Kasvisruuan pakkosyötöstä on pelkkää haittaa koululaisille

Yleisradio oli selvittänyt vantaalaisten nuorten näkemyksiä kouluruuasta. Vastausten mukaan heidän lempiruokiaan ovat uunimakkara, makaronilaatikko ja muut liharuoat. Sen sijaan eläinproteiinittomista kasvisruuista ei tunnu pitävän juuri kukaan. 

Jälkimmäisiä tarjotessa nuoret jättävät ruokailun väliin ja käyvät ostamassa kaupasta muuta syötävää, joka epäilemättä on oleellisesti epäterveellisempää kuin kouluruoka. Näin kasvisruokien pakkosyöttäminen on johtanut nuorten terveyden kannalta haitalliseen lopputulokseen. 

Ilmiö ei ole mitenkään uusi, vaan tiedän näin tapahtuneen ainakin jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, koska muistan joidenkin vanhempien antaneen kasvisruokapäivinä jälkeläisilleen rahaa, jotta he voisivat käydä ostamassa terveellisen lounaan sen sijaan, että puputtaisivat omien rahavarojensa varassa halvinta mahdollista rasvakäärylettä. Näin erityisesti niillä nuorilla, jotka aktiiviseen liikuntaharrastuksensa takia tarvitsivat koulun kasvispöperöitä ravitsevamman lounaan.

Koska kasvisruuasta on jo pitkään ollut koululaisille pelkkää haittaa, olisi lopultakin syytä tunnustaa, ettei kouluruokailun perimmäinen tehtävä ole vihreän propagandan - kirjaimellinen - pakkosyöttö. Ja siksi epäsuositut kasvisruuat on kouluissamme korvattava sellaisilla lounailla, joita nuoret syövät. Tai ainakin tarjota niiden rinnalla aina eläinproteiinipitoinen vaihtoehto.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Solulihamarkkinat
Yhden prosentin vähemmistön armoilla
Ruokafasismia Helsingissä

Suomalaisnaiset olivat jo keskiajalla tasa-arvoisempia kuin miehet

Kirjoitin eilen mies- ja naispuolisten suomalaisten välisistä eroista poliittisessa ajattelussa. Yksi tähän aihepiiriin liittyvistä mielenkiintoisista kysymyksistä on sukupuolten välinen tasa-arvo.

Suomihan oli ensimmäisiä maita, jotka säätivät naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, joten meillä on poikkeuksellisen pitkä - ja edelleen jatkuva - traditio sukupuolten poliittisesta tasa-arvosta. Ja samalla tietenkin naisten yleisesti hyvästä yhteiskunnallisesta asemasta. 

On kuitenkin epäselvää miten kauan sukupuoliasenteet säilyvät paikoissa, joissa tapahtuu suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Tätä kysymystä tutkivat ruotsalaiset Taylor Damann, Jeremy Siow ja Margit Tavits analysoimalla noin kymmenentuhannen keskiaikaisen ihmisen hampaita 139 arkeologiselta kohteelta. 

Tutkijat käyttivät naisten ja miesten hampaiden terveydessä ilmeneviä eroja mittana ravitsemuksen ja terveydenhuollon välisistä eroista. Lisäksi he vertasivat näitä arkeologisia mittaustuloksia sukupuolten välistä epätasa-arvoa samoissa maantieteellisissä paikoissa tehdyissä kyselytutkimuksissa saatuihin tietoihin sukupuolinormeista. 

Lopputulos oli varsin selvä, sillä historialliset mittarit sukupuolittuneista terveyseroista olivat merkittävästi yhteydessä nykyaikaisiin sukupuolinormeihin liittyvään tasa-arvoon samoilla paikoilla. Tämä yhteys kuitenkin väheni niissä paikoissa, joissa oli tapahtunut merkittäviä väestönvaihtoja historian aikana - eli uudet väestöt toivat mukanaan omat asenteensa. 

Toisin sanoen väestöryhmien sukupuoliasenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle hyvinkin pitkiä aikoja, jopa satoja tai tuhansia vuosia, huolimatta suurista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista. Näin ilmeisesti myös Suomessa, sillä tutkimuksessa oli mukana myös yksi suomalaiskohde, Eurassa sijaitseva Luistari.

Siellä keskiajalla eläneen väestön naiset olivat olleet - hampaiden perusteella - jopa "tasa-arvoisempia" kuin miehet - eli saaneet parempaa ravintoa ja terveydenhoitoa kuin miehet. Ja koko 139 kohteen aineistossa luistarilaiset olivat 16. parhaiten kohdeltuja naisia. 

Siten suomalaiset naiset ovat olleet jopa etuoikeutetussa asemassa jo keskiajalta lähtien. Sama naisten vahvasti tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa koskee enemmän tai vähemmän koko Pohjois-Eurooppalaista väestöä eli pohjoismaalaisia ja baltteja.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka sukupuolet eroavat toisistaan?
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Elokapinalaiset osoittivat, etteivät he hyväksy ihmisten tasa-arvoa

YK:n mukaan yli miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon

MTV3 teki eilen jutun otsikolla "´Ajamme lajeja sukupuuttoon 1000-kertaisella vauhdilla´, joukossa tiikeri ja sarvikuono: YK:n luontokokous yrittää sopia luontokadon pysäyttämisestä alle 10 vuodessa". Itse jutussa maalattiin hirvittävä kuva luonnon tuhoutumisesta kertomalla, että YK:n arvion mukaan "yli miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon".

