattaa viedä kannatukselta koronalisän korkoineen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Julkisen yritystuen ongelmat ovat opettavaisia
Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?
Hallituksen päätökset

17 kommenttia:

  1. Jos ihmiset yhtään ymmärtäisivät sosiologian alkeita, ja jos media edes auttavasti valistaisi kansalaisia niistä ihmiselle lajityypillisistä joukkoilmiöistä jotka tällaiaissa yhteyksissä näyttävät ikuisen toimintapansa, kukaan ei ihmettelisi mistä Marinin suosio ja demaripuolueen kannatuksen kasvu johtuu. Eikä kukaan tuntisi tarvetta selittää sitä millään harjoitettuun politiikkaan liittyvillä yksittäisillä linjavalinnoilla tai päätöksillä.

    Sillä kysymyksessä on lajillemme ominainen mutuaalireaktio. Sellainen syntyy aina kun yhteisöä kohtaa jokin ulkoinen uhka tai yhteisö sisäisesti kriisiytyy -- ja se on pohjimmiltaan ihan terve ja tarpeelllinen reaktio, joskin sitä sitten saattaa jokin inhimillisiä pohjatuntoja vaistonvaraisesti hyväksikäyttävä valataistelija käyttää hyväkseen. Mutta vaikka tällainen hyväksykäyttö olisi äärimmäisen häikäilemätöntä, kuten se esimerkiksi "uhriutumisen" tunteisiin demagogin lahjoillaan vedonneella Hitlerillä oli -- hänhän ylläpiti saksalaisten mutuaalituntoja runsaan vuosikymmenen ajan -- takaraja tuollaiselle tietoiselle hyväksikäytölle tulee yleensä aika pian.

    "Talvisodan henki" meillä oli suurimmaksi osaksi haihtunut jo jatkosotaan mentäessä. Enpä usko että Marinin kokoama kansansuosio ja kannatus kestää ainakaan kovinkaan paljoa kauemmin. Avoimen yhteiskunnan oloissa epävarmuutta opitaan sietämään vähitellen paremmin, ja sen rinnalle nousee kritiikkiä ja keskustelua vaihtoehdoista, jolloin mutuaalitunnoilta katoaa tunteisiin vetoava pohja.

    On aika traagista, että elämme kaikesta näennäisestä sivistyneisyydestämme huolimatta edelleen yhteiskunnassa, jossa presidentin, ministereiden, kansanedustajien, korkeiden virkamiesten ja hallintovastaavien, journalistien, kulttuurieliitin ja mielipidevaikuttajien, jne, ei tarvitse osata sosiologian perusasioita. Se on todella traaginen yhteiskuntatilanne.

    VastaaPoista
  2. Niin, hädän hetkellä tartutaan korkeimpiin voimiin ja hyvään hallitsijaan. Aikalaiskertomuksien mukaan ylistivät neuvostokansalaiset Stalinia vielä "tähtipistoolin" piippu takaraivolla.

    VastaaPoista
  3. Nämä kannatusmuutokset ovat sekä reaktioita koronaan, että rektioita siihen, miten puolueet ovat reagoineet koronaan. Muutosten pysyvyys ja suunta luonnollisesti riippuvat siitä, miten jatkossa toimitaan ja kuinka osuviksi tähänastiset toimet osoittautuvat. Marin ja Kulmuni ovat esiintymisissään ja esityksissään pysyneet asialinjalla ja tämä on palkittu kannatuksen nousulla. Ohisalo ja Andersson ovat jatkaneet hörhöilyjään ja tämä on palkittu (huolestuttavan lievällä) kannatuksen laskulla. Kriisitilanteiden logiikka on sellainen, että kun hallituksella tuntuu olevan ote asioiden hoitoon, sen kannatus nousee ja vastaavasti, tiukalle mutta rakentavalle oppositiopolitiikalle ei jää tilaa joten oppsition kannatus liukuu alaspäin.

    Tavallisesti politiikan kaksi isoa asiaa ovat talous ja turvallisuus. Nyt turvallisuus mielletään käytännössä terveydeksi. Molemmissa suhteissa hallituksen haasteet ovat vasta edessäpäin.

    Koronan sairastumis- ja kuolleisuusluvut ovat toistaiseksi olleet matalia huolimatta siitä, että suojavarusteiden hankinta ja niiden saatavuuden hoito ovat epäonnistuneet ja testauksen ja jäljityksen hoitokin on kompastellut. Hallituksen haasteena on nyt rajoitusten lieventäminen niin, että epidemia ei vauhditu. Tämä edellyttää torjuntatoimien nykyistä selvästi tarkempaa kohdentamista. Se taas edellyttää suojavarusteiden saannin ja jakelun kuntoon saattamista, testauksen kattavuuden parantamista ja jäljityksen toimivuutta. Tehtävä on selkeä mutta käytännössä haastava.

    Talouden haaste on vaikeampi. Yritykset ja työpaikat täytyy saattaa kriisin yli kasvattamatta sen enempää velkataakkaa kuin valtion menojakaan kohtuuttomasti. Avainasia on rahan tehokas käyttö ja oikea kohdentaminen. Tämä on nykyhallitukselle selvästi terveyttä kovempi haaste, sillä koronan varjolla rahastajia ja tuhlaajia löytyy hallituksen piiristäkin pilvin pimein. Kyse taitaa olla siitä, löytävätkö Marin ja Kulmuni yhteisen sävelen (kitkaa on eikä se kitka ole viulunkielen värähtelyä) sillä Ohisalosta ja Anderssonista ei tässä suhteessa ole minkäänlaista toivoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääministeripuolue korjaa mutuaalitunnoista -- kansalaisten tuntemasta tarpeesta luottaa johtajiin -- koko potin. Koska nuo tunnot ovat olemuksellisesti jäsentymättömiä, juuri "yleistä mielialaa" ja yleisiä linjoja kokoava ja hahmottava pääministeri kokoaa myös luottamuksen.

