sunnuntai 26. kesäkuuta 2022
Kulttuuripositiivinen ehdotus
lauantai 25. kesäkuuta 2022
Vihapuhetutkimus ja empatia
Kuinka erottaa aprillipila tosielämästä?
Kansan uutisten vieras valaisi vasemmiston maailmankuvaa
Helena Petäistö: perussuomalaiset ovat natseja
perjantai 24. kesäkuuta 2022
Juhannusuutisia Ruotsista ja Suomesta
Vaativatko poikkeukselliset helteet puuenergiasta luopumista?
Juhannuskauheuksia
Suomi-Ruotsi juhannusmaaottelu
torstai 23. kesäkuuta 2022
EU-kansalaiset haluavat auttaa ukrainalaisia - mikäli siitä ei joudu maksamaan
Venäjän hyökkäyssodan aikana ovat Euroopan Unionin jäsenmaat tukeneet hyökkäyksen kohteeksi joutuneita ukrainalaisia asetoimituksin sekä asettamalla talouspakotteita Venäjälle. Perustelu näille toimille lienee jotain sen suuntaista, ettei aggressiivisen voimapolitiikan tahdota enää nykyaikana antaa johtaa voittoihin.
Eilen uutisoidun eurobarometrin mukaan Venäjän hallitukselle, yrityksille ja yksityishenkilöille asetettuja pakotteita kannattaa 80 prosenttia eurooppalaisista, mikäli niillä ei ole vaikutuksia energian tai elintarvikkeiden hintoihin. Jos vaikutuksia kuitenkin tulee - kuten tietenkin tulee - peräti 60 prosenttia eurooppalaisista vastaajista jättäisi asettamatta pakotteita.
Toisin sanoen suurin osa EU:n kanalaisista ei viime kädessä ole valmis maksamaan eurooppalaisesta rauhasta, vaan antaisi sotilaallisen väkivallan johtaa voittoihin. Tai sitten he pitävät venäläisten hyökkäystä Ukrainassa oikeutettuna ja toivovat näiden onnistuvan hyökkäyksessään.
Näyttää siis siltä, ettei länsimaisten arvojen ja rauhan puolustaminen ole kovin suuressa huudossa EU:n alueella, vaan ne jäävät auttamatta ihmisten henkilökohtaisen elintason varjoon. Tai sitten ihmiset arvelevat, ettei Venäjän hyökkäys voisi koskaan kohdistua EU-maihin itseensä.
Nähtäväksi jää, vaikuttaako kyselyn lopputulos Ukrainaan toimitettavaan sotilaalliseen tukeen. Uutinen ei nimittäin kertonut oliko sillä EU-kansalaisten hyväksyntä, mutta koska aseapukin on jossain vaiheessa korvattava eri maiden omille asevoimille, kohdistuu senkin loppulasku viime kädessä eurooppalaisille kuluttajille.
Suomessa ihmisten asenteet olivat varsin mielenkiintoisella tavalla erilaiset kuin muualla EU:ssa. Peräti 89 prosenttia kannatti pakotteita ja noin 70 prosenttia olisi myös valmis sekä energian että ruuan hintojen nousuun niiden seurauksena.
Ehkäpä tähän asenteeseen vaikuttaa se, että me olemme tunteneet venäläisten uhan vuosisatojen ajan, ja olemme epäilemättä yksi potentiaalinen Venäjän seuraavan aggression kohde. Nyt nähdyn kyselyn perusteella näyttää kuitenkin siltä, että mikäli maahamme kohdistuisi samankaltainen aggressio kuin Ukrainaan, emme voisi luottaa edes EU-maiden kansalaisten vähäiseen tukeen, vaan omakin taistelumme olisi käytävä ilman varmuutta ulkoisesta avusta - siis samaan tapaan kuin aikanaan käytiin talvisota.
Näin ainakin siihen asti, kunnes meille on myönnetty jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitossa eli NATO:ssa.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nuoleeko pääministeri Marin Putinin persettä vai näytteleekö hän tarkoin varjeltua näytelmää?
