perjantai 2. joulukuuta 2022

Kumpi jää käyttämättä: arvotavara vai halpatuote?

Helsingin sanomien pääkirjoitus käsitteli metsäteollisuuden pyrkimyksiä kehittää korkeamman jalostusasteen tuotteita. Aihe on sinänsä hyvinkin kulunut, sillä onhan kyseistä teollisuudenalaa totuttu jo vuosikymmenten ajan moittimaan bulkkituotannosta. 

HS:n pääkirjoitus päätyi tähän blogiin siksi, että siinä oli kaksi kohtaa, joita voisi pitää vähintäänkin mielenkiintoisina. Niistä ensimmäinen oli toteamus, jonka mukaan "ligniinin jalostusarvo on aivan toista luokkaa kuin sellun: ligniinin kilohinta on 10–150 euroa kilolta, kun sellukilosta on saanut viime aikojen korkeasuhdanteessa 70 senttiä". 

Tämä on tietenkin sinänsä totta, mutta vertailu on sikäli outo, ettei sellua tehdä ligniinistä, vaan nimensä mukaisesti selluloosasta. Ja siten sen asettelu on kuin vertaisi lihapullia hajuveteen. Eli kyseessä ei ole "joko tai"-tilanne vaan "molempi parempi"-mahdollisuus.

Vielä oudompi oli kirjoituksen loppukaneetti, jonka mukaan "kun puusta saatava rahamäärä kymmenkertaistuu... metsään voi jättää enemmän puita kasvamaan tulevien keksintöjen materiaaliksi – tai ihan muuten vain."

Kirjoittajan logiikka perustunee oletukseen, jonka mukaan metsäteollisuutemme tähtäisi johonkiin kiinteään lopputulokseen eli tietyn suuruiseen voittoon. Siis tuloon, joka määräytyy tuotteen nettomyyntiarvon ja määrän välisen kertolaskun avulla.  

Tämän näkemyksen osoittaa vääräksi jo se, että Suomessa on jo viidenkymmenen vuoden ajan jätetty metsiin puuta enemmän kuin sieltä on hakattu, vaikka samalla metsistä poistetun puun määrä on kasvanut tehokkaan metsänhoidon ansiosta. Niinpä metsiemme puumäärä on nyt aivan oleellisesti suurempi kuin minun lapsuudessani - samoin kuin metsäteollisuuden tuottama liikevoitto. 

Lisäksi voi miettiä sitä, että jos ihmiseltä on kadoksissa tavallinen sukka, hän tuskin vaivautuu etsimään sitä kovinkaan pitkään. Jos sen sijaan kadoksiin joutuu arvokas timanttikultakoru, näkee sen omistaja epäilemättä melkoisen vaivan löytääkseen koristeensa. Pääkirjoittajan näkemyksen, jonka mukaan puun arvon kasvu johtaisi sen käyttämättä jättämiseen, mukaan pitäisi käydä toisin päin. 

Pääkirjoituksen virheellinen logiikka on kuitenkin yleinen niiden ihmisten parissa, jotka haluaisivat suojella metsiämme joko luonnon monimuotoisuuden tai ilmastonmuutoksen torjunnan takia. Sikäli he ovat kuitenkin oikeassa, että keskusjohtoinen yhteiskunta voi metsien arvon noustessa määrätä metsiä hakkuukieltoon ilman, että sen saamat veroluontoiset tulot vähenevät. 

Mutta samalla tuo keskusjohtoinen yhteiskunta menettää arvonnousun seurauksena kasvavan verotulon, joka mahdollistaisi julkisten palveluiden parantamisen. Tai jolla voitaisiin esimerkiksi tasapainottaa suomalaisen yhteiskunnan akuuttia taloustilannetta, jonka korjaamiseen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos juuri totesi tarvittavan ensi hallituskaudella neljän miljardin euron vuosittaista sopeuttamista.

10 kommenttia:

  1. Omituinen on myös ajatus, että julkisia palveluja pitäisi parantaa. Yleensähän se tarkoittaa niiden lisäämistä, mikä taas tarkoittaa julkisen sektorin koon kasvattamista. Juuri toiseen suuntaan pitäisi mennä; tällöin yksityiset palvelut "paranisivat".

    VastaaPoista
  2. Kannattaa lukea tämä kirjoitus.
    Tätä agendaa nuo globlistit ajaa nyt kiireellä.
    Kaikki "suojelu" ja "ennallistamis" -hömpötykset ovat vain tämän agendan toimeenpanoa.

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/riikkasoyring/54093-perhe-ei-sallittu-agenda-21/

    VastaaPoista
  3. "Pellervon taloustutkimuksen (PTT) mukaan julkista taloutta pitää sopeuttaa ensi hallituskaudella vuositasolla neljän miljardin verran, jos tavoitteena on julkisen talouden kestävyys."

    Siis pitää sopeuttaa 4 mrd€ / vuosi!
    Vihervasemmiston valtiovarainministeri Saarikko ottaa velkaa ensi vuonna 8 mrd€.
    Ero on 12 mrd€.

    PTT sopeutus on 16 mrd€ per vaalikausi. Miksi tämä ukaasi vasta ensi vaalikaudelle?
    Koska jokainen tietää, että jakopuolueet ei pysty (ideologisista syistä?) mihinkään muuhun kuin ottamaan velkaa ja jakamaan eikä julkisen talouden kestävyys kiinnosta.
    Muutama päivä sitten kommentoin, että seuraavat 4-8 vuotta on kaikille vyönkiristystä seuraavan hallituksen väristä riippumatta. Tosi on!

