tiistai 20. elokuuta 2019

Sanna Marin ja työajan lyhennys

Kaunis ministerimme Sanna Marin (sd) haluaisi lyhentää työviikon pituuden neljään päivään. Tai vaihtoehtoisesti työpäivän kuuteen tuntiin.

Tosin ekonomistien enemmistö ei pidä ajatusta järkevänä, koska työn määrä yhteiskunnassa ei ole vakio, eikä työllisyyttä voi siitä syystä ratkaista jakamalla työtä kaikkien työikäisten kesken. Eikä Ranskan 35 tunnin mallikaan oikein vastaa Marinin ajatusta, sillä se tarkoittaa viittä seitsemän tunnin työpäivää. Nyky-Suomessa työpäivä on valtiolla virallisesti 21 ja yksityisillä yleensä yhdeksän minuuttia pidempi (+ ruokatunnit), joten gallialaisten malli ei likimainkaan vastaa Marinin unelmaa kuudesta tunnista tai edes neljästä päivästä.

Marinin perustelu onkin jännittävä. Hänen mukaansa "ihmiset ansaitsevat enemmän aikaa perheidensä, harrastusten ja muunkin elämän parissa, sivistyksen parissa". Ainakaan edellä linkittämäni Ylen jutun perusteella perustelu ei siis lähde työelämän vaan työntekijöiden tarpeista.

Siitä ei myöskään varsinaisesti näy, millä tavoin Marin arveli työajan lyhennyksen vaikuttavan palkkoihin. Eli pysyisivätkö tunti- vai kuukausipalkat samana - vai syntyisikö jokin välimuoto.

Ranskassa pidettiin kuukausipalkat ennallaan tukemalla työntekoa verovaroista. Siis lisäämällä ihmisten verotaakkaa.

Jos Suomessa toimittaisiin samalla tavalla nousisi veroaste entisestään. Jos taas kuukausittaiset palkkatasot putoaisivat viidenneksellä pienenisivät samalla verotulot, jolloin julkisen sektorin pitäisi niin ikään nostaa veroja tai tinkiä menoistaan.

Yritysten kannalta oleellista on,  että työntekijä tuo kassaan oman palkkansa ja hänestä aiheutuvat kulut sekä päälle vielä jonkinlaisen liikevoiton. Se tarkoittaa, että viidenneksen lyhennys työaikaan ilman kuukausipalkan laskua voitaisiin periaatteessa kompensoida 20 prosentin nousulla työn tuottavuudessa.

Tällainen nousu on tietenkin mahdollistaa saavuttaa teknologian ja työn kehittymisellä. Tosin siinäkin jonkinlaisen reunaehdon asettaa kansainvälinen kilpailu eli ainakaan tavaratuotannossa ei riittäisi 20 prosentin nousu itsessään vaan suhteessa kilpailijamaihin.

Edelle kirjoittamallani perusteella näyttäisikin siltä, ettei yleisen työajan lyhentämiselle ministerimme haaveiden mukaisesti tule tapahtumaan ihan lähitulevaisuudessa. Mutta jos onnistumme tutkimus-, tuotekehitys- ja koulutusasioissa selvästi muuta maailmaa paremmin, saattaa tuollainenkin optio avautua.

Tosin siinäkin tapauksessa kansalaisten olisi hyväksyttävä, ettei heidän työnsä tuottavuuden kasvu nostaisi palkkoja vaan lyhentäisi työaikaa. Olisi mukava tietää, kuinka ihmiset vastaisivat, mikäli asiaa kysyttäisiin heiltä suoraan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelastaisiko 26 ihmisen omaisuuden veronkorotus maailman?
Sanna Marinin märkä päiväuni
Mistä työllisyys syntyy?

6 kommenttia:

