sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Miten marjanpoiminnasta saisi kiinnostavaa?

Helsingin Sanomat kertoi kalifornialaisten asenteista laittomiin siirtolaisiin, jotka hoitavat osavaltiossa yhä useammat rutiinityöt kuten avokadojen keruun. Molemmat haastattelut kertoivat yhdenmukaisesti, ettei amerikkalaisia saa enää tekemään maataloustöitä. Tai jos saa, he eivät "kestä kuin puoleenpäivään".

Tarina kuulosti minulle suomalaisena kovin tutulta. Meillähän on marjanpoiminnassa sama tilanne. Metsämarjojen poimijat tulevat enimmäkseen Itä-Aasiasta ja puutarhamarjat kerätään herkuttelijoiden suihin lähinnä itäeurooppalaisella työvoimalla. Molemmat kuitenkin laillisesti joko työlupien tai jokamiehenoikeuden perusteella.

Mutta palataan takaisin siihen faktaan, etteivät maataloustyöt kiinnosta amerikkalaisia. Syykin selvisi HS:n artikkelista, sillä juuri nyt käytännössä kaikki työhön kykenevät amerikkalaiset ovat jo töissä.

Sen sijaan Suomessa ei kaikilla työttömillä ole töitä, vaan meillä noin 240 000 ihmistä eli 8,8 prosenttia työvoimasta elää veronmaksajien tuella. Suomalaisia työttömiä (tai kesätöitä kaipaavia opiskelijoita) marjanpoiminta ei kuitenkaan kiinnosta. Tai jos kiinnostaa, he keskeyttävät raskaan työn liian usein ennenaikaisesti jättäen marjayrittäjän pulaan.

Mielenkiintoista kyllä, marjanpoiminta ei näyttäisi kiinnostavan myöskään turvapaikanhakijoina maahamme joukoittain saapuneita irakilaisia, somaleita ja muita kehitysmaalaisia. Heidän parissaan on kyllä korkea työttömyysaste, mutta marjanpoiminnassa en ole kuullut heitä juuri käytettävän.

Närpiön tomaattiviljelmienkin kuuluisuutta saaneet maahanmuuttajapoimijat ovat peräisin aivan muulta ilmansuunnalta. Tämä on enemmän kuin outoa ja osoittaa kotouttamispolitiikkamme täydellistä mahalaskua.

Mutta se ei selitä suomalaisten heikkoa menestystä marjanpoiminnassa. Sen sijaan selitys saattaa hyvinkin löytyä kohtuullisesta turvaverkostamme, joka etenkin työttömyyden alussa tarjoaa mukavan elintason ilman työn velvoitteita. Mutta myös pidemmällä aikavälillä, jolloin ansiosidonnaisen työttömyysturvan katoamisen aiheuttama tuloaukkoa voi tarvittaessa paikata harkinnanvaraisella tuella.

En väitä, että kukaan rikastuisi turvaverkon varassa - tai että se olisi edes mukavaa - mutta on kiistatonta, että se aiheuttaa ns. kannustinloukun sekä kantaväestön että maahanmuuttajien parissa. Ongelma olisi kuitenkin helposti ratkaistavissa sellaisen kaikille suomalaisille maksettavan perustulon eli kansalaispalkan avulla, joka perittäisiin meiltä vauraammilta vähitellen pois verotuksen kautta ja/tai jonka lanseeraamisen yhteydessä laskettaisiin yleistä palkkatasoa vastaavasti, jolloin yritystemme kilpailukykyä saataisiin nousemaan ja sitä kautta kaikenlaisten työpaikkojen määrä lisääntymään. Eli mahdollistettaisiin kaikille halukkaille lisätulojen hankkiminen kansalaispalkan päälle.

En mene yksityiskohtiin, mutta kansalaispalkan tason tulisi olla elämisen ehdottomalla minimillä siten, ettei se houkuttaisi ketään elämään pelkästään sen varassa. Sen sijaan se toimisi pohjana, jonka päälle tulevilla satunnaisilla marjanpoiminnan tapaisilla lisätuloilla itse kukin voisi parantaa elintasoaan. Tavoitteena ei siis olisi eläminen perustulon varassa vaan työntekoon kannustaminen.

Tässä yhteydessä on tärkeää, että kansalaispalkkaan siirryttäessä tulisi harkinnanvarainen tuki lopettaa kokonaan ja lakkauttaa sitä jakava koneisto perustuloon tarvittavien varojen saamiseksi. Lapsiperheiden osalta on selvää, että kansalaispalkkaa ei tulisi rajoittaa henkilön iän mukaan, vaan sen pitäisi ulottua kaikkiin Suomen kansalaisiin vauvasta vaariin. Sairauden tai muun vastaavan syyn takia työkyvyttömien perusturva tulisi järjestää erikseen kansalaispalkkaa korkeammalle tasolle.

