keskiviikko 6. toukokuuta 2020

Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa

Viime vuonna julkaistu kohututkimus sai suurta julkisuutta (esimerkki ja toinen), koska sen mukaan maailman hyönteiset olisivat vähenemässä 2,5 prosentin vuosivauhdilla. Tämä tarkoittaisi kaikkien hyönteisten katoamista vain sadassa vuodessa.

Nyt on kuitenkin julkaistu uusi selvitys, jonka aineisto on paljon kattavampi. Sen mukaan maalla elävät hyönteiset ovat kyllä vähenemässä, mutta "vain" 0,9 prosentin vuosivauhdilla. Toisaalta vedessä elävien hyönteisten määrä olisi kasvussa noin 1,1 prosentin vuosivauhdilla.

Molemmat ilmiöt lokalisoituvat lähinnä Pohjois-Amerikkaan ja muutamiin Euroopan osiin. Muualla maailmassa hyönteisfaunalle ei ole tapahtumassa sen kummempaa.

Poliittisesti oleellisinta uudessa tutkimuksessa lienee se, ettei sille ole löytynyt palstatilaa suomalaisessa mediassa. Tai sitten en ole vain huomannut. Eikä googlekaan.

Näin siitä huolimatta, että hyönteisjuttuja julkaistaan jatkuvasti. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin Itä-Aasiasta levinnyt herhiläinen sai runsaasti palstatilaa tämän aamun Helsingin Sanomissa.

Edelle kirjoittamani kertoo siitä, että luontoon liittyvät hyvät uutiset ylittävät julkaisukynnyksen vain harvoin, mutta huonot uutiset helposti. Näin ihmisille syntyy luonnosta ja ympäristöstä vääristynyt kuva.

Sen seurauksena luonnosta vieraantunut kaupunkilaisväestö ja erityisesti nuoret ihmiset elävät uutismaailmassa, jossa ikävät luonto- ja ympäristöasiat painottuvat todellisuuttakin enemmän. Tämä ei voi olla vaikuttamatta näiden ihmisten maailmankuvaan ja selittänee osaltaan sitä, miksi erityisesti kaupunkilaisnuoriso on kallellaan ympäristönäkökulmia korostavaan vihervasemmistoon.

Tästä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että mikäli punavihreiden kanssa kilpailevat maailmankatsomukselliset liikkeet haluaisivat rajoittaa näiden menestystä, tulisi niiden tavalla tai toisella pyrkiä tasapainottamaan eli monipuolistamaan luontomme ekologiseen tilaan liittyvää uutisointia. Enkä tässä tarkoita mitään valeuutisia, vaan olemassa olevan tutkimustiedon arvovapaata levittämistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonto on julma
Mikä on aiheuttanut selkärankaisten eläinten määrän romahduksen?
Kansalaiset haluavat ensisijaisesti metsien monimuotoisuutta - entä sitten?

8 kommenttia:

  1. Tampereen yliopiston aivopesulasta valmistuneet toimittelijat eivät välitä totuusuutisoinnista.

    VastaaPoista
  2. Kysymys on kylläkin ihan toisen mittaluokan asiasta kuin vain hyönteisuutisista.

    Kysymys on siitä miksi kehittyneessä maailmassa vahvistuu "negatiivinen kultti" (Durkheim) kaiken ajattelun perustaksi. Yhä useammat ihmiset "määrittelevät itsensä kielteisestä käsin" -- ja aika moni taitaa jo äänestääkin enemmän jotakin vastaan kuin jonkin puolesta.

    Ja tässä on kysymys varsin laajasta "ajan hengestä". Ja siksi sillä täytyy olla jokin koko läntistä kulttuuripiiriämme koskeva selitys. Ja mielestäni tuo selitys läytyy nimenomaan kulttuurimme kriisiytymisestä, siitä ettemme enää täyteen mittaamme -- autonomisiksi aikuisiksi -- vaan yhä laajemmin joukon jäämme keskeskasvuisiksi, varhaislapsuuden perusnarsismin ympärille kietoutuvien psyykenkuvioiden vangiksi.

    Kulttuurisesta narsismista on kirjoittanut mm. Christopher Lasch. Jokamiehen psykoanalyysi auttaa ymmärtämään mistä on kyse: siitä että jokainen on kaikkein varhaisimmassa kehitysvaiheessaan enemmän "objekti" -- vaikutusten ja vaikutelmien "kohde" -- kuin "subjekti". Ja jostain syystä tätä itseensä sulkeutuva perusnarsismi ei enää kasva terveeksi objektirakkaudeksi, vaan erilaiset "kohteena olemisen" roolit valtaavat sielun elämäniäksi.

    Ne ilmenevät lukemattomissa uhriajattelun -- uhraamisen, uhrautumisen, uhriutumisen -- rooleissa, jotka toimivat myös "negatiivisen kultin" voimaannuttavina rakennusaineina. Itse asiassa kaikki "vihreän ajattelun" ominaispiirteet ovat uhriajattelun erilaisia versioita -- on tuskin mitään enemmän uhrirooliin vetoavaa kuin kaikkia koskeva maailmanlopun uhka. Ja koko vihreä ajattelu on vain sarja maailmanlopun eskatologioita.

    VastaaPoista
  3. Katastrofiuutiset myyvät parhaiten. Siksi näemme nykyään kaikissa medioissa sentyyppistä uutisointia, mikä muutama kymmenen vuotta sitten rajoittui vain ns. keltaiseen lehdistöön. Erityisen selvästi tämä näkyy printtilehdissä, kun ne epätoivoisesti yrittävät kamppailla pysyäkseen hengissä Internetin rinnalla. Raflaavia otsikoita uutisissa jotka ovat 99% toimittajien mielikuvituksesta temmattuja.

    VastaaPoista
  4. Edelliseen tämän päivän prof. blogiin kommentoin noista vieraspörriäisistä, joista prof. löysi muurin takaa pitkän jutun jostakin paikallislehdestä.
    Ranskaan on integroitumassa denguekuumetta välittävä hyttynen, tiikerimoskiitto. Se on siitä mukava vieraslaji, että se on liikkeissään kömpelö ja helppo laiskäistä hengiltä
    https://www.rt.com/news/487791-tiger-mosquitos-invade-france/

    Uskoisin sen säilyvän hengissä vihamielisistä läiskijöistä huolimatta ja kotoutuvan hyvin Ranskan hyönteismaailman monikulttuuriseen ilmastoon.
    Eli tämä lienee positiivinen luontouutinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vieraslaji on aina pikemminkin huono uutinen.

      Poista
    2. Sellaiseksihan sitä on kutusuttu. Mutta voisi olla varovaisempaa pehmentää mielipidettä ja katsoa, mitä Oulun yliopiston ILMASI-hanke tietää jatkossa meille kertoa. Minusta hyttysillä ja horneteilla on luontokappaleina yhtäläinen oikeus vaellukseen kuin ihmisilläkin. Luonnonlait ja kansainväliset sopimukset velvoittavat.

      https://www.kansalainen.fi/oulun-yliopisto-tutkii-ilmastosiirtolaisuutta/

      Poista
  5. "Edelle kirjoittamani kertoo siitä, että luontoon liittyvät hyvät uutiset ylittävät julkaisukynnyksen vain harvoin, mutta hyvät uutiset sen sijaan eivät." - lienee kirjoitustusvirhe tässä?

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!