Joka tapauksessa Suomen tilanne sopii yhteen hyvin sen kanssa, että viime vuoden on kerrottu olleen koko maapalloa koskevan mittaushistorian lämpimin. Ja kuten hyvin muistamme, on jo kauan sitten kerrottu, että ilmastomallien mukaan lämpenemisen pitäisi olla pohjoisella napa-alueella koko muuta maailmaa nopeampaa, joten sen jääpeitteen kehitys on erityisen mielenkiintoista seurattavaa.
Kuten suurin osa teistä - arvoisat lukijani - varmasti tietävät, olen jo pitkään seurannut arktisen merijään pinta-alaa National Snow Ice Data Centerin tilastoista ja ihmetellyt, miksei maapallon ilmaston lämpeneminen ole juurikaan näkynyt sen kehityksessä. Ja siksi olen odottanut sitä, että helmikuun tilanne lisättäisiin kyseiseen tilastoon kaiken kansan ihmeteltäväksi.
Nyt se on sitten saatavilla ja kertoo arktisen merijään pinta-alan olleen pienempi kuin yhtenäkään helmikuuna siitä alkaen kun tilastoa on pidetty. Tämä näkyy alle piirtämästäni kuvasta, jossa käyräksi piirtämäni havaintosarja painuu kuluvan vuoden kohdalla syvälle alas.
Nähtäväksi siis jää, miten arktiksen jääpeite kehittyy jatkossa. Ennen kaikkea on kysyttävä, että jatkaako se sulamistaan myös tulevina kuukausina saavuttaen lopulta koko mittaushistoriansa alimman pinta-alansa syyskuussa, jolloin jää saavuttaa vuotuisen minimikokonsa. Vai jääkö kulunut helmikuu sittenkin pelkäksi tilastopoikkeamaksi.
Tekstit
Mittaushistoria on silmänräpäys tämän pallon historiassa.
VastaaPoista"mittaushistoria" On lähes yhtä ohuella orrella kun ilmastouskontoon uskovat. Vai miltä se kuullostaa oikea totuus mikä selvitettiin puiden vuosikertoimista ja selvisi että -30 luku oli kuumin. Tai se että koko maapallo oli paljon, paljon lämpösempi miljardeja vuosia sitten, kun ihmisiä ei ollut olemassakaan. viimeinen jääkausi jäähdytti euroopan ja maapallo pikkuhiljaa alkaa palautumaan siihen normaaliin.
VastaaPoistaSuomen metsärajalla oli lämpimiltä niin sanotulla Atlanttisella lämpökaudella 6800-5500 vuotta sitten. Silloin isoja puita kasvoi myös tuntureiden huipuilla. Myös vuosilustot vahvistavat ajankohdan kuumuuden.
PoistaMutta nyt pitää olla kauhuissaan, kun joka paikassa lämpenee kaksi kertaa nopeammin, kuin joka paikassa.
Poistahttps://archive.org/details/everywhere-warming-twice-as-fast-as-everywhere-else
Joskus viikko sitten NG kanavalla oli jakso ohjelmasta "Maailman mystiset saaret" . Siinä oltiin mm antarktiksen rannikolla (Rossinmeri), josta oli jäiden sulaessa löydetty muumioituneita pingviinin raatoja.
PoistaLöytöpaikka oli sellainen että lähin nykyinen pingviini pesintäpaikka oli 70 km päässä, ja että muutaman kymmenen vuoden kuluttua paikalla voi taas pesiä kun jäät sulavat.
Netistä löytyi juttua samoista muumioista (pingviinin poikasia) ja siinä kerrottiin että pesintä kausia oli ollut kolme, uusin oli päättynyt n 700 vuotta sitten ja vanhin oli 5000 v vanha.
Viimeinen pesintä kausi oli ajoittunut vuosiin ad 800 - 1300, elikä ns. viikinki aikaan jolloin lämmintä on ollu Grönlannissa, Pohjoismaissa, Antarkiksella ja Afrikassa (korkein huippu ollut jäätön, kairausnäytteiden mukaan)
Eli lämmintä on ollut aika laajalla alueella, vaikka muuta väitetään.
Grönlannin ja Rossin meren välimatka on n 15´000 km.
Ja "ilmastouutisia" tuupataan tuutin täydeltä pelottelumielessä kiihtyvällä tahdilla, vaikka mitään sen kummempaa muutosta ei ole havaittavissa.
VastaaPoistahttps://rumble.com/v31usl4-ilmastonmuutos-on-seuraava-pandemia-rapsodia.info-tekstitys.html
Hieman on jäät lisääntyneet tuolla eteläisemmällä jäätiköllä.
VastaaPoistahttps://notrickszone.com/2025/03/02/new-study-2000-km-of-antarctic-ice-covered-coastline-has-grown-slightly-over-past-85-years/
Miksi vain lämpötilan muutosta seurataan? Oleellinen tieto on lämpömittareiden näytöissä. Viisi astetta on ihan eri asia kuin 25 astetta.