Jutussa siteeratun amerikkalaisprofessorin mukaan "kokous on tärkeä, koska suurin peruuttamaton muutos planeetallamme on, että ajamme lajeja sukupuuttoon tuhat kertaa nopeammin kuin ne muuten häviäisivät". Niinpä kokouksessa tavoitellaan sopimusta, jonka mukaan maailman maa-, vesi- ja merialueista pitäisi suojella 30 prosenttia. 

Jutussa annettiin myös toivoa tulevaisuudesta, sillä YK:n kehitysohjelman johtajan näkemys on, että "jos nyt etenemme noissa tavoitteissa, meillä on hieman toivoa siitä, että ehkä tulevina vuosina lopulta saavutamme tilanteen, jossa kahdeksan miljardia ihmistä voi elää maapallolla tuhoamatta elämän perusedellytyksiä."

* * *

En sinänsä lähde kyseenalaistamaan edellä esitettyjä lukuja, mutta huomautan, että jälleen kerran jäi mainitsematta muutama asia. Niistä ensimmäinen liittyy maailman kahdeksaan miljardiin asukkaaseen. 

Tuo lukumäärä - kahdeksan miljardia - tarkoittaa, että maailman nisäkkäiden biomassasta 36 prosenttia on ihmisiä ja tuotantoeläinten sekä lemmikkien määrä on peräti 60 prosenttia. Siten vain neljä perosenttia elää villieläiminä. Nämä ovat kieltämättä hätkähdyttäviä lukuja. 

On siis selvää, ettei nykyiselle ihmismäärälle riittäisi ruokaa, mikäli eläisimme ihanan villissä ja vapaassa luonnossa metsästäjä-keräilijöinä syöden vapaana eläviä kasveja, eläimiä ja raatoja. Ja siksi tarvitsemme maataloutta eli peltoja ja niiden lannoittamiseksi myös eläimiä, jotka voidaan käyttää myös ruuaksi. 

Toinen MTV3:n jutusta unohtunut seikka oli siis eläinten rooli lannoitteiden lähteenä. Se tahtoo unohtua helposti jo siitäkin syystä, että nykyset ihmiset lienevät täysin tietämättömiä siitä, että esimerkiksi pitkien talvien Suomessa lehmiä on suurimman osan historiasta pidetty pikemminkin sonnan kuin maidon tai lihan takia. Maitoahan ne eivät tuottaneet kuin pienen osan vuodesta ollessaan talvet ummessa.

Kolmas MTV3:lta unohtunut seikka on se, että maailman biodiversiteettivaje on ylivoimaisesti suurin päiväntasaajan lähellä olevissa maissa. Samoin luontokadon eteneminen on siellä nopeampaa kuin missään muualla. 

Valitettavasti on niin, ettei Suomen pinta-alan kolmanneksen suojeleminen auta tipan vertaa päiväntasaajan lähellä elävien luontokappaleiden tulevaisuutta. Pikemminkin päinvastoin, mikäli se lisää ruuan tuontia Brasilian tai Indonesian kaltaisista maista. 

* * *

En tahdo tällä kirjoituksellani sanoa, etteikö luontokato olisi todellinen tai ettei sitä pitäisi pysäyttää. Tosiasia kuitenkin on, ettei se tapahdu tosiasioita vääristelemällä tai suorastaan ne unohtamalla, vaan kohdistamalla toimenpiteet niiden mukaisesti sinne, missä hyöty on suurin. 

Enkä tahdo sanoa edes sitä, etteikö olisi tärkeää huolehtia myös suomalaisen luonnon hyvinvoinnista. Ja siksi on oikein, että meilläkin esimerkiksi metsänhoidossa otetaan monimuotoisuuskysymykset huomioon rauhoittamalla arvokkaita kohteita hakkuiden ulkopuolelle sekä jättämällä osa puista öttiäisten nakerrettavaksi. 

On myös syytä ymmärtää, ettei näitä toimenpiteitä ole tehty kovin pitkään, joten niiden kokonaishyödystä ei ole vielä selvää käsitystä. On kuitenkin syytä huomioida, että lajien uhanalaistuminen on hidastunut maamme metsissä, mikä tarkoittanee, että nykyisin tehtävät toimenpiteet ovat osuneet oikeaan. Ja siksi tilanne tulee jatkossa paranemaan jo siitäkin syystä, että esimerkiksi säästöpuiden määrä tulee kasvamaan vuosi vuodelta ja metsänhoitotoimien ulkopuolelle jätetyt puronvarret ja lehdot palautuvat ajan myötä yhä luonnonmukaisemmiksi. 

