Onko BBC:n rasistis-feministinen henkilöstöpolitiikka leviämässä Yleisradioon?

Verkkouutiset kertoi, että maailman yleisradioyhtiöiden esikuva BBC on vuosina 2023–2024 maksanut seksuaalivähemmistöön kuuluville ylemmän tason johtajille 15,6 prosenttia ja etnisten vähemmistöjen edustajille 12,6 prosenttia korkeampaa palkkaa kuin valkoihoisille heteroseksuaaleille. Lisäksi yhtiön uusien työntekijöiden valinta tapahtuu etnis-rasistisin perustein, joiden mukaan heistä tulee olla 50 prosenttia naisia, 20 prosenttia tummaihoisia ja ainakin 12 prosenttia vammaisia.

Tähän on johtanut niin sanottu DEI-ajattelu, jossa korostetaan työyhteisön diversiteettiä, tasa-arvoa ja integraatiota lähinnä niin sanotun intersektionaalisen tasa-arvokäsitteen kautta. Ei siis ihme, että TaxPayers’ Alliance -järjestön johtaja Elliot Keck on todennut pakkomielteisen diversiteettiajattelun johtaneen sellaiseen syrjintään, jolta sen pitäisi ihmisiä suojata.

Tämä uutinen on myös meidän suomalaisten kannalta mielenkiintoinen siitä syystä, että BBC on ollut kautta aikain verovaroin toimivan Yleisradiomme esikuva. Ja siksi olisi mielenkiintoista nähdä selvitys, jossa myös sen harjoittamaa diversiteettipolitiikkaa tarkastellaan puolueettomasti.

* * *

Ylen oman nettisivut kertoivat viime syyskuussa, että yhtiössä "tehdään säännöllisesti henkilöstökyselyjä, joissa selvitetään mm. yleläisten työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja keskustelukulttuuriin liittyviä kokemuksia. Seuraavassa kyselyssä on mahdollisuus antaa palautetta myös työyhteisön yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvistä toimenpiteistä". 

Lisäksi yhtiössä on järjestetty henkilöstölle pakollista "monimuotoisuuskoulutusta", josta kaikki osallistujat eivät ole olleet kovin innostuneita.  Lisäksi yhtiö on jo vuonna 2023 ilmoittanut, että se "pyrkii edistämään henkilöstön monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta rekrytoimalla mahdollisimman monipuolisesti eri taustoista tulevia työntekijöitä".

Toisin sanoen verorahoitteinen mediamme ei näyttäisi vielä sortuneen aivan samanlaiseen rasistis-feministiseen henkilöstöpolitiikkaan kuin esikuvansa, mutta on kuitenkin ottanut jo pitkiä askeleita siihen suuntaan. Lisäksi on selvää, että tämä kehitys tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa, mikäli yhtiön hallintoneuvosto ei ole hereillä ja huolehdi erityisen tarkkaavaisesti sen rekrytointi- ja palkkauspolitiikan meritokraattisuudesta sekä työsuoritusperusteisuudesta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradio ja feministinen dramaturgi
Mistä 274 000 euron keinu ja Ylen monimuotoisuuspuuhat kertovat?
Ylen hallintoneuvoston tulee huolehtia lain noudattamisesta yhtiön toimituksessa

Imperialistiset suurvallat ja turvallisuus

Iso-Britannia oli aikoinaan maailman johtava suurvalta, jonka imperiumi ulottui maapallon kaikille kolkille. Sittemmin se on kuitenkin supistunut kutakuinkin Brittein saarten suurimman osan kokoiseksi. 

Samalla brittien kansallistunne ja sitoutuminen omaan valtioon on rapissut. Tästä kertoi tuore kysely, jonka mukaan puolet 18–27-vuotiaista pitää kotimaataan rasistisena. Ja vain joka kymmenes olisi valmis vaarantamaan henkensä puolustaakseen Britanniaa sodassa - eikä 41 prosenttia haluaisi puolustaa sitä ainakaan aseellisesti missään olosuhteissa.

