Solulihamarkkinat
Yhden prosentin vähemmistön armoilla
Ruokafasismia Helsingissä
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus, se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus
Kirjoitin eilen mies- ja naispuolisten suomalaisten välisistä eroista poliittisessa ajattelussa. Yksi tähän aihepiiriin liittyvistä mielenkiintoisista kysymyksistä on sukupuolten välinen tasa-arvo.
Suomihan oli ensimmäisiä maita, jotka säätivät naisille äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden, joten meillä on poikkeuksellisen pitkä - ja edelleen jatkuva - traditio sukupuolten poliittisesta tasa-arvosta. Ja samalla tietenkin naisten yleisesti hyvästä yhteiskunnallisesta asemasta.
On kuitenkin epäselvää miten kauan sukupuoliasenteet säilyvät paikoissa, joissa tapahtuu suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Tätä kysymystä tutkivat ruotsalaiset Taylor Damann, Jeremy Siow ja Margit Tavits analysoimalla noin kymmenentuhannen keskiaikaisen ihmisen hampaita 139 arkeologiselta kohteelta.
Tutkijat käyttivät naisten ja miesten hampaiden terveydessä ilmeneviä eroja mittana ravitsemuksen ja terveydenhuollon välisistä eroista. Lisäksi he vertasivat näitä arkeologisia mittaustuloksia sukupuolten välistä epätasa-arvoa samoissa maantieteellisissä paikoissa tehdyissä kyselytutkimuksissa saatuihin tietoihin sukupuolinormeista.
Lopputulos oli varsin selvä, sillä historialliset mittarit sukupuolittuneista terveyseroista olivat merkittävästi yhteydessä nykyaikaisiin sukupuolinormeihin liittyvään tasa-arvoon samoilla paikoilla. Tämä yhteys kuitenkin väheni niissä paikoissa, joissa oli tapahtunut merkittäviä väestönvaihtoja historian aikana - eli uudet väestöt toivat mukanaan omat asenteensa.
Toisin sanoen väestöryhmien sukupuoliasenteet siirtyvät sukupolvelta toiselle hyvinkin pitkiä aikoja, jopa satoja tai tuhansia vuosia, huolimatta suurista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista muutoksista. Näin ilmeisesti myös Suomessa, sillä tutkimuksessa oli mukana myös yksi suomalaiskohde, Eurassa sijaitseva Luistari.
Siellä keskiajalla eläneen väestön naiset olivat olleet - hampaiden perusteella - jopa "tasa-arvoisempia" kuin miehet - eli saaneet parempaa ravintoa ja terveydenhoitoa kuin miehet. Ja koko 139 kohteen aineistossa luistarilaiset olivat 16. parhaiten kohdeltuja naisia.
Siten suomalaiset naiset ovat olleet jopa etuoikeutetussa asemassa jo keskiajalta lähtien. Sama naisten vahvasti tasa-arvoinen asema yhteiskunnassa koskee enemmän tai vähemmän koko Pohjois-Eurooppalaista väestöä eli pohjoismaalaisia ja baltteja.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka sukupuolet eroavat toisistaan?
Positiivinen syrjintä tiedeakatemioissa
Elokapinalaiset osoittivat, etteivät he hyväksy ihmisten tasa-arvoa
MTV3 teki eilen jutun otsikolla "´Ajamme lajeja sukupuuttoon 1000-kertaisella vauhdilla´, joukossa tiikeri ja sarvikuono: YK:n luontokokous yrittää sopia luontokadon pysäyttämisestä alle 10 vuodessa". Itse jutussa maalattiin hirvittävä kuva luonnon tuhoutumisesta kertomalla, että YK:n arvion mukaan "yli miljoona kasvi- ja eläinlajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon".
Jutussa siteeratun amerikkalaisprofessorin mukaan "kokous on tärkeä, koska suurin peruuttamaton muutos planeetallamme on, että ajamme lajeja sukupuuttoon tuhat kertaa nopeammin kuin ne muuten häviäisivät". Niinpä kokouksessa tavoitellaan sopimusta, jonka mukaan maailman maa-, vesi- ja merialueista pitäisi suojella 30 prosenttia.
Jutussa annettiin myös toivoa tulevaisuudesta, sillä YK:n kehitysohjelman johtajan näkemys on, että "jos nyt etenemme noissa tavoitteissa, meillä on hieman toivoa siitä, että ehkä tulevina vuosina lopulta saavutamme tilanteen, jossa kahdeksan miljardia ihmistä voi elää maapallolla tuhoamatta elämän perusedellytyksiä."
* * *
En sinänsä lähde kyseenalaistamaan edellä esitettyjä lukuja, mutta huomautan, että jälleen kerran jäi mainitsematta muutama asia. Niistä ensimmäinen liittyy maailman kahdeksaan miljardiin asukkaaseen.