Venäjän Ukraina-aggressio paljasti maastamme vätyksiä ja jämäköitä ihmisiä
Tsaarintekele on lukenut Stalininsa
keskiviikko 22. kesäkuuta 2022
Helsingin uutisia
Eristäytyvä pääkaupunki
Voiko vihervasemmiston luoman ongelman torjua vihervasemmiston keinoin?
Kaupungin vuokra-asunnoista ja sosialismin kirouksesta
tiistai 21. kesäkuuta 2022
Valistusajan diktaattori edisti kapitalistista taloutta
Tämä on seitsemäs osa blogimerkintäsarjaa, jossa käyn läpi Suomen historian merkittävimmät vaiheet. Sen kuudennessa kirjoituksessa kuvasin, kuinka sotilasvaltioksi muodostuneen Ruotsin valtakunnan ajautuminen miespulaan ja taloudelliseen kriisiin johti liberalistisiin taloudellisiin uudistuksiin, joiden seurauksena valtion taloudellinen pohja ja ihmisten elintaso siirtyivät pitkäaikaiselle kasvu-uralle.
Tuona aikana valtakunnassa vallitsi säätydemokratia, jossa alempisäätyisillä ihmisillä oli valtaa enemmän kuin kertaakaan sitten keskiajan. Ruotsia kohtasi kuitenkin yllättävä käänne, kun valistusajan aatteet omaksunut kuningas Kustaa III kaappasi vallan vuonna 1772 upseeriston, Ranskan ja ylhäisaateliston tuella.
Vallankaappaus ei kuitenkaan enää pysäyttänyt alempien säätyjen vaurauden ja siitä seuranneen poliittisen ominaispainon kasvua. Niinpä kuningas ajautui vaikeuksiin alemman aateliston, papiston ja talonpoikien kanssa.
Sen Kustaa III pyrki ratkaisemaan ikiaikaisella keinolla eli ryhtymällä hyökkäyssotaan ensin Venäjää ja myöhemmin myös Tanskaa vastaa. Jälkimmäisestä tuli selkeä voitto, jonka antama noste mahdollisti Kustaalle uuden perustuslain läpi ajamisen.
Sen seurauksena kuninkaan tukiryhmä vaihtui aatelistosta porvaristoon ja talonpoikiin. Näin siksi, että vaikka kuningas sai paljon valtaa, oli uusien verojen asettaminen mahdollista edelleenkin vain valtiopäivien hyväksynnällä - ja myös kahdella alemmalla säädyllä oli mahdollisuus vaikuttaa siihen.
Samalla kansan eli talonpoikien omistusoikeus maahansa vahvistui ja kruununtalonpoikienkin lapset pääsivät maatilojen laillisiksi perijöiksi, mikä lisäsi niiden ostamista perintötiloiksi. Näin kansa sitoutui entistä vahvemmin turpeeseen ja omistusoikeuden vahvistuessa myös oman taloutensa edistämiseen. Tästä taloudellisesta toimeliaisuudesta hyötyi koko valtakunta.
Myös oikeusjärjestelmä edistyi korkeimman oikeuden perustamisella, kidutuksen kieltämisellä ja tuomioiden lieventämisellä. Oikeudenkäynnin kehittyminen yhdessä talouden kannalta keskeisen uudistuksen - eli tehdasprivilegioiden mahdollistaminen myös tavalliselle kansalle - edisti kapitalistista talousjärjestelmää kukonaskelin luoden valtakuntaan ennen näkemätöntä vaurautta.
Sen sijaan uuden verovapaan rälssimaan kasvattaminen kiellettiin kokonaan. Vanhojen vallanpitäjien tappiota symboloi valtaneuvoston lakkauttaminen, vaikka ylimmät virat varattiinkin vielä aatelisille. Tosin heiltäkin alettiin vaatia koulutusta tehtäviinsä.
Tässä vaiheessa päättyi myös Ruotsin valta Suomessa kun Venäjä otti Napoleonin sotien sivunäyttämöllä valtion itäosan haltuunsa. Tämä ei kuitenkaan enää muuttanut sitä, että Suomi oli kovaa vauhtia siirtymässä kohti osaamiseen ja taloudelliseen aktiivisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa, josta syntyperän ja erioikeuksien merkitys oli katoamassa.
