Nyt on siis vuosi 2023 eli puhumme seitsemän seuraavan vuoden aikana tapahtuvasta kehityksestä. Tutkimus taas perustui - HS:n mukaan - vuoteen 2019 asti kerättyyn aineistoon. Sen jälkeen on arktisen jääpeitteen päivittäinen minimilaajuus muuttunut NSIDC:n mukaan seuraavasti.
2019: 4,166 miljoonaa km2
2020: 3,793 miljoonaa km2
2021: 4,757 miljoonaa km2
2022: 4,692 miljoonaa km2
2020: 3,793 miljoonaa km2
2021: 4,757 miljoonaa km2
2022: 4,692 miljoonaa km2
Kuten arvoisa lukijani huomaa, ei jään vuotuisessa minimikoossa ole tapahtunut minkäänlaista trendinomaista muutosta tänä aikana. Jos jää olisi katoamassa vuoteen 2030 mennessä, pitäisi sen minimikoon kuitenkin supistua vuoden 2019 laajuudestaan vuosittain keskimäärin 0,379 miljoonaa neliökilometriä. Toisin sanoen edellä olevan listan tulisi näyttää seuraavalta.
2019: 4,166 miljoonaa km2
2020: 3,409 miljoonaa km2
2021: 3,030 miljoonaa km2
2022: 2,651 miljoonaa km2
2020: 3,409 miljoonaa km2
2021: 3,030 miljoonaa km2
2022: 2,651 miljoonaa km2
Toisin sanoen jään sulaminen oli vuoden 2022 syyskuussa aikataulustaan jäljessä jo 2,041 miljoonaa neliökilometriä eli 43 prosenttia. Jos taas tarkoitettiin vuotta 2039 eli puhutaan jään sulamisesta 2030-luvulla, olisi sen laajuuden pitänyt tasaisen vauhdin taulukon mukaan näyttää tältä.
2019: 4,166 miljoonaa km2
2020: 3,749 miljoonaa km2
2020: 3,749 miljoonaa km2
2021: 3,541 miljoonaa km2
2022: 3,333 miljoonaa km2
2022: 3,333 miljoonaa km2
Tässäkin tapauksessa jään sulaminen oli vuoden 2022 syyskuussa aikataulustaan jäljessä jo 1,151 miljoonaa neliökilometriä eli jään laajuuden olisi pitänyt olla noin kolmanneksen pienempi kuin se oli todellisuudessa.
HS:n jutun eli edellä linkitetyn tutkimuksen johtopäätös on sikälikin epäuskottava, että pohjoisen merijään sulaminen on viimeisen 15 vuoden aikana ylipäätään hidastunut aivan oleellisesti verrattuna pariin aiempaan vuosikymmeneen. Ja kuten ensimmäisestä edellä olevasta taulukosta ilmenee, on se kyseiseen tutkimukseen käytetyn tutkimusaineiston jälkeisinä vuosina pikemminkin laajentunut kuin supistunut.
Siksi on vaikea uskoa, että tutkimuksen ja HS:n jutun ennuste jään sulamisesta ensi vuosikymmenellä - ja etenkin seitsemän seuraavan vuoden kuluessa - pitäisi paikkansa. Ainakin se edellyttäisi aivan oleellista muutosta jään laajuuden nykyiseen kehitykseen.
Jäädään siis seuraamaan tilanteen etenemistä - tulinhan tässä jälleen kerran dokumentoineeksi tämän blogin muistiin yhden ilmastontutkijoiden hypoteesin, jonka aika tulee joko falsifioimaan tai osoittamaan oikeaksi.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uutta tietoa ilmastomalleista
Suomalaisten syyllistäminen on syytä lopettaa!
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä
Uutta tietoa ilmastomalleista
Suomalaisten syyllistäminen on syytä lopettaa!
Uusi malli pohjoisen napajään kehityksestä
Tekstit
Ainoa mikä lirisee sulana joka ilmastomuutosuskontoa suoltavalla on keltainen neste noiden päässä. Mielisairaita kaikki.
VastaaPoistaJään laajuus on siis kasvanut ja ei taidakaan sulaa ensi vuosikymmenellä.
VastaaPoistaPositiivinen uutinen. Toivon lisää uutisointia positiivisista asioista.
