Mies puri koiraa ja iranilaiset amerikkalaisia

Ketään ei kiinnosta, mikäli koira puree miestä. Niinpä sellaisesta ei myöskään kirjoiteta tiedotusvälineissä, eikä ainakaan tehdä suuria otsikoita. 

Toisin on, jos mies puree koiraa. Se on odottamatonta ja siksi myös otsikoiksi kelpaavaa uutisvirtaa.

* * *

Tämä tuli mieleeni, kun käytännössä kaikki merkittävät suomalaismediat uutisoivat (Iltalehti, MTV3, Uutissuomalainen, Erkkomedia, Yleisradio) Iranin asevoimien onnistuneen tappamaan kaksi ja haavoittamaan neljää amerikkalaista sotilasta. Edellisen kerran Iran onnistui ottamaan hengen vihollisestaan viime maaliskuussa ja kaikkiaan se on käynnissä olevan sodan aikana saanut tapetuksi viisitoista amerikkalaissotilasta. 

Wikipedian mukaan iranilaiset olisivat samaan aikaan menettäneet 1 221 sotilastaan. Siten yhden amerikkalaissotilaan hinnaksi tulee noin 81 iranilaista. Eli yksi jenkki vastaa yli kahdeksaakymmentä persialaista muslimia.

Lukua voi verrata vaikkapa talvisotaan, jossa kuoli tai haavoittui noin viisi puna-armeijan taistelijaa jokaista suomalaisten menettämää sotilasta kohti. Tämä viittaa siihen, että amerikkalaiset ovat tänä vuonna iranilaisiin nähden noin 16 kertaa ylivoimaisempia kuin suomalaiset olivat talvisodassa suhteessa venäläisiin. 

* * *

Oleellista tässä kaikessa on kuitenkin se, että jos suomalaisten viisinkertainen ylivoima riitti pysäyttämään puna-armeijan hyökkäyksen, niin riittääkö amerikkalaisten 16 kertaa talvisodan suomalaisia suurempi – eli kaikkiaan yli 80-kertainen – ylivoima vihollistaan vastaan kukistamaan iranilaiset. Juuri nyt ei näytä siltä, vaikka amerikkalaiset ovat toki aloittaneet tapahtuneen johdosta kostoiskut.

Sellaisilla ei kuitenkaan voiteta sotia, eikä nähtävästi kyetä edes kaatamaan hallituksia. Sellainen vaatisi maavoimien käyttämistä, mikä tarkoittaisi myös amerikkalaisten sotilastappioiden oleellista kasvua. 

Tähän ei liene valmis edes presidentti Donald Trump, sillä myös hän muistaa Afganistanin sodan, jossa kuoli 2 328 Yhdysvaltain sotilasta. Ja joka päättyi kotirintaman painostuksesta amerikkalaisten – ja heitä avustaneiden eurooppalaisten – tappioon. 

* * *

Edelle kirjoittaman perustella on todennäköistä, että Trumpin sota iranilaisia vastaan päättyy amerikkalaisten nöyryyttävään tappioon. Sen suurimpina kärsijöinä ovat tavalliset iranilaiset, jotka olivat toivoneet keskiaikaisia arvoja noudattavan hallintonsa kukistumista. Sekä tietenkin kaikki maailman ihmiset, jos ja kun Hormuzin salmesta tulee jatkossa iranilaisten kontrolloima kauppareitti, josta läpi pääsemiseen vaaditaan tullimaksu. 

Toinen merkittävä seuraus on se, että iranilaisten vastarinta osoitti amerikkalaisten sotilasmahdin olevan luultua vähäisempi. Tämä on asia, joka on varmuudella pantu merkille Beijingissä, jolla on omia intressejään Itä-Aasiassa. Ja siksi erityisesti Taiwanissa, mutta myös Japanissa, on syytä varautua kiinalaisen imperialismin nousuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Iranin sota – salaliitto, epäily ja jälkikäteinen besserwisserismi
Kiinalainen juttu
Onko Donald Trump häviämässä Iranin islamisteille omaa tyhmyyttään?

Andy Burnhamin edellytykset astua Keir Starmerin saappaisiin

Iso-Britannian pääministeri Keir Starmer erosi eilen. Taustalla oli monenlaista tyytymättömyyttä häneen, mutta perimmäinen ongelma lienee ollut työväenpuolueen kannatuksen romahtaminen. Eikä asiaa auta se, että samaan aikaan maahanmuuton ongelmista kannatuksensa ammentava Reform UK on noussut maan suosituimmaksi poliittiseksi liikkeeksi. 

Länsimaiset mediat (esimerkiksi BBC, CNN, MTV3, Yleisradio) ovat esittäneet Starmerin eron syiksi ainakin eläkeläisten elinkustannusten nousua, suunnitelmia vammaisille maksettavien etujen karsimisesta, ilmaislahjojen vastaanottamista, työväenpuolueen heikkoa menestystä taannoisissa paikallisvaaleissa, uskottavan kilpailijan ilmaantumista oman puolueen sisältä, maan velkaantumista, talouskasvun kituliaisuutta, Epstein-kohussa ryvettyneen Peter Mandelsonin nimitysaikomusta, laajempia rakenteellisia kysymyksiä maan terveydenhuollosta ja asumisjärjestelyjen uudistamisesta sekä hänen värittömyyttään poliitikkona.

Nähtäväksi siis jää, miten Iso-Britannian politiikka jatkuu pääministerin vaihtuessa. Onnistuuko seuraava pääministeri – todennäköisesti työväenpuolueen Andy Burnham – kääntämään puolueensa suosion, vai jääkö hän historiaan vanhan valtapuolueen viimeisenä pääministerinä. 

* * *

Wikipedian mukaan Burnham määritteli vuonna 2010 itsensä sosialistiksi ja korosti filosofiaansa, jota hän kutsui nimellä tavoitteellinen sosialismi, jota kuvaa uudelleenjako, kollektivismi ja kansainvälisyys.

Burnham vastustaa voimakkaasti nationalismia, jota hän on kuvaillut "rumaksi politiikan muodoksi". Suur-Manchesterin pormestarina Burnham on kuitenkin sitoutunut olemaan "kova rikollisuutta kohtaan ja kova rikollisuuden syitä kohtaan".

Poliittisesti Burnham sijoittaa itsensä nykyisin – edelleen Wikipedian mukaan – työväenpuolueen maltilliseen vasemmistoon. Tätä näkemystä kuvaavat myös useat tiedotusvälineet, kuten Financial Times, New Statesman ja LabourList.