Sarjan muut kirjoitukset:
Osa I: Suomen liittyminen osaksi läntistä kulttuuria
Osa II: Suomen tie unionin takamaasta osaksi modernia valtiota
Osa III: Kansan aseman oikeudellinen ja taloudellinen heikentyminen
Osa IV: Suomen historian kurjin aika
Osa V: Voiton tavoittelu pelasti maan
Osa VI: Hyödyn aika
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen synkkä historia ja vaatimus kehitysapulaista
Haiti on köyhä ja siksi jää
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
maanantai 20. kesäkuuta 2022
Transnaisille oma sarja
Nainen: huono vitsi
Poikkeuksellinen ylivoima ei synny ilman poikkeuksellisia keinoja
Puhtaan urheilun toistaiseksi suurin voitto
sunnuntai 19. kesäkuuta 2022
Wille Rydman vastasi Helsingin sanomien juttuun - tapaus ratkaistaneen oikeudessa
Kirsi Pihan ja Atte Kalevan suvaitsevaisuus
Wille Rydman paljasti ja Britannia erosi
Ville Rydman kaipasi tervettä järkeä
Kertovatko kuvat enemmän kuin tuhat sanaa - vai olenko väärässä?
Raskaana olevat mustat naiset kuolevat valkoisen miehen takia
Mustan miehen arvo on nyt määritetty
Murha-aalto herättää keskustelua USA:ssa
lauantai 18. kesäkuuta 2022
Maailmantilanne vaatii pystyviä johtajia
Kunta-alaan sopimus aiheutti vaikeasti selvitettävän vyyhdin
Vladimir Putin ja kulttuurin synty
Poliittisen väkivallan oikeus ja seuraus
perjantai 17. kesäkuuta 2022
Plan International yllätti
Oikeus antoi luvan ahdistella, mutta wokeltajat syyllistyivät shamanismiin
Ukrainan sodan synnyttämää huumoria
Wokellusta päiväkodissa
torstai 16. kesäkuuta 2022
Eduskunnan hallintovaliokunta vihreine jäsenineen käveli Krista Mikkosen yli
keskiviikko 15. kesäkuuta 2022
Kunta-alaan sopimus aiheutti vaikeasti selvitettävän vyyhdin
Lakkokenraali Rytkönen pelaa kovaa peliä
Ilmastonmuutoksen torjunta on kallista riskipeliä
Pääministeri pelaa uhkapeliä ihan pokerina
tiistai 14. kesäkuuta 2022
Iiris Suomela on enemmän kuin huolestuttava henkilö
maanantai 13. kesäkuuta 2022
Kuinka Putin joutuu lopettamaan sotansa?
Venäläiset sotarikokset perustuvat älylliseen epärehellisyyteen
Vladimir Putin ja kulttuurin synty
Talvisodan seurausten opetus ukrainalaisille
sunnuntai 12. kesäkuuta 2022
Tasa-arvo on ihmisyhteisöjen perusluonteen vastaista
Metsästäjä-keräilijät hallitsivat metsäpalojen esiintymistä
Menneiden aikojen perheidylli
Varhainen sukurutsa paljasti muinaisen mahtisuvun
lauantai 11. kesäkuuta 2022
Oikeus antoi luvan ahdistella, mutta wokeltajat syyllistyivät shamanismiin
perjantai 10. kesäkuuta 2022
EU:n ilmastopaketti kaatui
torstai 9. kesäkuuta 2022
Maahanmuuttajajengien väkivalta ei loppunut Milan Jaffin tuomioon
keskiviikko 8. kesäkuuta 2022
Maria Ohisalo palasi räväkästi - mutta kunnioittaako hän perustuslakia
Suomessa tarvitaan kokonaisvaltainen laskelma biodiversiteetin kustannuksista
Ilmastonmuutoksen torjunta on kallista riskipeliä
Komission metsästrategia
tiistai 7. kesäkuuta 2022
Onko ihonvärillä sittenkin väliä?