* * *

Tämän synkän kirjoitukseni lopuksi haluaisin luoda tilkkasen valoa maailman biodiversiteettikriisiin. Kirjoitukseni alussa mainitun tiikerin tilanne ei nimittäin ole aivan mahdoton. Tähän viittaa se, että näiden kissapetojen määrä kasvoi Intiassa vuosien 2014 ja 2019 välillä peräti 30 prosenttia. 

Eikä siinä kaikki. Intian positiivisesta kehityksestä kertovassa jutussa mainittiin myös, että Nepal oli onnistunut kaksinkertaistamaan tiikerikantansa ottamalla nollatoleranssin salametsästykseen. Niinpä näyttää siltä, että tiikerilläkin on vielä tulevaisuus osana maapallon eläimistöä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen demokratia toimii sittenkin
Luonnon monimuotoisuuden suojelulle saatiin hintalappu
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi

Onko veganismi nuorten ahdistuneisuuden syy vai seuraus?

Ilta-Sanomat julkaisi jutun Robert Heleniuksen ruokavaliosta. Sen mukaan nyrkkeilijä syö kilon lihaa joka päivä. Siis kaksinkertaisen määrän siihen nähden, mitä ravitsemustieteilijät suosittelevat koko viikon maksimiannokseksi. 

Jutussa Helenius totesi, että "sillä kroppani toimii parhaiten. Päivittäin tarvitsen vähintään 250 grammaa proteiinia. Nauta sopii minulle kaikissa muodoissa, sikaakin syön, ja kanasta en oikein pidä, mutta sitäkin tulee syötyä."

Kyse on tietenkin poikkeuksellisen huippu-urheilijan ravinnosta. Siis sellaisesta, jolla urheilijan suorityskyvyn on havaittu pysyvän mahdollisimman korkeana. Siitä huolimatta odotan suurella mielenkiinnolla, minkälaista keskustelua Heleniuksen ruokavaliosta syntyy. 

Totesihan hän jutussa myös kummeksuvansa "sitä, että nykyään promotaan vegeruokavaliota niin paljon. Ei siitä saa tarpeellisia mineraaleja ja vitamiineja. Ihmisten aivopesu on aika kauheaa. Rehut jätän eläimille."

Tämä lienee nykyvegaaneille kuin punainen vaate haavoitetulle härälle. Eikä Heleniuksen näkemys liene mieleinen myöskään ilmastoahdistuksesta kärsiville. Joita sivumennen sanoen löytyy erityisesti nuorista naisista, joiden parissa myös veganismi on paljon muita väestöryhmiä tavallisempaa. 

Nämä neitokaiset ja pikkurouvat - kuten ennen vanhaan tavattiin sanoa - kärsivät myös sellaisesta ongelmasta, että he näkevät maailman tulevaisuuden pelottavampana ja epävarmempana kuin miehet. Lisäksi he suhtautuvat kyynisesti sekä omaansa että koko maailman tulevaisuuteen.

Tämä on linjassa sen kanssa, että kansainvälisen meta-analyysin perusteella veganismiin liittyy keskimääräistä suurempi masennus- ja ahdistusriski etenkin nuorten parissa. On kuitenkin epäselvää, kumpi on muna ja kumpi kana. Eli altistaako vegaaninen ruokavalio näköalattomuudelle, tulevaisuudenpelolle ja uskonpuuttelle omiin kykyihin, vai onko se "vain" seurausta niistä?

Jos kyse on ensimmäisestä vaihtoehdosta, olisi yhteiskunnan nykyinen positiivinen suhtautuminen vegaaniseen ruokavalioon korjattava. Onhan selvää, ettei julkisin toimin ole syytä lisätä ihmisten ongelmia vaan pikemminkin pyrkiä vähentämään niitä. 

Ja siksi edellä kuvaamaani muna-kana ongelmaan olisi syytä hakea mahdollisimman pikaisesti vastaus tutkimuksen keinoin. Mutta mahtaakohan tällaiselle tutkimukselle löytyä tekijää ja tekijälle rahoittajaa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luomutuotantoon siirtyminen johti nälänhätään ja valuuttatulojen loppumiseen
Tulevaisuus on jauhomatotortilloissa
Miksi lihansyönti on syntiä?

Tulevaisuus on jauhomatotortilloissa

Jauhopukki on linnunpesissä, lahopuussa ja ihmisasunnoissa kaikkialla maailmassa tavattava kovakuoriainen, joka luokitellaan asuntoihin päästessään tuhoeläimeksi. Sen toukat eli jauhomadot ovat hyvin energiapitoista ravintoa, sillä niissä on energiaa noin 2,1 kcal/g, josta 60 % on peräisin rasvasta, 37 % proteiinista ja 3 % hiilihydraateista. 

Niinpä jauhomatoja kuivataan ja jauhetaan monissa maissa tortillajauhojen sekaan. Lisäksi niitä syötetään usein lemmikkieläimille, erityisesti linnuille ja matelijoille. Euroopan ruokavirasto on luokitellut jauhomadon turvalliseksi ihmisravinnoksi.