Tuo lukumäärä - kahdeksan miljardia - tarkoittaa, että maailman nisäkkäiden biomassasta 36 prosenttia on ihmisiä ja tuotantoeläinten sekä lemmikkien määrä on peräti 60 prosenttia. Siten vain neljä perosenttia elää villieläiminä. Nämä ovat kieltämättä hätkähdyttäviä lukuja.
On siis selvää, ettei nykyiselle ihmismäärälle riittäisi ruokaa, mikäli eläisimme ihanan villissä ja vapaassa luonnossa metsästäjä-keräilijöinä syöden vapaana eläviä kasveja, eläimiä ja raatoja. Ja siksi tarvitsemme maataloutta eli peltoja ja niiden lannoittamiseksi myös eläimiä, jotka voidaan käyttää myös ruuaksi.
Toinen MTV3:n jutusta unohtunut seikka oli siis eläinten rooli lannoitteiden lähteenä. Se tahtoo unohtua helposti jo siitäkin syystä, että nykyset ihmiset lienevät täysin tietämättömiä siitä, että esimerkiksi pitkien talvien Suomessa lehmiä on suurimman osan historiasta pidetty pikemminkin sonnan kuin maidon tai lihan takia. Maitoahan ne eivät tuottaneet kuin pienen osan vuodesta ollessaan talvet ummessa.
Kolmas MTV3:lta unohtunut seikka on se, että maailman biodiversiteettivaje on ylivoimaisesti suurin päiväntasaajan lähellä olevissa maissa. Samoin luontokadon eteneminen on siellä nopeampaa kuin missään muualla.
Valitettavasti on niin, ettei Suomen pinta-alan kolmanneksen suojeleminen auta tipan vertaa päiväntasaajan lähellä elävien luontokappaleiden tulevaisuutta. Pikemminkin päinvastoin, mikäli se lisää ruuan tuontia Brasilian tai Indonesian kaltaisista maista.
* * *
En tahdo tällä kirjoituksellani sanoa, etteikö luontokato olisi todellinen tai ettei sitä pitäisi pysäyttää. Tosiasia kuitenkin on, ettei se tapahdu tosiasioita vääristelemällä tai suorastaan ne unohtamalla, vaan kohdistamalla toimenpiteet niiden mukaisesti sinne, missä hyöty on suurin.
Enkä tahdo sanoa edes sitä, etteikö olisi tärkeää huolehtia myös suomalaisen luonnon hyvinvoinnista. Ja siksi on oikein, että meilläkin esimerkiksi metsänhoidossa otetaan monimuotoisuuskysymykset huomioon rauhoittamalla arvokkaita kohteita hakkuiden ulkopuolelle sekä jättämällä osa puista öttiäisten nakerrettavaksi.
On myös syytä ymmärtää, ettei näitä toimenpiteitä ole tehty kovin pitkään, joten niiden kokonaishyödystä ei ole vielä selvää käsitystä. On kuitenkin syytä huomioida, että lajien uhanalaistuminen on hidastunut maamme metsissä, mikä tarkoittanee, että nykyisin tehtävät toimenpiteet ovat osuneet oikeaan. Ja siksi tilanne tulee jatkossa paranemaan jo siitäkin syystä, että esimerkiksi säästöpuiden määrä tulee kasvamaan vuosi vuodelta ja metsänhoitotoimien ulkopuolelle jätetyt puronvarret ja lehdot palautuvat ajan myötä yhä luonnonmukaisemmiksi.
* * *
Tämän synkän kirjoitukseni lopuksi haluaisin luoda tilkkasen valoa maailman biodiversiteettikriisiin. Kirjoitukseni alussa mainitun tiikerin tilanne ei nimittäin ole aivan mahdoton. Tähän viittaa se, että näiden kissapetojen määrä kasvoi Intiassa vuosien 2014 ja 2019 välillä peräti 30 prosenttia.
Eikä siinä kaikki. Intian positiivisesta kehityksestä kertovassa jutussa mainittiin myös, että Nepal oli onnistunut kaksinkertaistamaan tiikerikantansa ottamalla nollatoleranssin salametsästykseen. Niinpä näyttää siltä, että tiikerilläkin on vielä tulevaisuus osana maapallon eläimistöä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalainen demokratia toimii sittenkin
Luonnon monimuotoisuuden suojelulle saatiin hintalappu
Tutkimus osoitti EU:n ja Suomen ilmasto- ja biodiversiteettisuunnitelmat järjettömiksi
Kallion punavihreän kuplan perspektiivistä näyttänee siltä, että yhä suurempi joukko ihmisiä on siirtymässä vegaaneiksi ja lihan syöminen olisi siten katoavaa kansanperinnettä. Sama koskee yliopistoja, jossa etenkin trendikkäät nuoret opiskelijatytöt ovat profiloituneet kasvisruuan ystävinä.