  1. Ajatus on - kuten demarien ajatukset yleensäkin - periaatteessa hyvä mutta käytännössä katastrofi. Heti ensimmäisenä nousevat mieleen tietyt asiantuntija-ammatit, joissa on jo valmiiksi työvoimapula. Työvoimapula joka aiheutuu siitä, että kyseisissä ammateissa ei todellakaan pysty saamaan kontribuutiota aikaiseksi ilman a) pitkää koulutusta ja b) riittävää kyvykkyyttä kyseiselle alalle. Ja koska tällaisia aloja on sen verran, että vaikka palkan nostamisella ja työviihtyvyyden parantamisella saataisiin tällaselle alalle A riittävästi työvoimaa, se vastaavasti aiheuttaisi työvoimapulan alalla B, jolla on samantapaiset vaatimukset.
    Blogisti itse voinee miettiä, mitä seuraisi siitä että hänen työajastaan leikattaisiin noin kolmannes. Löytyisikö sellaista korvaajaa, joka pystyisi tuon aukon täyttämään yhtä hyvällä tuloksella? Ja jos löytyisi, tällainen korvaaja tuskin olisi henkilö kadulta, vaan hänen työlleen jouduttaisiin etsimään yhtä hyvä korvaaja jne.
    Sellaisia töitä, joihin voidaan ottaa helposti korvaajia, on yhä vähemmän. Tosin on toki olemassa töitä, joissa työaikaa voitaisiin helposti lyhentää ilman että tilalle tarvittaisiin korvaajaa ja lopputuloskin voisi olla parempi, kun tyhmä ja ahkera työntekijä ei ehtisi saada niin paljon vahinkoa aikaan. Tietyistä ministeritason tehtävistä voitaisiin vaikka aloittaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta on, että kaikkein tuottavimmista yksilöistä yhteiskunnan kannattaa yrittää otta kaikki irti. Lääkäreille maksetaan suuria korvauksia -- ja silti moni lääkäri valitsee lyhyemmän työviikon ja jättää aikaa esim. golfaamiseen.

      Poista
  2. Siinä taas yksi holhoaja, joka ihmisiä itseään paremmin tietää, mihin heidän tulee aikansa käyttää. Tosin muotoilu on väännetty myönteiseksi "ansaitsevat". Ihmiset kyllä lähinnä ansaitsisivat sen, että jäisivät rauhaan tuommoisilta sannamarineilta ja heidän pahanhajuisilta ajatustuotteiltaan.

    VastaaPoista
  3. Itse elämän varrella erilaisia töitä ja useita eri vuorokiertomalleja kokeneena lisään keskusteluun ajatukseni:

    Itse tekisin mieluiten 3x12h pitkiä päiviä ja sitten saisin olla neljä päivää vapaalla. Viikkotunteja tulisi se 36. Kyse nimittäin itselleni ei ole niinkään tuntimäärien pienentämisestä, vaan enemmänkin työpäivien määrästä. Kas kun itse ajattelen että perus 8-16 työ on siitä ärsyttävää, että se syö paljon vapaa-ajasta pois: työpäivähän ei koostu vain työpaikalla olosta, vaan se sisältää heräämisen veemäiseen kellonsoittoon, aamutoimet jotka valmistavat töihinmenoon, työmatka joka voi olla monilla ihmisillä pitkäkin, ja illalla taas vastaavasti kotimatka ja töistä palautumista jne. Lopulta varsinaista laatuaikaa ennen iltatoimia ja nukkumaanmenoa jää vain muutama, ja niistäkin yksi pitää uhrata liikunnalle terveyden nimissä. Toki eri asia jos tykkää lajistaan, eikä tunnu pakkopullalta.

    Siksi olisi helpompi kerralla repäistä ja uhrata koko päivä töissä, jotta sitten saisi enemmän kokonaisia laatuaikapäiviä.

    Joillain tehtailla on duunareilla käytössä kiertävä 12h-järjestelmä (2 aamua, 2 iltayötä, 6 vapaata) ja olen kuullut systeemistä lähes yksinomaan positiivisia kommentteja. Raskaat yövuorotkaan eivät kuulemma ole paha, koska niitä on vain kaksi ja sen jälkeen pääsee pitkälle vapaalle.

    VastaaPoista
  4. Tuntipalkat pysyisivät varmastikin ennallaan, tai hieman nousisivat työn tehostumisen vuoksi.

    Progressiivisen verotuksen vuoksi valtion verotulot pienenisivät jonkin verran. Mutta toisaalta valtio säästäisi merkittävästi tulonsiirroissa työttömille. Säästöt saattavat voittaa menetetyn verokertymän, jolloin menoista on helppo "tinkiä".

    Liberaalipuolueessa vaikuttavalla Amos Aholalla on tuore, hyvä kirjoitus asiasta.

    VastaaPoista
  5. Ministerin Marinin ehdotuksesta voi löytää paljon hyvääkin, jos vain jaksaa kaivaa.
    Sunnuntai on perinteinen lepopäivä kristityille, lauantai saunapäivä suomalaisille ja pyhäpäivä mm. juutalaisille. Muslimit tykkäävät perjantain aktiviteeista. Näinpä onkin järkevää, että vapaapäiviä on runsaasti, ettei työnteko häiritse tärkeämpiä asioita. Jos työaika on 6 tuntia klo 8 ja klo 16 välillä, siihen sopii hyvin neljän sarjana suoritettava keskipäivän rukoussessio. Selvennykseksi sanottakoon, ettei AK-47 ole välttämättömyys tässä.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!