Hesan Pravdan propagandaa kaupungin virheiden mieliksi koko artikkeli.
VastaaPoistaTuota tuota...täs on nyh joku pielessä...ettö tuhansia miljoonia neliökilometreja arktista jäätä?
VastaaPoistaKun koko Maa--Planeetan pinta-ala on joku 500 miljoonaa neliökilometriä, ainoastaan
Graafissa laajuus on välillä 6-16 miljoonaa neliökilometriä. Arvon professorilla nyt joku mitta/yksikkövirhe?
PoistaOlisiko noista luvuista jäänyt pilkku pois?
VastaaPoistaSepä se. Korjasin.
PoistaEi, ei.. Me kaikkihan ollaan jo kuolleita kun koko maapallo hukkui jo veden allle yli 50 vuotta sitten, vai mites se nyt olikaan, sillä onko ilmasto"tieteilijät" oleet oikessa kun ovat maapallon tuhoa julistaneet yli 50 vuotta putkeen?
VastaaPoistaJahas, presidentinvaaleihin ilmoittautui ensimmäinen ehdokas jonka suhteen tulen tarvittaessa äänestämään taktisesti toisella kierroksella, eli ihan ketä tahansa muuta kuin häntä.
VastaaPoistaSamoin.
Poista2019: 4 166 miljoonaa km2
VastaaPoista2020: 3 793 miljoonaa km2
2021: 4 757 miljoonaa km2
2022: 4 692 miljoonaa km2
Mikä tuo laajuus oli 2012. Näkyisikö trendin suunta paremmin, jos sisältyisi tuohon listaan?
3,387 miljoonaa
PoistaHalvalla suuret säästöt?
VastaaPoistahttps://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/eu-lle-haetaan-yhteista-maahanmuuttolinjaa-turvapaikanhakijoista-kieltaytyville-maille-ehdotetaan-20-000-euron-solidaarisuusmaksua-per-henkilo/8716900#gs.024kjh
Jos tuo on kertamaksu ilman muita velvoitteita, niin ilman muuta kannattaa maksaa !
PoistaDesimaalipilkku ensimmäisen numeron jälkeen
VastaaPoistaKyllä. Nyt korjattu.
PoistaEn malta olla taaskaan sanomatta, kun asiantuntijat sanovat, että Grönlannissa on nyt yhtä lämmintä kuin 1000-luvulla, jolloin siellä esim. maanviljelys onnistui. Nyt muka jäät sulavat hirmuvauhtia. Miksei ne sulaneet silloin lopullisesti, kun siellä oli yhtä lämmintä kuin nyt.
VastaaPoistaKai siellä sitten viljellään nytkin? Pellot huojuu tuulessa vihreänään? ai ei? miksi ei?
PoistaTässä hyvä kooste pieleen menneistä ennustuksia ko aiheesta.
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=E1e5HAZo4iw
Veikkaanpa, etteivät omat esi-isämme olisi olleet niin hulluja, että olisivat vaelluksellaan jääneet tänne, jos talvella olisi ollut kova pakkanen ja metri lunta maassa, kesälläkin sai palella, viljelykset (?) vei halla ja pedot vaanivat nälkäisiä ja huterissa majoissa asuvia.
PoistaJääkauden loppuessa ja sen jälkeen täällä on ihan tutkimustietojen valossa ollut merkittävästi lämpimämpää kuin nyt on. Eihän se jääkausi olisi niin nopeasti loppunut ja kilometrien jäät sulaneet ellei näin olisi ollut. Ja kun nyt murehditaan vuoristojen jäätiköiden sulamisesta, niin ne ovat sulaneet ja muodostuneet jääkauden jälkeenkin monta kertaa. Nythän niiden alta on ensin paljastuu ensin muutaman vuosisadan takaisia jäänteitä ja sitten keskiajan ja roomalaisajan jäänteitä. Ei Hannibal ylittänyt Alppeja norsujen kanssa minkään jäätikön yli, vaan silloin olivat solat sulia kulkea, kuten en alkavat olla nytkin.
PoistaOlivat kuutenkin niin hulluja, etteivät lähteneet ensimmäisten pyryjen aikaan.