Näin siitä huolimatta, että 74,4 prosenttia maan asukkaista identifioi itsensä englantilaiseksi, walesilaiseksi, skotlantilaiseksi tai pohjois-irlantilaiseksi. Britit eivät kuitenkaan pidä tilastoa syntyneiden etnisestä taustasta. 

Jotain saarivaltion nuorisosta kertoo kuitenkin se, että vuonna 2019 syntyneiden lasten äideistä 28,7 prosenttia oli syntynyt muualla kuin Britanniassa. Ja näiden päälle tulevat niiden etnisesti ei-brittien äidit, jotka ovat syntyneet saarivaltiossa. Mielenkiintoinen on myös tieto siitä, että valkoisten brittien mediaani-ikä oli vuonna 2021 noin 45 vuotta, kun se suurista etnisistä ryhmistä esimerkiksi pakistanilaisilla oli vain 28 ja mustilla afrikkalaisillakin 30 vuotta. 

Toisin sanoen 18-27-vuotiaista paljon suurempi - vaikkakin edellä löytämieni tietojen perusteella määrittelemätön - osuus kuin 74,4 prosenttia on etnisesti jotain muuta kuin valkoihoisia brittejä. Lienee myös selvää, että tässä väestönosassa maanpuolustustahto on varsin heikko. Mutta se ei kuitenkaan yksin selitä, miksi niin harva kokee kotimaansa puolustamisen arvoiseksi.

Siksi on etsittävä myös muita asiaan vaikuttaneita tekijöitä. Sellaisia ovat epäilemättä ainakin vasemmistolainen ja pasifistinen maailmankatsomus, joita viime vuosina kaikkialla maailmalla alaa vallanneet woke- ja DEI-ideologiat ovat vahvistaneet. Lopputuloksena meillä on siten entinen suurvalta, jonka sotilaallinen kyvykkyys on vähintäänkin kyseenalainen.

Vertailukohdaksi voidaan ottaa Suomi. Täällä maanpuolustustahto on poikkeuksellisen korkea, sillä peräti 79 prosenttia kansastamme on sitä mieltä, että suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa. Myös siinä tapauksessa, että lopputulos näyttäisi epävarmalta. 

Toivottavasti tämä tilanne säilyy maassamme myös tulevaisuudessa, sillä elämä imperialistisen suurvallan - enkä tarkoita Iso-Britanniaa - naapurina voi olla turvallista vain silloin, kun sen aggressiivisuutta hillitsee tietoisuus koko kansan yhtenäisyydestä ja kyvykkyydestä. Ja mahdollisella hyökkääjällä - tai ainakin sen ylimmällä poliittisella ja sotilaallisella johdolla - on historiallinen tietoisuus yhdestä, toisesta ja vielä kolmannestakin epäonnistuneesta sekä kalliiksi tulleesta yrityksestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Britannia kuohuu!
Ukrainalaisten on syytä säilyttää taisteltutahtonsa
Mahtimiehet pitivät pintansa kansainvaelluksen puristuksessa

Diversiteetin, tasa-arvon, inkluusion ja suomettumisen seurauksista

Presidentti Donald Trump väitti eilen, että Washingtonin keskiviikkoisen lento-onnettomuuden syynä olisi ollut epäpätevä lennonjohto. Ja arveli sen syyksi edeltäjiensä - Barack Obaman ja Joe Bidenin - hallintojen harjoittamaa monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallistamista edistävää DEI-politiikkaa.

Asia voi tietenkin olla tai olla olematta kuten Trump väitti. Selvää kuitenkin on, että mikäli minkä tahansa tehtävän rekrytoinnissa asetetaan kriteeriksi muita seikkoja - olivat ne mitä tahansa - kuin tehtävään liittyvä pätevyys ja sopivuus, on lopputulos huonompi kuin silloin, jos tällaiset sekundaariset kriteerit jätetään huomiotta. Lisäksi on loogisesti väistämätöntä, että mitä tärkeämpinä tällaisia toissijaisia kriteereitä pidetään, sitä epäpätevämpiä henkilöitä tulee valituksi. 

