Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta

Vaikka koronavirus siirtyykin ihmisestä toiseen omin avuin, kulkevat monet muut virustaudit hyttysten välittäminä. Tällaisia vakavia oireita aiheuttavia viruksia ovat mm. dengue- ja Zika-virukset.

Science-lehdessä kerrottiin viime viikolla tutkimuksesta, jossa oli kerätty eri puolilta Afrikkaa hyttysten munia ja kasvatettu niistä aikuisia. Sen jälkeen näiden kasvattien vaintoja oli tutkittu silloin, kun niillä oli vain kaksi mahdollisuutta: hakeutua joko ihmisen tai marsun luokse hankkimaan lisääntymistään varten verta.

Tulokset olivat selkeitä. Afrikan metsistä peräisin olevat hyttyset hakeutuivat kohti marsuja, kun taas puolikuivan ilmaston eli Sahelin alueen hyönteiset suuntasivat kohti ihmistä. Tutkijat selvittivät myös näiden hyttysten sukulaisuussuhteita: mitä samankaltaisempaa niiden perintöaines oli Sahelin alueen hyttysille, sitä hanakampia ne olivat valitsemaan ihmisen imukärsänsä kohteeksi.

Tutkijat huomasivat myös, että hyttyset, jotka olivat peräisin tiheän ihmisasutuksen alueelta, olivat kiinnostuneempia ihmisistä kuin harvaan asuttujen alueiden hyttyset. Lisäksi niiden kiinnostus ihmisiin oli liityksissä ilmaston kuivuuteen: kosteiden olojen kaupunkien hyttyset eivät olleet likimainkaan niin kiinnostuneita ihmisistä kuin kuivia kausia usein kohtaavilta Sahelin alueelta kerätyt.

Jutussa haastateltu tutkija totesikin, että suurten kaupunkien kasvu Afrikan kuiville alueille, kuten Saheliin, saattaa johtaa ajan myötä todelliseen dengue-kuumekatastrofin.

Poimin tämän jutun kirjoitukseni aiheeksi, koska se osoitti jälleen kerran kuinka epäterveellä pohjalla Afrikan nopea väestönkasvu on. Onhan selvää, että väestön kasvaessa ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin riippumatta siitä, kuinka kuivassa ympäristössä he asuvat.

Meille eurooppalaisille tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin verovarojemme käyttämistä afrikkalaisten hyväksi on entistä helpompi vaatia ja toiseksi lisääntyvät hyttysvälitteiset taudit toimivat vahvoina ajureina ihmisten lähdölle kohti pohjoista.

Pidemmällä aikavälillä on lisäksi mahdollista, että kaupungistumisesta seuraavat luonnonvalintapaineet vaikuttavat joidenkin hyttyslajien evoluutioon siten, että niistä kehittyy erityisesti ihmisellä eläviä kantoja, jotka aikanaan levittävät tällä hetkellä tuntemattomia viruslajeja. Kuten olemme koronaviruksista oppineet, saattaa sellaisella olla vakavia seurauksia. Ja ovathan tauteja levittävät hyttyset olleet jo aiemminkin merkittäviä historiantekijöitä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tappajavirukset kehittyvät tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin Afrikassa
Hyttynen on historiantekijä
Nujertaako banaanikärpäsen bakteeri Dengue-kuumeen?