Omalta osaltani uskon, että avain Burhamin menestykseen on saarivaltion maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvien ongelmien ratkaiseminen. Mikäli se ei onnistu, myös hänen uransa brittipolitiikan huipulla tulee jäämään varsin lyhyeksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Belfastin mielenosoitukset ovat varoitus suomalaisille
Onko Yleisradion toimituksella juttupula?
Demokratia toimii Britanniassa, vaikka etujaan menetettävät järjestöt kitisevät

Geneven äärimmäisen väkivaltainen mellakka punalippujen alla

Uutissuomalainen kertoi, että G7-maiden kokousta vastustaneet mielenosoittajat olivat heitelleet Sveitsin Gevevessä poliiseja pulloilla, kivillä, betoninkappaleilla ja ilotulitteilla. Yle ei ole tätä kirjoittaessa kertonut tapauksesta mitään. Ei myöskään MTV3, Helsingin sanomat, Iltalehti tai Ilta-Sanomat. 

Sosiaalinen media sen sijaan on pullollaan videoita tapahtumista (yksi, kaksi, kolme, neljä). Niiden perusteella kyseessä on melkoinen riehunta paljon punaista ja vihreää väriä sisältävien lippujen alla, jopa sirppi ja vasara ovat esillä. Auto palaa, ikkunoita rikotaan, poliisia ammutaan ja se vastaa kyynelkaasulla ja vesitykeillä. 

Tapahtumat ajoittuvat eiliselle illalle, joten suomalaismedioilla on ollut hyvin aikaa tehdä niistä uutisjuttuja. Koska näin ei ole tehty – uutissuomalaista lukuun ottamatta – odotan suurella mielenkiinnoilla, miten tästä kaikesta tiedotetaan meille suomalaisille. 

Uutisoinnin viive joka tapauksessa kertoo, ettei asialle ole lähdetty puhdas tiedottaminen mielessä, vaan harkiten tarkasti mitä tavalliselle kansalle halutaan kertoa ja mitä halutaan jättää kertomatta. Sosiaalisen median videoiden perusteella kyseessä on joka tapauksessa erittäin väkivaltainen ja siten yksiselitteisesti tuomittava poliittisen vasemmiston mellakka, jollaiselle ei ole minkäänlaista oikeutusta demokraattisessa yhteiskunnassa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Belfastin mielenosoitukset ovat varoitus suomalaisille

Poliitikkojen puheet ja Tampereen mielenosoitukset
Käräjäoikeuden Elokapina-ratkaisu on vietävä hovioikeuteen

Vihreiden kissojen sota

Sofia Virta (vihr) katsoi tosi-TV:ssä esiintymisen tärkeämmäksi kuin politiikan. Koska kyse on lähtökohtaisesti hyvästä asiasta – vihreiden puheenjohtaja on poissa päättämässä suomalaisten asioista – en ole itse tarttunut asiaan. 

Enkä tarttuisi nytkään, ellen olisi huomannut toisen vihreän naisen hermostuneen kilpailijattarensa suosionkalastelusta. Kyse on eläinoikeusaktivisti Elisa Aaltolasta (vihr), joka antoi Ilta-Sanomille lausunnon, jonka mukaan "mä todella odotan ja toivon sellaista vihreää puoluetta, jonka johto edistää oman uransa sijaan täysillä vihreitä arvoja. Ja on esimerkiksi paikalla silloin, kun eduskunnassa äänestetään porsaiden kastraatiosta."

Huomionarvoista oli myös se, että Aaltola kaipasi vihreiden johtoon jälleen kollia eli Ville Niinistöä (vihr). Lisäksi on syytä huomata asiasta kertoneen toimittajan lisähuomio, jonka mukaan molemmat kissatappelijat kilpailevat ensi kevään vaaleissa saman vaalipiirin äänistä. 

Ettei vain taustalla luuraisi suorastaan kissojen reviiritaistelu? 

Joka tapauksessa olisi koko Suomen etu, jos tästä kehkeytyisi todellinen vihreiden sisällissota, jossa vyön alle suunnatut verbaaliset lyönnit ylittäisivät kaikki uutiskynnykset ja naukuminen kuuluisi läpi sosiaalisen ja perinteisen median. Niin, että ainakin älykkäin osa vihreiden kannattajista ymmärtäisi, millaista joukkoa he ovat kannattaneet.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Antin enkelit ja vihreät vesiliskot Saharassa
Wille Rydman esitti oleellisen kysymyksen Sofia Virralle
Elisa Aaltolan ajattelu on pikkulapsen tasolla

Malmin mustalaisia vai muuta nuorisoa?

Helsingin Malmi tunnettiin minun lapsuudessani etnisestä vähemmistöstään, josta juonsi vielä 1960-luvulla yleisesti käytetty sanonta "Malmin mustalainen". Nimityksen taustalla oli aluelle 1940- ja 50-lukujen taitteessa syntynyt mustalaisleiri, jonka asumukset olivat parakkeja, pahvihökkeleitä ja vanhoja junanvaunuja. 

Valtaväestölle Malmi oli ennen kaikkea merkittävä pimeän viinan hankintapaikka. Olivathan Alkon liikkeet tuolloin vielä harvassa, niiden aukioloajat rajoitettuja ja käytössä viinakortti, jonka kautta kansalaisen alkoholinkäyttöä valvottiin. Ei siis ihme, jos nautintoaineesta tuli pulaa juhlinnan venyessä syystä tai toisesta. 

* * *

Lapsuuteni sanonta ja sen tausta tulivat mieleeni kun luin Iltalehden jutun Malmin nuorisosta. Sen mukaan poliisille on tullut paljon ilmoituksia nuorison parkkihallin katolta viereiselle kadulle heittelemistä tavaroista. 

Uutisen mukaan katolta on heitelty muun muassa pulloja, isoja puukeppejä ja auton osia, mutta tiedossa ei ole minkä väestöryhmän jälkeläisistä on kyse. Ovatko heittelijät siis suomalaista kantaväestöä, romaneja vai niin sanottuja uussuomalaisia?

* * *

Viimeksi mainittua vaihtoehtoa pohdittaessa on hyvä muistaa, että vuonna 2022 Malmin koulunkäyntialueen alle 16-vuotiaista peräti 34 prosenttia oli ulkomaalaisia. Näistä vain 0,7 prosenttiyksikköä oli länsimaisia ja 4,8 prosenttiyksikköä itäeurooppalaisia. 

