Maaseudun tulevaisuus teetti mielipidekyselyn siitä, millä tavalla koronakriisin aiheuttamat talousongelmat tulisi ratkaista. Se oli erittäin valaiseva kaikessa etukäteen ennustettavuudessaan.
Entistä himokkaampaa verotusta kannatti nimittäin 24 prosenttia vastanneista, mikä oli suurin joukko, ellei mukaan lasketa niitä, jotka eivät ottaneet asiaan kantaa. Julkisia palveluita sen sijaan karsisi 18 prosenttia ja sosiaaliturvaa sekä muita etuuksia leikkaisi vain 12 prosenttia. Vähiten kannatusta sai eläkeiän nosto, jota suosi 6 prosenttia vastaajista. 14 prosentilla oli omia ideoita.
Etukäteen ennustettavaa oli myös vastausten puoluesidonnaisuus. Veronkiristyksiä tahdottiin puolueittain seuraavassa järjestyksessä: Vasemmistoliitto (51 %), Vihreät (45 %), SDP (42 %), Kokoomus (17 %), Keskusta (16 %) ja Perussuomalaiset (13 %).
Merkille pantavaa tässä oli Keskustan kannattajien sijoittuminen Kokoomuksen kannattajien taakse, jota tosin saattoi selittää se, että Maalaisliiton jälkeläisten kannattajista huomattavan suuri joukko ei osannut ottaa minkäänlaista kantaa. Sekä tietenkin valtava railo vihervasemmiston ja muiden puolueiden kannattajien välillä.
Julkisten palvelujen supistamisen suhteen järjestys oli seuraava: Kokoomus (30 %), Keskusta (23 %), Perussuomalaiset (22 %), SDP (17 %), Vihreät (13 %) ja Vasemmistoliitto (4 %). Etuuksien suhteen vastaavat luvut olivat seuraavat: Kokoomus (25 %), Keskusta (20 %), Vihreät (9 %), Vasemmistoliitto (6 %) ja SDP (2 %). Perussuomalaisten kannattajien osalta ei MT:n jutussa mainittu etuuksiin vähentämisetä kannattavien osuutta, mutta heistä peräti 22 % ehdotti jotain muuta keinoa.
Kaiken kaikkiaan MT:n kysely paljasti jälleen kerran mielenkiintoisella tavalla sen, että suuri osa meistä suomalaisista on opetettu siirtämään tulomme jaettavaksi poliitikkojen päätöksin. Samalla kysely demonstroi sen fundamentaalisen poliittisen eron, joka edelleen vallitsee vasemmiston ja oikeiston välillä: puolueiden kannattajien näkemykset jakaantuivat kaikissa kolmessa kysymyksessä siten, että punavihreät muodostivat oman vahvasti jakopoliittisen blokkinsa ja muut omansa.
Näitä näkemyksiä on hyvä verrata myös eilisen kirjoitukseni aiheena olleisiin Björn Wahlströmin näkemyksiin siitä, millä keinoilla Suomi voisi helpoiten nousta koronaviruksen myötä syntyneestä ja edelleen pahenevasta talousahdingosta. Sen oleellinen sisältöhän oli, että meillä ei ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin, vaan tarvitsemme tuottavia, teollisuuteen ja teknologiaan kohdistuvia yksityisiä investointeja.
Tämä siis muistaen, mitkä puolueet juuri nyt johtavat tasavaltaa hallitusvastuussa istuen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koronakriisi ja julkisten investointien vaikeus
Onko hallitukselta unohtumassa oleellinen?
Katri Kulmuni ja poliittinen realismi
Tekstit
-
Himoverottajat haluavat hävittää koulutuksen ja ahkeruuden tuottamat keskitason ylittävät palkat. Ensi vuonna ovat himoverottajat vahvoilla. Valtion tuloverotus ja ympäristöverotus kiristyy. Kunnat nostavat tulo- ja kiinteistöverojaan.
VastaaPoistaJos passitettaisiin tarhapaikkaa himoitsevat partalapset ja merirosvovaltiosta tulleet rakettitieteilijät lähtömaihinsa, veroja ei tarvitsisi korottaa.
VastaaPoistaOlipa yksityiskohtaisen tarkka analyysi Maaseudun tulevaisuudella. Ja mitähän veroja oltaisiin korottamassa? Ja mitähän palveluita oltaisiin valmiita karsimaan?
VastaaPoistaAinakaan perunantaimien istutustukiaisia kepulaiset tuskin olisivat valmiita karsimaan.
Mihin tuolla kyselyllä pyrittiin?
Alvit on jo käytännössä tapissa. Tuloveron kertymä on normaalivuonna 8 mrd euron tasolla. Tästä koronan ensiaallosta tulossa 20 mrd eur kustannukset. Aika mahdotonta edes ajatella että kustannuksia katettaisiin veroilla tai edes menoja leikkaamalla. Ekp ja keskuspankkirahoitus on tässä se järkevin etenemismalli. Se toki tarkoittaa yhteisvastuun lisäämistä, mutta toisaalta ekp pystyisi myöhemmin myös mitätöimään näitä velkakirjoja. Tai laina-ajat voisivat olla niin pitkiä että niitä ei ole tarkoituskaan maksaa pois. Mandaatti ei vaan riitä. Tässä käy taas niin että jenkkimarkkina menee fedin boostaamana menojaan ja EU jää lähtökuoppiin ihmettelemään savuavia raunioita.
VastaaPoista