Uutta tietoa kristittyjen ja muslimien välisistä eroista

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin uskontojen merkitystä vanhempien ja lasten välisiin koulutuksellisiin eroihin Afrikassa. Tätä varten tutkijat keräsivät tietoja sukupolvien välisistä muutoksista käyttäen väestönlaskennan tietoja 2 286 alueelta 21 maasta. Aineisto oli siten hyvin laaja ja edustava.

Tulokset osoittivat, että kristityt lapset nostavat koulutuksellista asemaansa perinteisiin uskontoihin kuuluvia tai muslimeja useammin. Tämä tarkoittaa sitä, että peruskouluttamattomien kristittyjen vanhempien lapset suorittivat perusopetuksen oppimäärän useammin kuin kaksi muuta ryhmää. Ja lisäksi myös sitä, että peruskoulutettujen kristittyjen lapset jättivät perusopetuksen kesken harvemmin kuin muiden ryhmien koulutettujen vanhempien jälkeläiset.

Tutkijat havaitsivat myös, että sukupolvien välinen koulutuksellinen liikkuvuusero kristittyjen ja muslimien välillä esiintyi myös niiden keskuudessa, jotka asuivat samalla alueella ja joiden taloudelliset ja perhetaustat olivat vertailukelpoiset. Toisin sanoen lapsiryhmien välinen ero ei selittynyt asuinalueella tai perheiden taloudellisilla eroilla.   

Kolmanneksi tulokset osoittivat, että vaikka muslimit hyötyvät yhtä paljon kuin kristityt muuttamisesta elämänsä varhaisessa vaiheessa korkean liikkuvuuden alueille, he eivät ole yhtä innokkaita kuin kristityt tekemään sitä. Tämä korostaa muslimien koulutusvajetta, koska he asuvat keskimääräistä harvemmin kaupunkimaisilla alueilla - eli muita useammin syrjäisemmillä seuduilla, joilla on rajallinen infrastruktuuri mukaan lukien koulutusmahdollisuus. 

Neljänneksi tutkimuksesta selvisi, että kristittyjen ja muslimien väliset erot ovat selvimmät alueilla, joilla on suuria muslimiyhteisöjä. Ja joista muslimit eivät halua muuttaa muualle yhtä innokkaasti kuin muut kansanryhmät.

Tutkijat esittivät monia erilaisia arveluja saamiensa tulosten syistä ja seurauksista. Lopulta he päätyivät kuitenkin toteamaan, että heidän havaintonsa herättivät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. 

Näin voi hyvinkin olla, mutta minulla on jotenkin sellainen aavistus, että nyt saatu aineisto saattaa ajan myötä nousta hyvinkin merkittäväksi silloin, kun pohdimme islamin ja siihen liittyvän kulttuurin vaikutusta eri ihmisyhteisöjen asemaan ja menestykseen monikulttuurin edistyessä  eri puolella maailmaa nykyaikaisten kansainvaellusten seurauksena.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miten musliminaisten kouluttaminen ja työllistäminen pelastaisi kulttuurimme?
Muslimimaahanmuuttajat ajautumassa ylisukupolviseksi etnis-uskonnollisesti leimautuneeksi alaluokaksi
Uskonnollis-kulttuurinen perimä tunisialais-ruotsalaisessa viitekehyksessä