VastaaPoistaTämä on aika oleellinen seikka. Niin kauan kuin se "lämpeneminen" pysyy aivan normaalien seudun lämpötilavaihteluiden sisällä, toisin sanoen suunnilleen niiden lukujen tasossa missä se ko seudulla eri vuosina ihan normaalistikin on, ei voi mitenkään väittää että sillä lämpötilalla olisi yhtään mitään vaikutusta elämään siellä. Jos jonain kuukautena on 0,1 astetta lämpimämpää tai kylmempää kuin mitä aiemmin on mitattu, se menee mittaustarkkuuden piikkiin eikä sillä moisella asteen kymmenysosalla ole mitään merkitystä luonnolle vaikka se olisi tottakin. Elämä selviää Suomessa aivan hurjassa lämpötilahaarukassa, eikä se haarukka ole näistä vihreistä väitteistä huolimatta mihinkään muuttunut.
PoistaEn ole kovin yllättynyt jään vähyydestä, pikemmin se on uskottava päätepiste kahden vuoden ajanjaksolle jolla merenpinta on pompannut kymmenyksiä tavallista vähemmän kylmäksi.
VastaaPoistaMistä se taas johtuu, ei tiedetä, mutta teorioita toki on.
Onneksi meri ei jäähdy. Sese paha olisi.
Niin, mitenkähän se oikein on?
PoistaJos meri lämpenee, niin ilman kosteus lisääntyy, ja päin vastoin, eikö niin?
https://notrickszone.com/2025/02/24/new-study-ocean-warming-is-supposed-to-increase-water-vapor-but-its-been-declining-since-2008/
Lounais-Suomessa on ollut vähäluminen mutta kostea talvi. Lauhaa on ollut, mutta koko ajan on palellut. Rupeaa usko lopoumaan, että vielä ehtisin täällä palmun alla loikoilemaan, vaikka niin ovat vihreät lupailleet jo yli 40 vuotta.
VastaaPoistaVaikka ilmasto lämpenee, niin se ei millään tavalla osoita, että ihmisten toimet olisivat siihen merkittävä syy. Vuosimiljoonien kuluessa maapallon keskilämpötilaa osoittava käyrä on kulkenut kaiken aikaa vuoristorataa ilman ihmisen minkäänlaista vaikutusta siihen.
VastaaPoistaJa jos ihminen vaikuttaa, niin pitää muistaa väestöräjähdys: maapallon väestö lisääntyy 2henk/sekuntti, 60*60*24*365. 13 Suomen verran joka vuosi.
PoistaMiks'ei väestöräjähdystä edes yritetä hillitä .. ??
Eiköhän se hillintä ole tulossa, sellainen reipas ydinsota vähentää populaatiota mukavasti. Eikö?
PoistaEsiteollista aikaa verrataan helposti nykyaikaan kun halutaan kertoa, kuinka ilmastonmuutos etenee. Kuinkahan luotettavia ovat lämpötilojen mittaukset 1870- ja 1880 lukujen vaihteessa, kun Eurooppa alkoi teollistua? Ainoat luotettavat taitavat olla Lapin yliopiston tutkimusasemalla professori Antero Järvisen puulustoista tehdyt mittaukset ja ne eivät todista mistään lämpenemisestä satojen vuosien ajalta. Ne on helppo sivuuttaa, koska eivät sovi agendaan.
VastaaPoistaEivät millään muotoa luotettavia. Mittareita oli, ne oli hightechiä, mutta ei kulttuuria käyttää niitä. Jotta lukemat olisivat edes sinnepäin luotettavia, mittarit olisi pitänyt kalibroida säännöllisin välein ja pitää tästä kalibroinnista muistiota jotta se pystyttäisiin todistamaan että tehty on ja että mitatuilla lämpötilolla on muutakin kuin viihdearvoa. Laivoilla mitattiin lämpötiloja, myös merestä, mutta kalibroimattomilla mittareilla ja lähinnä paikalliseen sään ennustukseen. Maissa mittauksia tekivät vain harvat tähtitieteen observatoriot, niitä ei ollut edes yhtä joka maassa, joissain useampi, mutta tuhansien kilometrien päässä toisistaan. Niissä mittarit saattoivat olla jopa kalibroituja jossain vaiheessa historiaa alkaen, ja kalibrointi ei alkanut kaikkialla samaan aikaan. Tämä oli tilanne aina tuonne suunnilleen toiseen maailmansotaan saakka, jossain yhkä kymmenen vuotta aiemminkin, jossa mittauksia alettiin tehdä tiheämmällä verkolla, kalibroiduilla laitteilla, kunnon pöytäkirjoilla jne. Ilmailun tarpeisiin. Eli historiallisilla mittauksilla aina 1930-luvulle saakka on enempi tai vähempi vain viihearvoa, vaikka jotkut toisin väittävätkin. Se miksi he ovat sitä mieltä on tietty se että niin saadaan sille lätkämailan varrelle pituutta enemmän ja se näyttämään uskottavammalta.
Poista