Kasvisruuan syömistä on edistetty myös yhteiskunnan toimin. Siitä esimerkkinä joissain kunnissa noudatettu koululaisten kasvisruokapäivä tai armeijan marssittaminen pelkillä rehuilla. Vegaaniuden tavanomaisuutta ovat korostaneet myös lehtimiehet, jotka esimerkiksi Helsingin Sanomissa laativat merkittäviä määriä kasvisruokajuttuja.
Kyse on kaikesta huolimatta näköharhasta. Tämän osoitti jälleen kerran Ylen juttu, jossa oli kuvaaja suomalaisten syömän lihan määristä. Sen mukaan sianlihan syönti on vuoden 2000 jälkeen jonkin verran kyllä taantunut, mutta broilerin kulutus lisääntynyt sitäkin enemmän. Näitä kalliimman naudanlihan syöminen on pysynyt varsin vakaana.
Tällä asialla ei sinänsä ole sen suurempaa merkitystä. Kertoopahan vain siitä, kuinka viranomaistoiminnalla ja mediapropagandalla on omat rajoitteensa: niillä ei ilman pakkokeinoja voida saada aikaiseksi muutoksia, elleivät ne ole sellaisia, jotka ovat kansalaisten hyväksyttävissä. Tällaiseen ruoka ja ravinto ovat ihmisten omalta kannalta aivan liian tärkeitä asioita.
Sama koskee myös asuinpaikkoja tai lasten koulunkäyntimahdollisuuksia. Ja siksi Suomessa harjoitettu maahanmuuttopolitiikka tulee joka tapauksessa johtamaan yhteiskunnan suurempaan segregoitumiseen ja sitä kautta sitä suurempiin ongelmiin, mitä useampia heikosti yhteiskuntaamme sopeutuvia ihmisiä maahamme haalitaan.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi lihansyönti on syntiä?
Valeuutinen - mutta kumpi?
Ruokafasismia Helsingissä
Vuosi sitten puhuttiin kovasti hyönteiskadosta, jonka olen itsekin havainnut autoni tuulilasiin kertyvien hyönteisten määrän vähenemisestä viimeisten 40 vuoden aikana. Sen arveltiin vaarantavan lukuisten eläinlajien tulevaisuuden ja romahduttavan ihmisille tärkeitä ekosysteemipalveluja.
Hyönteistuhon pääsyyksi epäiltiin nykyaikaista maataloutta torjunta-aineineen, mutta myös ilmastonmuutoksen arveltiin olevan merkittävä tekijä. Eikä asfaltointiakaan unohdettu.
Eilen ilmestyneessä Science-lehdessä kerrottiin hyönteiskatoon liittyvistä uusista tutkimuksista. Jutun mukaan hyönteistuhoon nimittäin vaikuttaa erittäin merkittävästi ulkovalaistus. Siis erilaiset ihmisten asettamat katuvalot, valomainokset ynnä muut sellaiset.
Selkein osoitus tästä oli hollantilainen pitkäaikaistutkimus, jossa havaittiin yöperhosten vähentyneen neljässä vuodessa 14 prosenttia alueilla, joilla oli valaistusta, kun ilman valoja oleville verrokkialueilla ei havaittu muutoksia.
Toinen hätkähdyttävä tieto oli se, kuinka kirkkaasti valaistu pelikaupunki Las Vegas houkuttelee heinäsirkkoja. Sen taivaalla oli nimittäin yöllä 27. heinäkuuta vuonna 2019 havaittu peräti 42 miljoonaa heinäsirkkaa, massaltaan noin 30 tonnia.
Tämän jälkeen jään odottamaan, kuinka Suomenkin hyönteisistä huolissaan olevasta Helsingin punavihreästä kuplasta alkaa kuulua vaatimuksia kaupungin pimentämistä öiseen aikaan hyönteisten pelastamiseksi. Tosin hengitystäni en aio niitä odotellessani pidättää, koska epäilen, ettei syyllinen tällä kertaa ollut sellainen, johon tämä taho tahtoisi puuttua. Toivon tietenkin olevani väärässä, koska hyönteisillä on oikeasti suuri merkitys ympäristömme hyvinvoinnille esimerkiksi pölyttäjinä ja ravintoketjun osina.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Afrikan kasvava väestö lisää hyttysten kiinnostusta
Negatiiviset luontouutiset pönkittävät punavihreää kuplaa
Seksin katsominen synnytti uuden kulttuurin
Meille on viime vuosina korostettu sitä, että punaisen lihan syöminen tuhoaa oman terveytemme. Eikä pelkästään sitä, vaan se muuttaa myös maapallon ilmaston hirvittäväksi pätsiksi ja tuhoaa luonnon monimuotoisuuden.
