torstai 27. huhtikuuta 2023

Maahanmuuttajien työllisyys lähestyy Suomessa syntyneiden työllisyysastetta

Helsingin sanomat kertoi, että 15-64-vuotiaiden maahanmuuttajien työllisyys on kohentunut kahdessa vuodessa 64 prosentista 72 prosenttiin. Niinpä heidän työllisyysasteensa lähestyy vauhdilla Suomessa syntyneiden työllisyysastetta, joka oli viime vuoden lopulla 75 prosenttia.

Hieno homma, että nyt ovat lopultakin paperinsa hukanneet somalialaiset koneinsinöörit, syyrialaiset lääkärit, iranilaiset fyysikot ja irakilaiset taksikuskit saaneet töitä. Hiphiphurraa... vai ovatko sittenkään?

Jutussahan ei oltu eritelty eri maahanmuuttajaryhmiä, joten minun piti asiasta varmistuakseni mennä tiedon lähteille katsomaan. Ja näyttihän sieltä löytyvän ainakin jotain suuntaa antavaa.

Dokumentin sivulla 16 oli nimittäin kuvaaja eri maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien työnhakijoiden määrän kehityksestä vuoden aikana. Siitä näkee, että irakilaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli tosiaan laskenut kahdella ja turkkilaisten yhdellä prosentilla. Sen sijaan työttömien afgaanityönhakijoiden määrä oli kasvanut kymmenellä, syyrialaisten neljällätoista, somaleiden neljällä ja iranilaisten kahdellatoista prosentilla. 

Muista ryhmistä venäläisten työttömien työnhakijoiden määrä oli kasvanut neljällä prosentilla ja ukrainalaisten peräti 961 prosentilla. Sen sijaan esimerkiksi virolaisten työttömien työnhakijoiden määrä oli laskenut kuudella ja kiinalaisten jopa 12 prosentilla. 

Nyt kun vielä tietäisi, missä suhteessa keskeisten maahanmuuttajaryhmien määrä on muuttunut suhteessa toisiinsa. Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt sitä tietoa. 

Sen verran kuitenkin, että Migrin tilastoista löytyi tieto vuosittain oleskeluluvan saaneista. Laskin sen perusteella yhteen suurimpien tulijamaiden maahanmuuttajat vuosilta 2022 ja 2023 sekä lisäksi tässä kiinnostavien iranilaisten, afgaanien, somaleiden ja syyrialaisten määrät. Lopputuloksena syntyi oheinen taulukko.



Näemme, että vuosina 2022-23 saapuneista suurimman ryhmän eli venäläisten määrä oli yli nelinkertainen irakilaisten määrään nähden ja vielä suurempi verrattuna muihin 2015 suurina joukkoina saapuneisiin kansallisuuksiin. Uusiin somaleihin tai syyrialaisiin verrattuna uusien venäläisten määrä oli yli kahdeksankertainen ja intialaistenkin reilusti nelinkertainen.  

Tämän perusteella voidaan epäillä, että ulkomaisen työvoiman määrä olisi Suomessa kasvanut muiden kuin paperit hukanneista koneinsinööreistään tai lääkäreistään tunnettujen kansallisuuksien takia. 

Jos sitten yhdistämme tämän tiedon TEM:in ilmoittamiin lukuihin, näyttää siltä, että työllistyneiden maahanmuuttajien osuuden kasvuun on mitä ilmeisimmin vaikuttanut lähtömaiden suhteellisen merkityksen muuttuminen. Eli maahanmuuttajien työllisyyden kohoaminen saattaisi johtua pikemminkin venäläisten, intialaisten, ukrainalaisten, filippiiniläisten ja kiinalaisten hyvän työllistymisen kuin kehitysmaalaisten onnistuneen kotouttamisen seurauksena. 

Toki asiasta saisi paremman varmuuden, mikäli käytössä olisi Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrät kansalaisuuksittain. Valitettavasti en kuitenkaan löytänyt sellaista tilastoa vuosilta 2022-23.

Vuodelta 2021 kuitenkin löytyi ja sen mukaan selvästi suurin Suomessa asuva maahanmuuttajien (eli muualla syntyneiden) ryhmä oli entisessä Neuvostoliitossa syntyneet yli 60 000 ihmistä, jota seurasivat pitkin välein virolaiset (noin 47 000) ja ruotsalaiset (noin 33 000). Sitten tulivat edelleen selvästi pienempinä ryhminä irakilaiset (noin 21 000), venäläiset (noin 18 000), kiinalaiset (noin 13 000) ja somalit (noin 12 000). 

Tämä tieto vahvistaa edelle kirjaamaani epäilyä siitä, että viimeisen kahden vuoden aikana huomiota herättävän hyvin työllistyneiden maahanmuuttajien tausta ei ole vuonna 2015 suurta huomioita saaneissa maissa. Valitettavasti tämä jää kuitenkin pelkäksi arveluksi, koska TEM ei julkaissut keräämiään työllisyystietoja suoraan maahanmuuttajaryhmittäin jaoteltuna, vaan minun täytyi asiaa ymmärtääkseni tyytyä edelle kirjaamiini jossain määrin epämääräisiin laskelmiin. 

12 kommenttia:

  1. Minua jäi mietityttämään, miksi Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, joiden keskuudessa huoltosuhde on noin huono. Riittääkö maahanmuuttajien työpanos korvaamaan maahanmuutosta aiheutuvia menoja? Epäilen, että ei.

    VastaaPoista
  2. Suomalaisten työllistymisastetta tietenkin laskee toisen polven maahanmuuttajien alhainen työllistyminen, kun heidät lasketaan suomalaisiksi, mutta ovat henkiskulttuurisesti kehitysmaalaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä pointti! Tätä asiaahan ei noteerata muissakaan tilastoissa, joten vanha hokema "vale-emävale-tilasto" taitaa edelleen pitää paikkansa.

