lauantai 11. tammikuuta 2020

Vihreät ovat muita korruptiomyönteisempiä

Korruptio on Wikipedian mukaan toimivallan väärinkäyttöä yksityisen edun tavoitteluun. Siitä on yleisesti haittaa yhteiskunnalle, sillä se hidastaa talouskasvua, lisää taloudellista eriarvoisuutta ja heikentää hallintoa kohtaan tunnettua luottamusta.

Sitä on kuitenkin vaikea saada katoamaan, sillä se tarjoaa välittömiä hyötyjä siihen osallistuville, olivat he sitten palkanlisää kaipaavia virkamiehiä, vaalirahoitusta etsiviä poliitikkoja tai markkinaosuuksista taistelevia yrityksiä. Lisäksi korruption torjuntayrityksillä saattaa olla yllättäviä seurauksia.

Edelleen Wikipedian mukaan "tavalliset kansalaiset vastustavat korruptiota mutta joutuvat maksamaan virkakunnalle lahjuksia saadakseen välttämättömiä julkispalveluja". Lisäksi tiedämme, että kansainvälisissä vertailuissa Suomi on yksi vähiten korruptoituneista maista - osittain tosin vain siksi, että meillä korruptio toteutuu erilaisissa hyväveli-kerhoissa.

Suomalaisten korruptioasenteista saatiin uutta tietoa kun Iltalehti kertoi suomalaisten enemmistön suhtautuvan negatiivisesti korruptioon. Siitä huolimatta 19 prosenttia kyselyn vastaajista voisi ajatella tarjoavansa rahaa ja 21 prosenttia lahjan jossain tilanteessa, sekä peräti 29 prosenttia olisi valmis jonkinlaiseen vastapalvelukseen ikävän seuraamuksen välttämiseksi tai saadakseen itselleen suotuisan lopputuloksen.

Sukupuolista miehet hyväksyvät lahjonnan useammin kuin naiset. Samoin heikosti koulutetut, köyhät ja nuoret ovat korkeasti koulutettuja, vauraita ja vanhoja hanakampia käyttämään korruptiota erilaisiin tarkoituksiin.

Mielenkiintoisinta kyselyssä oli kuitenkin suhtautuminen korruptioon puoluekannan mukaan. Siinä suhteessa vihreät ovat heikkomoraalisimpia (35 prosenttia korruptiomyönteisiä) kun taas vasemmistoliittolaiset (22 prosenttia valmiita korruptioon) lainkuuliaisimpia. Näiden puolueiden kannattajien välinen suuri kontrasti oli ainakin itselleni yllätys ottaen huomioon niiden politiikan lähes täydellisen samanlaisuuden - ehkäpä vasemmistoliitossa näkyy vielä jälkiä entisen SKDL:n vanhasta kannattajakunnasta, joka arvosti työntekoa ja ilmeisesti myös rehellisyyttä.

Muiden suurimpien puolueiden kannattajista keskustalaiset suhtautuvat kriittisimmin korruptioon ja heidän jälkeensä järjestyksessä kokoomuslaiset, perussuomalaiset ja demarit. Pikkupuolueiden osalta Iltalehti ei mainitse tuloksia.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat siis kyselyn mukaan varsin korruptiovastaista väkeä, mikä selittänee osaltaan suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisessä vertailussa suhteellisen hyvän toimivuuden. Toivoa sopii, että tilanne säilyisi myös jatkossa mahdollisimman samanlaisena, sillä loppujen lopuksi myös korruptiomyönteisten osuus on kohtuullisen suuri.

Lopuksi on syytä painottaa, että korruptioon kannattaa suhtautua vakavasti myös tulevaisuudessa sen aiheuttamien valtavien ongelmien takia. Siitä vakuuttuakseen ei tarvitse tehdä muuta kuin katsoa täältä löytyvää valtioiden korrutoituneisuuskarttaa.


Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus aloitti odotetusti korruptiolla
Korruption korjaamisellakin on seurauksensa
Vihreää kielipeliä

5 kommenttia:

  1. Ketähän pitäisi lahjoa, että saataisiin rahaa hoitajien, opettajien ym. tärkeän väen palkkoihin? Kuntatyönantajien Jalonen sanoo ettei ole rahaa ja samaa sanoi ex vm lintilä. Kyllä sitä rahaa on, otetaan parilta momentilta, gebarihattujen tuesta ja mamujen tuesta. Eikä nistä tarvitse edes kaikkea ottaa, kun jo rahat riittää kotimaahan.
    Huru-ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko julkisen sektorin budjetointi kannattaisi kammata läpi sillä mielellä, että säilytetään vain välttämätön ja sellainen, jolle on kansan enemmistön selvä tuki. Sen jälkeen asetetaan veroaste uudistetun menokehyksen vaatimalle tasolle, jotta ihmiset voisivat itse päättää mahdollisimman pitkälle omien ansioidensa käytöstä.

      Poista
    2. Kannatetaan. Sieltä löytyisi uskomaton määrä tukikohteita, joiden mielekkyyttä voi vain kyseenalaistaa.

      Poista
  2. Asenteiden tasolla eroa vihreiden ja vasemmiston suhtautumisessa voisi ehkä selittää vihreälle ajattelulle ominaisilla falskeilla mielikuvilla "kansalaisyhteiskunnasta", jossa kaikki yhteisöä koskeva ylisummatiivinen lokeroidaan järjestelmän jäykistyneisyydeksi -- mutta vastaava mielikuvamaailma vasemmistolaisilla on perinteisesti korostanut nimenomaan "järjestelmän rakenteellista muuttamista" niin ettei mikään yksilötasolle sijoittuva nousisi ratkaisevaan asemaan.

    Korruption käsitettä voitaisiin laajentaa myös siihen suuntaan jossa arkipäivän luottamus palvelijoiden moraaliin tulisi testatuksi sillä miten paljon kritiikkiä kansalaiset uskaltavat viranomaistoimintaa vastaan esittää. Luulenpa että esimerkiksi jokainen joka joutuu jättämään joksikin aikaa lapsensa sairaalahoitoon muuttuu aika varovaiseksi puuttumaan sairaalassa mahdollisesti havaitsemiinsa henkilökunnan väärinkäytöksiin. Jokainen pelkää, että mahdollinen kritiikki voidaan kostaa lapselle kun tämä jää yksin hoitajien vastuulle.

    Vähän samalla tavalla monienkin julkisen viran haltijoiden kanssa. Korruptio on myös sitä, että kritiikin esittämistä pelätään. Ja sitä kautta yhteiskunnan korruptoituneisuudeksi voidaan noteerata myös esimerkiksi se miten paljon itsesensuuria kansalaiset ovat valmiita harjoittamaan.

    Ja siinä suhteessahan me olemme muuttumassa aivan sietämättömän korruptoituneeksi yhteiskunnaksi, jossa päivittäin erilaiset mielensäpahoittajat ilmoittavat olemassaolostaan ja muuttavat yhteiskuntailmapiiriämme "suvaitsevaan" eli siis käytännössä yhä enemmän kaikenlaisia nollatoleransseja vaativan "orwellilaisen isoveljen" lahjomattoman silmän suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä Oikkosen kommentti kannattaa lukea toiseenkin kertaan.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!