PoistaTuohon vielä lisää että tammet ja muut nyt lähinnä keskieuroopan puulajit olivat runsaita täällä varsin pitkään jopa rautakaudelle saakka. Vesipähkinä, jota ei enää näillä leveyspiireillä kasva, oli yleinen Oulun korkeudelle saakka. Sitten kun tammi alkaa olla pääasiallinen puulaji Seinäjoelle saakka ja Lapissa kasvaa taas järvien rannoilla tuntureilla melkein metrin paksuja mäntyjä kuten ennen, niin sitten meillä on muuttunut ilmasto. Ja elettiimpä täällä silloinkin, mitä ilmeisimmin arkeologisten löytöjen perusteella aika vauraastikin.
Poista"Olivat kuutenkin niin hulluja, etteivät lähteneet ensimmäisten pyryjen aikaan."
PoistaSilloin oli jo eteläisemmät maat kansoitettu siihen malliin ettei sinne ollut enää menemistä.
Ja taas kerran muistutetaan mieliin muutama aiempi peruutettu maailmanloppu:
VastaaPoista1966: Öljy loppuu kymmenessä vuodessa
1967: Nälkä valtaa maapallon 1975
1968: Ylikansoitus uhkaa maapalloa
1969; Koko ihmiskunta tuhoutuu ydinsodassa 1989 mennessä
1970: Maapallon luonnonvarat on käytetty loppuun 2000 mennessä
1970: Saastuminen johtaa siihen, että ulkona on käytettävä kaasunaamareita 1985
1970: Typpi tekee maan viljelyskelvottomaksi
1970: Saasteet tappavat meristä kaikki kalat
1970: Jääkausi palaa vuonna 2000
1972: Meillä on YK:N ilmastopaneelin mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo uudelta jääkaudelta
1971: Uusi jääkausi viimeistään 2030
1972: Uusi jääkausi viimeistään 2070
1972. Satelliittien mukaan uusi jääkausi tulee nopeasti
1974: Yhdysvalloissa aloitetaan veden ja elintarvikkeiden säännöstely
1974: Otsonikerroksen oheneminen uhkaa elämää
1974: Tutkijat yksimielisiä, planeettamme jäätyy ja tulee pula elintarvikkeista
1976: Öljy ennustetaan loppuvan 90-luvulla
1978: Alkanut pakkaskausi ei tule loppumaan
1980: Happosateet tuhoavat elämän merissä
1980: Öljyn ennustetaan loppuvan 2000
1988. Ennen näkemätöntä kuivuutta ennustetaan 1990-luvulle
1988: Sää lämpiää sietämättömäksi
1988: Malediivit ”uppoavat” viimeistään 2018
1989: Nouseva merenpinta uhkaa maailmaa
1989: New York City West Side Highway veden alla 2019
1989: Meillä on YK:n mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo
1996: Öljy loppuu 2020
2000: Lapset eivät tiedä mitä lumi on
2000: Nälkä iskee kymmenessä vuodessa ellemme lopeta kalan ja lihan syöntiä
2002: Öljy loppuu 2010
2004: Britannia on kuin Siperia vuonna 2024
2005: Manhattan veden alla 2015
2006: Megahirmumyrskyjä
2008: Arktis jäistä vapaa 2018
2008: Al Gore ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2013
2008: Prinssi Charles sanoo, että meillä on 96 kuukautta aikaa pelastaa maailma
2009: Britannian pääministeri sanoo, että maailmalla on 50 päivää elinaikaa jäljellä
2009: Al Gore muuttaa ennustettaan ja ennustaa että Arktis on jäistä vapaa 2014
2013: Arktis jäistä vapaa 2015
2014: 500 päivän kuluttua maailma syöksyy ilmastotuhoon
2018: Meillä on tutkijoiden mukaan 10 vuotta aikaa pelastaa maapallo
2019: Meillä on erään pikkutytön mukaan 5 vuotta aikaa pelastaa maapallo.
Ilmastuskovaiset joutunevat keksimään seitsemän vuoden päästä uuden uhkakuvan pitääkseen seurakunnan koossa. Ehkä uskonpuhdistuksen jälkeen olemmekin syyllisiä (taas) uhkaavaan jääkauteen. Ei maailmasta pelonaiheet lopu.