Yhdysvaltain tiedeakatemian julkaisusarjassa oli mielenkiintoinen tutkimusraportti erilaisten kaupunkilaisyhteisöjen suhtautumisesta tulvariskeihin. Siinä oli tarkasteltu viidenkymmenen USA:n suurkaupunkialueen yhteisöjen reaktioita tulviin.
Tutkijat käyttivät hyväkseen paikallisia virtaus- ja tulvatietoja, vakuutuskorvauksia, vakuutuksia sekä väestötiheyttä. Niiden perusteella he pystyivät erottamaan kaksi hyvin erilaista yhteisöjen käyttäytymistyyppiä.
Riskinkestävissä kaupungeissa tulviin varaudutaan vain vähän, mutta ihmisillä on pitkäaikaisia muistoja aiemmista tulvista. Riskejä välttävissä kaupungeissa taas tehdään paljon erilaisia toimenpiteitä tulvilta suojautumiseksi, mutta muistot aiemmista tulvista ovat vähäisempiä.
Riskinkestävissä kaupungeissa on yleensä virtauksensa suhteen paremmin ennakoitavissa oleva vesistö ja pienemmät padot kuin riskialttiissa kaupungeissa. Niissä oli - erittäin mielenkiintoisesti - myos pienempi valkoisten asukkaiden osuus kuin riskejä välttävissä kaupungeissa.
Toisin sanoen tulokset osoittavat, että tulvavaarassa olevien yhteisöjen reaktiot tulvariskiin heijastavat sekä paikallista tietoisuutta hydrologisista olosuhteista että rodullisia eroja ihmisten asenteissa. Siinä missä valkoisen väestön hallitsemissa kaupungeissa tulviin pyritään torjumaan tehokkaasti jo ennakolta, ei värillisten yhteisöiden parissa riskeihin kiinnistetä niin paljon huomiota, vaikka niihin liittyvät muistot ovatkin vahvasti läsnä.
Näyttäisi siis siltä, että ihmisten ihonvärillä on ainakin USA:n suurkaupunkien riskinhallinnassa merkitystä. Tai tuskin itse ihonvärillä, mutta niillä ominaisuuksilla ja käyttäytymispiirteillä, jotka ovat assosioituneet siihen geneettisesti ja/tai kulttuurisesti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kesän tulo sai tummat pojat touhuamaan vallattomasti
Tieteellinen tieto ei tue Kristiina Silvanin ihonvärilausuntoa
Miksi ukrainalaisten ja muiden tulijoiden ihonvärillä on merkitystä?
maanantai 6. kesäkuuta 2022
Ministeri Virolainen järjesti miljoonia euroja korruptioon
Yle kertoi tapauksesta, jossa Suomea vietiin kuin entistä merirosvoa laivan kölin alta. Tapauksessa edellisen hallituksemme ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaiselle (kok) tarjottiin ainutlaatuista tilaisuutta saada maahamme YK:n kehitysmaahankkeisiin valitsema järjestö.
Vastauksen saamisella Suomen hallitukselta oli kova kiire, mutta halu osallistua maailmanparantamiseen vei ilmeisesti ministeriltä ja hänen ministeriöltään terveen harkinnan. Niinpä Suomi ehti sijoittaa hankkeeseen peräti kymmenen miljoonaa euroa ennen kuin paljastui, että kuvio oli varsinainen korruption pesä.
Tarjouksen yhteydessä ministerille tai muillekaan suomalaisille ei kerrottu, että hankkeeseen liittyvä rahaliikenne oli ollut jo ennen tarjouksen tekemistä tutkinnan alla. Tätä eivät sinisilmäiset suomalaiset tietenkään osanneet edes aavistaa, saati kysellä.
Koko kuvio on toistaiseksi selvityksen alla, mutta se osoittaa mainiosti minkälainen korruption pesäke kehitysapu on. Rahaa jaettiin 1,3 miljoonan asunnon rakentamiseen ja hommaan palkattiin toimija, jolla ei ole kokemusta edes sadan asunnon rakentamisesta.