Poliisi selvittää asiaa, joten tavaraa heittelevän nuorison etnis-kulttuurinen tausta tulee epäilemättä virkavallan tietoon ennemmin tai myöhemmin. Nähtäväksi kuitenkin jää se, kuinka näyttävästi siitä uutisoidaan suomalaismedioissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia
Romaniuutisia
Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta

Oliko Laboren ennuste hyvä vai huono uutinen?

Arvoisa lukijani tietää varmasti sen, että ihmisiin voidaan vaikuttaa monella tavalla. Yksi niistä on esittää asioita hienovaraisesti siten, että kerrotaan niistä sinänsä todenmukaisesti, mutta johdattamalla samalla vastaanottajan ajatuksia tarkoitettuun suuntaan. 

Tänä aamuna saimme tästä asiasta hyvän esimerkin, kun eri mediat uutisoivat Laboren uudesta talousennusteesta, joka julkaistiin otsikolla "Talousennuste vuosille 2026-2028: Suhdanne pysyy arvaamattomana". 

Laborea lähellä oleva Demokraatti muotoili asian kertomalla, että "Labore: Kysyntä ja vienti elpyvät, mutta näihin kuoppiin talouskasvu voi tyssätä". Yleisradio taas haki huomiota otsikolla "Labore ennustaa alle prosentin talouskasvua tälle vuodelle". Ja Uutissuomalainen näki asian siten, että "Labore ennustaa alle prosentin kasvua tälle vuodelle – Kasvun tiellä on jälleen kansainvälisiä kuoppia". 

Minun nähdäkseni nämä kaikki otsikot ovat pessimistisiä – kuten oli Laboren omakin otsikko. Mutta toki suomalaisille tarjottiin myös toisenlaista maailmankuvaa.

Sellaiseen oli nimittäin päädytty Helsingin sanomien toimituksessa, joka kirjoitti, että "Laboren arvio: Suomi välttää taantuman". Eikä Verkkouutisetkaan jäänyt kauaksi erkkolaisesta optimismista, sillä sen mukaan "Talous kasvaa 0,9 prosenttia, Labore laski ennustetta".

Näiden erojen merkitys korostuu, kun tiedämme, että ihmiset lukevat suurimmasta osasta uutistarjontaa vain otsikon. Ja luovat siten maailmankuvansa – tai ainakin suuren osan siitä – niiden pohjalta. Siten medioiden otsikot eivät ole vain artikkeleiden nimiä vaan keskeinen poliittisen vaikuttamisen keino. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Havaintoja sukupuolten välisistä eroista ja Ylen katsojiin vaikuttamisesta
BBC:n johtajat erosivat valheellisen uutisoinnin takia – entä Yleisradion johto?
Kannatuksen katoamisella on seurauksensa

Yrittäjä Jesse Rauhamo avautui Yleisradion käytännöistä

Huomasin sosiaalisessa mediassa mielenkiintoisen uuden tuttavuuden. Hänen nimensä on Jesse Rauhamo ja tausta Yleisradion toimittajana vetämässä muun muassa suosittua podcastia.

Hän kertoi oman näkemyksensä meidän kaikkien rahoittaman Yleisradion toimituksellisista käytännöistä. Nyttemmin mies on oman luonnehdintansa mukaan "sisällöntuottaja, kiinnostunut politiikasta, taloudesta ja suomalaisista arvoista."

Mutta palataan Ylen käytäntöihin. Rauhamon mukaan "olin 22 -vuotias sisällöntuottaja ja... luottoni Yleä kohtaan oli suuri ja mahdollisuus työskennellä näin isossa organisaatiossa oli minulle ylpeys."

Sekä edelleen "vuosien saatossa kuvitelmani Ylestä hiljalleen murenivat kun näin miten talon sisällä ihmiset käyttäytyvät. Näin ollen lähdin pois ja siirryin täyspäiväiseksi yrittäjäksi." 

Hän myös mainitsi perehtyneensä tiettyihin Nasima Razmyariin liittyviin asioihin ollessansa "Ylellä rivitoimittaja", mutta "jos Ylen alustalla tästä puhuu, sisältöä ei julkaista. Js siitä puhuu omissa someissa niin se on lähtöpassit." 

Tämä on mahdollista Rauhamon mukaan siksi, että "Ylellä tehdään lähes poikkeuksetta määräaikaisia työsopimuksia kesto 6kk jotta tälläisen tilanteen tapahtuessa työntekijän saa nopeasti pihalle". Näin siis verorahoitteisessa mediassa, jonka tehtävänä on tuottaa puolueetonta tietoa Suomen kansalaisille. 

En luonnollisesti tiedä enkä tunne Jesse Rauhamoa, mutta hänen väitteensä koskien Yleisradiota ovat varsin vakavia. Nähtäväksi kuitenkin jää, kommentoiko kansallismediamme niitä jollain tavalla. Kuin myös se, mitä annettavaa Rauhamolla on lopulta suomalaiseen poliittiseen keskusteluun. 

Päivän aiempi merkintä:
Virheellistä kieltä

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Ylen hallintoneuvosto tehtäviensä tasalla?
Havaintoja sukupuolten välisistä eroista ja Ylen katsojiin vaikuttamisesta
Miksei Ylen toimittajalta voi vaatia kauhalla?

Miksi Yle vaikenee Iranin kansannoususta?

Toisin kuin suomalaisesta uutisvirrasta voisi kuvitella, on Iranissa parhaillaan käynnissä kansannousu, joka haastaa maan islamistihallinnon vakavammin (yksi, kaksi, kolme lähdettä) kuin kertaakaan sitten mullahien valtaannousun. Tästä huolimatta verorahoitteinen Yleisradio ei – esimerkiksi – eilisessä pääuutislähetyksessään maininnut asiasta sanaakaan (ja tämän päivän Helsingin sanomissakin kerrottiin lähinnä maanpaossa elävästä prinssistä). 

Myös britit ovat ihmetelleet, miksei BBC uutisoi kattavasti Iranin tapahtumista. Yksi sille esitetty selitys on se, että BBC News ei haluaisi "loukata" islamisteja Isossa-Britanniassa tai muualla. 