VastaaPoistaTulipa mieleeni vanha tarinan kesäleskestä, joka oli iskenyt ravintolasta naisen ja vienyt kotiinsa. Yllättäen, kesken lemmenleikkien vaimo sattui tulemaan kotiin ja julmistuneena vaati miestä tilille. Mies kiisti koko asian jyrkästi, mihin vaimo kiihtyneenä sanoi, että "minähän näin omin silmin". Tähän mies sanoi kylmän rauhallisesti "et kai sinä usko omia silmiäsi enemmän kuin miehen sanaa". Niinpä niin. Pitäisikö tässä muka uskoa enemmän mittaustuloksia ja numeroita kuin tuomiopäivän profeettojen sanaa?
VastaaPoistaYle tänään, positiivisia uutisia
VastaaPoistaSuomessa keskustellaan metsistä toistuvasti väärillä faktoilla, tuskailee asiantuntija – virheet leviävät professorin mukaan jopa ulkomaille
Metsiä vuosikymmeniä tutkinut Annika Kangas ei kehu kotimaista metsäkeskustelua: toistellaan samoja argumentteja eikä kuunnella toisia.
Lisäksi kielteinen uutisointi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen.
https://yle.fi/a/74-20034842
Artikkelista poimittua
Suomalaismetsistä uutisoidaan pelkästään huonoja asioita, vaikka tutkimus osoittaisi muuta, ihmettelee tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.
– Keskustelu esimerkiksi Twitterissä ja muilla areenoilla on sellaista eipäs-juupastelua; toistetaan samat argumentit ja koskaan ei opita mitään muiden kommenteista.
Syvällä poteroissa ollaan, Kangas harmittelee tilannetta.
...
...
Kielteinen uutisointi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen, vaikka tiedot olisivat vääriä. Professori lähettää sitkeästi toimituksille linkkejä oikeaan tutkimustietoon, mutta oikaisut ovat tiukassa.
Joskus väärät tiedot leviävät kansainvälisesti.
Asia harmittaa Kangasta, sillä Suomen metsävaratietoja pidetään maailman parhaina. Tietoa metsien tilasta on kerätty säännöllisesti jo yli sata vuotta.
Valtakunnan metsien inventoinnissa on vuosittain noin 12 000 koealaa, joista 80 prosenttia on pysyviä. Maastossa mittauksia tekee joka vuosi vähintään 20 tutkimusryhmää useita kuukausia.
– Jos haluaa virallista tilastotietoa Suomen metsävaroista, netistä löytää valtavat määrät vapaasti käytettävissä olevia taulukoita, Kangas kannustaa.
...
...
Paljon hyvää kehitystä
Pitkä seuranta kertoo, että Suomen metsävarat ovat kehittyneet suotuisasti 1960-luvulta asti. Yhtä kauan kasvu on ollut suurempaa kuin vuotuiset hakkuut.
– Puuston määrä on lisääntynyt valtavasti, suomalainen metsänhoito on siinä mielessä ollut menestystarina. Vaikka paljon on hakattu, silti puuston määrä vain lisääntyy, Kangas toteaa.
...
...
Tuloksista huolimatta professori löytää nykyisin myönteisiä metsäuutisia vain alan erikoislehdistä.
Toimittajilta Kangas toivoisi myös laajempaa haastateltavien tutkijoiden joukkoa.
– Tuntuu, että jokaisella toimittajalla on omat tutkijat, joihin uskotaan ja muilta ei edes kysytä, Kangas sivaltaa.
Kun katsoo 1930-luvun vanhoja ilmakuvia ja vertaa niitä nykyisiin, huomaa eron puuston määrässä ainakin pienten kaupunkien alueilla. Pellot ovat metsittyneet ja taajamissa pihapuut huojuvat. Viheruskovaiset kuitenkin puhuvat muodikkaasti luontokadosta...
PoistaPaksuus vaikuttaa aika paljon, päästään nykyään menemään melkein tuosta noin vaan, on muuten hieman erinäköinen muutenkin siperia kuin joskus kymmeniä vuosia sitten ja vuosi vuodelta huomaa muutoksen ollut todella isoa.
VastaaPoista