maanantai 15. maaliskuuta 2021

Maahanmuuttajien taloudellinen merkitys riippuu tulijaryhmästä

Helsingin sanomat julkaisi kirjoituksen maahanmuuton kustannuksista. Siinä haastateltiin kolmea asiantuntijaa, jotka kertoilivat omia näkemyksiään aihepiiristä.  

Jutun mukaan maahanmuutto vaikuttaisi myönteisesti Suomen taloudelliseen huoltosuhteeseen, mikäli tulijoista 60 % olisi töissä. Tässä suhteessa Helsingissä oltiin vuonna 2018 juuri tällä tasolla.  Kantaväestöön kuuluvien helsinkiläisten työllisyysaste oli kuitenkin selvästi korkeammalla eli lähes 80 % tasolla.

Yksi asiantuntija oli jakanut maahanmuuttajien työttömyysasteet ikäryhmittäin (20–34-vuotiaat ja 35–64-vuotiaiaat). Jaottelun mukaan vaikeimmin työllistyivät kummassakin ikäryhmässä Irakista (työttömyysasteet noin 45 % ja 53 %) ja Somaliasta (noin 30 % ja 48 %) peräisin olevat ihmiset.

Suurimmat ulkomaalaistaustaisten ryhmät olivat kuitenkin Virosta ja Venäjältä tulleet, jotka työllistyvät pääkaupunkiseudulla erinomaisesti. Virolaistaustaisilla ihmisillä työttömyys oli ikäryhmittäin noin 9 % ja 12 % ja venäläistaustaisillakin noin 12 % ja 25 %.

Jutussa tunnustettiin myös, että "on aidosti ongelma, jos meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät pysty seisomaan taloudellisesti omilla jaloillaan. Ei sitä pidä vähätellä tai kieltää, että joidenkin maahanmuuttajien on vaikea työllistyä". 

Hyvä näin, mutta tosiasia on, että työttömyysastetta parempi mittari ihmisryhmien taloudellisen merkityksen ymmärtämiseen on työllisyysaste. Ensimmäinenhän lasketaan vain työvoimaan kuuluvista ihmisistä, kun jälkimmäiseen otetaan mukaan kaikki vauvasta vaariin.

Ehkäpä tämä onkin syy siihen, että maahanmuuton osalta puhutaan niin mieluusti pelkistä työttömistä, koska niissä luvut eivät ole likimainkaan yhtä karmeita kuin työllistyneiden osalta. Näiden määrässä eri maahanmuuttajaryhmillä on jutussa olevan kaavion mukaan valtava eroja. 

Kuvasta arvioituna (maahanmuuttajista) parhaiten työllistyivät virolaiset, joista yli 70 % on töissä. Ruotsalaisista elantonsa hankki omalla työllään myös lähes 70 %.

Toisessa äärilaidassa olivat irakilaiset ja somalit noin 25 % ja 35 % työllisyysasteillaan sekä ryhmään "muut etuaasialaiset" kuuluvat hiukan yli 30 % työllisyysasteella. Sen sijaan pohjoisafrikkalaisten ja ryhmään "muut afrikkalaiset" kuuluvien työllisyysasteet olivat hiukan alle ja yli 50 % tason. Siten irakilaisten/somaleiden/muiden etuaasialaisten heikko työllistyminen ei selity pelkästään syrjinnän/rasismin avulla, vaan taustalla on myös muita tekijöitä eli ihmisten oma halukkuus/kyvykkyys työntekoon.

Jutussa mainittiin myös maahanmuuttajille maksettujen työttömyysturvan, asumistukien ja toimeentulotuen summat. Sen mukaan maahanmuuttajat saivat vuonna 2018 näitä etuuksia 4 676 euroa ja Suomessa syntyneet 2 236 euroa. 

Tässä tilastossa ei oltu eritelty eri maahanmuuttajaryhmiä, joten tieto ei kerro oikeastaan juuri mitään uutta maahanmuuttoproblematiikasta, jonka oleellinen piirre on eri tulijaryhmien erottelu toisistaan. Onhan selvää, ettei huippukoulutettua ruotsalaista asiantuntijaa tai virolaista ammattimiestä voi mitenkään verrata somalialaiseen kamelinkuljettajaan tai irakilaiseen sotilaskarkuriin.

Jutun lopuksi oli vielä esitetty suorat sitaatit kahdelta asiantuntijalta. Ensimmäisen mukaan "tutkimustieto maailmalta viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuton vaikutukset julkistaloudelle ovat vähäiset. Ne voivat olla positiiviset tai negatiiviset." Kysymys kuuluu, että jäikö häneltä tarkentamatta, että tämä riippuu aivan oleellisesti puheena olevasta maahanmuuttajaryhmästä. Vai jättikö HS:n toimitus kertomatta asian lukijoilleen?