    VastaaPoista
  4. Kauppiaiden kannattaisi nostaa ruuan hinta pilviin. Kun esimerkiksi liha maksaisi 1000 euroa kilo, saisi kauppias voittonsa vähemmällä myynnillä. En tiedä, toimisiko se, mutta saapihan sitä kokeilla.

    VastaaPoista
  5. Oikein hyvä, jos metsästä voidaan saada lisää tuloja käyttämällä kaikki sellun keitosta tulevat raaka-aineet hyödyksi hyvällä hinnalla. Koska ligniinihän on nimenomaan sellunkeiton sivutuote, joka on tähän saakka poltettu energiaksi.
    Tuottavaa metsää ei ehkä kannata jättää hyödyntämättä "ihan muuten vain", ottaen huomioon, että täällä on eletty velaksi jo aika pitkän aikaa, eikä loppua sille ole näkyvissä. Joten kannattaisi jättää maailmanparannus vähemmälle, ja keskittyä Suomen vientitulojen kasvattamiseen sillä ainoalla luonnonvaralla, jota meillä on. Suomessa metsää osataan hoitaa ja kasvattaa, toisin kuin eteläisemmässä Euroopassa, josta meille kaikki viisaus nykyään tulee.

    VastaaPoista
  6. Kaikki mitä todeksi sanotaan, ei kuitenkaan ole totta. Kun väitetään, että "ligniinin jalostusarvo on aivan toista luokkaa kuin sellun: ligniinin kilohinta on 10–150 euroa kilolta, kun sellukilosta on saanut viime aikojen korkeasuhdanteessa 70 senttiä" ja myönnytellään, että ”Tämä on tietenkin sinänsä totta”, ollaan hakoteillä. Puusta 20 – 30 % on ligniiniä ja pääkirjoitustoimittaja väittää aivan tosissaan, että metsäteollisuus saisi siitä 15 – 200 kertaisen hinnan selluun verrattuna, mutta eipäs vaan myy. Minä en tuota usko. Päätoimittaja on nyt hairahtunut siihen sivustakatsojien yleiseen virheeseen, että hän on nähnyt ja poiminut jostakin yhden yksityiskohdan ja luvun ja rientää nyt tätä suurta viisauttaan sormi ojossa kaupitsemaan. Mikään ei tietenkään ole mahdotonta sille, jonka ei tarvitse sitä tehdä ja joka itse asiassa ei aio yrittääkään, mutta ei kaikkia vedätyksiä kannata uskoa. Näitä vähäisillä mutta pinnallisilla tiedoilla suuria kirjaimia viljeleviä besservissereitä meillä on media pullollaan. Ihme, että kukaan viitsii heidän hengentuotteistaan mitään maksaa. Ja varsin moni onkin johtopäätöksensä tehnyt.

    VastaaPoista
  7. Aika arvotavaraa alkaa olemaan halvin wc-paperi, ennen keksittyä puutosta, oli ko paperi alle 2€ nyt yli 4€. Voipaketti lentelee jo lähellä 4 euroa ennen keksittyä satua tuon hinta oli 2,50€. Kaikki hintojen nousu johtuu ainostaan viruksesta nimeltä vihersiirtymä joka on yksi solusyöpä ww.. uudesta maailmanjärjestyksestä, jossa ihminen ei olmista mitään ja on onnellinen, kuka voisi pommittaa tuon hullujen järjestön maailmasta taivaan tuuliin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän sähkön hinta nelinkertaistui tässä kuussa. Eliitti on ymmärtänyt, että nykyaikaisessa yhteiskunnassa valta eli raha on sillä, jolla on energiantuotanto hyppysissään. Vihreä siirtymä on tapa vähentää rättipäiden vaikutusvaltaa, ne kun eivät ole kakistelematta uskoneet betrodollarin arvoon.

      Poista
  8. Tämä viheruskovaisten aikaansaama sähköpula on sinällään aika mielenkiintoinen juttu. Toisaalta he haluaisivat että kaikki autot toimisivat sähköllä, toisaalta he ovat onnistuneesti demonisoineet sähkölämmitteiset talot, ja kolmanneksi he ovat kompromenttoineet meidän sähkön saatavuuden noudattamaan sääoloja eli sähköä ei ole kun ei tuule, tai on jäätävät olot ja lavat pystyssä jäässä... Koko sakki on aivan logiikan mestareita, jotka yrittävät sada meidät uskomaan että narulla voi työntää. Meikäläinen kun ei moisia usko, niin pysyn toistaiseksi liikkumiseni suhteen bensiinissä ja dieselissä. Valitettavasti taloni lämpeää sähköllä, mutta onneksi on tuo takka. Vaimo kyllä haluaisi sen lisäksi puuhellan uuneineen ja kyllä se lämmin ruoka minullekin maistuu. Ei sitä olisi nuorena uskonut millaisia ongelmia sitä näin vanhempana joutuu kohtamaan. Jos "kehitys" jatkuu tämän uskonnon mukaisena, niin meikäläinenkin varmaan kuolee aikanaan mökin lavitsalle keuhkokuumeeseen. Mutta vanhakansahan pitikin keuhkokuumetta vanhan miehen armahtajana.

    VastaaPoista
  9. Kumpikin jää käyttämättä. Halpa arvotavara ja kallis halpatuote. Ei ole käyttöä mokomille. Ei edes niille mustan maanantain tai perjantain tuotteille.. Nytkin kaapit pursuvat halpoja tai kalliita kamoja. Yhtä kaikki tarpeettomia.
    Huru-ukko

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!