Tämän näkemyksen puolesta puhuu se, että saarivaltiossa asuu miljoonia muslimeja – heidän joukossaan myös islamisteja – joiden reaktiot Iranin tapahtumien uutisointiin voisivat olla hyvinkin väkivaltaisia. Eikä liene BBC:n toimituskunnan tai edes Keir Starmerin hallituksen intresseissä joutua heidän hampaisiinsa – puhumattakaan siitä, että uutisointi johtaisi tuhoisiin mielenosoituksiin. 

* * *

Suomessa tilanne on kuitenkin toinen, eikä meille ole vielä muodostunut samanlaisia isoja islamistisisia rinnakkaisyhteiskuntia kuin Englannin suuriin kaupunkeihin. Siten en usko, että suomalaismediat – kuten Yle – pyrkisivät varjelemaan Suomea islamistisilta väkivaltaisuuksilta. Sen sijaan selitys voi löytyä verorahoitteisen mediamme laskuun työskentelevien toimittajien poliittisesta vinoutumasta. 

Onhan esimerkiksi Gazan taannoisen uutisinnin valossa jokaiselle vähänkään ajattelukykyiselle suomalaiselle epäilemättä selvää, että Ylen – samoin kuin Helsingin sanomienkin – toimituskunnat ovat äärimmäisen antisemitistisiä. Ja siten varsin vahvasti sitoutuneita tukemaan palestiinalaisten taistelua Israelin hallintoa vastaan.

* * *

Miten tämä sitten liittyy Iranin tapahtumien salailuun? 

Iran on sekä Hamasin että Hizbollahin tärkein tukija. Ja jopa niin merkittävä, että molemmat järjestöt tulisivat käytännössä menettämään merkityksensä, mikäli Iranin islamistihallinto romahtaisi. 

Jos näin kävisi, nousisi voittajaksi erityisesti Israel. Ja siksi epäilen vahvasti, että Ylen toimittajat tuntevat juuri tästä syystä vastenmielisyyttä Iranin kansannousua kohtaan. Ja toivovat vallankumousyrityksen sittenkin epäonnistuvan, jotta Israelin vastainen terroristijärjestöjen rintama voisi jatkaa kuten ennenkin.

Jos olen oikeassa, olisi varsin hyvin ymmärrettävää, ettei verorahoitteinen mediamme halua tarttua asiaan, vaan välttelee toimituskunnalleen epämiellyttävästä asiasta uutisointia. Ja tulee samalla pitäneeksi suomalaiset pimennossa Iranin tapahtumista toivoen, että kapina kukistettaisiin tavalla tai toisella ja Israelia vastaan toimivien terroristijärjestöjen toiminta voisi jatkua kuten ennenkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kansainvälinen laki kaipaa uudistamista
Kapina fanatismia vastaan
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Malilaismiehen perjantaiset seikkailut Pariisin metrossa

Malilaismies puukotti Pariisissa kolmea naista – joista yksi oli raskaana. Asiasta kertoivat Suomessa ainakin Yle ja Uutissuomalainen. 

Tapahtumat alkoivat perjantai-iltapäivänä hieman kello 16 jälkeen sillä, että 25-vuotias malilainen hyökkäsi – tuntemattomasta syystä – ensimmäisen uhrinsa kimppuun Bagnoletin ja Levallois-Perretin yhdistävällä metrolinjalla 3. Sen tehtyään hän jatkoi matkaansa. 

Muutamaa minuuttia myöhemmin puukkomies oli siirtynyt saman metrolinjan Arts-et-Métiersin asemalle, missä hän hyökkäsi toisen naispuolisen metromatkustajan kimppuun. Hän puukotti myös tätä ja jatkoi matkaansa työntäkseen puolen tunnin jälkeen aseensa kolmanteen uhriin, tällä kertaa Opéran asemalla.

Sen jälkeen mies lähti etenemään metrolinjaa 8 pitkin, mutta silloin poliisi oli jo päässyt hänen kannoillaan. Kiitos tästä kuuluu valvontakameraoperaattoreille, jotka avustivat poliisia takaa-ajossa ja puukottajan tunnustamisessa.

* * *

Edelle kirjaamani yksityiskohdat löytyivät asiasta kertoneesta ranskalaisesta lehdestä, Le Parisienista. Sen sijaan asiasta kertoneet suomalaismediat jättivät tapahtumien yksityiskohdat kertomatta – mikä sinänsä onkin merkityksetöntä. Ne eivät myöskään maininneet, että puukottaja oli jo aiemmin "päässyt" poliisin tiedostoihin tekemiensä seksuaalirikosten takia. Eivätkä edes sitä, että ranskalaiset olivat yrittäneet useita kertoja palauttaa häntä takaisin kotimaahansa. 

Joka tapauksessa jollain tavalla positiivista oli se, ettei yksikään puukotetuista kuollut. Ja lisäksi on kai pidettävä hyvänä asiana myös sitä, ettei miehen motiivina ollut terrorismi, vaan "ainoastaan" mielisairaus. 

* * *

Meidän suomalaisten kannalta oleellista on – suomalaismedian harjoittaman yksityiskohtien salailun lisäksi – huomata se, että kyse oli jälleen yhdestä pienestä palasesta sitä todellisuutta, joka on luotu Eurooppaan viime vuosikymmenien järjettömän maahanmuuttopolitiikan avulla. 

Tämä oli myös syy sille, että kirjoitin tästä tapauksesta näin yksityiskohtaisesti. Ja siksi toivon, että tämä blogimerkintäni kannustaisi omalta pieneltä osaltaan nykyistä hallitusta viemään loppuun maahanmuuton ongelmia vähentävät ohjelmansa kohdat. 

Sekä motivoisi Suomen tulevia vallanpitäjiä jatkamaan samalla linjalla, jotta voisimme välttää aiemmin Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan loogisen lopputuleman.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka vähentää ranskalaista lapsiseksiorjuutta?

Tilastot Pariisin mielenosoitusten takana

Mielenterveysongelmaisia

Sananvapaus voitti Pinja Vuorisen tapauksessa: hyväksyvätkö mediat sen seuraukset?

Poliisi ei enää epäile vasemmistonuorten puheenjohtajaa Pinja Vuorista kiihottamista kansanryhmää vastaan. Näin siitä huolimatta, että tämä kyseli sosiaalisessa mediassa – juutalaisia tarkoittaen – että "haluammeko me todella olla turvallinen maa kansanmurhaa suorittavan valtion kansalaisille matkustaa". 

Poliisin päätös on hyvä asia, koska se ei rajoita sananvapautta sellaisen kommentin pohjalta, jossa ei suoranaisesti uhata ketään. Toivon mukaan tämä linjaus koskee kaikkia suomalaisia.