Tuoreessa Science-lehden tapahtumakoosteessa kerrottiin mielenkiintoinen uutinen, että jauhopukkeja ryhdytään jalostamaan Ranskassa. Tarkoituksena on tuottaa nopeammin kasvavia ja lisääntyviä, toukkia, joilla on aiempaa tehokkaampi ruoan kulutus ja parempi taudinaiheuttajien vastustuskyky.  Näin matojen teollinen tuotanto ravinnoksi ihmisille ja eläimille tulisi entistä tehokkaammaksi. 

Jalostuksen pohjaksi oli jauhopunkin genomisekvenssi määritetty ja sen perusteella voitiin arvioida, että haluttujen ominaisuuksien periytyminen on monigeenistä, joten jalostusprosessi ei tule olemaan kovin yksinkertaista. Sen ratkaisemiseksi jalostaminen perustetaan laajamittaiseen valintaprosessiin, minkä alan asiantuntijat arvelevat nopeuttavan tuloksen saavuttamista.

Asia on tärkeä, sillä jauhomatojen jalostuksen arvioidaan vähentävän ihmis- ja eläinravinnon proteiinituotannon kasvihuonekaasupäästöjä paljon muita proteiinituotannon vaihtoehtoja alhaisemmalle tasolle. Niinpä toivotan teille, arvoisat lukijani, kärsivällisyyttä odotellessanne aikaa, jolloin voitte vaihtaa yhä epätrendikkäämmiksi käyvät naudanfileet, broilerinjalat, kirjolohifileet ja porsaankyljykset herkullisiin jauhomatotortilloihin ja sitä kautta pelastaa maailman. 

Mutta mitähän tästä kaikesta ajatellaan Kallion punavihreässä kuplassa tai Pohjanmaan lakeuksilla?

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Liian tärkeitä asioita viranomaistoiminnalla tai mediapropagandalla ohjattavaksi
Byrokraatin tulisi edistää eikä hankaloittaa taloutta
Miksi lihansyönti on syntiä?

Liian tärkeitä asioita viranomaistoiminnalla tai mediapropagandalla ohjattavaksi

Kallion punavihreän kuplan perspektiivistä näyttänee siltä, että yhä suurempi joukko ihmisiä on siirtymässä vegaaneiksi ja lihan syöminen olisi siten katoavaa kansanperinnettä. Sama koskee yliopistoja, jossa etenkin trendikkäät nuoret opiskelijatytöt ovat profiloituneet kasvisruuan ystävinä.

Kasvisruuan syömistä on edistetty myös yhteiskunnan toimin. Siitä esimerkkinä joissain kunnissa noudatettu koululaisten kasvisruokapäivä tai armeijan marssittaminen pelkillä rehuilla. Vegaaniuden tavanomaisuutta ovat korostaneet myös lehtimiehet, jotka esimerkiksi Helsingin Sanomissa laativat merkittäviä määriä kasvisruokajuttuja. 

Kyse on kaikesta huolimatta näköharhasta. Tämän osoitti jälleen kerran Ylen juttu, jossa oli kuvaaja suomalaisten syömän lihan määristä. Sen mukaan sianlihan syönti on vuoden 2000 jälkeen jonkin verran kyllä taantunut, mutta broilerin kulutus lisääntynyt sitäkin enemmän. Näitä kalliimman naudanlihan syöminen on pysynyt varsin vakaana. 

Tällä asialla ei sinänsä ole sen suurempaa merkitystä. Kertoopahan vain siitä, kuinka viranomaistoiminnalla ja mediapropagandalla on omat rajoitteensa: niillä ei ilman pakkokeinoja voida saada aikaiseksi muutoksia, elleivät ne ole sellaisia, jotka ovat kansalaisten hyväksyttävissä. Tällaiseen ruoka ja ravinto ovat ihmisten omalta kannalta aivan liian tärkeitä asioita. 

Sama koskee myös asuinpaikkoja tai lasten koulunkäyntimahdollisuuksia. Ja siksi Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka tulee joka tapauksessa johtamaan yhteiskunnan suurempaan segregoitumiseen ja sitä kautta sitä suurempiin ongelmiin, mitä useampia heikosti yhteiskuntaamme sopeutuvia ihmisiä maahamme haalitaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi lihansyönti on syntiä?
Valeuutinen - mutta kumpi?
Ruokafasismia Helsingissä

Kadolle löytyi syy

Vuosi sitten puhuttiin kovasti hyönteiskadosta, jonka olen itsekin havainnut autoni tuulilasiin kertyvien hyönteisten määrän vähenemisestä viimeisten 40 vuoden aikana. Sen arveltiin vaarantavan lukuisten eläinlajien tulevaisuuden ja romahduttavan ihmisille tärkeitä ekosysteemipalveluja. 

Hyönteistuhon pääsyyksi epäiltiin nykyaikaista maataloutta torjunta-aineineen, mutta myös ilmastonmuutoksen arveltiin olevan merkittävä tekijä. Eikä asfaltointiakaan unohdettu. 