Muutama miljoona sijoitettiin myös palkatun ohjelmatoimiston 20-vuotiaalle tyttären perustamalle yhdistykselle, jonka tavoitteena oli aktivoida Z-sukupolvea merten suojeluun muun muassa musiikin, pelin ja sosiaalisen median keinoin. Tästä summasta pieni osa kanavoitui myös suomalaiselle pelifirma Roviolle, jota ei tiettävästi epäillä väärinkäytöksistä.
Tapaus sietäisi saada Suomessa rikostutkinnan lisäksi kunnollisen julkisen keskustelun. Miten on mahdollista, ettei ulkoministeriön hälytyskello soinut siinä vaiheessa kun meille tarjottiin niin kiireistä hanketta, ettei sen taustojen selvittämiselle ollut aikaa? Tämähän on vanhastaan tunnettu merkki siitä, että tarjouksen tekijällä on ketunhäntä kainalossa - ja luulisi tämän riskin olevan tiedossa myös ministeriöiden virkamiehillä.
Toiseksi tapauksen soisi herättävän nykyisen hallituksen huomaamaan kehitysapuun sijoitettujen varojen riskit - myös silloin kuin niiden taustalla on YK. Ja ymmärtämään tämän kaiken tarkoittavan Suomen nykyisessä taloustilanteessa sitä, että kehitysapuvarat on syytä asetta budjetin tasapainoa haettaessa ensimmäiselle sijalle supistettavien menojen listalla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelastetaan tutkimus vähentämällä afrikkalaisten gepardihattujen määrärahoja
Suomalaisten into jakaa kehitysapua on hiipumassa
Hallitus: kehitysapu on sisäistä turvallisuutta ja uuden tiedon tuottamista tärkeämpää
sunnuntai 5. kesäkuuta 2022
Maija Alander sanaili fanatismista täydellisen ymmärtämättömyyden antamalla varmuudella
lauantai 4. kesäkuuta 2022
Oikeus osoitti maahanmuuttopolitiikan järjettömyyden
Nokkelia ja kyvykkäitä irakilaisia
Moni ihminen on oikeutettu turvapaikkaan Suomesta?
Nigerialaisnainen sai jäädä lapsensa kanssa Suomeen
perjantai 3. kesäkuuta 2022
Hyödyn aika
Tämä on kuudes osa blogimerkintäsarjaa, jossa käyn läpi Suomen historian merkittävimmät vaiheet. Sen viidennessä kirjoituksessa kuvasin, kuinka maa siirtyi ylhäisimmän aatelin vallasta kuninkaan itsevaltiuden kautta virka-aatelin hallinnoimaan esikapitalistiseen yhteiskuntaan, jossa myös tavallisen kansan elinolot alkoivat vähitellen kohentua.
Edellä kuvattua käännettä professori Heikki Ylikangas pitää merkittävimpänä Suomen historian käännekohtana. Ja sen kanssa tasavertaisena heti perään seurannutta 1700-luvun puolivälin tienoota - eli tämän kirjoituksen aihetta.
Tuolloin nimittäin - poliittisesta johtoasemasta taistelevien myssyjen ja hattujen poliittisen kiistelyn lomassa - annettiin joukko äärimmäisen merkittäviä asetuksia, joiden perusteella maatilan sai jakaa useampaan osaan. Sitä ennen näin ei voinut tehdä, koska valtakoneisto pelkäsi tilojen muuttuvan sen seurauksena veronmaksukyvyttömiksi.
Samoin sallittiin talonpojille torppien eli vuokratilojen perustaminen: tämä oikeus oli koskenut aiemmin vain aatelis- ja ratsutiloja. Ja kukkana kakussa päätettiin isojaosta eli maiden uudelleenjakamisesta tilojen kesken siten, että kunkin tilan maat sijaitsivat suurempina lohkoina aiempien yhteiseen kylvöön ja sadonkorjuuseen pakottavien kapeiden sarkojen sijasta. Näin talonpojille mahdollistui oman tilan kehittäminen muista riippumattomasti.