* * *

Lisäksi oli hyvä, että Vuorisen näkemys tuli erinomaisesti kaiken kansan tietoon. Se on tärkeää siksi, että vasemmistonuorten pomon näkemys muistuttaa lähes yksi yhteen sitä propagandaa, jota äärimmäisimmät lapualaiset käyttivät kommunisteista 1920-luvulla ja vielä 1930-luvun alussa. Ja äärivasemmistolaiset "porvareista" jo sitä ennen aina vuoteen 1918 asti.

Meidän tavallisten äänestäjien tehtäväksi jää kuitenkin sen asian arvionti, että onko Vuorisen harjoittama retoriikka sellaista, mitä me haluamme nähdä ja mille annamme tukemme Suomessa ja vaaleissa. Sitä pohdiskellessa on hyvä huomata, ettei Vasemmistoliitto ole reagoinut nuorisosiipensä johtajan puheiden sisältöön kummemmin kuin toteamalla – puheenjohtajansa suulla – niiden olleen harkitsemattomia.

* * *

Jotta näkemykseni tulisi selväksi, pyydän teitä – arvoisat lukijani ja lehdistön edustajat – tekemään vielä pienen mielikuvaharjoituksen. Eli kuvittelemaan mitä seuraisi tilanteesta, jossa joku kansalliskonservatiivinen nuorisopoliitikko vihjaisisi, ettei Suomen pidä olla turvallinen paikka muslimeille, koska islamistit ovat murhanneet joukoittain ihmisiä muun muassa Yhdysvalloissa, Nigeriassa, Ranskassa, Saksassa, Israelissa ja Australiassa. 

Mikäli harjoitus tuottaa sellaisen mielikuvan, että 1) lehdistö toteaa tapahtuman neutraaleilla pikkujutuilla, kuten myös sen, kun 2) kansalliskonservatiivisen puolueen puheenjohtaja ilmaisee nuorisopoliitikkonsa vihjaisun olleen harkitsematon ja lisäksi 3) poliisi sitten aikanaan ilmoittaa, ettei rikosta ole tapahtunut, on kaikki hyvin Suomen ja sananvapauden kannalta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Missin silmät nostivat esille yhteiskuntamme dystooppisia voimia
Terroristiyhteyksistä epäiltyjen Li Anderssonin ja Vasemmistoliiton kannattaisi osoittaa sitoutuneisuutensa rauhanomaiseen demokratiaan
Proletariaatin vallankumous elää ja voi hyvin Vasemmmistoliitossa

Laittomat turvapaikanhakijat kolmansiin maihin

EU-maiden sisäministerit sopivat eilen maahanmuuttoa koskevista tiukennuksista. Heidän pyrkimyksenään on kehittää järjestelmä, jossa jäsenmaat voivat palauttaa luvattomasti unionissa oleskelevia ihmisiä EU:n ulkopuolella sijaitseviin turvallisiin maihin. 

Sekä jäsenmaat itse että EU voivat sopimuksen mukaan neuvotella näistä sopimuksista kolmansien maiden kanssa, joten toivon mukaan yhteisymmärrys syntyy nopeasti ja maanosassamme laittomasti oleskelevien ihmisten määrä saadaan laskuun. Ja etenkin EU-maiden houkuttelevuus turvapaikkaturismille vähenee oleeellisesti nykyisestä. 

Tämä kuulostaa minusta varsin hyvältä. Etenkin kun Tanskan maahanmuuttoministerin mukaan sopimus "mahdollistaa jäsenmaille palautuskeskusten perustamisen joko kauttakulkukeskuksiksi, joissa luvattomasti oleskelevien maahanmuuttajien asiat käsitellään ennen heidän lähettämistään kotimaihinsa, tai laitoksiksi, joissa henkilöä voidaan pitää pidemmän aikaa". 

Nähtäväksi siis jää, pystyykö Unionimme hallinto viemään uudistuksen läpi, vai löytyykö sieltä – komissiosta tai parlamentista – hyödyllisiä idiootteja, jotka asettuvat uudistusta ja Euroopan eurooppalaista tulevaisuutta vastaan. Arvoliberaaleista medioista ja niin sanotuista kansalaisjärjestöistähän sellaisia epäilemättä löytyy – etenkin niistä, jotka ovat tehneet nykyaikaisesta kansainvaelluksesta itselleen ja jäsenilleen leipäpuun.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Euroopan Unionin ongelmat ja niiden perussyyt
Kuinka vähentää ranskalaista lapsiseksiorjuutta?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä

Maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia

Yle kertoi otsikolla "näin ruotsalaiset rikolliset murtautuivat Vuosaaren satamaan noutamaan suurta kokaiinierää" Vuosaaren sataman tapahtumista. Tämän teon seurauksena länsinaapurin miehet tuomittiin seitsemän vuoden ja 11 kuukauden vankeusrangaistuksiin törkeistä huumausainerikoksista.

Hyvä tietenkin, että ruotsalaiset jäivät kiinni ja heidät passitettiin vankilaan. Mainiota oli sekin, että verorahoitteinen mediamme huomasi mainita jutussaan miesten nimet, jotka – Besnik Gashin ja Fatlum Zeqirin – viittaavat kuitenkin aivan muualle kuin viikinkien jälkeläisiin. 

Mielenkiintoista oli myös se, ettei kyse ollut nuorisorikollisuudesta, sillä Besnik ja Fatlum olivat lähes nelikymppisiä miehiä. Ikävä, mutta toisaalta hyväkin asia, taas oli se, että joukkion kolmas pyörä ehti karata pois maastamme – eipähän enää ole meidän riesanamme. 

* * *

Ylen juttu poikkesi sikäli viime viikon varsin samankaltaisesta uutisesta, jossa Vuosaaren satamassa kiinni otetuista "ulkomaan kansalaisista" ei kerrottu sen enempää. Lienevätkö siis olleet ruotsalaismiehiä hekin? 

Toivon mukaan näidenkin miesten nimet tai ainakin etninen tausta paljastetaan sen jälkeen, kun heidät on tuomittu oikeudessa. Onhan se kuitenkin maahanmuuttopoliittisesti oleellinen asia, mikäli myös he ovat uusruotsalaisia Besnikin ja Fatlumin tavoin? Tai ylipäänsä juuriltaan jostain muualta kuin pohjoismaista.