Eilen ilmestyneessä Science-lehdessä kerrottiin hyönteiskatoon liittyvistä uusista tutkimuksista. Jutun mukaan hyönteistuhoon nimittäin vaikuttaa erittäin merkittävästi ulkovalaistus. Siis erilaiset ihmisten asettamat katuvalot, valomainokset ynnä muut sellaiset. 

Selkein osoitus tästä oli hollantilainen pitkäaikaistutkimus, jossa havaittiin yöperhosten vähentyneen neljässä vuodessa 14 prosenttia alueilla, joilla oli valaistusta, kun ilman valoja oleville verrokkialueilla ei havaittu muutoksia. 

Toinen hätkähdyttävä tieto oli se, kuinka kirkkaasti valaistu pelikaupunki Las Vegas houkuttelee heinäsirkkoja. Sen taivaalla oli nimittäin yöllä 27. heinäkuuta vuonna 2019 havaittu peräti 42 miljoonaa heinäsirkkaa, massaltaan noin 30 tonnia. 

Tämän jälkeen jään odottamaan, kuinka Suomenkin hyönteisistä huolissaan olevasta Helsingin punavihreästä kuplasta alkaa kuulua vaatimuksia kaupungin pimentämistä öiseen aikaan hyönteisten pelastamiseksi. Tosin hengitystäni en aio niitä odotellessani pidättää, koska epäilen, ettei syyllinen tällä kertaa ollut sellainen, johon tämä taho tahtoisi puuttua. Toivon tietenkin olevani väärässä, koska hyönteisillä on oikeasti suuri merkitys ympäristömme hyvinvoinnille esimerkiksi pölyttäjinä ja ravintoketjun osina.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta
Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa
Seksin katsominen synnytti uuden kulttuurin

Miksi lihansyönti on syntiä?

Meille on viime vuosina korostettu sitä, että punaisen lihan syöminen tuhoaa oman terveytemme. Eikä pelkästään sitä, vaan se muuttaa myös maapallon ilmaston hirvittäväksi pätsiksi ja tuhoaa luonnon monimuotoisuuden. 

Pari päivää sitten saimme asiaan lisävaloa, kun belgialainen ruokatutkimuksen professori Frédéric Leroy kertoi omia näkemyksiään punaisesta lihasta. Hänen mukaansa "ei ole tehty luotettavia tutkimuksia, jotka väittäisivät, että punainen liha olisi epäterveellistä".

Sen sijaan on kyllä "tutkimuksia, joiden mukaan kasvisten määrää ruokavaliossa olisi hyvä kasvattaa..., mutta on vain muutamia tutkijoita, jotka ovat ravitsemusmielessä sitä mieltä, että punaista lihaa ei tulisi syödä ollenkaan. Näidenkin tutkimusten tutkimuspohja on heikko."

Tässä vaiheessa edellä linkittämääni artikkelia lukiessani oli pakko katsoa, että onko tämä professori joku helppoheikki, jonka tieteelliset saavutukset ovat käytännössä nolla. No ei ole: hän on julkaissut valtavan määrän tutkimuksia, joita on siteerattu tieteellisissä julkaisuissa yli 10 000 kertaa. Ja se on todella paljon se.

Jatkoin siis lukemista ja opin, että lihaa muistuttavat elintarvikkeet ovat usein punaista lihaa epäterveellisempiä vaihtoehtoja. Näin siksi, että "lihaa imitoivat tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, epäterveellisiä ja kaukana oikeista kasviksista".

Tästä huolimatta professori oli sitä mieltä, että "läntisessä ruokavaliossa on jotain pielessä, koska meillä esiintyy monia sairauksia, kuten diabetesta. Siitä syytetään punaista lihaa, vaikka oikeasti taustalla voikin olla ultraprosessoitu ruoka."

Hänellä oli myös selitys sille, miksi puhtaat lihatuotteet ovat niin suuressa vastatuulessa nykymaailmassa. Selitys löytyy yksinkertaisesti ns. follow the money -menetelmällä.

Professori nimittäin totesi, että "monikansallisten yritysten liiketoiminta perustuu prosessointiin. Niille on kannattavaa, kun bisnes siirtyy eläinperäisestä ruuasta edullisempiin ja saatavuudeltaan helpompiin raaka-aineisiin."

Näin kustannukset laskevat, mutta "samaan aikaan voidaan perustella, että kyseinen ruoka pelastaa maailman, koska keskusteluun eivät nouse eläinten hyvinvointi- tai ympäristökysymykset". Tämän sanoman organisoidun levittämisen takana ovat belgialaisprofessorin mukaan mm. suuret kansainväliset toimijat Danone, Ikea ja Nestlé. 

Belgialainen kiinnitti huomiota myös median suureen roolin. Sitä seuraamallahan kuluttaja voi saada sellaisen kuvan, että suuri enemmistö siirtyisi vegaaniseen suuntaan, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Tämä voi olla toki toimittajien omia näkemyksiä heijastavaa, mutta on huomattava, että jotkut mediat saavat rahoitusta suurilta yrityksiltä, mikä voi vaikuttaa niiden välittämien uutisten sisältöön.