Tämän aamun tiedon perusteella näyttää kuitenkin siltä, että lennonjohdossa ongelmana ei olisi ollut työntekijöiden osaaminen vaan heidän puuttumisensa työpaikalta. Mikäli tilanne on ollut tämä, on syytä etsittävä muualta kuin heidän taidoistaan - eli työnjohdosta ja hallinnosta. 

Tosin siinäkin tapauksessa on mahdollista, että työnjohto tai hallinto on valittu toissijaisilla kriteereillä. Ja siksi on kysyttävä, että onko lennonjohdon johtoon kuuluvat ihmiset valittu toissijaisilla kriteereillä, jolloin sen osaaminen olisi ollut kehnompaa kuin se olisi voinut parhaimmillaan olla. 

Siksi yksi Washingtonin lentoturman merkittävimmistä opeista on - riippumatta siitä, onko DEI-kriteereitä juuri tässä tapauksessa sovellettu tai oltu soveltamatta - se, että rekrytoinnissa on aina syytä huolehtia parhaan tarjolla olevan työvoiman palkkaamisesta. Sekä jättää sekundaariset kriteerit yksinkertaisesti huomioimatta kaikissa tapauksissa - ja aivan erityisesti tehtävissä, joihin liittyy vastuu muiden ihmisten terveydestä tai hengestä.

* * *

Yleisradio julkaisi eilen hämmästyttävän uutisen. Sen mukaan Itämerellä tapahtui 80 vuotta sitten  historian pahin turma, jossa kuoli noin 9 000 ihmistä. Kyse oli saksalaisen sotapakolaisia kuljettaneen laivan - Wilhelm Gustloffin - upotus, jonka suoritti Hangosta matkaan lähtenyt neuvostoliittolainen sukellusvene.

Uutinen oli hämmästyttävä ennen kaikkea siksi, etten muista kuulleeni siitä aiemmin. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Estoniasta ja Titanicista on puhuttu eri medioissa väsymykseen asti, vaikka niissä kuoli kertaluokkaa vähäisempi määrä ihmisiä. 

Syitä tähän mediahiljaisuuteen on ollut ilmeisesti kolme. Ensinnäkin uhrit olivat Hitlerin valtakauden aikaisia saksalaisia, toiseksi turma tapahtui sota-aikana ja kolmanneksi laivan upotuksen teki Neuvostoliitto. Näistä epäilemättä ylivoimaisesti tärkein on - ainakin Suomessa - ollut viimeksi mainittu.

Olivathan suomalaiset poliitikot ja mediat puoli vuosisataa hiljaa Neuvostoliittoon liittyvistä negatiivisista asioista toisen maailmansodan jälkeen, koska ne alistuivat suomettumaan poliittisten realiteettien takia. Eivätkä ne siksi halunneet tai uskaltaneet nostaa Wilhelm Gustloffin upotuksen kaltaista sotarikosta esille ennen kuin nyt, kun itäisen naapurin pelko on väistynyt kansakunnan yltä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Humanitaarinen maahanmuutto on taakka ja rikollisuuden lähde
Hallitusohjelmaan on kirjattava vastuullinen EU:n ulkopuolisen työvoiman ohjelma
Paasikiven-Kekkosen linja

Tummaihoiset esiintyjät eivät kelvanneet

Kuten arvoisa lukijani on huomannut, on nykyisin tapana sijoittaa erilaisiin mainoksiin, elokuviin ja jopa asiaohjelmiin tummaihoisia maahanmuuttajia selvästi enemmän kuin heidän osuutensa Suomen väestöstä on. Tätä kutsutaan DEI-politiikaksi, jossa monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja inkluusio huomioidaan henkilövalinnoissa.

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että Helsingin seudun liikenne eli HSL on päättänyt poistaa kampanjamateriaalinsa, jossa esiintyi kaksi tummaihoista some-vaikuttajaa. Syyksi liikennelaitos ilmoitti, että kampanja on koettu rasistikseksi, koska siinä viestitään helsinkiläisnuorisolle väärän lipun käyttämisen olevan poliisiasia eli rikos. 

