Maamme itsenäisyys täyttää tänään 105 vuotta. Se ei tarkoita, että maamme olisi täysin muista riippumaton suvereeni valtio, sillä olemme päättäneet monissa asioissa sitoa kätemme kansainvälisin sopimuksin.
Sellaisia ovat ennen kaikkea Euroopan Unionin jäsenyys, joka monin tavoin rajoittaa vapauttamme. Mutta sitä tekevät monenlaiset muutkin sopimukset kuten esimerkiksi YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, Zürichin pakolaissopimus tai sotilaallisia puolustuskeinojamme rajoittava Ottavan sopimus sekä tietenkin ehkä kaikkein tärkein eli Euroopan talous- ja rahaliitto, jonka mukaisesti meillä ei ole enää Suomen markkaa eikä siten mahdollisuutta talouspoliittisten virheiden korjaamiseen valuuttakurssin arvoa säätelemällä.
Sopimukset voivat kuitenkin raueta maailman muuttuessa. Näin kävi ulkopolitiikkaamme vahvasti ohjanneelle YYA-sopimukselle, joka korvattiin Suomen ja Venäjän välisellä sopimuksella hyvästä naapuruudesta ja yhteistyöstä Neuvostoliiton hajottua.
Itsenäisenä valtiona meillä on lisäksi edelleen oikeus solmia tai purkaa kansainvälisiä sitoumuksiamme. Tällaisen päätöksen teimme esimerkiksi silloin, kun Suomi julisti yksipuolisella päätöksellään Pariisin rauhansopimuksen aserajoitusartiklat mitättömiksi ydinasekieltoa lukuun ottamatta.
* * *
Suomi on viimeisten vuosien aikana ajautunut julkisen talouden kriisiin, jonka vaikutuksia poliittinen päätöksentekokoneistomme on Sanna Marinin (sd) hallituksen johdolla siirtänyt tulevaisuuteen velkaannuttamalla valtiota nopeaan tahtiin. Asiaa ei ole pidetty ongelmana, koska velkojemme korot ovat viime aikoihin asti olleet olemattomat, mutta valitettavasti maailmalla kiihtynyt inflaatio on alkanut nostaa korkotasoja. Ja siksi maamme suuryritykset ovat ilmoittaneet pitävänsä maamme velkaantumista jopa hallitsemattomana.
Suomen tilannetta on helpottanut osin myös Suomen kohtuullisen nopea talouskasvu kuluneena vuonna. Valitettavasti senkin ennustetaan kääntyvän laskuun ensi vuoden aikana, joten ensi keväänä valittava eduskunta joutuu kovan paikan eteen etsiessään keinoja maamme julkisen talouden tervehdyttämiseksi, vaikka notkahduksen odotetaankin olevan lyhytaikainen.
Siksi ei ole yhdentekevää, millaiselle politiikalle Suomen kansa antaa tukensa vaaleissa. Jatketaanko maassamme edelleen velkaantumisen tiellä uskoen, ettei se johda katastrofiin, vai pyritäänkö palaamaan tiukempaan talouden pitoon. Tai kenties jopa tehostamaan talouskasvua kasvattamalla kansalaisten ja yritysten kannusteita verotusta laskemmalla.
Äänioikeutetuille kansalaiselle tämä valinta on sikäli helppo, että maamme merkittävimmät puolueet ovat linjanneet selkeästi omaa tahtotilaansa. Erityisesti Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat jo varjobudjeteissaan linjanneet muutoksia valtion menoihin - joskin hyvin erilaisilla ratkaisuilla.
Mielenkiintoisen näkymän puolueiden linjaan tarjosi myös tuore Ylen kysely, jonka mukaan suomalainen vasemmisto on lähes kokonaisuudessaan - siis SDP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kansanedustajien ehdoton enemmistö - linjaamassa, että maamme verotusta on ensi hallituskaudella kiristettävä entisestään. Viime vaaleissa eduskuntaan ehdokkaansa saaneista puolueista taas erityisesti Perussuomalaiset, mutta myös Kokoomus, Kristillisdemokraatit, Keskusta ja RKP haluaisivat pääsääntöisesti lisätä kansalaisten päätäntävaltaa omien varojensa käytöstä eli keventää verotusta.
Näiden kahden tiedon - siis Valtion budjetin ja varjobudjettien sekä verotuslinjausten - perusteella voitaneen puolueet jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäisen muodostavat vasemmistopuolueet, joiden linjaksi voidaan päätellä valtion menojen kasvattaminen entisestään rahoittamalla kulut veronkiristyksellä.
Toisen ryhmän muodostavat hallituksessa olevat poliittisen keskustan puolueet - Keskusta ja RKP - joiden linjauksena näyttäisi olevan valtionmenojen kasvattaminen velkarahalla myös jatkossa. Kolmannessa joukossa eli erityisesti Perussuomalaisissa, mutta myös Kokoomuksessa ja Kristillisdemokraateissa, nähdään tarpeelliseksi rajoittaa sekä valtion menoja, velkaantumista että verotuksen kiristymistä.