Tosin kävi niin, etteivät talonpojat ensi alkuun olleet lainkaan halukkaita tarttumaan mahdollisuuteen. Syynä olivat yhteismetsät, joita ei haluttu jakaa uudistilojen perustajille vaan pitää tuottoisan tervanpolton resurssina. Asiaan tuli muutos vasta, kun kruunu ilmoitti, ettei valtiovalta tule enää isojaon jälkeen puuttumaan maiden - edes metsien - jakamiseen, vaan ne jätetään itsenäisten isäntien vastuulle.
Neljäs uudistus oli väestökirjanpito, jota tarvittiin armeijan väenottoja varten, koska monet perheet olivat aiemmin huijanneet viranomaisia esimerkiksi antamalla useammalle pojalleen saman nimen, jotta he välttyisivät sotatantereelle joutumiselta. Sehän oli etenkin 1600-luvulla tarkoittanut käytännössä lähes kuolemanrangaistusta - ei niinkään taisteluiden kuin joukko-osastoja raskaasti verottavien kulkutautien takia.
Tilojen halkominen oli kuitenkin sallittua vain, mikäli luvan hakija oli aikeissa mennä naimisiin. Toisin sanoen tehtyjen uudistusten perimmäisenä motiivina oli se, että Ruotsin valtio halusi kasvattaa väkilukuaan, koska maassa vallitsi krooninen pula työvoimasta - siis ruukeissa, manufaktuureissa ja kartanoissa. Ehkäpä talonpoikien taloudellisten mahdollisuuksien lisääminen auttaisi työvoiman määrän kasvattamisessa?
Näin laajentuneen yksityisen omistusoikeuden seurauksena ihmiset innostuivat aiempaa enemmän taloudelliseen yritteliäisyyteen ja voitontavoitteluun. Toisin sanoen 1700-luvun puolivälissä Ruotsi ja sen myötä Suomi siirtyivät hyödyn aikakauteen.
Myös yliopistolaitos osallistui taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen, sillä vuonna 1747 muutettiin Turun yliopiston runousopin professorin virka talousopin professuuriksi - saman kohtalon koki Uppsalassa oikeuden oppituoli. Turun akatemiasta valmistui myös yksi taloudellisen liberalismin keksijöistä eli Antti Chydenius, joka esitti teoriansa vuosikymmentä ennen kuin Adam Smith kirjasi samanlaisilla ajatuksilla itsensä maailman taloushistoriaan.
Samalla oikeudenkäyttö alkoi muuttua ja paine rangaistusten keventämiseksi kasvoi. Myös kunnallista valtaa alettiin siirtämään kruunun virkakoneistolta takaisin pitäjänkokouksille. Ja jopa kirkko alkoi suhtautua aiempaa myötämielisemmin erilaisiin herätysliikkeisiin.
Näin yhteiskunnan 1500-luvulta alkanut kehityssuunta kohti aatelisvallan kasvua ja äärimmäisen eriarvoista yhteiskuntaa oli peruuttamattomasti kääntynyt kohti koko kansan elintason nostamista ja demokratiaa. Ja sitä kautta alkoi vähitellen syntyä taloudellista pohjaa, joka oli aikanaan mahdollistava nykyaikaisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion syntymisen, vaikkei tämä kehitys ollutkaan suora ja polveilematon.
Sarjan muut kirjoitukset:
Osa I: Suomen liittyminen osaksi läntistä kulttuuria
Osa II: Suomen tie unionin takamaasta osaksi modernia valtiota
Osa III: Kansan aseman oikeudellinen ja taloudellinen heikentyminen
Osa IV: Suomen historian kurjin aika
Osa V: Voiton tavoittelu pelasti maan
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uskonnollinen vaino lamauttaa yhteiskunnan sadoiksi vuosiksi
Vihreän suunnitelmatalouden kukkasia
Onko suomalainen sisimmässään sosialisti?
torstai 2. kesäkuuta 2022
Mitä Marinin anelu kertoi Suomen itsenäisyydestä?
keskiviikko 1. kesäkuuta 2022
Kolmijalkainen eläin
Hampaattomia naaraita ja kuolevia uroksia
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta
Rotat piilosilla