* * *

Mielenkiintoinen oli myös eilinen uutinen kansanedustaja Marko Kilven (kok) kohtaamasta taksihuijauksesta. Sen osalta huijattu itse kertoi – ja MTV3 välitti – tapauksesta mainitsemalla huijaritaksinkuljettajan vastanneen hänen kysymyksiinsä, että "mina en tietaa".

Luulen, että tämä vastaus nosti monenkin jutun lukijan mieleen jonkinlaisen kuvan taksinkuljettajan olemuksesta. Ja samalla me median tiedonvälityksen varassa olevat äänestäjät saimme tapauksesta maahanmuuttopoliittisesti oleellisen asian tietoomme. Ja voimme hyödyntää sitä tulevissa vaaleissa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa

Vesa Kanniaisen lista kannattaisi sisällyttää Euroopan maahanmuuttopolittisiin ohjelmiin

Miksei Mikkelissä asunut puukottaja ollut "mikkeliläismies"?

Ylellinen raiskausvihje

Ylen mukaan 20-vuotiaalla miehellä oli jopa 15 alaikäistä uhria, minkä seurauksena hänet tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen seksuaali­rikoksista. Luulisi, että näin "ansioituneen" raiskaajan henkilötiedot – tai ainakin jonkinlainen kuvaus hänen tuntomerkeistään – olisivat julkaisemisen arvoisia. 

Näin ei kuitenkaan näytä olevan, sillä verorahoitteinen mediayhtiömme jätti kaikki raiskaaja-ahdistelijan tiedot julkaisematta, koska – jutun mukaan – se haluaa turvata uhrien yksityisyyden. Niinpä me Ylen toiminnan maksaja-asiakkaat saamme tyytyä tarinoihin "parikymppisestä euralaismiehestä".

* * *

Mahtavatkohan Yle ja sen toimituskunta ymmärtää, että jättämällä rikollisen taustan kokonaan arvailujen varaan, he tulivat samalla vihjaisseeksi, että tuomittu raiskaaja on Eurassa asuva maahanmuuttajataustainen muslimi tai musta afrikkalainen. Ainakin minä – ja uskoakseni vähintään miljoona muuta suomalaista – oletamme niin. 

Yleisradio korjatkoon, mikäli päätelmämme on väärä. Näin jo siitäkin syystä, että olisi perin ikävää, jos maahanmuuttajien piikkiin pantaisiin Yleisradion salailun takia kantasuomalaisten tekemiä rikoksia.

Päivän aiempi merkintä:
Turvapaikanhakijoiden kustannuksissa yli viisinkertainen ero

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
BBC:n johtajat erosivat valheellisen uutisoinnin takia – entä Yleisradion johto?
Johtopäätöksiä – joko oikeita tai vääriä
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset

Onnea Keski-Suomen poliisille konnajahdissa!

Kirjoitin eilen siitä, kuinka suomalaismediat johtavat suomalaisia harhaan ulkomaalaistaustaisiin liittyvissä rikosuutisissa. Siksi oli ilahduttavaa huomata Uutissuomalainen julkaisseen täksi aamuksi erittäin asiallisella tavalla kirjoitetun rikosuutisen. Sen mukaan "Jyväskylän keskustassa noin kymmenen hengen ulkomaalaistaustaisista nuorista koostunut ryhmä lähti alaikäisen asianomistajan perään" ryöstääkseen tämän.

Tarkoitan asiallisuudella sitä, ettei lukijan tarvitse arvailla, onko kyse kasvatus- vai maahanmuuttopoliittisesta virheestä. Sen sijaan hän ymmärtää, että poliittinen vastuu tapahtuneesta kuuluu niille puolueille ja poliitikoille, jotka ovat olleet ajamassa Suomea Ruotsin tielle. 

Uutisen loppupuolella mainitaan myös, että virkavallalla on hyvä käsitys siitä, ketä tähän myös muita samankaltaisia rikoksia tehneeseen noin kymmenen hengen maahanmuuttajaryhmään kuuluu, joten sen aiheuttamat ongelmat siirtynevät lähiaikoina pois päiväjärjestyksestä. Tässä auttaa se, että –  rikoskomisario Eeva-Maria Tahvanaisen mukaan – "Sisä-Suomen poliisilla on täysin uusi katurikollisuuden torjuntaan keskittynyt toiminto, joka ottaa katurikollisuuteen liittyvät tapaukset hoitoonsa".

Kiitän sisäsuomalaisia tästä panostuksesta ja toivotan Keski-Suomen poliisille – tyytyväisenä täällä näppäimistön takana – paljon onnea ja menestystä väkivaltarikollisten jahtaamisessa! Sekä lisäksi Suomea johtaville ministereille ja kansanedustajille tosiasioiden tunnustamista ja terveen järjen käyttöä silloin, kun tehdään maahanmuuttopoliittisia päätöksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksei Mikkelissä asunut puukottaja ollut "mikkeliläismies"?
13-vuotiaat rikolliset osoittavat, että Suomen kannattaa astua pois Ruotsin tieltä
Hiiriä ja maahanmuuttajia

Terrorismi vetoaa suomalaisiin

Helsingin sanomien mukaan terrorismi vetoaa suomalaisiin. Erityisesti enintään 30-vuotiaisiin, yli 70-vuotiaisiin ja pääkaupunkiseudulla asuviin naisiin. Koulutustaustan perusteella tähän joukkoon kuuluvat muita useammin opiskelijat ja akateemisesti koulutetut.

Taustalla on tietenkin yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä terrori-iskuista, jossa Gazan kaistaleelta tulleet palestiinalaisterroristit surmasivat 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti noin 250 panttivankia ja valtava joukko naisia tuli brutaalisti raiskatuksi. 

Iskun jälkeen Israel lähetti armeijansa kitkemään Gazasta terroristeja, jotka piiloutuivat siviileiden joukkoon, mikä johti sotatoimien leviämiseen läpi koko alueen, siviileiden kärsimyksiin ja koko alueen infrastruktuurin tuhoutumiseen. Tämä kaikki esitettiin näyttävästi suomalaismedioissa, jolloin tuhon varsinainen syy jäi unholaan ja ihmisten mielissä päällimmäiseksi nousi medioissa esillä pidetty inhimillinen hätä. 

Ja lopputuloksena oli – kuten näemme aamun Helsingin sanomista – se, että peräti 48 prosenttia suomalaisista haluaisi tunnustaa Palestiinan valtion palkkioksi terrorismista. Siis valtion, jota ei ole edes olemassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Syntyykö rauha vai palataanko lähtötilanteeseen?
Finland’s Foreign Minister Explained Why the States That Have Recognized Palestine Are Well-Meaning Fools
Haluavatko palestiinalaisterroristit rauhan?