Edelle kirjaamani linjaukset ovat tärkeitä myös Suomen itsenäisyyden kannalta, sillä taloudeltaan epävakaa ja velkaantunut maa on riippuvaisempi muista kuin taloutensa hyvin hoitanut valtio. Siksi näin itsenäisyyspäivänä on syytä toivoa, että vuoden kuluttua voimme juhlia isänmaata, jonka suvereenisuus olisi rahtusen verran vahvempi kuin tämän vuoden juhlapäivänä.
Näillä ajatuksilla toivotan teille hyvää itsenäisyyspäivää, arvoisat lukijani!
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
Järki-ihmisten on helppo valita.
VastaaPoistaMenot on oltava sen mukaiset kuin on tulotkin. Ei voi elää yli varojensa.
Kolmannessa joukossa eli erityisesti Perussuomalaisissa, mutta myös Kokoomuksessa ja Kristillisdemokraateissa, nähdään tarpeelliseksi rajoittaa velkaantumista ja verotuksen kiristymistä.
Näistä seuraa se, että valtion menoja täytyy rajoittaa.
Ylivelkaantuminen on täysin anteeksiantamaton ja kohtuuton teko lapsiamme, tulevaisuuden maksajia, kohtaan.
Hyvää itsenäsyyspäivää kaikille suomalaisille.
Ei kai edes vihervasemmisto halua ajaa maata velkakurimukseen ja vararikon partaalle?
PoistaIL 5.12.2022
"Neljännes maailman maista on vararikon partaalla"
Maailmanpankki sekä IMF arvioivat, että pelkästään ensi vuoden aikana jopa 10 maata saattaa ajautua maksukyvyttömyyteen.
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/af1bcad3-7c41-4855-8d65-e59b995386e7
Eikö? sitten ne ovat vieläkin tyhmempiä kuin äkkiseltään vaikuttavat. Jos hyppää jyrkänteeltä ihan itse, ei voi väittää ettei halua murskaantua alla olevaan kivikkoon. Kyllä haluaa.
PoistaKansainvälisiin sopimuksiin usein viitataan turhan korkealle arvottavasti ikään kuin ne sisältäisivät jotain ylimaallista viisautta. Eihän se niin ole. Ne ovat vain poliitikkojen tiettynä ajanhetkenä ja tietyissä olosuhteissa tekemiä sopimuksia, siis lehmänkauppoja ja kompromisseja. Ja siis poliitikkojen tekemiä. Jos muistutan, että vaikkapa Katainen, Stubb ja Urpilainen ovat poliitikkoja, niin ymmärrät varmaan pointtini.
VastaaPoistaKansainvälisiä sopimuksia voidaan tosiaankin muuttaa, neuvotella uudelleen, niistä voidaan irtisanoutua, niitä voi purkaa. Kiitos Professorille muistutuksesta, että kansainvälisiäkään sopimuksia ei pidä pitää ikuisina totuuksina, vaan niistäkin pitää etsiä parantamisen mahdollisuuksia ja niitä pitää neuvotella paremmiksi, jos ne eivät enää ole järkeviä.
Vaaleilla valitsemattomien komissaarien luotsaamasta EU-hirviöstä ei noin vain erota ilman vakavia kolhuja. Britanniasta tehtiin hylkiö. Sitten kun sille tuli taloudellisia ongelmia EU:n soertotoimista, globalistimedia uutisoi niistä, kuin ne olisivat luonnonmukainen seuraus unionista eroamisesta eikä globalistieliitin poliitiikasta.
PoistaSiinäpähän korottelevat veroja, taitaa kuiteskin Lafferin käyrä olla jo siinä asennossa, että veronkorotukset vain PIENENTÄVÄT verokertymää hahahah
VastaaPoistaIts total shit, dude
Ikävä kyllä meidän nykyisille vihervasemmistolaisille päättäjille eivät kansainvälisten sopimusten mielettömyydet riitä, vaan aina pitää vetää vielä hullummaksi. Esimerkkeinä hiilineutraalius viisitoista vuotta muita aikaisemmin tai maailman paperittomien löysäläisten sosiaali- ja terveydenhuolto suomalaisen veronmaksajan piikkiin. Meillä on nykyisin mielipuolten hallitus, joka on valmis jakamaan suomalaisten rahaa aivan jokaiselle sitä haluavalle. Tytti Tuppuraisella on jo pari legendaarista lausuntoakin tähän liittyen, eli 'oman kansan edun ajaminen on haitallista', ja 'on aivan oikein ja kohtuullista, että Suomi maksaa enemmän' (lainaukset ei aivan sanatarkkoja).
VastaaPoista