Asiasta kirjoitti tänään myös freelancer-työtä tekevä henkilö HS:n mielipidekirjoituksessaan ja toi esille sen, että perustulo toimisi erinomaisesti myös yrittäjille, kuten on jo aiemmin ollut puhetta. Ehkäpä tätä kautta saataisiin nostettua myös suomalaisten laimeaa yrittäjyysintoa. Ja sitä kautta koko kansan elintasoa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Marjanpoimintaa
Köyhät kyykkyyn vai töihin?
Kyllä romanit opettavat

7 kommenttia:

  1. Suomalaiset eivät juurikaan saa harkinnanvaraista tukea sossusta.
    Perusteet on oltava todella kovat,jotta sitä saisi.
    Kriteerit taitavat olla melkolailla kevyemmät näillä tuonti eläteillä.
    Senhän näkee omilla silmillään tuolla turuilla js toreilla...

    VastaaPoista
  2. Ainakin viimeiset 30-40 vuotta on puhuttu siitä, että Yhdysvaltojen maatalous ei pärjää ilman etelärajan yli tulevia laittomia siirtolaisia. Siitä päätellen, että ei näidenkään kiinnostus "marjanpoimintaan" kestä kovin pitkään: joka vuosi järjestelmä tarvitsee uudet laittomansa.

    VastaaPoista
  3. Paljon käyttivät ruåtsalaisekin "itäeurooppalaisia" marjanpoimijoita menneinä vuosikymmeninä. Eli suomalaiset kävivät tienaamassa opiskelurhoja naapurin mansikkapelloilla ym. puutarhatiloilla. Nykyisin ei tarvii sellaista, kas kun rahaa saa joka seinästä tekemättä mitään. Nyt saan varmaankin rassistanatsi ym. leiman, mutta mielestäni nämä discoläpsyttelijät pitää velvoittaa tekemään jotain ruokansa eteen, edes siivoamaan omat sotkunsa ja asuntonsa. Eikä siihen sisälly vielä kuin se ruoka ja katto pään päälle. Lisätienestiä voisi sitten tosiaankin hankkia vaikka mansikanpoiminnasta. Vaan eihän se käy, kun edes omat suvakit eivät taivu mansikan puoleen, kas kun siinä tulee selkä kipeäksi jne..
    Arvelee Huru-ukko

    VastaaPoista
  4. Sitähän voisi tehdä vaikka mitä hommia ja sivuhommia mikäli ei tulisi kylkiäisinä näitä byrokratiahommia, monimutkaisia kikkailuja tukien ja kaiken sen junnaavan paskan kanssa.
    Nyt sellainen kannattaa vain pimeänä.

    VastaaPoista
  5. Yli 35 vuotta sitten pyrin suomessa mansikoita poimimaan.
    Tuumasi isäntä, ettei pojista näihin hommiin ole.
    Ei edes testannut kykeneekö.

    Sitten ajokortin saatuani näin sen konepelti pystyssä tien sivussa.
    Pysäytin ja kysyin voinko olla avuksi.

    Totesi sitten näin olevan...
    Vastasin: Ei pojista taida näihin hommiin olla ja jatkoin matkaa...

    VastaaPoista
  6. Tästä tuli mieleeni Kekkoslovakian aikainen peruskoulun laulukirja, jonka erään alkuperältään mahdollisesti kaakkoisaasialaisen laulun lyriikka meni jotenkin tähän tapaan:

    "Riisiä kun korjataan
    saadaan talteen anti maan.
    Et vain ehdi loikomaan
    etkä koipia oikomaan.
    Riisimaa rasittaa,
    aina kumarrella saa.
    Seiso en, istu en.
    Kohta keppiä tarvitsen!
    Riisimyllyn piipitys,
    aikainen on herätys.
    Seiso en, istu en,
    mutta riisiä tarvitsen!"

    Googlettamalla ei löytynyt mitään. Voi olla, että muistan totaalisen väärin, mutta tämän verran lyriikasta jäi mieleen vain kirjasta luettuna. Melodiasta en tiedä mitään, tätä ei koskaan laulettu.

    Mikäli joku tunnistaisi tämän laulun, olisin kovin kiitollinen lisäinfosta.
    Näillä tiedoilla voin vain pohtia, olisivatko kaakkoisaasialaiset kehittyneet riisinviljelyperinteensä johdosta soveliaammaksi ammattimaiseen marjanpoimintaan kuin me metsästävät metsäsuomalaiset?

    VastaaPoista
  7. Olen luullut, että metsämarjoja saa jo nytkin poimia verottomasti myyntiin, siis yksityishenkilö. Marjayrittäjät tietenkin eri asia. Aika raskasta duunia se on, ja aivan turha kuvitella että kansalaispalkka tähän "ilmaiseen rahaan houkuttelisi". Tai ylipäänsä mihinkään. Ilmainen raha kun nyt vaan ei kannusta. Jos saa jotain tekemättä mitään niin miksi vaivautuisi? On jo pari sukupolvea joiden edustajista monet ajattelevat näin. Se, mikä aikaisemmin oli noloa ja häpeällistä, on nykyään usein EVVVK, kaikkihan niin tekevät.

    Muistaakseni joissain kunnissa kokeillaan 3 vuotta tätä perustuloa, joten kohta tulokset näkyvissä. Ja - vanhan kaavan mukaan - jos ne eivät ole sitä mitä haluttiin todistaa niin ne vaietaan.
    tira+

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!