Toisin sanoen asiasta valittaneiden henkilöiden ja HSL:n mielestä wokeltava DEI-politiikka ei sovi negatiiviseen yhteyteen, vaan sellaisessa pitäisi käyttää vain kantasuomalaisia esiintyjiä. Näin silloinkin, kun tavoiteltu kohderyhmä on hyvinkin monimuotoista väkeä, kuten nyt - oman valistuneen arvaukseni perusteella - keskeytettävässä kampanjassa. Ja tummaihoisen vaikuttajakaksikon käyttäminen sen näyttelijöinä oli siksi järkevää.

HSL ei varmasti ole tehnyt tätä päätöstään ilman ulkopuolista painostusta. Ja arvaan, että siihen osallistuneet henkilöt ovat joko pelkästään tai ainakin osittain ihonväriltään vaaleita henkilöitä - lähinnä naisia - joilla on punavihreä poliittinen vakaumus. 

JK kello 21.05: HSL joutui palauttamaan kampanjamateriaalinsa puheena olleiden kahden tummaihoisen otettua kantaa siihen, oliko kampanja rasistinen vai ei. Ei ollut, eikä ole. Eikä ole oikein, että - toisen tummaihoisen mukaan - "vähemmistöön kuulumattomat ihmiset puhuvat meidän puolesta ja kertovat muille, mikä on rasismia". 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yleisradio ja feministinen dramaturgi
Wokeltavat puolestaloukkaantujat
Valkoihoinen perhe ei edusta todellisia lontoolaisia

Mistä 274 000 euron keinu ja Ylen monimuotoisuuspuuhat kertovat?

Silloin kun raha on yhteistä - mutta joillakin henkilöillä on oikeus käyttää sitä - saattaa syntyä tilanne, jossa sen käyttö muuttuu holtittomaksi. Uusin tällainen tapaus julkaistiin Iltalehdessä, jonka mukaan puistoon tulevan keinun "kustannusarviossa on annettu hinta leikkivälineelle ja leikkivälineen asennukselle, ja ne ovat yhteensä 274 000 euroa".

Kuten arvoisa lukijani epäilemättä muistaa, on julkisuudessa ollut viime aikoina muitakin vastaavia tapauksia. Siis sellaisia kuin kahden miljoonan euron savusauna tai 600 000 euron pulkkamäki. Tai 100 000 euron jumppakepit. 

Tätä seikkaa ei ole myöskään huomattu Sanna Ukkolan esille nostaman Yleisradion uuden rekrytointeja ja poliittisesti vinoutunutta koulutusta sisältävän monimuotoistamis- eli DEI-puuhastelun yhteydessä. Kysehän ei ole pelkästään henkilöstöpolitiikasta, vaan myös julkisen rahan käytön vastuuttomuudesta. 

Tarkoitan sitä, että jos ja kun verovaroja poltetaan julkisessa mediayhtiössä, jonka ainoa oikeutus on puolueettoman tiedon ja koko kansalle suunnatun korkealaatuisen ohjelmiston tuottaminen, poliittisesti motivoituun toimintaan, on kyse aivan samanlaisesta holtittomasta rahankäytöstä kuin edellä mainituissa keinu-, savusauna-, pulkkamäki- tai jumppakeppitapauksissa. 

Ylen toimintaa ja edellä mainittuja hankintoja sekä niistä päättäneitä julkisen sektorin työntekijöitä on toki yleisesti kauhisteltu, mutta en ole huomannut missään pohditun näiden tapausten yleisempää poliittista merkitystä. Näin siitä huolimatta, että juuri nämä tapaukset osoittavat sen, miksi erilaisten asioiden siirtäminen julkiselle sektorille - siis sosialismin lisääminen yhteiskunnassa - heikentää rahankäytön kontrollia ja tuottaa sitä kautta tehottomuutta. 

Toisin sanoen yhteiskunnallisessa keskustelussa ei ole huomattu sitä, että juuri tämä seikka on perussyy sille, miksi erilaiset sosialismikokeilut Neuvostoliitosta Venezuelaan ovat kerta toisensa jälkeen päätyneet taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen umpikujaan. Ja tulevat tekemään näin myös jatkossa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Julkinen raha johtaa lailliseen korruptioon
Vantaalaiset saavat reilun kahden miljoonan euron savusaunan
Kissaliitto huolestui