Etelä-Sudan on nuori valtio, jonka vaiheita olen seurannut itsenäistymisestä alkaen. Tuolloin, vuonna 2011, listasin maan ilmeisiä haasteita, joiden toteutumista käsittelen tässä kirjoituksessa.
Ensimmäiseksi ongelmaksi näin luonnonvarojen jakamisen maan rajoista päätettäessä. Nähdäkseni siitä ei tullut uudelle valtiolle kompastuskiveä, vaan rauha Sudanin kanssa on pitänyt. Siten maan kehitys on ollut ennen kaikkea oman väestön käsissä.
Toiseksi ongelmaksi näin maan hallinnon afrikkalaisuuden. Mustalla mantereellahan valtakuntien johtomiehillä on ollut tapana kahmia valta itselle ja kavereille - sekä riistää ja sorsia muita parhaansa mukaan. Tämä ennuste näyttäisi toteutuneen, sillä maan presidentti ja entinen pääministeri kannattajineen ovat syösseet maan vuosien mittaiseen sisällissotaan, jossa on Wikipedian mukaan kuollut jo peräti 300 000 ihmistä.
Kolmas näköpiirissä ollut riski oli maan puuttuva infrastruktuuri, joka ei ole tainnut sisällissodan aikana päästä kehittymään. Infran puuttumista ei kuitenkaan voi pitää maan nykyisten ongelmien ensi- tai edes toissijaisena lähteenä.
Neljäntenä ja vakavimpana riskinä näin seitsemän vuotta sitten uuden valtion monikulttuurisuuden. Ja toden totta: siinä taitaa olla maan ongelmien perimmäinen lähde. Maan sisällissodan osapuolethan ovat jakautuneet heimorajojen mukaisesti.
Etelä-Sudanissa ei siis ole onnistuttu yhtenäisen valtion luomisessa. Sellaisen saavuttamiseksi sudanilaisten olisi itse pitänyt (vuoden 2011 kirjoitukseni mukaan) tiedostaa hyvinvointinsa edellytykset ja vaatia johtajiltaan samaa. Ja vastaavasti johtaviin asemiin kipuavien henkilöiden olisi pitänyt asettaa itsensä likoon yhtenäisen eteläsudanilaisen kansakunnan luomiseksi. Tämä kaikki olisi vaatinut sekä yhtenäisyyden korostamista etnisyyden kustannuksella että oman edun tavoittelusta luopumista kansakunnan hyväksi.
Niinpä niin, eivät ole eteläsudanilaiset löytäneet yhteistä säveltä elinolosuhteidensa parantamiseksi. Sen seurauksena Yle uutisoi Etelä-Sudanin surkeasta tilanteesta, jossa ruoka alkaa olla liian kallista työtä tekevillekin, maan valuutta on syksykierteessä ja kaikkialla vilisee epätoivoisia varkaita hankkimassa jokapäiväisen leipänsä.
Ruuan puutteesta huolimatta väestö kasvaa vauhdikkaasti, eli vuonna 2016 peräti 3,92 prosentin verran. Siis noin 435 000 eteläsudanilaista enemmän kuin edellisenä vuonna.
Avoimeksi jää, miten nuo lisääntyvät suut ruokitaan. Ja onko kukaan miettinyt millä keinoin nuo kaikki lapset saisivat paremman elämän kuin yhteiskunnallisesti yhteistyökyvyttömät vanhempansa. Panemalla oman maansa asiat kuntoon, sisällissotimalla entistä tarmokkaammin, muuttamalla Eurooppaan vai jollain muulla keinolla?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Etelä-Sudanin kehityksestä Google-haun valossa
Media ja pahuuden ilmentymät
Suomi ja Etelä-Sudan nousivat maailman kärkeen!
Tekstit
-
Valitettavasti joidenkin maiden kehitysmaalaisuuden selittää se, että niissä asuu kehitysmaalaisia.
VastaaPoistaMyös Vanhasen ja Lynnin tutkimus antanee osviittaa siihen, miksi näin on.
Varsin yleisesti esitetty hypoteesi. Olen ajatellut jo pitkään sille mahdollisesti tukean antavaksi "koejärjestelyksi" Etelä-Afrikkaa. Toistaiseksi musta valta on kuitenkin onnistunut säilyttämään muuta Afrikkaa korkeamman elintason, eli hypoteesi ei ole saanut tukea, vaan pikemminkin Etelä-Afrikka tuntuisi todistavan sitä vastaan. Mutta odotellaan ja toivotaan parasta (vaan ei hypoteesille), jotta tilanne säilyisi Afrikan eteläisimmässä valtiossa hyvänä.
PoistaMitenkähän käynee nyt, kun valkoisten tilallisten vaino ilmeisesti on alkanut Etelä-afrikassa, Mugaben tyyliin. Taitaa olla edessä sama kohtalo kuin Zimbabwessa.
PoistaEtelä-Afrikan tilannetta selittää ehkä se, että siellä omaisuudesta edelleen valtaosa on vanhan valkoisen vallan omistuksessa.