Lopuksi Leroy kiinnitti huomiota kotieläintuotannon haittoihin, mutta totesi myös, että "ne käyttävät hyväkseen luonnonmateriaaleja, joita emme itse voi käyttää, ja laiduntavat maalla, joka ei sovellu kasvinviljelyyn. Kotieläimet pitävät yllä luonnollista ravinteiden kiertoa. Hyvillä toimenpiteillä nurmimaastakin tulee hiilinielu."

Lisäksi hän kiinnitti huomiota siihen, että laskettaessa elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä hiilidioksidiekvivalenttina kilogrammaa tai kilokaloria kohden, jää huomioimatta ravinnon laatu. Lihan ja kasvisruuan ravintoarvothan eivät ole yhteneväisiä, mistä kertoo jo sekin, ettei ihminen pärjää vegaaniruokavaliolla ilman pilleripurkin apua.

Kaiken kaikkiaan professori Leroyn näkemyksiä oli virkistävä lukea vallalla olevan veganismiöyhötyksen keskellä. Omalta osaltani olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että vaihteleva sekaruokavalio on ihmiselle paras jo siitäkin syystä, että evoluutiomme aikana olemme sopeutuneet juuri sellaiseen. Olisi peräti outoa, mikäli tuon sopeutumisen seurauksena olisi syntynyt elimistö, joka toimisi paraiten puhtaalla kasviravinnolla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Emma Kari totalitaristisen uuskielen asialla 
Kirkon ristiretki valkoista heteromiestä vastaan
Sademetsätuhon syyt

Fanatismi on vaarallista

Yleisradio kertoi, että Ruotsissa on tullut ilmi jo toinen tapaus, jossa vegaanivanhemmat ovat näännyttäneet lapsensa lähes kuoliaaksi. Tapaukset osoittavat kuinka vaarallista fanatismi - tässä tapauksessa veganismi - voi olla.

Olisikin hienoa, mikäli vastuullisissa medioissa puhuttaisiin nykyistä enemmän ihmiselle epäluonnollisen ravinnon vaaroista. Mehän olemme evoluution myötä kehittyneet sekasyöjiksi, mikä seurauksena elimistömme tarvitsee parhaalla mahdollisella tavalla toimiakseen myös eläinperäistä ravintoa.

Ylen uutinen kuvasi tasapainoisen vegaaniravinnon sisältävän "muun muassa viljavalmisteita, palkokasveja, kasviksia, marjoja, hedelmiä, sieniä, ravintorasvoja ja erilaisia maitotuotteita korvaavia kasviperäisiä vaihtoehtoja". Listan tarkoitus oli varmasti hyvä, mutta lopputulos varsin erikoinen.

Erikoinen siksi, ettei kasvisruuasta saa B12-vitamiinia, jonka saaminen edellyttää vegaanilta säännöllistä vitamiinipurkilla käymistä tai ainakin sellaisten tuotteiden syömistä, joihin tätä vitamiinia on erikseen lisätty. Veganismin aiheuttamasta äärimmäisestä vaaratilanteesta kertovassa uutisessa tämä tosiasia olisi ollut syytä tuoda esiin erityisesti silloin kun jutun lukevia vegaaneja pyritään opastamaan terveelliseen ruokavalioon.

En tiedä, johtuiko B12-vitamiinin mainitsematta jättäminen Ylen uutisessa vahingosta eli huolimattomuudesta, toimittajan tietämättömyydestä vai suoranaisesta valehtelusta veganismin luonnonmukaisuusbrändin ylläpitämiseksi. Oli niin tai näin, voi verorahoitteiselta medialta odottaa tässä(kin) asiassa laadukkaampaa journalismia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vegaaniarmeija?
Erilaisuuden korostaminen päivähoidossa
Kuinka maapallo pelastuu?

Neandertalilainen vegaani ja muita yllätyksiä

Tutkimusmenetelmien kehitys on sikäli mukavaa, että se mahdollistaa edistyksen saavuttamisen myös sellaisissa asioissa, joita kukaan ei alun alkaen ajatellut. Parin viime viikon aikana on uusien menetelmien mahdollistamista edistysaskelista raportoitu maailman arvostetuimmissa tiedelehdissä.

Ensin Naturessa julkaistiin tietoa neandertalilaisten käytöksestä, ruokavaliosta, taudeista ja lääkitsemisestä. Tutkimuksessa neandertalilaisten fossiileista kerättiin hampaiden plakkia analysoitavaksi massasekvensoinnin avulla ja niistähän löytyi vaikka mitä. 

Tulokset paljastivat, että nykyisessä Belgiassa sijaitsevassa luolassa eli neandertalilaisia, joiden ruokavalio koostui suurelta osalta lihasta: menuun kuului mm. villasarvikuonoa ja muflonia. 