Toisen asiantuntijan kommentin mukaan "hintalapun metsästämistä mielekkäämpää on miettiä, mitä keinoja meillä on tehdä maahanmuutosta mahdollisimman hyödyllistä mahdollisimman monelle". Tämä on tietenkin totta, mutta vielä tätäkin tärkeämpää olisi pohtia, millä tavalla Suomesta saataisiin enemmän houkutteleva kohde niille, joilla on jo valmiiksi maallemme taloudellista nettohyötyä tuottavaa osaamista ja asennetta. Ja millä keinoin voitaisiin vähentää yhteiskuntamme houkuttelevuutta niiden parissa, joilla ei ole edellytyksiä huolehtia edes omasta toimeentulostaan työtä tekemällä.

Kaiken kaikkiaan HS:n juttu oli sinänsä paljon tietoa sisältävää, mutta samalla siitä pisti silmään jonkinlainen maahanmuuton karujen tosiasioiden vähättely ja peittely. Vaikka jutussa mainittiinkin maahanmuuttajaryhmien erot, sotkettiin ne kuitenkin monissa kohdissa surutta toisiinsa - ehkäpä juuri siksi, että näin toimien joidenkin maahanmuuttajaryhmien ongelmallisuus ei pistäisi niin pahasti lukijan silmään. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Enemmän ja vähemmän onnistunutta kuntatason maahanmuuttopolitiikkaa
Maahanmuuton raskas taakka
Maahanmuuton kustannuseriä lisättäväksi kannattavuuslaskelmiin

2 kommenttia:

  1. Yksi kaikkien älyllisten häränpyllyjen äiti on se, että käytetään yliyleistävää yleiskäsitettä "maahanmuutto". Paljoa parempi ei ole edes näennäisesti täsmällisempi määre "työperäinen maahanmuutto".

    Ensinnäkin tietysti pitäisi kaikissa mielikuvissa kaikista päämäärärationaalisista raameista erottaa ja irrottaa kehitysmaiden kasvavasta väestöpaineesta seuraava kansainvaellusta, joka tällä vuosisadalla tulee kasvamaan koskaan ennen ihmiskunnan historiassa näkemättömiin mittoihin. Suoraan sanoen: Eurooppa ei tule siitä selviytymään. Ja sillä kaiken romauttavalla ilmiöllä ei ole ainoatakaan positiivista puolta -- ei Euroopassa, ei lähtömaissa.

    Ja mikäli niihin oman kansamme väestöpoliittisiin ongelmiin halutaan ylimalkaan saada minkäänlaista otetta, sitä ei ainakaan edesauta se jos käytetään lähinnä keskiaikaista käsiterealismia edustavia ymmärrystä noituvia yleiskäsitteitä. Myös työperäisessä maahanmuutossa pitäisi esimerkiksi eurooppalaisesta kulttuuripiiristä tulevat ja kokonaan toisenlaatuista perinnettä edustavat tulijat erottaa toisistaan.

    Mutta aivan ensimmäiseksi pitäisi tietysti esittää se kaikkein tärkein avainkysymys: kuinka paljon tällä leveysasteella vielä asuu liikaa ihmisiä? Kuinka paljon meitä suomalaisiakin on vielä liikaa?

    Ja pitää ymmärtää myös se, ettei "talous" ole mikään reaalimaailman elinehtoja määräävä luonnonlaki, vaan pelkkää oman aikamme suurta rationaalisuusharhaa. Ettei esimerkiksi maapallon kohtalonkysymyksiä suinkaan ratkaista numeerisilla tuotoilla, vaan ymmärtämällä etteivät ihmiset voi elää esimerkiksi syömällä kultakimpaleita.

    Ihmisen selviytyminen ja henkiinjääminen on kiinni siitä että kaiken lähtökohdaksi otetaan oman lajimme olemuksellisesti yhteisöllinen luonne. Ihminen ei selviydy yksilöinä, vaan vain yhteisöinä. Siksi yhteiskuntien kulttuurisesta ja sosiaalisesta eheydestä olisi aivan ensisijaisen tärkeää pitää huolta. Vähenevän väestön oloissa se on reaalisesti mahdollista, mutta vieraskulttuurisen vaihtoväestön oloissa ei.

    Keskustan Saarikko sanoo manifestissaan että "Suomessa on pitkään otettu väestökehityksen suunta annettuna eikä siihen ole pyritty vaikuttamaan." -- Niinpä niin, juuri tällaisia kliseitä poliitikot meille valittujen "tutkijoiden" tuella tarjoavat. "Suomen ei pidä jatkaa väestökehityksen ajopuuna." -- Jospa kääntäisimmekin kelkan aivan toiseen suuntaan. Alkaisimme tosissamme miettiä sitä miten vähentäisimme väestöämme niin että kestävä kehitys näilläkin leveysasteilla olisi mahdollista.

    VastaaPoista
  2. "Tutkimustieto maailmalta viittaa vahvasti siihen, että maahanmuuton vaikutukset julkistaloudelle ovat vähäiset. Ne voivat olla positiiviset tai negatiiviset."

    SDP:tä äänestävät eläkeläiset jäävät nyt siihen uskoon, että ko. tutkimustieto kuvaa Suomen kaltaisia korkean veroasteen hyvinvointiyhteiskuntia, jotka ovat vastaavan kehitysmaalaisen heinäsirkkainvaasion kohteena.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!