PoistaAfrikassa on maita, joiden kansojen keskimääräinen älykkyysosamäärä lähentelee tasoa, joka meillä luokiteltaisiin heikkolahjaiseksi tai lievästi kehitysvammaiseksi. On aivan selvää, ettei tällaisella populaatiolla ole mitään mahdollisuuksia muodostaa toimivaa yhteiskuntaa.
Yksi usein kuultu selitys Afrikan maiden tilanteeseen on vetoaminen näiden aikaan siirtomaina. Selitys ontuu: Myös Aasian maita oli siirtomaina -Nykyisin nämä tunnetaan taloustiikereinä.
Jopa Suomi oli käytännössä samassa - ellei vielä huonommassa - asemassa kuin Afrikan maat.
PoistaMuistelen Hesarissa olleen aikoinaan artikkeli, jossa kerrottiin Etelä-Korean olleen kehityksessään jokseenkin samalla tasolla kuin Afrikka muistaakseni sotien jälkeen. No nyt on tullut hieman eroa. Aika nopeastihan Kiinakin nousi kivikaudelta, kun kommunistijohto tajusi antaa hiukan vapauksia yrityspuolella. Afrikassa vaan ei tahdo jostain syystä tapahtua paljonkaan kehitystä, elleivät nyt kiinalaiset saa siellä jotain aikaan. Toivotaan nyt sitä paremman puutteessa.
PoistaEiköhän tie parempaan elämään olisi tuo sisällissotiminen, jonka jälkeen hengissä säilyneet voisivat muuttaa Eurooppaan...
VastaaPoistaNo eipä tuo tähänkään asti ole meidän eurooppalaisten elämää ole parantanut, tuo kehitysmaalaisten maahanmuutto.
PoistaNoh, ehkäpä tällä kertaa kommunismin toteutus onnistuu...
Sitä kun aikansa tapellaan ja jos rahat aseisiin loppuu tai tulee sotaväsymys, astuu järjen hiven esiin.
VastaaPoistaTästä voisi ottaa mallia:
"Libyan kilpailevat ryhmät sopivat vaaleista"
"Sopimus syntyi Pariisissa pidettävässä kokouksessa, jossa etsitään keinoja jakautuneen maan rauhoittamiseen."
https://yle.fi/uutiset/3-10228561
Libyan kyllä ajoi kaaokseen yhdysvallat, eu:n avustuksella kun piti saada gaddafi pois pelistä, tekosyynä käytettiin ihmisoikeuskia ja demokratian tuomista ..
PoistaDemokratian vieminen kehitysmaihin on tosiaan osoittautunut varsin tehottomaksi. Näyttää pikemminkin siltä, että demokratiaan siirtyvät vain ne valtiot, joissa sekä kansa että sen johtajat ymmärtävät demokratian olemuksen ja haluavat toimia sen mukaisesti. Jos länsi siis haluaa viedä johonkin valtioon demokratian, lienee tehokkain tapa koulutuksen järjestäminen ja tavanomaisen bisneksen tekeminen. Täsin jälkimmäistä taitaa nykyisin käytännössäyrittää ainoastaan Kiina, mutta se ei kyllä taida tarjota hallintojärjestelmäksi demmokraattista mallia.
PoistaErityisen tehokasta tuntuisi olevan kehitysmaiden naisten kouluttaminen. Koulutusvienti kannattaisi suunnata ennen kaikkea naisten koulutustason nostamiseen.
PoistaKoulutetut naiset eivät enää alistu vanhoihin heimotapoihin eivätkä suostu sikiämään kaniinien lailla.
Ylen artikkeli on karua luettavaa.
VastaaPoistaWikin mukaan 98% tuloista tulee öljytuloista. Entäs kun öljyn käyttö vähenee, mistä sitten tulot tulee?
Jos ei ole tuloja, mihin ihmiset lähtee tai mitä tekevät saadakseen ruokaa hengenpitimiksi?
Väitetään että Afrikan väestö kasvaa runsaasti tulevaisuudessa. Kun näin on, on Euroopan todella syytä valmistautua siihen...
Afrikassa saattaa puhjeta uusia vaarallisia tauteja, jotka harvetnaa porukkaa, tästä esimerkkinä ebola, tosin ikävä vaan että saattaa levitä muuallkein ..
PoistaOnkohan Etelä-Sudanissa myös korruptio-ongelma?
VastaaPoistaEsimerkkinä Kenia Ylessä 31.5.18:
"Iso korruptioskandaali ravisuttaa Keniaa - nuorisosäätiö hukkasi työttömien rahat"
https://yle.fi/uutiset/3-10233386
"Kenian uusin korruptioskandaali koskee ensisijaisesti maan nuorisosäätiötä, National Youth Service, jota perustettiin suuren nuorisotyöttömyyden kukistamiseksi.
Mutta nuorten työllistämisen sijaan rahat ovat menneet parempiin suihin. Lähes 70 miljoonaa euroa on kateissa."
"- He eivät edes häpeä sitä, että kaikki tietävät että he käyttävät julkisia varoja henkilökohtaisina pankkitileinä.
Syy siihen, että olemme edelleen kolmannen maailman maa on korruptio, sanoo Wanjeri Nderu Kenian ihmisoikeuskomissiosta."