Suomalaismedioiden on syytä ottaa Markku Ruotsilan vastine vakavasti

Iltalehdessä julkaistiin eilen mielenkiintoinen kirjoitus, jolla on valtava merkitys kaikkien suomalaismedioiden toimintaan. Tai ainakin pitäisi olla. 

Sen oli kirjoittanut filosofian tohtori ja dosentti Markku Ruotsila vastineeksi lehden kirjoitteluun koskien häntä itseään. Kommentti koski kahta IL:n julkaisemaa niin sanottua faktantarkastusta (yksi, kaksi), ja siinä väitetään – hyvin perustein – niiden olevan virheellisiä.

Samalla Ruotsila totesi, että "vasemmistolaista iskulauseiden litaniaa" sisältävät näkemykset eivät joudu suomalaisissa joukkotiedotusvälineissä koskaan faktantarkastetuksi ja epäilee, että se johtuu siitä, että "eivät tosin kyseiset iskulauseita tieteen ja tutkimuksen viitan alla levittävät menestyisi erityisen hyvin".

On syytä toivoa, että suomalaiset mediat ja niiden toimittajat ottavat vakavasti Ruotsalan vastineen ja katsovat peiliin. Mikäli sellainen itsensä tutkiskelu osoittaa, että omat poliittiset mielipiteet vaikuttavat heidän työssään esille nostamiensa näkökulmien – mikä on hyvinkin sallittua – lisäksi myös tosiasioiden valikoivaan käyttöön tai jopa niiden vääristelyyn – mikä on todettu epäsopivaksi journalistin ohjeiden kohdissa 7 ja 11 – olisi paikallaan tehdä ryhtiliike ja pidättäytyä jatkossa kaikenlaisen mis- ja jopa disinformaation levittämisestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa
Yle, tosiasioiden peittäminen ja seuraukset
Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille

USA:n ja Ukrainan presidenttien tapaaminen johti varsin mielenkiintoisiin näkemyksiin, sillä Donald Trump pyysi lopettamaan sodan nykyisille rintamalinjoille ja Volodymyr Zelenskyi näytti hyväksyvän ajatuksen. Jälkimmäisen mukaan "meidän täytyy pysähtyä siihen, missä olemme, hän on oikeassa, presidentti on oikeassa".

Samalla Trump ilmoitti, ettei ole valmis antamaan Ukrainalle Tomahawk-ohjuksia, joilla voitaisiin tuhota venäläisiä sotilas- ja infrastruktuurikohteita kaukana maan sisäosissa. Ei ainakaan ennen kuin on tavannut Vladimir Putinin Unkarissa.

Zelenskyi kertoi ennen tapaamista, että Ukrainan kannalta turvatakuut ovat kaikkein tärkein asia. Ainakaan suomalaismediat, BBC, USA Today tai CBS eivät kuitenkaan kertoneet mitä presidentit puhuivat niistä. Suomen presidentin, Alexander Stubbin mukaan tuki Ukrainalle jatkuu vahvana ja se "sisältää sotilaallisen ja taloudellisen avun, turvatakuut, tulitauon ja rauhanprosessin". 

Nähtäväksi siis jää, miten Putin suhtautuu Unkarissa rauhantekoon, jonka lopputuloksen hän voisi halutessaan esitellä jonkinlaisena voittona kansalleen. Mutta joka hänen aiempiin puheisiinsa verrattuna olisi kuitenkin ilmiselvä epäonnistuminen, jonka seurauksena yli miljoona venäläistä on kuollut tai invalidisoitunut. 

Siten rauha nykyisille rintamalinjoille olisi Putinille ilmiselvä riski, sillä etukäteen lienee mahdotonta sanoa, kumpi kanta – voitto vai epäonnistuminen – lopulta voittaisi venäläisten mielissä. Ja mitä siitä seuraisi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
When Ukraine’s Drones Fly 2,000 km, Putin’s Confidence Shakes
Why Do Russians Tolerate Broken Infrastructure?
Peskov reagoi Venäjän erikoisoperaation heikkoon edistymiseen

Salaperäisen ammunnan ja puukotuksen uutisointi rampauttaa demokratiaa

Kirjoittelin muutama päivä sitten arvoituksellisista väkivallan tekijöistä. Sen jälkeen esille on tullut myös arvoituksellisia ampujia. 

Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitsevassa asunnossa käytiin nimittäin tulitaistelu, jonka voittivat vuonna 1966- ja 1999 syntyneet mies ja nainen. Tappion eli hengenmenetyksen kärsi vuonna 1974 syntynyt mies. 

Mitään muuta taistelusta ei sitten tiedetäkään. Paitsi että taistelun osapuolet tunsivat toisensa, mutta eivät olleet sukulaisuussuhteessa. Nähtäväksi siis jää, kerrotaanko meille suomalaisille koskaan, mistä tässä tapauksessa oli kyse.

* * *

Toinen uutinen koski junassa tapahtunutta puukotusta. Se tapahtui Kuopiosta Helsinkiin matkalla olevan junan – joka tunnettiin aikanaan lentävänä kalakukkona – ravintolavaunussa ennen Keravaa. 

Tästäkään tapauksesta ei ole annettu julkisuuteen sen kummempia tietoja. Ilmeisesti uhri ei kuitenkaan ole kuollut, sillä sellainen yksityiskohta olisi varmaankin uutisoitu.

* * *

Oli uutisoinnin laita niin tai näin, on selvää, että jotain on Suomessa muuttunut. Joko vakavien väkivaltarikosten määrä on kasvussa tai vaihtoehtoisesti niistä uutisoidaan aiempaa herkemmin. 

Siksi on suorastaan surullista, että uutiset julkaistaan kertomatta epäillyistä oleellisia metatietoja – etenkin heidän suhdettaan yhteiskunnassamme 1990-luvulta alkaneeseen väestönmuutokseen. Tämä olisi tärkeää jo siitäkin syystä, että Suomi on demokratia, jossa kansa valitsee viime kädessä itse päättäjänsä. 

Oleellista ei ole väkivallantekijöiden nimi, vaan heidän etninen taustansa. Ja siksi on kysyttävä maamme journalisteilta ja viranomaisilta, että miksi ihmeessä tätä tietoa pantataan, sillä juuri sen varassahan meistä itse kukin voi tehdä äänestyskopissa päätöksen siitä, miten suhtautua Suomessa harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan. 