      Kunpa kansalaiset laajemmin joukoin näkisivät näiden "uhriajattelulla" ratsastavien identiteetti- ja ideologipoliitikkojen läpi. He todellakin ansaitsisivat paljon enemmänn romahtaneen kannatuksen kuin mikä näkyy toteutuvan. Kirjoitin juuri aiheesta lisäyksen omaan blogiini.

      Poista
  4. Jospa vaan otettaisiin lisää velkaa ja omaksuttaisiin Etelä-Euroopasta rennompi manjana-asenne. Unohdettaisiin vihdoin ja viimein se sotakorvaus-asenne. Kun velkaa on tarpeeksi paljon, niin sen saa lopuksi anteeksi;)...

    VastaaPoista
  5. Sairastuneista kuolleita 4,2% ei ole minusta matala luku. Per miljoona, per testattu, otetaan esille, koska luvut näyttävät hallituksenkin näkökulmasta kivemmille.

    Jos Suomi velkaantuu kunnolla, ehkä emme olekaan niin maksajan roolissa etelä-euroopan maiden leväperäiselle elämäntavalle kuin kilttinä auktoriteettiuskollisena EU:lle? Otetaan ronskisti velkaa, niin ollaan samalla tasolla kreikkojen kanssa. Ainekin nyt edes niin, ettei ikuisesti olla nettomaksajia, aina maksetaan EU:lle enemmän kuin ikinä sieltä saadaan. Haitta- ja lieveilmiöissä ollaan toki saajapuolella, kansainvälinen rikollisuus, turvattomuus, turvapaikkasossushoppailijoiden elättäminen, moraalin rappeutuminen em. syistä, jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ajatuksesta. Palannen aiheeseen huomenna, ellei yön aikana tapahdu jotain dramaattista.

      Poista
  6. Kyllä tulee demarit vielä ryminällä alas. Katsotaanpa tilannetta esim vuoden päästä. Kun aletaan leikkauslistoja menoista sekä veronkorotuksista tuomaan esiin. Ja ei ne maahanmuuton ongelmat minnekään häviä. Päinvastoin. Tilanne tulee entisestään pahentumaan. Se on varma se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Demareiden tilanne sikäli hyvä että tulonsiirtoja saavien määrä kasvaa. Esim. asumistukea saavalle sen tuen kohtalo on ehkä tärkein kannatusperuste. Toisaalta PS ei voi muuttua puolueeksi jolle asumistuki on asia numero yksi. Surkealta näyttää varsinkin pk-seudun tulevaisuus. -jussi n

      Poista
    2. Tämä on demokratian rakenteellinen ongelma.

      Poista
  7. Hatunnosto unkarilaisille:

    "”30 vuotta vapautta” – Unkari juhlii kommunistisen diktatuurin ikeestä vapautumista julkaisemalla juhlarahan",
    https://www.kansalainen.fi/30-vuotta-vapautta-unkari-juhlii-kommunismin-ikeesta-vapautumista-julkaisemalla-juhlarahan/

    Hatunnosto unkarilaisille myös ulkoeurooppalaisten maahantunkeutujien tehokkaasta torjunnasta!

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivon todella, että Orban osoittautuisi kansaansa kunnioittavaksi demokraatiksi. Jos näin käy tai jää käymättä, palaan asiaan.

      Poista
    2. Onko Orban kaventanut enemmän unkarilaisten perustuslaillisia oikeuksia kuin Marinin hallitus suomalaisten?

      Poista
  8. Halla-aholta varsin lukemisenarvoinen vappupuhe:

    https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-vappupuheessaan-julkisesta-rahankaytosta-otettava-loysat-pois-ja-kaikki-resurssit-on-tulevina-vuosina-sijoitettava-suomalaisen-tyon-ja-yrittamisen-puolustamiseen/

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halls-ahon puhe ole asiallisesti loistava, mutta Li vei julkisuuden pöhkösatasellaan. Mitä tästä opimme? Ei tarvinne vääntää rautalangasta?

      Poista
  9. Vihreiden alamäkeä osittain selittää että kannattajakunnassa oli ihmisiä, jotka eivät hyväksyneet hallituksen tekemiä perusoikeuksien määräaikaisia lakkauttamisia. Demarit eivät sellaisista piittaa.

    Julkisen sektorin kestävyysvajeen vaaliminen lentäköön roskikseen. Se toteutuu vasta sitten kun suuret ikäluokat ovat potkaisseet tyhjää. Velkatsunami iskee valtion ja kuntien talouteen. Velan lyhentäminen aiheuttaa ennen pitkää veronkiristyksiä. Uusiin palveluihin eivät rahat riitä alkuunkaan. Ilmastopolitiikka ja menojen lievät leikkaukset uhkaavat hallituksen yhtenäisyyttä. Demareille uudet vaalit sopivat näillä luvuilla oikein hyvin mikä antaa hyvän vääntömomentin poliittisiin kiistoihin.

    Eduskuntavaaleihin on vielä pitkä aika.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!