Sen sijaan Espanjassa elelevät neandertalilaiset olivat tulosten perusteella vegaaneja tai ainakin vähän lihaa syöviä. He söivät mm. sieniä, männynsiemeniä ja sammalia, mutta lihansyönnistä kertovia DNA-sekvenssejä tutkijat eivät havainneet. 

Ruokavalioiden erot näkyivät myös eroina näiden neandertalilaisten hampaiden bakteeriyhteisöissä. Espanjalaisten kasvissyöjien hammasmikrobistot muistuttivat ruokaa etsimällä keräävien nykyihmisyhteisöjen ja simpanssien bakteeristoa kun taas belgialais-neandertalilaisen hampaita peitti samankaltainen mikrobisto kuin tämän päivän metsästäjä-keräilijöiden purukalustoa. 

Yhdellä nykyisessä Espanjassa eläneellä neandertalilaisella oli ruuansulatuselimistössään krooninen ripulitauti sekä suussaan hammasmätää. Lääkkeeksi hän pureksi salisyylihappoa sisältävää poppelinkuorta ja söi myös antibioottia tuottavaa hometta. 

Tulosten perusteella voitiin myös todeta, että neandertalilaisen hampaistossa elävä Methanobrevibacter oralis -bakteeri oli eriytynyt nykyihmisessä elävästä sukulaisestaan noin 112-143 000 vuotta sitten. Se on paljon sen jälkeen kun nämä ihmislajit eriytyivät, joten myös tämä havainto osoittaa näiden lajien olleen läheisessä kanssakäymisessä keskenään. Aiemminhan on tiedetty niiden myös risteytyneen.

* * *

Toisesta uudesta tutkimuksesta kerrottiin puolestaan Science-lehdessä. Siinä hyödynnettiin nykyisiä mahdollisuuksia seuloa epämääräisistä DNA-näytteistä halutunkaltaisia sekvenssejä - tässä tapauksessa ihmisen mitokondrio-DNA:ta läheisesti muistuttavia. 

Tutkijat testasivat menetelmää nykyisessä Belgiassa sijaitsevan luolan pohjalta löytyneeseen maa-ainekseen. Tutkijoiden omaksikin hämmästykseksi sieltä löytyi runsaasti neandertalilaisten DNA-sekvenssejä. 

Menetelmää testattiin seuraavaksi seitsemästä eri luolasta kerättyihin näytteisiin. Niistä neljästä on löytynyt merkkejä sen muinaisista asukkaista - vaikka kaikista ei ollut löytynyt edes luita. 

Yksi näytteistä oli samasta luolasta, josta joitain vuosia sitten löytyi kokonaan uusi ihmislaji eli denisovalainen. Tämäkin analyysi vahvisti sen eläneen siellä, sekä vahvisti myös neandertalilaisten käyttäneen samaa luolaa, kuten jo aiemmin oli osoitettu.

Nyt kehitettyä menetelmää voidaan jatkossa käyttää tunnistamaan muinaisia asukkaita, vaikka näistä ei olisi jäänyt luita tai edes työkaluja. Suomen tapauksessa olisi mielenkiintoista nähdä, mitä kehitetty menetelmä sanoo Pohjanmaan Susiluolasta, josta väitetään löytyneen neandertalilaisiin viittaavia löydöksiä - ja jotka on myös kiivaasti kiistetty. 

Jos Susiluolasta löytyisi neandertalilaisen DNA:ta olisi kiista ratkaistu. Samalla saisimme tietoomme, ketkä olivat ensimmäisiä suomalaisia - vaikka emme heidän jälkeläisiään olekaan. Siitä on pitänyt huolen viimeistään viimeinen jääkausi, jota edeltävältä ajalta Susiluolan näytteet ovat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Suomalaiset ovat ainutlaatuisia

Miten neandertalilainen poikkesi meistä?

Matkailu jättää jälkensä 

Pelastaako veganismi maailman?

Suomalainen lihantuottaja kertoi meille kaupunkilaisille kuinka maidon ja naudanlihan tuotanto liittyvät toisiinsa tiiviisti. Näkemys pitää paikkansa maitokarjan osalta, mutta ei sellaisen lihakarjan, jota ei lypsetä.

Tuottaja teki näkemyksestään loogisen johtopäätöksen, jonka mukaan naudanlihasta eettisistä syistä kieltäytyvän olisi luovuttava myös kaikista maitotuotteista. Näkemys on loogisesti oikea ja perusteltu maitokarjan osalta.

Nostaisin tässä esille myös eilisen kolumnin, jossa kirjoittaja totesi koiran hankittuaan päättäneensä vähentää lihan syöntiä. Yhtenä perusteena hän kertoi, että "oman koiran hankkiminen on muuttanut suhtautumista eläimiin. Monen kasvissyöjän periaate on, ettei syö mitään sellaista, minkä kanssa voi kommunikoida ja mitä voi silittää. Ymmärrän heitä hyvin."