      Poista
  3. Äidinkieleltään somaleja oli viime vuoden lopussa 24.647. Heistä joka kolmas oli alle 15-vuotias, 8 437. Yli 64-vuotiaita oli 459. Tämä määrä tulee merkittävästi nousemaan jatkossa.

    Suomessa tilastotoimi on aika luokatonta, koska halutaan peittää tehtyjä yhteiskunnallisia virheitä. Päätöksenteon kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää tietää, kuinka suuri työttömyys on eri kansallisten taustojen mukaan. Ja kuinka moni saa tulonsa julkiselta sektorilta (ml. järjestöt ja yhteisöt, jotka saavat yli puolet tuloistaan verorahoista).

    Kun vain tunnin viikottaisella puuhastelulla lasketaan työlliseksi, ei noita prosentteja voi kovin vakavasti ottaa tietämättä millainen todellinen työllisyys on. Se mikä tietoisesti unohdetaan on ulkomailta töihin tulleen perheenjäsenet. Esimerkiksi työikäisistä englannin kielisistä vain 42 % on töissä. Kehitysmaakielisten luvut ovat paljon pienemmät.

    VastaaPoista
  4. En voi olla ajattelematta, että toimitus liikkuu tässä ketunhäntä kainalossa. Lehti haluaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja ehkä jopa päättäjiin luomalla kuvaa siitä, että maahantulijoiden kotouttaminen onnistuu ja tulijat työllistyvät. Tätä teemahan korostetaan, kun halutaan perustella, miksi maamme tarvitsee ja toisaalta hyötyy maahantulijoista ja miksi mm. tarveharkinnasta olisi syytä luopua. Meillehän on median myötä kerrottu koulutetuista irakilaista tai afghaaneista ja nyt tilastoihin vetoamalla halutaa sanomatta kaikkea muokata ilmapiiriä hyväksymään kolmansien maiden tulijat työvoimaa lisäävinä.

    VastaaPoista
  5. Tilastokeskuksella on itsepalvelusivut, joilla voi tehdä monenlaisia kyselyjä. Siellä pääsee kyselemään mm maahamuuttoa koskevista asioista, työllistymisestä (esim. äidinkielen mukaan) jne. Ohjelmisto on helppokäyttöinen.
    Tuossa linkki:
    https://statfin.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/

    VastaaPoista
  6. Yle tänään

    Suomen Pankki varoittaa korkojen nousun seurauksista, talous voi heikentyä odotettua enemmän

    https://yle.fi/a/74-20029206

    Artikkelista poimittua

    Korkojen nopea ja voimakas nousu on kasvattanut rahoitusvakauteen liittyviä riskejä Suomessa, toteaa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

    Kotitaloudet, jotka alhaisten korkojen aikana ottivat runsaasti velkaa, ovat vaarassa joutua pinteeseen.

    Nykäsen mukaan Suomen talous voi heikentyä ennakoitua enemmän, jos velkaiset kotitaloudet karsivat kulutustaan huomattavasti.
    ---------------------

    Tulevan hallituksen täytyy lopettaa valtion velkaantuminen asteittain.

    Suomella ei ole varaa ottaa maahan sosiaalipummeja eli väkeä, joka elää meidän sosiaalituella eikä tee työtä, esim. asylum-väkeä.

    Minusta ei myöskään tarvita ulkomailta rahdattua väkeä, joka osittain elää palkallaan ja täydentää tulojaan Kelan tuella.
    Jos työväkeä ei muka ole omasta takaa, sitten sopeutetaan elämä ja toiminnot sille väestölle, joka on käytettävissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö valtio voisi samalla tavalla tukea suomalaisia, jotka syystä tai toisesta joituisivat tekemään niitä ikäviä töitä, joihin ei tunkua ole. Emme tarvitsisi väkeä ulkomailta ja pidemmällä aikavälillä se koituisi yhteiskunnan eduksi?

      Poista
  7. Taas YLE:n erikoislähetyksessä muistutettiin kuinka maahanmuuttajien työllisyys on noussut lähes Suomalaisten tasolle ja oli myös tehty jonkinlainen tutkimus siitä, että nykyään Suomessa enemmistö kannattaa maahanmuuton lisäämistä. Kaikki tämä on totta, koska YLE näin julistaa.

    VastaaPoista
  8. Työllisyyden määritelmä on paha poliittinen ongelma. Nyt voi olla työllinen, kun on 1 tunti viikossa työssä!

    VastaaPoista
  9. Kyllä mun on vaikea nähdä miten nämä toisen polven Bro! Vitu Bro ma sanon! -käkkäräpäät työllistyvät. Harmaan talouden rattaisiin ajamaan Wolttia pöllityillä sähkömopoilla?

    VastaaPoista
  10. Luultavasti siivoilivat tilastoja ennen vaaleja kaikilla kikkailulla pumppuvikainen kaveri(vanha äijä) laitettiin jonnekkin pajalle työkokeiluun ja toinen sai työkkäriltä yht'äkkiä vaatimuksia joistain 5! vuotta vanhoista työkeikoista ja niiden sopimuksista ja työtodisuksista joita sillä pitäisi olla varmaan satoja, jätkä on vuokramies näytti ne vaatimukset tuumas, että ehkä se on mielenterveydelle sopivampaa ottaa karenssia ja lopettaa työnteko kokonaan koska aina saa ongelmia ennemmin tai viimeistään hyvin paljon myöhemmin... Niin hyvin sanottu, että melkein voisi sanoa samat-

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!