On nimittäin kylmä fakta, että demokratia voi toimia ainoastaan silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus saada oikea käsitys siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Eikä äänestäjillä ole uutispimentoon jätettynä aitoa mahdollisuutta reagoida siihen, miten esimerkiksi maahanmuutto vaikuttaa maamme sisäiseen turvallisuuteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arvoituksellisia väkivallan tekijöitä
Hiiriä ja maahanmuuttajia
Puukotus Salpausselän koulussa

Ylen eilinen pääuutislähetys oli ala-arvoinen

Eilen tuli kuluneeksi tasan kaksi vuotta Hamasin tekemästä poikkeuksellisen verisestä terrori-iskusta. Siksi aihe oli odotetusti esillä myös Ylen eilisillan TV-uutisissa.  

Valitettavasti asian käsittely oli ala-arvoista. Ensin toki kerrottiin parilla virkkeellä kahden vuoden takaisista tapahtumista, mutta sen jälkeen piehtaroitiin pitkään terrori-iskua seuranneen sodan aiheuttamista kärsimyksistä gazalaisten elämään sekä spekuloitiin pääministeri Netanyahun mahdollisten sotarikosten ja korruptioepäilyiden yhteydellä sodan jatkumiseen.

Tämän jälkeen kerrottiin kaksi vuotta sitten terrori-iskun tehneen Hamasin vaatimuksista rauhanneuvotteluissa ja kuvattiin Greta Thunbergin tovereiden kotiinpaluuta sekä Israelin puolesta Suomessa pidettyjä mielenosoituksia. Lopuksi kuvattiin vielä Israelissa Gazan sodan päättämistä vaativia mielenosoituksia ja päästettiin ääneen myös israelilainen aseistakieltäytyjä. 

Huomattavaa on myös se, ettei uutisessa mainittu lainkaan sitä, kuinka Hamasin kahden vuoden takaista iskua juhlittiin estottomasti pitkin maailmaa. Materiaalista ei ainakaan olisi ollut puute, kuten esimerkiksi tämä, tämä ja tämä sosiaalisen median viesti osoittavat. Televisiossa ei nähty myöskään mainintaa siitä, että jopa Suomessa esiintyi epäasiallista käytöstä, kuten arvoisa lukijani voi itse todeta painamalla tästä ja vaikka Ylen toimituksessa oli asiasta tieto.

Ylen toimituksella on toki vapaus tehdä sellaista journalismia kuin se haluaa. Toisaalta suomalaisilla poliitikoilla on yhtä lailla oikeus päättää, kuinka suurella summalla he haluavat sitä rahoittaa – ja viime kädessä meillä äänestäjillä on oikeus vaatia asiallista – poliittisesti neutraalia – uutisiointia Suomen ja maailman tapahtumista. 

Niinpä esitän tässä maamme hallitukselle ja eduskunnalle kiitoksen siitä, että ne ovat jäädyttäneet Yleisradion budjetin vuosille 2025-2027. Ja toivon, ettei sille allokoitua rahoitusta nostettaisi ennen kuin yhtiön työntekijät ymmärtävät, että koko kansan rahoittaman mediayhtiön tulee olla poliittisesti neutraali. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terroristinen hyökkäys moskeijaan sekä harhaanjohtava Ylen uutinen

Poliittisesti oikeaoppinen blogimerkintä
Terrorismin uhri olikin syyllinen

Pelin politiikkaa oppositiossa ja lehdistössä

Kirjoitin pari päivää sitten Suomen viennin käynnissä olevasta positiivisesta käänteestä. Tänään otan aiheekseni maamme viennin lähitulevaisuuden, koska Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut tuoreimman vientibarometrinsa tulokset. 

Sen mukaan 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi vientinsä kasvavan seuraavan kuuden kuukauden aikana ja vain 15 prosenttia ennakoi sen supistuvan. Loput arvelevat vientinsä jatkuvan entiseen malliin. 

Positiivista oli myös se, että ylivoimainen enemmistö eli 87 prosenttia suomalaisyrityksistä aikoo maksattaa Trumpin asettamat tullimaksut joko kokonaan tai osittain amerikkalaisilla asiakkaillaan. Omia katteitaan aikoo laskea vain kolme yritystä sadasta. 

Tullit eivät myöskään näyttäisi johtavan laajamittaiseen suomalaisyritysten tuotannon siirtymiseen Yhdysvaltoihin, sillä vain yhdeksän prosenttia vastanneita harkitsee sellaista. Toki tässä on huomattava, ettei barometrista annettu tiedote kertonut oliko kyse suurista vai pienistä toimijoista. 

* * *

Uutinen suomalaisyritysten positiivisista vientinäkymistä sopii erinomaisesti Petteri Orpon (kok) hallitukselle ja siinä mukana oleville puolueille. Sen sijaan se on epäilemättä katkeraa kalkkia vihervasemmisto-oppositiolle, joka on koko hallituskauden harjoittanut repivää pelin politiikkaa, jonka keskiössä ovat olleet hallituksen valtiontalouden tasapainoon saattamiseksi tekemien toimien arvostelu ilman omia vaihtoehtoesityksiä, ilkkuminen työttömyyden kasvusta sekä turhanaikaisten rasismikohujen nostattaminen. 

Tässä asiassa oppositio on saanut tukea maamme merkittävimmiltä mediayhtiöiltä, jotka ovat innokkaasti – ja ilman journalistista kritiikkiä – julkaisseet sen edustajien edesottamuksia sekä mustamaalanneet erityisesti perussuomalaisia poliitikkoja. Toivoa siis sopii, että tähän tulisi talouden kääntyessä muutos, ja mediamme ymmärtäisivät uutisoida näyttävästi taloudessamme tapahtuvia positiivisia asioita ja luoda sitä kautta suomalaisiin yrittäjiin ja työntekijöihin uskoa parempaan tulevaisuuteen. 

Onhan vanha totuus, että myös vienti- ja muu talous on inhimillistä toimintaa, johon yleinen yhteiskunnallinen ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi. Eikä lehdistön asenne ole siksi yhdentekevä, vaikka sen suora vaikutus maamme talouteen onkin vähäinen ellei suorastaan olematon. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kääntyykö Suomen talous?
Yleisradion toimituskunta on paksunahkaista
Ylen kateusjournalismia