Kolumni toi mieleeni yhden tämän ajan huvittavimmista ilmiöistä eli koiraa lemmikkinään pitävän vegaanin, joka perustelee ruokailuvalintojaan eettisillä syillä. Koirahan on lähes puhdas lihansyöjä, joka kyllä rouskuttaa lihaa menemään omistajansakin puolesta. Siksi älyllisesti rehellinen eettisesti ruokavalionsa perusteleva vegaani jättäisi hankkimatta lemmikseen koiran tai muun petoeläimen.

Todettakoon lopuksi, että itse olen tavallinen sekasyöjä, jolla ei ole koiraa, mutta kuluttaa terveyssyistä paljon kasviksia sekä herkuttelee käytännössä joka päivä myös kotimaisella lihalla tai kalalla. Näin aion tehdä myös jatkossa, sillä maailma ei pelastu lihansyöntiä vähentämällä vaan pysäyttämällä holtiton väestönkasvu ja sen seurauksena syntyvän liikaväestön levittäytyminen myös sinne, missä ongelmaa ei sisäsyntyisesti ole.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kollektiivinen syyllistämiskirjoitus punavihreässä mediassa
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku
Älyllisesti epärehellistä kirjoittelua

Miksi suomalainen media vaikenee?

Kirjoitin eilen siitä salamyhkäisyydestä, joka liittyy Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla riehuviin ulkomaalaisiin. Eilisen päivän tai tämän aamun aikana epäselvyyksiin ei ole tullut selvyyttä, mutta itse paikan päällä otteet ovat koventuneet.

Paikalla riehuvat ääliöt ovat nimittäin sytyttäneet poliisiauton tuleen ja heitelleet virkavaltaa kivillä. Riehumisen seurauksena poliisi on ottanut kiinni 35 henkilöä, joista noin puolet ulkomaalaisia. Edelleenkään emme tiedä mitään näiden väkivaltaisten ja ympäristölleen vaarallisten henkilöiden taustoista, rahoituksesta tai motiiveista, vaikka paikalla on uutisoinnin perusteella useampiakin toimittajia.

Kysymys tässä tilanteessa kuuluu: mitä hyötyä meille on maailman vapaimmasta mediasta?

* * *

Suomi ei ole ainoa paikka, missä vähäjärkiset henkilöt riehuvat. Ranskassa järjestettiin eilen hallituksen korkean työttömyyden laskemiseen pyrkiviä uudistuksia vastustava mielenosoitus, jonka lopuksi osa ihmisistä ryhtyi riehumaan.

Riehumisen seurauksena poliisi on pidättänyt 124 mielenosoittajaa. Väkivallan mittasuhteista kertoo se, että 24 poliisia loukkaantui, kolme vakavasti.

Ranskassa kovaotteiset mielenosoitukset ovat toki kuuluneet asiaan jo vuosikymmeniä. Valitettavasti tällä kertaa maan hallituksen kaataminen tai työlainsäädännön jäädyttäminen eivät tuo ratkaisua sen enempää työttömyyteen kuin Ranskan talouden kilpailukykyynkään.

Meidän suomalaisten kannalta mielenkiintoista on, ettei media kerro tälläkään kertaa sen enempää väkivaltaisiksi ryhtyneiden mielenosoittajien taustoista. Onko sielläkin kansainvälinen tunnelma, vai ovatko riehujat pelkästään kotoperäisiä?

* * *

Bloggaava kollega kertoi eilen Ruotsin Tyresössä tapahtuneesta yli sadan auton tuhopoltosta. Googlasin itseni poliisin tiedotteen äärelle. Se vahvisti palaneiden autojen lukumäärän noin sadaksi.

Ruotsin TV puolestaan vahvisti, että palon sytyttivät vandaalit, joiden bloggarikollega arvelee olevan "uusruotsalaisia". Se lienee todennäköistä, koska kunnan asukkaista oli jo vuonna 2011 lähes 20 prosenttia maahanmuuttajataustaisia.

Suomessa maailman vapainta mediaa ei kuitenkaan ole kiinnostanut uutisoida 100 auton tuhopolttoa naapurista, eikä etenkään selvittää sytyttäjien taustoja. Minulle heräsi kysymys siitä, mitä toimittajakuntamme hiljaisuudellaan oikein haluaa viestiä.

Arveleeko se 100 auton polttamisen olevan niin arkipäiväinen teko Ruotsissa, ettei se kiinnosta ketään? Vai onko tarkoituksena kenties pitää suomalaiset tietämättöminä naapurin monikulttuurisen yhteiskunnan kehityksestä? Vai ovatko maailman vapaimmat toimittajat yksinkertaisesti kyvyttömiä hoitamaan tehtäväänsä?

* * *

Hyvät ammattitoimittajat! Olisiko liikaa pyydetty, jos hiukan ryhdistäytyisitte ja tarjoaisitte palkkanne vastineeksi luotettavaa tiedonvälitystä? Siis sellaista, jossa maailman oleellisista tapahtumista kerrottaisiin rehellisesti, mitään salaamatta tai mitään pois jättämättä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Media ja pahuuden ilmentymät
Media vaikenee Saksan Kölnin uudenvuodenaatosta
Media vaikenee päivän mielenosoituksesta monikulttuurisuutta vastaan