Pari päivää sitten saimme asiaan lisävaloa, kun belgialainen ruokatutkimuksen professori Frédéric Leroy kertoi omia näkemyksiään punaisesta lihasta. Hänen mukaansa "ei ole tehty luotettavia tutkimuksia, jotka väittäisivät, että punainen liha olisi epäterveellistä".
Sen sijaan on kyllä "tutkimuksia, joiden mukaan kasvisten määrää ruokavaliossa olisi hyvä kasvattaa..., mutta on vain muutamia tutkijoita, jotka ovat ravitsemusmielessä sitä mieltä, että punaista lihaa ei tulisi syödä ollenkaan. Näidenkin tutkimusten tutkimuspohja on heikko."
Tässä vaiheessa edellä linkittämääni artikkelia lukiessani oli pakko katsoa, että onko tämä professori joku helppoheikki, jonka tieteelliset saavutukset ovat käytännössä nolla. No ei ole: hän on julkaissut valtavan määrän tutkimuksia, joita on siteerattu tieteellisissä julkaisuissa yli 10 000 kertaa. Ja se on todella paljon se.
Jatkoin siis lukemista ja opin, että lihaa muistuttavat elintarvikkeet ovat usein punaista lihaa epäterveellisempiä vaihtoehtoja. Näin siksi, että "lihaa imitoivat tuotteet ovat pitkälle prosessoituja, epäterveellisiä ja kaukana oikeista kasviksista".
Tästä huolimatta professori oli sitä mieltä, että "läntisessä ruokavaliossa on jotain pielessä, koska meillä esiintyy monia sairauksia, kuten diabetesta. Siitä syytetään punaista lihaa, vaikka oikeasti taustalla voikin olla ultraprosessoitu ruoka."
Hänellä oli myös selitys sille, miksi puhtaat lihatuotteet ovat niin suuressa vastatuulessa nykymaailmassa. Selitys löytyy yksinkertaisesti ns. follow the money -menetelmällä.
Professori nimittäin totesi, että "monikansallisten yritysten liiketoiminta perustuu prosessointiin. Niille on kannattavaa, kun bisnes siirtyy eläinperäisestä ruuasta edullisempiin ja saatavuudeltaan helpompiin raaka-aineisiin."
Näin kustannukset laskevat, mutta "samaan aikaan voidaan perustella, että kyseinen ruoka pelastaa maailman, koska keskusteluun eivät nouse eläinten hyvinvointi- tai ympäristökysymykset". Tämän sanoman organisoidun levittämisen takana ovat belgialaisprofessorin mukaan mm. suuret kansainväliset toimijat Danone, Ikea ja Nestlé.
Belgialainen kiinnitti huomiota myös median suureen roolin. Sitä seuraamallahan kuluttaja voi saada sellaisen kuvan, että suuri enemmistö siirtyisi vegaaniseen suuntaan, vaikka näin ei todellisuudessa ole. Tämä voi olla toki toimittajien omia näkemyksiä heijastavaa, mutta on huomattava, että jotkut mediat saavat rahoitusta suurilta yrityksiltä, mikä voi vaikuttaa niiden välittämien uutisten sisältöön.
Lopuksi Leroy kiinnitti huomiota kotieläintuotannon haittoihin, mutta totesi myös, että "ne käyttävät hyväkseen luonnonmateriaaleja, joita emme itse voi käyttää, ja laiduntavat maalla, joka ei sovellu kasvinviljelyyn. Kotieläimet pitävät yllä luonnollista ravinteiden kiertoa. Hyvillä toimenpiteillä nurmimaastakin tulee hiilinielu."
Lisäksi hän kiinnitti huomiota siihen, että laskettaessa elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä hiilidioksidiekvivalenttina kilogrammaa tai kilokaloria kohden, jää huomioimatta ravinnon laatu. Lihan ja kasvisruuan ravintoarvothan eivät ole yhteneväisiä, mistä kertoo jo sekin, ettei ihminen pärjää vegaaniruokavaliolla ilman pilleripurkin apua.
Kaiken kaikkiaan professori Leroyn näkemyksiä oli virkistävä lukea vallalla olevan veganismiöyhötyksen keskellä. Omalta osaltani olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että vaihteleva sekaruokavalio on ihmiselle paras jo siitäkin syystä, että evoluutiomme aikana olemme sopeutuneet juuri sellaiseen. Olisi peräti outoa, mikäli tuon sopeutumisen seurauksena olisi syntynyt elimistö, joka toimisi paraiten puhtaalla kasviravinnolla.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Emma Kari totalitaristisen uuskielen asialla
Kirkon ristiretki valkoista heteromiestä vastaan
Sademetsätuhon syyt